Saarijärvi ja Pylkönmäki

5.5.2009 Saarijärvi ja Pylkönmäki Kaupan palveluverkkoselvitys

2 Sisältö Sisältö...2 Tiivistelmä...3 1. Johdanto...6 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 6 1.2. Tutkimusalue... 7 1.3. Aineistot... 9 2. Kauppa Saarijärvellä ja Pylkönmäellä...10 2.1. Kaupan sijoittuminen...10 2.2. Kaupan liikevaihto ja sen kehitys...12 2.3. Päivittäistavarakaupan rakenne...15 2.4. Vähittäiskaupan hankkeet ja vähittäiskauppaan vaikuttavat muut hankkeet...18 3. Työpaikat ja liikenne...20 3.1. Työpaikat...20 3.2. Liikenne...22 4. Väestö ja ostovoima...24 4.1. Väestö ja väestönkasvu...24 4.2. Kesäasukkaat...27 4.3. Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu...28 4.4. Ostovoiman virtaukset...30 4.5. Laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve...32 5. Vähittäiskaupan näkymät...35 5.1. Yleiset kehityspiirteet...35 5.2. Saarijärven ja Pylkönmäen vähittäiskaupan kehityssuunnat...38 6. Saarijärven ja Pylkönmäen kaupan tavoiteverkosto...41 6.1. Saarijärven ja Pylkönmäen roolijako...41 6.2. Kaupan alueet...41 6.2.1. Saarijärven keskusta...41 6.2.2. Asemankannas...42 6.2.3. Pylkönmäki...42 6.3. Yhteenveto...43

3 Tiivistelmä Kaupan palveluverkkoselvitys on tehty osana Saarijärven keskustan ja Pylkönmäen kirkonkylän osayleiskaavojen laadintaprosessia ja on yksi yleiskaavoitusta käynnistettäessä tehdyistä perusselvityksistä. Raportissa arvioidaan Saarijärven ja Pylkönmäen kaupallista asemaa, kaupan kehitysmahdollisuuksia ja markkinoita. Pääpaino tarkastellussa on Saarijärven osayleiskaava-alueella, jonne suurin osa kunnan kaupasta on keskittynyt. Pylkönmäen kunta liittyi Saarijärveen 1.1.2009 ja on tässä työssä mukana alakeskuksena. Saarijärven keskustaan on laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava 1982. Yleiskaavan aluevaraukset eivät vastaa enää keskustan kehittämistarpeita. Vahvistettavana olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa Saarijärven keskusta on merkitty C-merkinnällä. Pylkönmäen keskustalla ei ole aiempaa yleiskaavaa. Maakuntakaavaan Pylkönmäen kirkonkylä on merkitty taajama-alueena. Kaupan selvityksen ensisijainen tutkimusalue oli Saarijärven kaupunki, johon Pylkönmäki liittyi vuoden 2009 alusta. Lisäksi tutkimusalueeseen kuuluivat Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi, Kannonkoski, Viitasaari ja Uurainen sekä vertailukohteena tarpeellisin osin Äänekoski ja Jyväskylä. Saarijärvellä on varsin hyvät vähittäiskaupan peruspalvelut. Lähin vaihtoehtoinen asiointipaikka on Äänekoski. Äänekoskea suositumpi asiointikohde on kuitenkin Jyväskylä, jossa kaupan tarjonta on selvästi runsaampaa kuin Saarijärvellä tai Äänekoskella. Pylkönmäeltä on Saarijärven keskustaan noin 34 kilometrin matka. Etäisyys Pylkönmäeltä Jyväskylään on selvästi pidempi kuin Saarijärveltä. Laskennallisesti Saarijärvi on vähittäiskaupan liikevaihdon suhteen melko omavarainen. Ostovoiman ulosvirtaus on suhteellisen pientä. Päivittäistavarakaupan myymäläverkosto on tilastotietojen perusteella vakaalla pohjalla, eikä verkostossa näyttäisi olevan harventamispaineita.

4 Saarijärvellä oli vuonna 2007 noin 10 800 asukasta (ml. Pylkönmäki). Väestön määrän ennustetaan vähenevän. Myös muissa tutkimusalueen kunnissa Kannonkoskea ja Uuraisia lukuun ottamatta väestöennuste on negatiivinen. Vakituisten asukkaiden lisäksi Saarijärvellä on noin 2 200 kesäasukasta. Kesäasukkaat tuovat lisäasiakaspotentiaalia kaupalle. Päivittäistavarakaupan ostovoima kasvaa Saarijärvellä noin 4,6 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä ja koko vaikutusalueella noin 14,6 miljoonaa euroa. Tilaa vievän erikoiskaupan ostovoiman kasvu on samaa luokkaa: koko vaikutusalueella noin 13, 4 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Keskustaerikoiskaupan kulutusluku on suurempi ja siten euromääräinen kasvukin on suurempaa: Saarijärvellä noin 11,2 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä ja koko vaikutusalueella noin 33,1 miljoonaa euroa. Kesäasukkaiden tuoma lisä ostovoimaan on noin 1,5 2 prosentin luokkaa. Myös ohikulkuliikenne tuo jonkin verran lisäostovoimaa. Saarijärven oman väestön ostovoimaan perustuva vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve on vuoteen 2030 mennessä noin 10 000 kerrosneliömetriä. Tarpeesta pääosa suuntautuu erikoistavarakauppaan. Tarvetta lisäävät vähittäiskaupan vanhojen tilojen korvautuminen uusilla, kesäasukkaiden, ohikulkuliikenteen ja yritysten ostovoima sekä pienempiin neliömyyntitehoihin tyytyvät myymälät. Auto-, kone- ja varaosakaupan sekä kaupallisten palveluiden ja ravintoloiden edellyttämät pinta-alat eivät ole mukana tässä laskelmassa vaan ne tulee huomioida kaupan mitoituksessa erikseen. Lisäksi Saarijärvi voi houkutella asiointeja ja ostovoimaa myös naapurikunnista. Saarijärvi on pienehkö kaupunki. Suurimmat kaupan investoinnit ja toisaalta ulkomaisten ketjujen verkoston laajennukset suuntautuvat jatkossakin pääosin suurimpiin kaupunkeihin. Saarijärven markkina-alue on kuitenkin kiinnostava sellaisille kaupan toimijoille, jotka pystyvät toimimaan pienemmilläkin markkinoilla. Tulevaisuudessa keskeinen kysymys onkin keskustan ja Asemankannaksen roolijako vähittäiskaupan alueina. Luontevassa roolijaossa keskustan tarjonta painottuisi erikoistavaramyymälöihin ja palveluihin ja Asemankannakselle sijoittuisivat tilaa vievän erikoiskaupan liikkeet ja suuryksiköt. Saarijärven keskustaajama on uuden, laajentuneen Saarijärven kaupungin ehdoton kaupallinen keskus. Pääosa kaupan tarjonnasta sijoittuu joko keskustaan tai Asemankannakselle. Pylkönmäen keskusta on jatkossa Saarijärven kaupungin alakeskus. Kaupallisessa hierarkiassa se on ollut sitä jo ennen kuntaliitosta. Saarijärven keskusta säilyy

5 merkittävimpänä erikoiskaupan alueena. Asemankannakselle mahdollisesti syntyvät uudet myymälät lisäävät kaupan sisäistä kilpailua Saarijärvellä, mutta lisäävät toisaalta Saarijärven vetovoimaa seudullisesti. Asemankannas kehittyy suuryksiköiden alueena. Lähivuosina kaupan investointeja ei välttämättä talouden taantuman takia toteudu, mutta tulevaisuudessa tulee varautua kaupan rakentumiseen alueelle. Erityisesti tilaa vievän kaupan yksiköt sopisivat alueelle. Keskustaerikoiskaupan keskittymiä ei tule synnyttää Asemankannakselle vaan niiden sijoittumisessa tulisi suosia keskustaa mahdollisuuksien mukaan. Espoossa 5.5.2009 Mari Pitkäaho Konsultti, KTM Kyösti Pätynen Konsultti, KTM, toimitusjohtaja Entrecon Oy

