Palveluverkkoselvitys 2017

Palveluverkkoselvitys 2017 22.11.2017 KH iltakoulu 11.10.2017

Tulevaisuuden kunta ja Oulun kaupunki maakuntakeskuksena

Uusilla toimintatavoilla luodaan Oulua 2026 HYVINVOINTI KOULUKAUPUNKI LAPSET JA NUORET TERVEYSLIIKUNTA KAUPUNKIKULTTUURI TAPAHTUMAT OSALLISUUS

Sivistys- ja kulttuuripalvelut edistää oululaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia

Valmistelu 1.10. 31.1.2018 Varhaiskasvatus, perusopetus- ja lukio-, nuorisotalo-, asukastupa- ja kirjastoverkko kokonaisuutena palvelukeskittymittäin Parlamentaarinen valmistelu - rukkasryhmä - alueellinen ja toimialakohtainen valmisteluryhmä Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvityksen valmistelu Tavoitteena toimintatapojen muutos - digitaalisuus - monialaisuus - tilojen hallittu vähentäminen = -1% 578 116,4 m 2 (5 900 m 2 / vuonna 2018)

Projektin aikataulu lokakuu marraskuu joulu-tammikuu - Aloitustyöpaja - Viestintä- ja osallisuussuunnitelma - Alueellinen valmistelu (ml. nykytila-analyysi / paikkatietoaineistot ja saavutettavuus / vaka, po, nuorisotilat ja kirjastot) -> 2018/2019 ratkaisut Vastuualueiden palveluverkkoratkaisut - > sähköiset, liikkuvat ja omatoimipalvelut osana palveluverkkoa Väliraportti (ke 22.11.), sisältäen toimenpiteet KS2018 - Kuntalaistilaisuudet - Vaihtoehtojen kustannuslaskenta - Esitysten ennakkovaikutusten arviointi ja päätösesitys - Loppuraportti pe 31.1.2018 Kh:n iltakoulu 4.10. Kv-valtuustoseminaari 16.10. Muutosohjelma Oulu KH:n iltakoulu (22.11.) KH:n ja ltkseminaari (30.11.) KH:n ja Ltkseminaari

Osallisuus, viestintä ja vaikutusten arviointi Suunnattu palveluverkkoselvityksestä kiinnostuneille kuntalaisille, mahdollistetaan osallistuminen ja vuorovaikutus. Yhteisen todellisuuden rakentamista. Antaa valmistelijoille kokemuksellista tietoa asukkaiden arjesta. Antaa mahdollisuuden lasten ja nuorten oman äänen kuulumiselle. Facebookchat Kuntalaiskysely (* 21. 29.11 Tavoitteena on tarjota päättäjille laajasti tietoa ja näkemyksiä palveluverkkovalmistelusta sekä sitouttaa avainryhmät yhteiseen valmisteluun Oulun raadit - asukastilaisuudet Ideointikampanja (* A 1 2 KH:n iltakoulu 28.11. 4.12. 22.11. 3 Osallisuus, kuntalaiset 7 4 22.11. 30.11. 6 Palvelumuotoilu, profiilit 5 27.11. - 8.12. KH:n ja ltk:n seminaari Osallisuus, luottamushenkilöt Ryhmät / ryhmän johtajat vk 47-48 Viestintä tukee palveluverkkoesitystä B EVA Palvelukuvaus asiakkaan näkökulmasta - monitoimitalot 8.-19.1 8 KH +ltk seminaari?.1. Palveluverkkoesityksen visualisointi ja uudet esitystavat C 31.1.2018

Palveluverkkotyön periaatteita Nuoristotilat, kirjastot ja asukastuvat pääsääntöisesti muiden siku-palveluiden yhteyteen Kuntalaisten olohuoneet kohtaamispaikkana Koulut alueensa keskuksia Palvelut kootaan ehyiksi poluiksi palvelukeskittymittäin KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ Hyvät liikenneyhteydet Aika- ja paikkariippumattomat itsepalvelut Uusi oppimiskäsitys: uudenlaiset opetusmenetelmät ja -ympäristöt - opetuksen osuus kokonaiskustannuksista kasvaa Digipalveluiden määrä ja käyttö kasvaa

Palveluverkkoselvityksen TAUSTATIETOJA

Hyvinvointialueet Alueella luodaan asukkaiden hyvinvointia: tulevaisuuden kunta ja maakunta yhteisellä asialla Osallisuus, yhteisöllisyys ja alueen identiteetti Monialaisen verkoston yhteiset tavoitteet ja toimijoiden uusi rooli

Hyvinvoinnin monialaisuus Uudenlainen asenne palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa Hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan useita samansuuntaisia toimia Hyvinvoinnin edistämiseen osallistuvat monet eri toimijat yhteinen tavoite yhteinen ymmärrys Hallinnonalojen ja palveluiden välisestä yhteistyöstä yhteiseen toimintamalliin Valtio ohjaa ministeriöittäin - me kehitämme palveluja yksilöiden ja perheen palvelutarpeen mukaisesti!

Alueellista yhteistyötä lasten ja perheiden hyväksi POHJOINEN ALUE Lisää hyvinvointia ITÄINEN ALUE Matala osallistumisen kynnys Eri toimijat tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö ja tilat tehokkaassa käytössä KESKINEN ALUE Yhteisöllisyyttä ETELÄINEN ALUE

Palvelukeskittymät POHJOINEN Haukipudas, Kiviniemi-Kello, Pateniemi-Rajakylä, Ritaharju- Kuivasjärvi-Pöllönkangas ITÄINEN Myllyoja, Korvensuora, Jääli, Kiiminki, Ylikiiminki, Yli-Ii KESKINEN Karjasilta-Höyhtyä, Kastelli, Tuira-Toppila, ydinkeskusta ETELÄINEN Kaukovainio, Maikkula, Kaakkuri, Oulunsalo

KESKINEN ALUE 67 367 asukasta 2015 2025: + 230 lasta ETELÄINEN ALUE 40 097 asukasta 2015 2025: - 370 lasta POHJOINEN ALUE 50 148 asukasta 2015 2025: + 700 lasta ITÄINEN ALUE 39 654 asukasta 2015 2025: + 3 600 lasta Väestö sivistysja kulttuuripalveluiden alueilla

Tietoja alueittain POHJOINEN ALUE henkilöstö 1 100 päiväkodit 21+11 koulut 11 nuorisotilat 5 kirjastot 7 asukastuvat 3 ITÄINEN ALUE henkilöstö 906 päiväkodit 22+3+15 koulut 20 nuorisotilat 8 kirjastot 6 asukastuvat 4 10 Päivälukiota (op. 4150) + Aikuislukio (op. 550 + 1100) KESKINEN ALUE henkilöstö 1 072 päiväkodit 27+20 koulut 10+4 nuorisotilat 6 kirjastot 7 asukastuvat 7 ETELÄINEN ALUE henkilöstö 963 päiväkodit 22+1+17 koulut 15 nuorisotilat 4 kirjastot 4 asukastuvat 3

Palvelukeskittymät ja palveluiden saavutettavuus 5 km:n säteellä palvelukeskittymästä Palvelukeskittymittäin tarkasteltuna itäinen ja eteläinen alue ovat ainoat, joissa on muutamia yksiköitä, jotka eivät ole 5 km:n säteellä palvelukeskittymistä. Tarkastelu kattaa yli 190 000 oululaista.

Esimerkkinä Pohjoinen alue Haukiputaan palvelukeskittymä

Hyvinvointitietoa keräämässä

Kokemuksellinen hyvinvointitieto kertoo lasten kokemusmaailmasta Oppilaiden kouluarkeen ja hyvinvointiin liittyviä asioita ei voi tehdä ilman todellista tietoa siitä, miten oppilaat voivat ja mihin heidän mielestään tulisi kouluympäristössä kiinnittää huomiota. Teemoina mm. osallisuus, turvallisuus, vuorovaikutus ja ilmapiiri. Koulussa käynnistyy vuorovaikutteinen ja yhteisöllinen prosessi, jonka tulokset vaikuttavat koulun toimintakulttuuriin. Arviointiin on osallistunut jo 17 200 lasta ja nuorta, ja osallistujien määrä kasvaa koko ajan.