6 1. Johdanto 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet Selvitys on tehty osana Saarijärven ja Pylkönmäen keskustaosayleiskaavojen laadintaprosessia ja on yksi yleiskaavoitusta käynnistettäessä tehdyistä perusselvityksistä. Raportissa arvioidaan Saarijärven ja Pylkönmäen kaupallista asemaa, kaupan kehitysmahdollisuuksia ja markkinoita. Pääpaino tarkastellussa on Saarijärven osayleiskaava-alueella, jonne suurin osa kunnan kaupasta on keskittynyt. Pylkönmäen kunta liittyi Saarijärveen 1.1.2009 ja on tässä työssä mukana alakeskuksena. Keski-Suomessa laaditaan maakuntakaavaa. Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan toukokuussa 2007 ja parhaillaan se on vahvistettu ympäristöministeriössä huhtikuussa 2009. Alla on ote maakuntakaavasta. Saarijärven keskusta on merkitty C- merkinnällä. C-alueen lisäksi maakuntakaavaan on merkitty km-merkinnällä kaupan suuryksikkö keskustan kaakkoispuolelle valtatie 13:n varteen. Saarijärven taajamatoiminnot sijoittuvat nauhamaisesti vt13:n varrelle. Pylkönmäen keskustaajama on merkitty maakuntakaavaan taajama-alueena. Kuva 1 Ote vahvistettavana olevasta Keski-Suomen maakuntakaavaluonnoksesta (Lähde: Keski-Suomen liitto) Pylkönmäen keskustan osalta ei ole aiempaa yleiskaavaa. Saarijärvellä on laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava 1982. Yleiskaavan aluevaraukset eivät vastaa enää keskustan kehittämistarpeita. Saarijärven keskustan asemakaava-alueella on useita yksittäisiä asemakaa-

7 voja eri vuosikymmeniltä. Oheisissa kartoissa on esitetty yleiskaava-alueiden rajaukset Saarijärven keskustassa ja Pylkönmäellä. Rajaukset ovat vielä alustavia ja niitä voidaan tarkistaa kaavoituksen edetessä. Kuva 2 Saarijärven keskustan (vasemmalla) ja Pylkönmäen (oikealla) osayleiskaava-alueiden alustavat rajaukset 1.2. Tutkimusalue Saarijärvellä on hyvät päivittäistavarakaupan peruspalvelut ja kaupungin kokoon nähden varsin monipuoliset erikoistavarakaupan palvelut. Lähin vaihtoehtoinen asiointipaikka on Äänekoski. Äänekoskea suositumpi asiointikohde on kuitenkin Jyväskylä, jossa kaupan tarjonta on selvästi runsaampaa kuin Saarijärvellä tai Äänekoskella. Etäisyys Saarijärveltä Jyväskylään on noin 65 kilometriä. Jyväskylä vetää asiointeja koko Keski-Suomen alueelta ja on selvästi maakunnan kaupallinen keskus. Jyväskylän Palokan ja Seppälän kaupan alueet sijoittuvat Saarijärveen nähden Jyväskylän oikealle puolelle ja niissä on helppo asioida. Pylkönmäeltä on Saarijärven keskustaan noin 34 kilometrin matka. Etäisyys Pylkönmäeltä Jyväskylään on selvästi pidempi kuin Saarijärveltä. Asiointikohteena merkittävä on myös Töysässä sijaitseva Tuurin kyläkauppa, joka on varsinkin Pylkönmäen suunnasta helposti saavutettavissa jopa lähempänä kuin Jyväskylä. Saarijärvi on pohjoisen Keski-.Suomen suurin kaupunki ja siten sen vaikutusalue ulottuu ainakin jossain määrin myös naapurikuntia pidemmälle. Etäisyydet Keski-Suomen pohjoisosissa ovat melko pitkiä eri keskusten välillä ja siten pienissäkin kunnissa on ainakin kohtuullisesti vähittäiskaupan tarjontaa. Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu etäisyyksiä eri kaupunkien ja kuntien välillä.

8 45 km Kivijärvi 31 km Pylkön- 67 km Saarijärvi mäki 31 km Tuuri 30 km Kyyjärvi 74 km Kannon- 28 km 34 km koski Karstula 34 km 38 km 34 km Viitasaari 62 km 34 km Uurainen Äänekoski 28 km 44 km Jyväskylä Kuva 3 Saarijärven ja Pylkönmäen sijainti taajamien verkostossa Alla olevassa kuvassa on esitetty tämän selvityksen tutkimusalue. Tutkimuksen lähivaikutusalueen muodostaa vuoden 2009 alussa Saarijärven ja Pylkönmäen kuntaliitoksella syntynyt uusi Saarijärvi. Lähivaikutusalue on merkitty karttaan oranssina. Toissijaisen vaikutusalueen muodostavat lähikunnat on merkitty karttaan turkoosilla. Selvityksessä käsitellään osittain myös Äänekoskea, joka on naapurikunta ja hyvä vertailukohde Saarijärvelle. Siellä myös asioidaan jonkin verran Saarijärven suunnasta, vaikka pääasiallinen asiointisuunta oman kunnan ulkopuolelle lähdettäessä yleensä onkin Jyväskylä. Kuntakeskusten sijainti on karttaan merkitty violetilla pallolla. Kuva 4 Tutkimusalue (pohjakartta Logica Oy)

9 1.3. Aineistot Selvityksessä on käytetty seuraavia tilasto- ja muita lähteitä: Tilastokeskus: Ruutuaineisto Väestörakenne ja väestöennusteet Toimipaikkarekisteri Tuomas Santasalo Ky: Kulutusluvut AC Nielsen Finland Oy Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri Logica Oy: Pohjakartat Lisäksi on haastateltu seuraavia henkilöitä: Esko Kivelä, Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Matti Vihinen, Osuuskauppa Keskimaa Merja Haverinen, Kesko

10 2. Kauppa Saarijärvellä ja Pylkönmäellä 2.1. Kaupan sijoittuminen Seudullisesti tarkasteltuna Saarijärvi on suhteellisen vahva vähittäiskaupan tarjoaja. Oheisessa kartassa on esitetty postinumeroalueittain vähittäiskaupan ja ajoneuvokaupan toimipaikkojen määrä vuoden 2008 keväällä. Ympyrän koko kuvaa toimipaikkojen määrää ja eri sektorit kaupan eri toimialoja. Moottoriajoneuvojen ja varaosien myynti ja huolto ryhmä sisältää myös huoltoasemakaupan. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen Toimipaikkalaskuria, jonka tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Toimipaikkarekisteriin. Päivittäistavarakaupat ja tavaratalot ryhmä sisältää sekä päivittäistavaramyymälät (marketit yms.) että elintarvikkeiden erikoisliikkeet ja esimerkiksi halpatavaratalot. Tilaa vievään kauppaan kuuluvat huonekalu-, kodinkone- ja rautakaupat. Muut erikoistavarakaupat muodostavat keskustaerikoiskauppa ryhmän. Maatalouskaupat sisältyvät Toimipaikkarekisterin tilastoissa tukkukauppaan eivätkä siten näy tässä esityksessä. Saarijärvellä on hieman enemmän vähittäiskaupan toimipaikkoja kuin Viitasaarella ja hieman vähemmän kuin Äänekoskella. Kuva 5 Kaupan toimipaikkojen määrä postinumeroalueittain vuonna 2008 (lähde: Tilastokeskus, Toimipaikkarekisteri, pohjakartta Logica Oy)

11 Saarijärven keskustaajamassa kauppa on jakautunut pääosin kahteen sijaintiin: keskustaan ja Asemankannakselle. Toimipaikkojen määrä on suurin keskustassa. Asemankannakselle on sijoittunut lähinnä suurempia yksiköitä, uusimpana Halpa-Halli. Alueella toimii myös mm. Rautia, Agrimarket ja Ale-Makasiini. Alla olevassa kartassa on esitetty myymälöiden sijainnit pääpiirteissään. Tiedot perustuvat pääosin kenttäkierroksiin ja luonnonvoimaa.net portaalin tietoihin, joten luettelo ei ole täysin kattava. Kuva 6 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijainti Saarijärvellä (pohjakartta Logica Oy) Pylkönmäellä kaupan tarjonta on varsin rajallista. Keskustaajamassa toimii ruokakauppa, huoltamo, parturi-kampaamo ja apteekki sekä lasinpuhaltajan työtilojen yhteydessä myös taidelasimyymälä. Toimintojen sijainti on esitetty oheisessa kartassa. Kuva 7 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijainti Pylkönmäellä (pohjakartta Logica Oy)

12 2.2. Kaupan liikevaihto ja sen kehitys Liikevaihto kuvastaa melko hyvin kaupan tarjonnan laajuutta ja monipuolisuutta kunnassa. Seuraavassa kuvassa on havainnollistettu tarkastelualueen kuntien kokoeroja esittämällä niiden vähittäiskaupan liikevaihto vuonna 2007. Liikevaihtoon sisältyy koko vähittäiskauppa pois lukien moottoriajoneuvojen ja varaosien korjaus ja kauppa sekä kotitaloustavaroiden korjaus. Jyväskylän (sisältää vuoden 2009 alusta liittyneet Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden) palkki on jouduttu katkaisemaan, jotta asteikko sopisi muille kaupungeille. Jyväskylä ja Äänekoski ovat selvästi suurimmat kaupan liikevaihdolla mitattuna. Saarijärvi puolestaan on selvästi Viitasaarta suurempi. Karstulassa syntyvä vähittäiskaupan liikevaihto vastaa noin kolmasosaa Saarijärven liikevaihdosta. Muissa kunnissa kaupan liikevaihto on vielä pienempää. 100,0 96,4 828,2 80,0 milj. euroa 60,0 40,0 47,0 35,9 20,0 16,2 Kuva 8 0,0 1,3 3,5 Saarijärvi Pylkönmäki Kannonkoski 3,2 8,1 8,3 Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Uurainen Viitasaari Äänekoski Uusi Jyväskylä Vähittäiskaupan liikevaihto vuonna 2007 Saarijärvellä, Pylkönmäellä sekä lähikunnissa (lähde: Tilastokeskus, Toimipaikkarekisteri) Alla olevassa kuvassa on esitetty Saarijärven, Pylkönmäen ja naapurikuntien vähittäiskaupan liikevaihto, toimipaikkamäärä ja väestön määrä vuonna 2007. Kuvion vasen pystyakseli kuvaa liikevaihtoa miljoonissa ja toimipaikkojen määrää yksikköinä. Oikealla pystyakselilla on väestön määrä. Äänekoski on selvästi suurempi kuin Saarijärvi kaikilla kuvion mittareilla. Viitasaari on väestöllä ja liikevaihdolla mitattuna Saarijärveä pienempi, mutta toimipaikkojen lukumäärässä tasavertainen. Saarijärvellä siis vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto on keskimäärin hieman suurempaa kuin Viitasaarella. Karstulaa lukuun ottamatta muut kunnat ovat selvästi pienempiä. Yhteys kunnan väkiluvun ja kaupan toimipaikkojen määrän ja liikevaihdon välillä on selvä. Väkiluvultaan pienissä kunnissa myös kauppaa on vähemmän.

13 120,0 25 000 milj., kpl 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 20 000 15 000 10 000 5 000 henkilöä 0,0 Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Uurainen Saarijärvi Pylkönmäki Kannonkoski Viitasaari Äänekoski 0 Kuva 9 Liikevaihto, M Toimipaikkoja, kpl Väestö Vähittäiskaupan liikevaihto, toimipaikkojen määrä ja väestön määrä Saarijärvellä, Pylkönmäellä sekä naapurikunnissa vuonna 2007. Vähittäiskaupan liikevaihto on pysynyt melko samalla tasolla Saarijärvellä 2000-luvulla. Alla olevassa kuviossa on esitetty vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu vuodesta 2002 vuoteen 2007 Saarijärvellä. Vähittäiskauppa on jaettu kahteen pääluokkaan: erikoistavara ja päivittäistavara. Molemmat ryhmät on kuvattu omalla pylväällään. Erikoistavarakaupasta on lisäksi eroteltu kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan kauppa sekä vaatekauppa. Muilla erikoistavarakaupan aloilla toimipaikkojen määrä on ollut tarkasteluvuosina alle kolme, jolloin Tilastokeskus ei julkaise liikevaihtotietoja. Päivittäistavarakauppa ja tavaratalot ryhmä sisältää myös jonkin verran erikoistavaraa, sillä siihen kuuluvat myös ns. halpatavaratalot. 30,0 25,0 20,0 milj. euroa 15,0 10,0 1,1 0,7 1,8 28,0 0,8 1,3 1,6 1,4 1,6 0,7 0,7 0,8 0,7 24,3 22,9 23,2 23,9 24,2 5,0 11,3 12,3 12,5 12,2 12,6 14,0 0,0 2002 2002 2003 2003 2004 2004 2005 2005 2006 2006 2007 2007 Päivittäistavarakauppa ja tavaratalot Muu erikoiskauppa Vaatekauppa Kodinkoneet ja viihde-elektroniikka Kuva 10 Erikois- ja päivittäistavarakaupan liikevaihdon kehitys Saarijärvellä 2002-2007 (lähde: Tilastokeskus)

14 Erikoistavaroiden kaupan liikevaihto on kasvanut tasaisesti tarkasteluaikana. Vuonna 2007 erikoistavarakaupan liikevaihto on selvästi kasvanut edellisvuosia enemmän. Päivittäistavarakaupassa liikevaihto on sen sijaan pysynyt melko samoissa lukemissa koko tarkasteluajan lukuun ottamatta vuoden 2004 tilastointimuutoksista johtuvaa hyppäystä. Keskuksen merkitystä vähittäiskaupan alueena voidaan tarkastella edelleen suhteuttamalla vähittäiskaupan liikevaihto väestön määrään. Näin saadaan laskennallinen liikevaihtoa asukasta kohden tunnusluku. Tätä lukua on seuraavassa kuviossa vertailtu eri kuntien ja koko Suomen välillä. Vuonna 2007 Saarijärven, Kyyjärven, Viitasaaren ja Äänekosken asukaskohtaiset liikevaihdot olivat keskenään lähes samansuuruiset ja vain hieman alle koko maan keskimääräisen tason. Kuviossa esitetyistä kunnista vain Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kuntaliitoksesta vuoden 2009 alussa syntyneen uuden Jyväskylän asukaskohtainen liikevaihto on koko maan keskiarvoa suurempi. Ennen kuntaliitosta vanhan Jyväskylän kaupungin liikevaihto oli vielä selvästi suurempi. Kuntaliitos on laskenut asukaskohtaista liikevaihtoa uudessa Jyväskylässä selvästi. euroa 7 000 Vähittäiskaupan liikevaihto (euroa/asukas) 2007 6 545 6 000 5 000 4 779 5 115 4 847 4 724 5 498 4 000 3 462 3 000 2 000 1 379 2 150 2 303 2 544 1 000 0 Saarijärvi Pylkönmäki Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Uurainen Viitasaari Äänekoski Uusi Jyväskylä Koko maa Koko vähittäiskauppa pl. moottoriajoneuvot; kotitaloustavaroiden korjaus Kuva 11 Vähittäiskaupan liikevaihto euroa / asukas vuonna 2007. (Lähde:Tilastokeskus) Seuraavassa kuvassa on esitetty asukaskohtaisen liikevaihdon kehitys kunnittain vuosina 2002 2007. Tunnuslukua voi käyttää karkeana ostovoiman virtauksen mittarina. Mikäli kunnan asukaskohtainen liikevaihto on yli maan keskitason, kuntaan virtaa ostovoimaa sen ulkopuolelta. Vastaavasti mikäli kunta jää maan keskitason alapuolelle, se menettää ostovoimaansa oman kunnan ulkopuolelle.. Kuvassa koko maan keskiarvo on esitetty katkoviivalla. Tutkimusalueen kuntien asukaskohtaiset liikevaihdot jäävät alle koko maan keskitason. Keski-Suomessa tosin myös asukkaiden kulutus on hieman alle koko Suomen keskiarvon, joten jo lähelle koko maan keskiarvo asettuva luvut kertovat hyvästä tarjonnan tasosta Lähimpänä koko maan keskiarvoa ovat Kyyjärvi, Viitasaari, Saarijärvi ja Äänekoski. Todennäköistä on, että niihin virtaa ostovoimaa ympäröivistä pienemmistä kunnista. Kyyjärven liikevaihtoa nostaa kunnassa sijaitseva kauppakeskus Paletti, joka pysäyttää ohikulkuliikenteen ostovoimaa.

15 7 000 6 000 Liikevaihto euroa/asukas 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Saarijärvi Pylkönmäki Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Uurainen Viitasaari Äänekoski Jyväskylä (2009) KOKO SUOMI Kuva 12 Vähittäiskaupan liikevaihdon euroa / asukas kehitys vuosina 2002 2007. (Lähde: Tilastokeskus) 2.3. Päivittäistavarakaupan rakenne Päivittäistavarakaupan verkosto on palvelujen saavutettavuuden kannalta erityisasemassa, sillä päivittäistavarakaupoissa asioidaan usein. Päivittäistavarakaupassa asiointi on välttämättömyys ja heikko päivittäistavaroiden saavutettavuus heikentää elämänlaatua oleellisesti. Pääosa Saarijärven päivittäistavaran tarjonnasta sijoittuu kaupungin keskustaan. Lisäksi Kalmarin ja Mahlun kylissä on pienet kyläkaupat ja Pylkönmäellä Sale. Saarijärven keskustassa toimivat S-Market, K-Supermarket, Siwa, Lidl ja K-Market. Asemankannaksella sijaitsevissa ns. halpatavarataloissa Ale-Makasiinissa ja Halpa-Hallissa on myös päivittäistavaraosastot. Pinta-alaltaan näiden myymälöiden päivittäistavaraosastot ovat varsin suuria ja niillä on merkittävä asema myös päivittäistavarakaupan myymäläverkostossa, vaikka suuri osa niiden myynnistä kertyykin erikoistavarakaupasta. Alla olevassa kartassa on kuvattu päivittäistavaramyymälöiden sijainti ja pinta-ala tutkimusalueella. Ympyrän koko kuvaa myymälän pinta-alaa ja värien jakautuminen erikoistavarakaupan myyntipinta-alaa myymälässä. Tietojen lähteenä on AC Nielsenin myymälärekisteri vuodelta 2007. Tämän jälkeen Saarijärvellä on tapahtunut muutoksia myymälöiden sijainneissa ja kaupunkiin on tullut uusia päivittäistavaramyymälöitä (Halpa-Halli ja Lidl). Uudet yksiköt on huomioitu oheisessa kartassa kaupungilta saatujen tietojen mukaisesti. Saarijärven osalta kartta kuvaakin vuoden 2008 tilannetta, kun taas muiden kuntien myymälätilanne on vuodelta 2007.