Koulussa on turvallista olla. (94 %) Autan mielelläni luokkakavereitani. (94 %) Vastaajista väitteen kanssa samaa mieltä (%) Koulussa minut hyväksytään sellaisena kuin olen. (91 %) Minulla on koulussa ainakin yksi hyvä kaveri. (96 %)

Mitkä asiat lisäisivät hyvinvointiasi koulussa? Koulu voisi alkaa myöhemmin, nyt se alkaa kahdeksalta joka päivä. Se, että kyseltäisiin mitä kuuluu ja että oikeasti autettaisiin. Jos meijän luokka ois ja tekis jotain hauskaa yhessä. Terkkari sais olla välillä enemmän paikalla. Yhteen aikaan hän ei ollut koululla juuri ollenkaan varsinkaan päivystys aikaan. Haluaisin, että ruokalassa olisi enemmän hyviä ruokia.

1 000 Väestömäärä Tilakustannus yksiköittäin 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 18,9 % 18,8 % 19,4 % 19,2 % 19,4 % 19,5 % 19,5 % 210000 200000 190000 180000 170000 160000 Tilavuokrat Toimintakate ilman vuokria Väestömäärä 100 000 150000 50 000 2015 TP2016 TA2017 ENN2017 TA2018 TS2019 TS2020 140000 Väestö kasvaa suhteessa nopeammin kuin toimintakate. Tilavuokrat kasvattaneet osuuttaan toimintakatteesta. Käyttötaloustavoite vaatii toiminnan ja rakenteiden muutoksia.

1 000 Väestömäärä Toimintakatteen ja asukasluvun kehitys 450000 400000 350000 300000 250000 200000 18,2 % 19,0 % 18,9 % 18,8 % 19,3 % 19,5 % 19,5 % 19,5 % 210000 200000 190000 180000 170000 Tilavuokrat Toimintakate ilman tilavuokria Väestömäärä 150000 160000 100000 150000 50000 2013 2014 2015 TP2016 ENN2017 TA2018 TS2019 TS2020 140000 Euromääräisesti tilavuokrien kehitys vuodesta 2013-2010 14,9 M

Huonokuntoisten tai peruskorjausta vaativien tilojen korjausvelka kasvaa Yksittäisten tilojen tiivistämisellä saman katon alle toiminnallisiin tiloihin ja huonokuntoisista rakennuksista luopumisella on mahdollista hillitä peruskorjausinvestointeja. Esimerkkinä: Luupin nykyisten rakennusten korjausvelka kasvaa (Tietomaan peruskorjaus 5 M ja PPM:n peruskorjaus 4,7M )

Kuljetuskustannukset 2013 2017

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten kouluterveyskysely TEA-viisari, maksuton ja avoin vertailutietojärjestelmä Sähköinen asiakaskysely liikunta- kulttuuri ja nuorisopalveluista Alueelliset lapsiystävällisen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet (työpajat/messut ja kesut) Lasten ja nuorten arvoista sekä visioita tulevaisuuden Oulusta Kaupungin strategiatyön tueksi, laatinut Anu Alanko 10.4.2017 Avoimen hallinnon ja yhteisötoiminnan tiedot Vaikuttajapäivät 2016 ja 2017 Lasten ja nuorten kaupunkikokous 2017 Vakan ja opetuksen osallistavat opetussuunnitelmaprosessit Kokemuksellisen hyvinvointitiedon keruu kouluilla ja päiväkodeissa Lukioiden ja perusasteen lainmukaiset yhdenvertaisuusuunnitelmat ONEn työlleen määrittämät tavoitteet (UNICEF-rakennuspalikat) Hyven vaikuttajanuorten esilletuomia tarpeita (myös hyvinvointisuunnitelmassa) Oujees-kysely Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 lasten ja nuorten arvopohja työpajojen alustava koonti Lasten oikeudet piirustukset ap/ip -kerhoista Lasten ja nuorten näkemys tulevaisuuden Oulusta Työssä ollut mukana yli 20 000 oululaista lasta ja nuorta