16 Kuva 13 Päivittäistavarakaupan yksiköt Saarijärvellä ja naapurikunnissa vuonna 2007 (lähde AC Nielsenin myymälärekisteri ja Saarijärven kaupunki, pohjakartta Logica Oy) Tällä tarkastelutasolla katsottuna myymälät sijoittuvat suurelta osin päällekkäin sekä Karstulassa, Saarijärvellä että Äänekoskella, mikä vaikeuttaa kartan lukemista. Uuden Halpa- Hallin kokonaispinta-ala on suurempi kuin minkään Äänekoskelta myymälärekisterissä olevan myymälän, mikä saa Saarijärven näyttämään Äänekoskea suuremmalta kaupan keskittymältä. Vaikutelmaa korostaa se, että Äänekosken myymälöitä kuvaavat ympyrät piirtyvät suurelta osin päällekkäin. Kuitenkin Äänekoskella on AC Nielsenin mukaan sekä lukumääräisesti että pinta-alaltaan jonkin verran enemmän päivittäistavarakaupan tarjontaa kuin Saarijärvellä. Seuraavassa kartassa on esitetty tarkemmin päivittäistavaramyymälöiden sijainti Saarijärven keskustassa ja Asemankannaksella. Pinta-alatiedot perustuvat osin AC Nielsenin myymälärekisteriin ja osin Saarijärven kaupungilta saatuun tietoon. Keskustassa suurimmat yksiköt ovat S-Market, K-Supermarket ja Lidl. Asemankannaksella sijaitsevat Ale-Makasiini ja Halpa-Halli ovat pinta-alaltaan näitä suurempia, mutta niissä suurin osa pinta-alasta on erikoistavaraa.

17 Kuva 14 Päivittäistavaramyymälät Saarijärven keskustassa ja Asemankannaksella 2008 (lähde AC Nielsenin myymälärekisteri ja Saarijärven kaupunki, pohjakartta Logica Oy) Päivittäistavarakaupan verkostoa voidaan tarkastella myös sen elinvoimaisuuden kannalta. Hyvä elinvoimaisuuden mittari on myyntiteho, joka muodostuu vuosimyynnistä myymäläneliömetriä kohden. Oheisessa kuviossa on esitetty Saarijärven ja naapurikuntien päivittäistavaramyymälöiden koko ja myyntiteho vuonna 2007. Myyntitehoa on kuvattu indeksillä, jossa koko Suomen keskiarvo vastaa indeksin arvoa 100. Tyypillisesti korkeimpiin myyntitehoihin pääsevät suurimmat ja pienimmät yksiköt. Tässäkin kuviossa näkyy, että pienimmillä yksiköillä on kaikkein korkeimmat myyntitehot. Saarijärven myymälät on kuviossa merkitty punaisilla symboleilla ja muiden kuntien yksiköt sinisellä. Saarijärven myymälät sijoittuvat myyntiteholtaan varsin lähelle koko Suomen keskiarvoa tai sen yläpuolelle yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Päivittäistavarakaupan myymäläverkoston toiminta on vakaalla pohjalla eikä lukujen valossa näytä siltä, että verkostossa olisi harventamispaineita. Uudet päivittäistavaramyymälät Lidl ja Halpa-Halli ovat voineet hieman pienentää joidenkin myymälöiden myyntiä ja siten laskea myyntitehoja, mutta kannattavuusrajalle on todennäköisesti vielä matkaa. Lisäksi sekä Lidl että Halpa- Halli ovat jossain määrin erityistapauksia päivittäistavarakaupassa ja voivat siten lisätä ostovoiman sisäänvirtausta Saarijärvelle. Tällainen myynnin lisäys ei ole pois miltään Saarijärvellä aiemmin toiminnassa olleelta myymälältä.

18 250 Myyntiteho, koko Suomen keskiarvo = 100 200 150 100 50 0 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 Päivittäistavaran myyntipinta-ala, m2 Saarijärven ja Pylkönmäen myymälät Muiden alueiden myymälät Kuva 15 Päivittäistavaramyymälöiden koko ja myyntiteho Saarijärvellä ja naapurikunnissa vuonna 2007 (lähde: AC Nielsenin myymälärekisteri) 2.4. Vähittäiskaupan hankkeet ja vähittäiskauppaan vaikuttavat muut hankkeet Tiedossa olevia vähittäiskaupan hankkeita on tätä kirjoitettaessa vain Osuuskauppa Keskimaan ABC-hanke ja Ale-Makasiinin laajennus. Keskimaa on suunnitellut Saarijärvelle ABC-asemaa jo pitkään. Ensimmäisessä vaiheessa sijaintipaikaksi suunniteltiin kaupungintalon viereistä tonttia valtatien liittymässä. Nyt ABC-asemaa ollaan kuitenkin liittämässä nykyisen S-Marketin yhteyteen. Ale-Makasiinin laajennus sijoittuisi nykyisen myymälän yhteyteen. Hanke ei ole tällä hetkellä etenemässä. Muut vähittäiskauppaan vaikuttavat hankkeet liittyvät lähinnä valtatien liittymien liikennejärjestelyjen muutoksiin sekä Saarijärven keskustan kohdalla että Asemankannaksella. Erityisesti Asemankannaksella valtatien liikenteen ja alueen myymälöiden asiointiliikenteen yhteensovittamisessa on ajoittain vaikeuksia. Risteysten korvaamista kiertoliittymillä on valmisteltu. Asemankannaksella kiertoliittymät voisivat kohentaa alueen kaupallista kiinnostavuutta entisestään kun liikenne alueella muuttuisi sujuvammaksi. Keskustan kohdalla on suunniteltu valtatien liittymien muuttamista ainakin osittain eritasoliittymiksi. Myös yhden valtatieliittymän poistamisesta on keskusteltu. Kaupan kannalta kaikki hankkeet jotka parantavat liikennejärjestelyjä ovat vaikutuksiltaan positiivisia. Yhteyksien parantaminen valtatieltä keskustan suuntaan mahdollistaisi myös ohikulkuliikenteen nykyistä paremman hyödyntämisen asiakaspotentiaalina. Suunniteltu ABC-asema keskustan S-Marketin yhteydessä vaatinee myös nykyistä parempia yhteyksiä valtatieltä.

19 Kolmas merkittävä hankeryhmä ja muutostekijä ovat matkailuun liittyvät hankkeet. Summassaaren kylpyläkeskus on vetovoimainen matkailukohde jo nyt: vuonna 2007 kohteessa oli lähes 40 000 kävijää. Summassaaren keskuksella on myös vahvat laajennussuunnitelmat. Kokonaisuutena Saarijärven matkailun kehitystä on hahmoteltu vuonna 2007 laaditun Saarijärven matkailun Master Planin kautta. Yhtenä signaalina matkailuelinkeinon vahvistumisesta ovat Ahvenlammen ympäristön neuvotellut maakaupat. Neuvottelujen yhteydessä on puhuttu huomattavista investoinneista matkailuun, mm. loma-asunnoista sekä golfkentästä. Toteutuessaan nämä toisivat ainakin jossain määrin lisäasiakkaita Saarijärven vähittäiskaupalle. Myös Kusiaismäen alue voisi kehittyä edelleen liikunta- ja matkailualueena. Matkailualueiden kerrannaisvaikutukset ovat myös tärkeitä vähittäiskaupalle.