Lasten ja nuorten tulevaisuuden Oulussa korostuu viisi teemaa HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS YHDENVERTAISUUS YHDESSÄOLO JA OMAEHTOINEN TOIMINTA ELINVOIMA ÄLYKÄS KAUPUNKI

Keskeiset toimenpiteet

Digitaaliset sivistys- ja kulttuuripalvelut

Digitalisaatiossa kyse on ennen kaikkea isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi teknologian avulla. (Valtionvarainministeriö) Sivistys- ja kulttuuripalveluissa digitalisaatio on yksi toiminnan kehittymisen keskeisistä painopisteistä, mikä tarkoittaa: 1. toimintatapojen uudistamista ja vanhasta luopumista 2. prosessien sekä palveluverkon toimintojen laajempaa digitalisointia ja automatisointia 3. palveluiden kattavampaa tarjontaa ja tuottamista digitaalisessa muodossa, teknologia-avusteisesti ja/tai digitaalisissa palvelukanavissa Digitaaliset sivistys- ja kulttuuripalvelut Digitalisaatiotoimenpiteillä tavoitellaan ja tuetaan palveluverkon kontekstissa kevyemmän palveluverkkorakenteen muodostumista vaikuttavia toiminnallisia muutoksia, joilla myös positiivinen taloudellinen vaikutus kuntalaisen omaehtoisuutta palveluverkon palvelujen hyödyntämisessä

1. Digitalisaation keinoin uudistettavat toimintatavat 2. Kokeilu- ja yhteistyökulttuurin edistäminen sekä toimintamallit 3. Asioinnin ja digitaalisten sisältöjen kehittäminen Sivistys- ja kulttuuripalveluiden digitalisoinnin painopisteet 2018-2020 4. Organisaation digikyvykkyyksien ja muutosvalmiuden lisääminen 5. Tiedolla johtamisen toimintamallien ja ratkaisujen vahvistaminen 6. Digitaalisen infrastruktuurin varmistaminen (valmiudet)

Palveluverkkotyöhön kytkeytyviä toimenpidenostoja 2018-2020 Asiointi- ja päätösprosessien digitalisaatioasteen nosto Perusasteen virtuaalinen etäopiskelu Tilojen monitoimikäytön ja käyttöasteiden edistäminen Alueellinen ja valtakunnallinen ekirjasto Digitila -liikkuva nuorisotyö Kokoelmien digitointi ja virtuaaliset kulttuurisisällöt Pelillisyyden äärellä tapahtuva nuorisotyö Suomalaisen koulutusjärjestelmän ja - innovaatioiden showroom Lapsuus.fi ja Nuoruus.fi palvelutarjottimet Omatoimikirjasto -konseptin laajentaminen

Kuntalaisten olohuoneet Yleinen kirjasto Koulu Nuorisotila Asukastupa Jokaisessa palvelukeskittymässä yksi kuntalaisten olohuone Kohtaamispaikka lähellä kotia Ei virka-aikoja Koulukirjasto

Oppimiskäsityksestä tilaan ja toimintaan Uuden opetussuunnitelman vaikutuksia oppimisympäristöihin

Oppimiskäsitys OPPILAS Aktiivinen toimija Asettaa tavoitteita, ratkaisee ongelmia itsenäisesti ja muiden kanssa Reflektoi omaa oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan Oppii toimimaan itseohjautuvammin Oppii työskentely- ja ajattelutaitoja OPPIMINEN Vuorovaikutusta ja aktiivista osallistumista Tietopainotteisuudesta oppimisen palon ruokkimiseen Yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelua, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien arvioimista Kaikilla oppilailla mahdollisuus tieto- ja viestintäteknologian käyttöön Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat, eri aistien käyttö ja liikkuminen lisäävät elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota Oppimisessa hyödynnetään koulun sisä- ja ulkotilojen lisäksi luontoa ja rakennettua ympäristöä Oppimisympäristöt tukevat uudenlaista toimintapedagogiikkaa