20 3. Työpaikat ja liikenne 3.1. Työpaikat Työpaikkojen sijainti ja liikennemäärät ovat kaupan sijaintisuunnittelussa tärkeitä ympäristötekijöitä. Vaikka suurin osa ostoksista yleensä tehdään kotoa käsin ja lähiasutus on erityisen tärkeää varsinkin päivittäistavarakaupalle, on myös työpaikkojen läheisyys kaupalle hyväksi. Työmatkojen yhteydessä hoidetaan usein jonkin verran kauppa-asiointeja ja toisaalta työssäkäynti eri paikkakunnalla laskee kynnystä hoitaa myös kauppa-asiat työssäkäyntipaikkakunnalla. Näin ollen kunnan matala työpaikkaomavaraisuus voi osaltaan aiheuttaa vähittäiskaupan ostovoiman ulosvirtausta. Saarijärvi on varsin työpaikkaomavarainen kunta. Seuraavassa taulukossa on esitetty sekä perinteinen työpaikkaomavaraisuus (kunnassa sijaitsevat työpaikat/ kunnan työvoima) että todellinen työpaikkaomavaraisuus (kunnassa asuvat ja työssäkäyvät/ kunnan työvoima). Myös muut tutkimusalueen kunnat ovat suhteellisen työpaikkaomavaraisia. Työssäkäynti oman kunnan ulkopuolella on verrattain harvinaista ja sitä tapahtuu suuremmassa mitassa lähinnä vain Uuraisilla ja Pylkönmäellä. Pylkönmäeltä yleisin työssäkäyntikunta oman kunnan jälkeen on ollut Saarijärvi, joten vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen heistäkin suurin osa työllistyy omassa kunnassa. Uuraisilla matalaan työpaikkaomavaraisuuteen vaikuttaa ennen kaikkea Jyväskylän läheisyys. Muista pohjoisen Keski-Suomen kunnista on melko pitkä matka pendelöidä muihin kaupunkeihin. Saarijärveläisistä 80 % on töissä oman kunnan alueella. Taulukko 1 Tarkastelualueen kuntien perinteinen ja todellinen työpaikkaomavaraisuus v. 2003. (Lähde: Tilastokeskus, SuomiCD 2006) Perinteinen työpaikkaomavaraisuus Todellinen työpaikkaomavaraisuus (%) (%) Saarijärvi 94 80 Pylkönmäki 72 62 Kannonkoski 94 76 Karstula 102 85 Kivijärvi 87 73 Kyyjärvi 96 80 Uurainen 68 53 Viitasaari 95 83 Äänekoski, Suolahti ja Sumiainen 106 71

21 Alla olevissa kuvioissa on esitetty Saarijärven, Pylkönmäen, Karstulan sekä vuoden 2009 alun kuntarajan mukaisesti yhteenlasketun Äänekosken työvoiman työssäkäyntikunnat. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen SuomiCD:tä ja tiedot ovat vuodelta 2003. Uusi Jyväskylä näkyy kaikissa kunnissa suhteellisen yleisenä työpaikan sijaintikuntana, mutta ylivoimaisesti suurin osa työllistyy oman kunnan alueella kaikissa kunnissa. Saarijärvi, yht. 3 759 Pylkönmäki, yht. 315 172 307 3020 7 35 37 63 197 41 195 Karstula, yht. 1806 162 74 27 Äänekoski, Suolahti ja Sumiainen, yht. 7 775 523 60 615 1543 6577 Saarijärvi Pylkönmäki Karstula Äänekoski, Suolahti, Sumiainen Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Korpilahti Muu Kuva 16 Työmatkojen suuntautuminen Saarijärvellä, Pylkönmäellä ja lähikunnissa. Saarijärven ja Pylkönmäen työpaikat ovat kuntarajan sisäpuolella keskittyneet taajamien läheisyyteen. Saarijärvellä työpaikat ovat sijoittuneet lähes kokonaan nauhamaisesti valtatie 13:n varrelle keskustan tuntumaan. Alue on merkitty alla olevaan karttaan ellipsillä ja sen sisäpuolella on noin 2 500 työpaikkaa kunnan hieman yli 3 000 työpaikasta vuoden 2005 lopussa.

22 Kuva 17 Työpaikkojen lukumäärä 250 ruuduissa vuoden 2005 lopulla. (Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta, pohjakartta Logica Oy) 3.2. Liikenne Työpaikkojen lisäksi myös liikenteellä on merkitystä kauppapaikalle. Vilkkaat risteykset ja suurten väylien varret ovat perinteisesti hyviä kaupan paikkoja. Vilkas liikenne tai valtakunnallisen pääväylän läheisyys voi houkutella paikkakunnalle seudullisesti merkittäviä kaupan toimijoita, jotka eivät välttämättä olisi kiinnostuneita paikasta pelkästään sen oman väestöpohjan takia. Ohikulkuliikenne hyödyttää aina vähintään jossain määrin kaupan toimijoita. Valtatie 13 kulkee Saarijärven keskustan ohitse. Oheisessa liikennemääräkartassa (Tiehallinto 2007) näkyy keskimääräi- nen vuorokausiliikenne tieverkolla. Saarijärven keskustan kohdalla vt13:n keskimääräinen ajoneuvomäärä vuorokaudessa on kaupungin eteläpuolella 6 600 ja pohjoispuolella 4 000 ajoneuvoa. Keskustan kohdalla tiellä on keskimäärin noin 5 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuva 18 Liikennemäärät Saarijärven keskustaalueella vuonna 2007. (Lähde: Tiehallinto)

23 Seututiellä 633 Saarijärveltä Pylkönmäen suuntaan liikennöi keskimäärin noin 730 1 200 autoa vuorokaudessa. Yhdystie 6304 Uuraisten suuntaan on Metsäkalliontien risteykseen asti hieman vilkkaammin liikennöity, keskimäärin noin 2 200 autoa vuorokaudessa. Risteyksestä etelään päin ajoneuvojen määrä laskee noin 920 autoon vuorokaudessa. Pylkönmäen taajaman kohdalla seututiellä 636 liikennöi vuorokaudessa keskimäärin noin 440 600 ajoneuvoa. Kuva 19 Liikennemäärät vuonna 2007. (Lähde: Tiehallinto)

24 4. Väestö ja ostovoima 4.1. Väestö ja väestönkasvu Jyväskylän pohjois- ja luoteispuolella sijaitsevat kunnat ovat Äänekoskea (20 400 asukasta) ja Laukaata (17 600 as.) lukuun ottamatta väkiluvultaan suhteellisen pieniä. Saarijärvellä oli vuoden 2007 lopussa hieman alle 10 000 asukasta ja Pylkönmäellä vajaa 1 000 asukasta. Vuoden 2009 alussa tapahtunut kuntaliitos nostaa uuden Saarijärven asukasluvun hieman yli 10 000:een. Saarijärvi on pohjoisen Keski-Suomen suurin kunta ja selvästi Viitasaarta (7 400 asukasta) suurempi. Väestön sijaintia Saarijärvellä ja Pylkönmäellä on kuvattu alla olevassa kartassa. Kartassa pallon koko kuvaa väestön määrää 250 metrin ruudussa vuoden 2007 lopussa. Saarijärven ja Pylkönmäen asutuskeskittymät on merkitty karttaan ellipseillä. Kartalla näkyy selvästi väestön painottuminen keskustaajamiin. Saarijärven asukkaista hieman yli 60 prosenttia, noin 6 200 asukasta, asuu ellipsillä rajatun alueen sisäpuolella. Myös osayleiskaava-alue rajautuu suunnilleen tälle alueelle. Haja-asutusalueella väestö on sijoittunut liikenneyhteyksien varsille sekä järvien rannoille. Väestöä on selvästi vähemmän esimerkiksi Saarijärven koillisosissa. Pylkönmäen keskustaajamassa asuu noin 360 asukasta, mikä on noin 40 prosenttia Pylkönmäen asukkaista. Entisen Pylkönmäen kunnan alueella ei juuri ole asutuskeskittymiä keskustaajaman ulkopuolella. Kuva 20 Väestö 250 metrin ruuduissa vuoden 2007 lopulla. (Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta, pohjakartta Logica Oy)

25 Alla olevassa kartassa on kuvattu vaikutusalueella tapahtunut väestönmuutos vuosina 2002 2007. Kartassa pallon koko kuvaa väestön määrän muutosta 250 metrin ruuduissa (muutos henkilöinä). Eniten muutoksia on tapahtunut alueilla, joilla myös väestöä on paljon. Saarijärven keskustaajamassa on useita ruutuja, joilla väestö on lisääntynyt, mutta vastaavasti myös vähentymistä on tapahtunut. Haja-asutusalueilla ja Pylkönmäellä väestö on monin paikoin vähentynyt. Tosin Pylkönmäenkin keskustan tuntumassa on väestönkasvusta kertovia punaisia palloja sinisten ohella. Kuva 21 Väestönmuutos (henkilöä) 250 metrin ruuduissa vuosina 2002 2007. (Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta, pohjakartta Logica Oy) Väestönmuutosta 250 metrin ruuduissa on tarkasteltu vielä erikseen Saarijärven yleiskaavaalueella alla olevassa kartassa. Uudisrakentamisen alueet erottuvat punaisilla palloilla. Keskustan alueella erityisesti rannoille on syntynyt uutta asumista. Myös Asemankannaksella on väestön määrä lisääntynyt.

26 Kuva 22 Väestön määrän muutos (henkilöä) Saarijärven yleiskaava-alueella 250 metrin ruuduissa vuodesta 2002 vuoteen 2007 (lähde Tilastokeskus, Ruutaineisto pohjakartta Logica Oy) Alla on esitetty taulukkomuotoisena vaikutusalueen väestön määrä vuonna 2007 sekä Tilastokeskuksen ennustama muutos vuoteen 2020 ja 2030 mennessä. Saarijärven ja Pylkönmäen tiedot on yhdistetty samalle riville. Ainoastaan Kannonkosken ja Uuraisten ennustetaan kasvavan. Muissa kunnissa väestö vähenee. Saarijärvellä väestön suhteellinen väheneminen on suurempaa kuin Viitasaarella ja Äänekoskella, mutta vähäisempää kuin Karstulassa, Kivijärvellä ja Kyyjärvellä. Tilastokeskuksen ennuste on tapahtuneeseen kehitykseen ja mm. väestön ikään perustuva trendiennuste, jonka luotettavuus on luonnollisesti jo melko heikko tarkastelujakson lopulla vuonna 2030. Taulukko 2 Väestönmuutos v. 2007 2020 2030. (Lähde: Tilastokeskus) Väkiluku Muutos henkilöä Muutos prosenttia v. 2007 v. 2020 v. 2030 2007--2020 2020--2030 2007--2030 2007--2020 2020--2030 2007--2030 Saarijärvi 10 801 10 079 9 849-722 -230-952 -6,7-2,3-8,8 Kannonkoski 1 610 1 651 1 657 41 6 47 2,5 0,4 2,9 Karstula 4 691 4 348 4 187-343 -161-504 -7,3-3,7-10,7 Kivijärvi 1 402 1 241 1 199-161 -42-203 -11,5-3,4-14,5 Kyyjärvi 1 575 1 330 1 243-245 -87-332 -15,6-6,5-21,1 Uurainen 3 265 3 351 3 399 86 48 134 2,6 1,4 4,1 Viitasaari 7 406 7 036 6 900-370 -136-506 -5,0-1,9-6,8 Vaikutusalue yhteensä 19 949 18 957 18 585-992 -372-1 364-5,0-2,0-6,8 Äänekoski 20 404 19 944 19 774-460 -170-630 -2,3-0,9-3,1 Keskeinen väestöön liittyvä muutostekijä Saarijärvellä, kuten muuallakin Suomessa on väestön ikääntyminen ja siitä seuraavat muutospaineet palvelujen tarjonnassa. Tilastokeskuksen vuoden 2007 väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa Saarijärvelläkin niin, että vuonna 2030 uuden Saarijärven alueella yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä olisi jopa 35 %. Ikääntyvä väestö saattaa vaatia erilaisia kaupan palveluita kuin nuoremmat ikäluokat, mutta toisaalta vasta eläkkeelle jääneet ovat usein hyvinkin aktiivisia

27 kuluttajia. Vasta vanhemmat ikäluokat, ns. vanhusväestö (yli 75-vuotiaat) alkavat yleensä kaivata enemmän erityispalveluja. 4.2. Kesäasukkaat Kesäasukkailla on usein huomattava merkitys kunnan vähittäiskaupalle. Kesäasukkaiden mökkipaikkakunnallaan kuluttama raha voi olla merkittävä lisä alueen yrittäjien tuloihin. Keski-Suomen luonnonkauniit kunnat ovat suosittuja mökkikuntia, mutta ne eivät kuitenkaan yllä aivan Suomen kärkeen kesäasukkaiden määrässä. Alla olevassa taulukossa on esitetty kesäasukkaiden määrä tutkimusalueen kunnissa vuonna 2003. Tilaston lähteenä on Tilastokeskuksen SuomiCD vuodelta 2006. Kesäasukas tarkoittaa kunnan ulkopuolelta tulevien, kunnassa mökin omistavien talouksien asukkaita. Eniten kesäasukkaita on Viitasaarella ja Saarijärvellä. Suhteessa kuntien omaan asukaslukuun vielä enemmän mökkiläisiä on kuitenkin mm. Kannonkoskella ja Kivijärvellä. Yhteensä Saarijärvellä ja Pylkönmäellä oli noin 2 200 kesäasukasta. Kesäasukkaiden määrä vastaa noin viidennestä uuden Saarijärven väestöstä. Taulukko 3 Kesäasukkaiden määrä tutkimusalueen kunnissa vuonna 2003 (lähde Tilastokeskus, SuomiCD) Kesäasukkaat 31.12.2003 Kesäasukkaita/ vakituisia asukkaita, % Kannonkoski 1 188 73 Karstula 1 066 22 Kivijärvi 1 074 72 Kyyjärvi 285 16 Pylkönmäki 620 58 Saarijärvi 1 577 15 Uurainen 864 28 Viitasaari 2 690 35 Äänekoski 1 335 7 Kesämökkien sijoittumista Saarijärvellä on havainnollistettu oheisella kartalla, joka perustuu Tilastokeskuksen ruutuaineistoon. Pallon koko kuvaa kesämökkien määrää 250 metrin ruudussa. Kartassa ovat siis mukana myös saarijärveläisten asuinkunnassaan omistamat kesäasunnot. Omassa kunnassa mökkeileviä ei lasketa kesäasukkaaksi. Kesäasutus keskittyy vesistöjen äärelle ja sitä on vähiten taajamissa. Kesäasukkaat lisäävät siis erityisesti haja-asutusalueiden väestön määrää mökillä oleskellessaan.

28 Kuva 23 Kesämökkien lukumäärä 250 metrin ruuduissa vuoden 2006 lopussa (lähde Tilastokeskus, Ruutuaineisto 2008, pohjakartta Logica Oy) 4.3. Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan yleisesti ns. henkilökohtaisen kulutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntautuvasta ostovoimasta eli markkinoiden koosta. Oheisessa taulukossa on esitetty tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut, jotka perustuvat Vähittäiskauppa Suomessa 2008 julkaisun (Santasalo & Koskela 2008) Keski-Suomen lukuihin. Vuosien 2020 ja 2030 kulutusluvut perustuvat vuosittaiseen kasvuarvioon, joka on erikoistavarakaupassa 2,5 % vuodessa vuosina 2009 2020 ja 2 % vuoden 2030 jälkeen. Päivittäistavarakaupassa kulutuksen kasvuksi on arvioitu 1 % vuodessa vuoteen 2030 asti. Vuoden 2009 kulutuslukuna on käytetty Tuomas Santasalo Ky:n esittämää arviota (www.tuomassantasalo.fi). 2000-luvulla vähittäiskauppa on kasvanut selvästi nopeammin kuin 2,5 % vuodessa, mutta pitkän aikavälin ennusteessa varovaisen arvion käyttäminen on perusteltua, sillä pitkään aikaväliin sisältyy yleensä myös heikomman kasvun kausia. Taulukko 4 Vähittäiskaupan kulutusluvut 2007, 2020 ja 2030 2007 2020 2030 Pt-kauppa 3 054 3 454 3 815 Tilaa vievä kauppa 1 134 1 393 1 699 Muu erikoiskauppa 1 830 2 580 3 144 Erikoiskauppa yhteensä 2 964 3 973 4 843 Yhteensä 6 018 7 427 8 659 Ostovoima voidaan laskea kertomalla edellä esitetty kulutusluku väestön määrällä. Kasvuarviossa on huomioitu Tilastokeskuksen ennustama väestönkasvu. Koska väestönkasvu alueella ei ole kovin merkittävää, suurin osa kasvusta syntyy ostovoiman ja kulutuksen kas-

29 vusta. Erikoistavarakaupassa kulutuksen kasvu on arvioitu suuremmaksi kuin päivittäistavaroiden kaupassa. Alla olevassa kuviossa on havainnollistettu vähittäiskaupan ostovoimaa tutkimusalueen kunnissa vuosina 2007, 2020 ja 2030. Vähittäiskauppa on jaettu päivittäistavaraan, joka on esitetty vihreällä värillä sekä erikoistavaraan, joka on esitetty sinisellä värillä. Erikoistavara on edelleen jaettu tilaa vievään erikoiskauppaan sekä muuhun erikoiskauppaan (ns. keskustaerikoiskauppa). Saarijärvi sisältää myös vuoden 2009 alusta kaupunkiin liittyneen Pylkönmäen kunnan. Erikoistavarakaupan suurempi kasvu tarkoittaa sitä, että vuonna 2020 ja 2030 erikoistavarakaupan ostovoima on päivittäistavarakaupan ostovoimaa suurempaa. Saarijärvi on väkiluvultaan suurin tutkimusalueen kunnista, joten myös vähittäiskaupan ostovoima on siellä suurin. 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2007 2020 2030 2007 2020 2030 2007 2020 2030 2007 2020 2030 2007 2020 2030 2007 2020 2030 Milj. euroa 2007 2020 2030 Saarijärvi Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Uurainen Viitasaari Päivittäistavara Erikoistavara Tilaa vievä Kuva 24 Vähittäiskaupan ostovoima tutkimusalueen kunnissa 2007, 2020 ja 2030 Seuraavan sivun taulukossa on esitetty kaikkien kuntien ostovoima ja ostovoiman kasvu sekä euroissa että prosenteissa vuodesta 2007 vuosiin 2020 ja 2030. Päivittäistavarakaupan ostovoima kasvaa Saarijärvellä noin 4,6 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä ja koko vaikutusalueella noin 14,6 miljoonaa euroa. Tilaa vievän erikoiskaupan ostovoiman kasvu on samaa luokkaa: koko vaikutusalueella noin 13, 4 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Keskustaerikoiskaupan kulutusluku on suurempi ja siten euromääräinen kasvukin on suurempaa: Saarijärvellä noin 11,2 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä ja koko vaikutusalueella noin 33,1 miljoonaa euroa. Taulukossa on esitetty myös Äänekosken kasvu, joka on yksinään lähes samaa luokkaa kuin muiden tutkimusalueen kuntien.