Oppimisympäristöt tukevat uudenlaista toimintapedagogiikkaa Alueellinen malli palveluverkon näkökulmasta Palvelukeskittymissä palvelut pyritään kokoamaan saman katon alle tai vähintään lähelle toisiaan: kuntalaisten arjen sujuvuus vaikuttavat palvelukokonaisuudet Alueelliset erityispiirteet huomioivat, ennaltaehkäisevät ja poikkitoiminnalliset toimintamallit: Perusopetuksen monialainen, oppilaan ja perheen hyvinvointia vahvistava toimintamalli hyvinvointikoulu Kohti modernia oppimisympäristöä Neljä keskeistä ulottuvuutta: oppiminen, opetussuunnitelma, oppimisympäristöt ja teknologia sekä koulurakentaminen. Tavoitteena on parantaa oppimistuloksia opetuksen monipuolistamisen, koulun toimintatapojen ja pedagogisten ratkaisujen kehittymisen myötä. Tilojen muuntojoustavuus

Hyvinvointikoulun toimintamalli Perusopetuksen monialainen, oppilaan ja perheen hyvinvointia vahvistava toimintamalli Toimintamallissa korostuvat: Oppilaslähtöinen, ennakoiva ja verkostoituva työote Kirkastetaan ja vahvistetaan kouluyhteisön hyvinvoinnin keskeiset tekijät (vahvuudet ja kehittämiskohteet) Jatkuvasti kehittyvä, toimijalähtöinen ja osallistava

Ehyt kasvun ja opin polku Palvelukeskittymittäin

90-91 91-92 92-93 93-94 94-95 95-96 96-97 97-98 98-99 99-00 `00-01 01-02 02-03 03-04 04-05 05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 19-20 20-21 21-22 22-23 23-24 24-25 25-26 26-27 27-28 28-29 29-30 30-31 2022 2027 CASE: Maikkulan palvelukeskittymä Peruskoulujen oppilasmäärän kehitys Maikkulan suuralueella vuosina 1990-2027(2030) 4000 3500 lk. 1-6, yht. 3000 lk. 7-9, yht. 2500 2000 Maikkulan suuralueen täydennysrakentaminen on lykkääntynyt -> Lk. 7-9 tilojen kanssa tekee tiukkaa mutta lk. 1-6 tilat kompensoivat, lisäksi niissä ylimäär. kapasiteettia; saadaanko ohjattua oppilaita muualta vai karsitaanko kouluverkkoa? Väestösuunnite vuodelta 2017 lk. 0-9, yht. lk. 1-6, kapasiteetit 1500 1000 500 7-15 v. yht. 7-12 v. 13-15 v. 0-6 v. lk. 7-9, kapasiteetit lk. 0-9, kapasiteetit 0 (0-6 v. yht)

Maikkulan suuralue on maantieteellisesti laaja useita palveluyksiköitä <> palveluverkon tiivistämisen ja oppilasmäärien tarkastelu Maikkulan kouluun hankesuunnitelma perusparannuksen toteuttamiseksi Maikkulan alueen koulutilojen tarkastelun lähtökohtia Keskisen alueen oppilasmäärän kehityksen tarkastelu Kastellin alue? Madekosken ja Pikkaralan suuntaan on kaavoitettu lisärakentamista Uusi silta joen yli yhdistää Maikkulan suuralueen ja Saarelan

Oppilasmäärät 10/2017, kapasiteetti* ja väestösuunnite 2015 Pikkarala Madekoski Maikkula Knuutilankangas Yhteensä 7-12v. 50 / 88* 242 / 290* 267 / 312* 218 / 196* 777 13-15v. 248 / 330* Yht. 50 / 88* 242 / 290* 515 / 642* 218 / 315* 1025 / 1335* 2017 7-12v. 41 220 290 235 653 12-15v. 245 245 Yht. 41 / 88* 220 / 290* 535 / 642* 235 / 315* 1031 / 1335* Vuosi 0-6v 7-12v. 13-15v. 2015 809 739 376 31.12.2016 757 743 353 2020 698 720 420 2025 559 600 440