30 Taulukko 5 Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu 2007-2020-2030 tutkimusalueen kunnissa PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN OSTOVOIMA Ostovoima, milj. e Kasvu milj. e Kasvu % v. 2007 v. 2020 v. 2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030 Saarijärvi 33,0 34,8 37,6 1,8 2,8 4,6 6 % 8 % 14 % Kannonkoski 4,9 5,7 6,3 0,8 0,6 1,4 16 % 11 % 29 % Karstula 14,3 15,0 16,0 0,7 1,0 1,6 5 % 6 % 12 % Kivijärvi 4,3 4,3 4,6 0,0 0,3 0,3 0 % 7 % 7 % Kyyjärvi 4,8 4,6 4,7-0,2 0,1-0,1-4 % 3 % -1 % Uurainen 10,0 11,6 13,0 1,6 1,4 3,0 16 % 12 % 30 % Viitasaari 22,6 24,3 26,3 1,7 2,0 3,7 7 % 8 % 16 % Vaikutusalue yhteensä 93,9 100,3 108,5 6,4 8,2 14,6 7 % 8 % 16 % Äänekoski 62,3 68,9 75,4 6,6 6,6 13,1 11 % 10 % 21 % TILAA VIEVÄN ERIKOISKAUPAN OSTOVOIMA Ostovoima, milj. e Kasvu milj. e Kasvu % v. 2007 v. 2020 v. 2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030 Saarijärvi 12,2 14,0 16,7 1,8 2,7 4,5 15 % 19 % 37 % Kannonkoski 1,8 2,3 2,8 0,5 0,5 1,0 26 % 22 % 54 % Karstula 5,3 6,1 7,1 0,7 1,1 1,8 14 % 17 % 34 % Kivijärvi 1,6 1,7 2,0 0,1 0,3 0,4 9 % 18 % 28 % Kyyjärvi 1,8 1,9 2,1 0,1 0,3 0,3 4 % 14 % 18 % Uurainen 3,7 4,7 5,8 1,0 1,1 2,1 26 % 24 % 56 % Viitasaari 8,4 9,8 11,7 1,4 1,9 3,3 17 % 20 % 40 % Vaikutusalue yhteensä 34,9 40,5 48,3 5,6 7,8 13,4 16 % 19 % 39 % Äänekoski 23,1 27,8 33,6 4,7 5,8 10,4 20 % 21 % 45 % MUUN ERIKOISKAUPAN OSTOVOIMA Ostovoima, milj. e Kasvu milj. e Kasvu % v. 2007 v. 2020 v. 2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030 Saarijärvi 19,8 26,0 31,0 6,2 5,0 11,2 32 % 19 % 57 % Kannonkoski 2,9 4,3 5,2 1,3 1,0 2,3 45 % 22 % 77 % Karstula 8,6 11,2 13,2 2,6 1,9 4,6 31 % 17 % 53 % Kivijärvi 2,6 3,2 3,8 0,6 0,6 1,2 25 % 18 % 47 % Kyyjärvi 2,9 3,4 3,9 0,5 0,5 1,0 19 % 14 % 36 % Uurainen 6,0 8,6 10,7 2,7 2,0 4,7 45 % 24 % 79 % Viitasaari 13,6 18,1 21,7 4,6 3,5 8,1 34 % 20 % 60 % Vaikutusalue yhteensä 56,3 74,9 89,4 18,6 14,5 33,1 33 % 19 % 59 % Äänekoski 37,3 51,4 62,2 14,1 10,7 24,8 38 % 21 % 67 % Kesäasukkaat tuovat lisäksi ostovoimaa kuntaan. Saarijärvellä ja Pylkönmäellä on yhteensä noin 2 200 kesäasukasta Heidän tuomansa ostovoiman voidaan arvioida olevan noin miljoonan euron luokkaa, jos arvioidaan, että kesämökkiläinen viettää mökillä noin neljä viikkoa vuodesta ja lasketaan neljää viikkoa vastaava osuus heidän vuoden kokonaiskulutuksestaan. Ostovoimapotentiaalia tuovat myös ohikulkuliikenne ja matkailijat. Saarijärvellä on suhteellisen vilkas liikenteellinen sijainti ja ohikulkuliikenteellä on varmasti jonkin verran merkitystä myös vähittäiskaupalle. Ohikulkuliikenteen tuomaa ostovoimaa on kuitenkin vaikea arvioida liikennemäärien perusteella, sillä liikennemääriin sisältyy myös kunnan sisäistä liikennettä sekä mm. edellä mainittuja kesämökkiläisiä. 4.4. Ostovoiman virtaukset Ostovoiman virtaus lasketaan vertaamalla alueella tapahtuvaa myyntiä alueen ostovoimaan. Mikäli kunnan ostovoima on myyntiä suurempaa, tapahtuu kunnasta ostovoiman ulosvirtaamista. Jos taas myynti on ostovoimaa suurempaa, virtaa kuntaan ostovoimaa muualta. Laskelma ei osoita virtauksien suuntaa. Indeksin arvo 100 kuvaisi tilannetta, jossa myynti ja ostovoima ovat yhtä suuret. Arvo 100 voi kuitenkin sisältää voimakastakin virtausta alueelle ja sieltä ulos, mutta indeksi säilyy 100:ssa, jos sisään- ja ulosvirtaus ovat yhtä suuret.

31 Alla olevassa kartassa on kuvattu ostovoiman virtauksia kuntatasolla. Laskelma perustuu Tilastokeskuksen liikevaihtotietoihin, joihin on lisätty arvonlisävero karkealla kertoimella sekä väestön ja kulutusluvun perusteella laskettuun ostovoimaan. Laskelmaan sisältyy jonkin verran epätarkkuutta ennen kaikkea arvonlisäveron huomioimisen vuoksi, mutta se kuvaa hyvin kuntien keskinäisiä suhteita. Saarijärven virtausindeksi on 94, mikä tarkoittaa muutaman miljoonan euron arvoista ostovoiman ulosvirtausta. Pylkönmäeltä taas on pääosa ostovoimasta virrannut ulos, mikä on luonnollinen tilanne pienelle kunnalle, jossa vähittäiskaupan tarjonta on suppeaa. Karttaan mahtuu myös Töysä, jossa ostovoiman virtausindeksi on Suomen suurin. Tätä selittää tietenkin asukasluvultaan pienessä kunnassa sijaitseva Tuurin kyläkauppa. Keski-Suomessa Jyväskylä on erittäin vahva ostovoiman virtauksen kohde, jonne myös Saarijärveltä suuntautuu ostovoimaa. Suurimmassa osassa Keski-Suomen kuntia ostovoimaa virtaa ulos kunnan alueelta. Kuva 25 Ostovoiman virtaukset Saarijärven lähikunnissa Oheisessa taulukossa on eritelty tarkemmin ostovoiman virtauksia Saarijärvellä ja sen naapurikunnissa. Pylkönmäki ja Saarijärvi on yhdistetty. Laskelma perustuu AC Nielsenin myymälärekisteriin ja Tilastokeskuksen liikevaihtotietoihin sekä edellä esitettyihin kulutuslukuihin. Arvonlisäveron osuus on huomioitu. Kaikissa kunnissa ostovoiman virtausindeksi jää alle sadan ostovoimaa siis virtaa ulos kunnista. Suurin ulosvirtaus on Kannonkoskella, jossa oma väestöpohja ja kaupan tarjonta on heikointa. Saarijärvi on erikoistavarakaupassa lähes omavarainen ja päivittäistavarakaupassakin indeksi on melko korkea. Päivittäistavarakaupan tarjonta on lisäksi parantunut taulukossa esitetyn vuoden 2007 jälkeen