Maikkulan palvelukeskittymä JAO palvelut loppuu Maikkulan pk:sta? Iinatin pk luopuminen? Asukastupa toiminnan jatko? uusi malli Maikkulan kirjasto Maikkulan koululle mahdollisen perusparannuksen yhteydessä? Maikkulan monitoimitalo; olohuone Päiväkodit Heikkilänkaan pk (68) Iinatin pk (35) Knuutilankankaan pk (59) Lämsänjärven pk (72) Mäntyrinteen pk (56) Maikkulan pk (85) Kangaskontion pk (70) Nuorisotila Heikkilänkangas seurakunnalta vapautuvien (8/2019) tilojen käyttöönotto? Koulut Yksityiset päiväkodit * Emilia (24) * Toivo (15) * Lilliputti (36) Pikkaralan koulu (41) Madekosken koulu (156) * Heikkilänkankaan koulu (64) Knuutilankankaan koulu (157) * Lämsänjärven koulu (78) Maikkulan koulu (535) Alueen koulujen oppilasmäärien ja tilojen tarkastelu pitkällä aikavälillä?

Seudulliset lukiopalvelut

16-18 v. nuorten määrän kehitys uudessa Oulussa ja Oulun seudulla 1990-2015 sekä Tilastokeskuksen arviot vuosille 2020 ja 2025 25000 20000 15000 10000 5000 Uusi Ouka 16-18 v., yht. Vanha Ouka 16-18 v., yht. Oulun seutu 16-18 v., yht. 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Johtopäätökset (Siku/RT/5.8.2015): - Lukioikäisten nuorten (16-18 v.) määrä lähtee jatkossa kasvuun sekä Oulun kaupungissa että Oulun seudulla. Perusteltu arvio on, että n. 15-20% (600) Oulun lukiolaisista tulee seudun muista kunnista - Lukioikäisten määrä kasvaa (Mato) 2020 > 300 ja 2025 > 1200. Lisätilaa tarvitaan n.750 lukiolaiselle v.een 2025 mennessä!

Lukioverkko - tilannekuva 10 Päivälukiota (op. 4150) + Aikuislukio (op. 550 + 1100) Tilankäyttö tehokasta (n. 8,6m2 /op.) Opetus tehokasta (ryhmäkoko ka ~27,5, pakolliset kurssit ~ 33) Sisäänotto 55% perusopetuksen ikäluokasta Opiskelijan vapaus lukiovalintaan (n. 15% muista kunnista) lukiolaki 5 Valinnaisuus vähäistä pienissä yksiköissä ja erillään toimien Kielten valintojen väheneminen > vaatii keskittämistä Ylitunti-instrumentti käytössä (tunnin hinta n. 65% virkatunnista) Uusi OPS (2016) vie resursseja esim. teemakursseihin Voidaanko edellyttää enemmän itsenäistä opiskelua? (Lukioasetus 4 ) Ilman rakenteellisia uudistuksia säästöt pitää tehdä opetusta vähentämällä. Investointitarvetta digitaalisiin yo-kirjoituksiin Resurssit eivät riitä nykyisellä rakenteella! Palveluverkon keskittämisen etuja: laajempi mahdollisuus valita opintoja muista lukioista laaja kurssitarjotin vetovoimaisuus kurssien joustavampi järjestäminen yhteinen tarjotin pienissä aineissa (esim. harvinaiset kielet + ET) hallinnon keventäminen tiivistäminen yo-kirjoitusten järjestämisessä mahdollisuus yhteiseen tilojen ja opettajien käyttöön OSAO:n kanssa resurssien riittämisen varmistaminen

Lukio-oppilaiden keskimääräiset matkustusajat eri kulkumuodoilla 70 60 50 min 40 30 henkilöauto polkupyörä joukkoliikenne 20 10 0 Haukipudas Kastelli Kiiminki Laanila Lyseo Madetoja Merikoski OSYK Oulunsalo Pateniemi Lukiot Paikkatieto 2016