32 mm. Lidlin ja Halpa-Hallin tulon jälkeen. Nämä yksiköt vetävät todennäköisesti asiointeja myös naapurikunnista ja lisäävät siten ostovoiman virtausta Saarijärvelle. Taulukko 6 Ostovoiman virtaukset Saarijärvellä ja naapurikunnissa 2007 Ostovoiman virtaus, milj. e Ostovoiman virtaus, indeksi Päivittäistavara Erikoistavara Yhteensä Päivittäistavara Erikoistavara Yhteensä Saarijärvi -6,9-0,7-7,6 79 98 88 Kannonkoski -1,8-3,8-5,6 63 20 42 Karstula -2,1-7,0-9,1 86 50 68 Äänekoski -10,5 2,1-8,5 83 103 93 4.5. Laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve Ostovoiman avulla voidaan arvioida vähittäiskaupan pinta-alan tarvetta. Ostovoima jaetaan tavoitteellisella neliömyyntiteholla ja saadaan laskennallinen pinta-alan tarve. Pinta-ala on suuntaa-antava, sillä myyntiteho voi vaihdella paljonkin erilaisissa kaupan yksiköissä. Luonnollisesti myös ostovoiman kasvun ennustamiseen pitkällä aikavälillä liittyy epävarmuustekijöitä. Sekä kulutus että väestö voivat kasvaa eri tavalla kuin ennusteissa on oletettu, esimerkiksi taloussuhdanteiden muutosten vuoksi. Seuraavissa laskelmissa käytetyt myyntitehot ovat suhteellisen korkeita ja mahdollistavat menestyksekkään toiminnan uusissakin tiloissa. Pienemmillä markkinoilla ja vanhemmissa tiloissa kaupan yritykset tyytyvät usein heikompaankin neliömyyntitehoon. Samoin paljon tilaa vaativassa kaupassa ja ns. halpatavarataloissa tavoiteltava neliömyyntiteho voi olla selvästi matalampi kuin tässä esitetty ja siten kuntien ostovoima mahdollistaa tässä esitettyä suuremman pinta-alan. Pinta-alan tarvetta lisäävät myös vanhojen tilojen korvautuminen uusilla, kesäasukkaiden, ohikulkuliikenteen ja yritysten ostovoima sekä pienempiin neliömyyntitehoihin tyytyvät myymälät. Auto-, kone- ja varaosakaupan sekä kaupallisten palveluiden ja ravintoloiden edellyttämät pinta-alat eivät ole mukana tässä laskelmassa. Seuraavan sivun taulukossa on esitetty laskennallinen vähittäiskaupan pinta-alan tarve, jos kaikki ostovoima jäisi kunnan alueelle. Tätä voi pitää perusmitoituksena, joka pohjautuu väestön määrään. Tällainen pinta-ala vastaisi suunnilleen, yllä mainitut neliömyyntitehoon liittyvät tekijät huomioiden, kunnan asukkaiden ostovoimaa. Kuluttajien asiointi ei noudata kuntarajoja, vaan ostovoimaa liikkuu kuntien rajojen yli. Näin ollen alueen laskennallinen pinta-ala voi toteutua myös kunnanrajojen ulkopuolella. Tyypillisesti suuremmissa keskuksissa on enemmän kauppaa kuin pienissä kunnissa. Taulukossa on lisäksi esitetty pinta-alan tarpeen kasvu vuodesta 2007 vuoteen 2015 ja 2030. Tämä kasvuarvio perustuu ostovoiman kasvuun, joka on laskettu kulutuksen ja väestön ennustetun kasvun perusteella. Myyntineliöt on laskelmassa muutettu kerrosneliömetreiksi kertoimella 1,25. Lisäksi on huomioitu kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3, sillä kaikki kaavoitettava pinta-ala ei toteudu ja kilpailun varmistamiseksi liikepaikkoja on syytä olla tarjolla hieman todellista tarvetta enemmän.

33 Taulukko 7 Vähittäiskaupan laskennallinen tilantarve tutkimusalueen kunnissa 2007-2020-2030 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN LASKENNALLINEN TILANTARVE Laskennallinen pinta-ala Pinta-alan tarpeen kasvu, k-m2 omavaraistilanteessa, k-m2 v. 2007 v. 2020 v. 2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030 Saarijärvi 7 658 8 082 8 724 424 642 1 066 Kannonkoski 1 141 1 324 1 468 182 144 326 Karstula 3 326 3 486 3 709 161 222 383 Kivijärvi 994 995 1 062 1 67 68 Kyyjärvi 1 117 1 066 1 101-50 35-16 Uurainen 2 315 2 687 3 011 372 324 696 Viitasaari 5 251 5 642 6 112 391 470 861 Vaikutusalue yhteensä 21 801 23 282 25 185 1 482 1 903 3 384 Äänekoski 14 466 15 992 17 515 1 526 1 523 3 049 TILAA VIEVÄN ERIKOISKAUPAN LASKENNALLINEN TILANTARVE Laskennallinen pinta-ala Pinta-alan tarpeen kasvu, k-m2 omavaraistilanteessa, k-m2 v. 2007 v. 2020 v. 2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030 Saarijärvi 7 961 9 129 10 874 1 167 1 745 2 913 Kannonkoski 1 187 1 495 1 829 309 334 643 Karstula 3 458 3 938 4 623 480 685 1 165 Kivijärvi 1 033 1 124 1 324 91 200 290 Kyyjärvi 1 161 1 205 1 372 44 168 211 Uurainen 2 407 3 035 3 753 628 718 1 346 Viitasaari 5 459 6 373 7 618 914 1 245 2 159 Vaikutusalue yhteensä 22 666 26 299 31 394 3 633 5 095 8 728 Äänekoski 15 040 18 064 21 832 3 024 3 768 6 792 MUUN ERIKOISKAUPAN LASKENNALLINEN TILANTARVE Laskennallinen pinta-ala Pinta-alan tarpeen kasvu, k-m2 omavaraistilanteessa, k-m2 v. 2007 v. 2020 v. 2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030 Saarijärvi 10 706 14 083 16 775 3 377 2 692 6 069 Kannonkoski 1 596 2 307 2 822 711 515 1 226 Karstula 4 650 6 075 7 132 1 425 1 056 2 482 Kivijärvi 1 390 1 734 2 042 344 308 652 Kyyjärvi 1 561 1 858 2 117 297 259 556 Uurainen 3 236 4 682 5 789 1 446 1 107 2 553 Viitasaari 7 341 9 831 11 752 2 490 1 921 4 411 Vaikutusalue yhteensä 30 481 40 571 48 430 10 090 7 859 17 949 Äänekoski 20 225 27 867 33 680 7 642 5 813 13 455 KOKO VÄHITTÄISKAUPAN LASKENNALLINEN TILANTARVE, TOIMIALAT YHTEENSÄ Laskennallinen pinta-ala Pinta-alan tarpeen kasvu, k-m2 omavaraistilanteessa, k-m2 v. 2007 v. 2020 v. 2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030 Saarijärvi 26 325 31 294 36 373 4 968 5 079 10 048 Kannonkoski 3 924 5 126 6 119 1 202 993 2 195 Karstula 11 433 13 500 15 463 2 066 1 963 4 029 Kivijärvi 3 417 3 853 4 428 436 575 1 011 Kyyjärvi 3 839 4 129 4 590 291 461 752 Uurainen 7 958 10 404 12 553 2 446 2 148 4 595 Viitasaari 18 051 21 846 25 482 3 795 3 637 7 431 Vaikutusalue yhteensä 74 947 90 152 105 009 15 205 14 857 30 062 Äänekoski 49 731 61 923 73 027 12 192 11 104 23 296 Laskelman mukaan Saarijärvellä kaupallinen omavaraisuus edellyttäisi jo nykytilanteessa päivittäistavarakaupassa noin 7 700 kerrosneliömetrin pinta-alaa ja erikoistavarakaupassa noin 18 600 neliömetriä. Päivittäistavarakaupassa pinta-alaa on tällä hetkellä AC Nielsenin myymälärekisterin mukaan noin 6 300 kerrosneliötä, eli jo nykyinen pinta-ala on alle laskennallisen tarpeen. Erikoistavarakaupan pinta-alasta ei vastaavaa tilastotietoa ole saatavilla, mutta siinäkin nykyinen tarjonta lienee alle laskennallisen tarpeen pikemminkin kuin sitä suurempi. Tarvetta lisää Saarijärvelle lähialueilta tuleva sekä ohikulkuliikenteen ja kesäasukkaiden tuoma ostovoima. Nykyinen päivittäistavarakaupan pinta-ala on hyvin