OULUN KAUPUNGIN LUKIOIHIN HAKENEET KEVÄT 2017 1. TOIVE ALOITUSP VETOVOIMAKER 2. TOIVE VETOVK 2.TOIVE KASTELLI URHEILU 85 35 2.43 9 0.26 LYSEO IB 79 50 1.58 43 0.86 LYSEO 251 175 1.43 376 2.15 OSYK 266 190 1.40 249 1.31 MADETOJA 136 112 1.21 33 0.26 LAANILA 118 100 1.18 155 1.55 KIIMINKI 90 85 1.06 38 0.44 KASTELLI 195 190 1.03 290 1.53 HAUKIPUDAS 111 128 0.87 69 0.54 MERIKOSKI 54 102 0.53 164 1.61 OULUNSALO 36 80 0.45 44 0.55 PATENIEMI 28 72 0.39 74 1.03 YHTEENSÄ 1449 1319 1.10 OULUN KAUPUNGIN LUKIOIHIN HAKENEET KEVÄT 2016 1. TOIVE ALOITUSP VETOVOIMAKER 2. TOIVE VETOVK 2.TOIVE KASTELLI URHEILU 81 35 2.31 8 0.23 LYSEO IB 73 50 1.46 36 0.72 LYSEO 241 175 1.38 387 2.21 OSYK 250 190 1.32 235 1.24 KASTELLI 232 190 1.22 260 1.37 MADETOJA 134 112 1.20 42 0.38 HAUKIPUDAS 126 128 0.98 47 0.37 OULUNSALO 74 80 0.93 34 0.43 LAANILA 88 100 0.88 158 1.58 KIIMINKI 69 85 0.81 44 0.52 MERIKOSKI 68 102 0.67 137 1.34 PATENIEMI 27 72 0.38 60 0.83 YHTEENSÄ 1463 1319 1.11

OULUN KAUPUNGIN LUKIOIHIN HAKENEET KEVÄT 2015 1. TOIVE ALOITUSP VETOVOIMAKER 2. TOIVE VETOVK 2.TOIVE KASTELLI URHEILU 107 35 3.06 11 0.31 KASTELLI 286 190 1.51 310 1.63 LYSEO IB 70 50 1.40 28 0.56 MADETOJA 139 112 1.24 48 0.43 LAANILA 115 100 1.15 192 1.92 OSYK 218 190 1.15 268 1.41 LYSEO 200 175 1.14 229 1.31 HAUKIPUDAS 114 128 0.89 47 0.37 OULUNSALO 68 80 0.85 47 0.59 PATENIEMI 36 72 0.50 60 0.83 KIIMINKI 41 85 0.48 46 0.54 MERIKOSKI 45 102 0.44 136 1.33 YHTEENSÄ 1439 1319 1.09 OULUN KAUPUNGIN LUKIOIHIN HAKENEET KEVÄT 2014 1. TOIVE ALOITUSP VETOVOIMAKER 2. TOIVE VETOVK 2.TOIVE KASTELLI URHEILU 75 25 3.00 10 0.40 LYSEO IB 81 50 1.62 29 0.58 LYSEO 231 175 1.32 253 1.45 OSYK 229 190 1.21 239 1.26 KASTELLI 231 200 1.16 268 1.34 MADETOJA 127 112 1.13 37 0.33 LAANILA 108 100 1.08 170 1.70 OULUNSALO 67 80 0.84 75 0.94 HAUKIPUDAS 103 128 0.80 38 0.30 KIIMINKI 55 85 0.65 43 0.51 PATENIEMI 33 80 0.41 61 0.76 MERIKOSKI 32 102 0.31 152 1.49 YHTEENSÄ 1372 1327 1.03

OPISKELIJOIDEN SIJOITTUMINEN OULUN LUKIOIHIN 2017 Lukio Ensisijainen toive Alin Oululaisia Vierask. Lukiopaikkoja sijoittui Lukioihin yht vierask. ka/pistem. YHTEISHAUN LIST. MUKAAN Haukiputaan lukio 111 128 128 7,17 126 2 Kastelli 195 190 190 8,33 157 33 urheilulinja 85 35 35 16,19 24 11 Kiimingin lukio 91 85 85 7,58 84 1 Laanila 118 100 100 8,08 99 1 Madetoja mus.lukio 136 112 112 13,5 72 40 Merikoski 18 102 102 7,83 92 10 Oulun Lyseo 251 175 175 8,67 122 53 IB-linja 79 50 50 14,00 35 15 Oulun Suom yhtk lu 266 190 190 8,58 154 36 Oulunsalon lukio 36 80 80 6,25 65 15 Pateniemi 28 72 72 7,25 69 3 ONK 118 82 82 8,5 79 3 Svenska Privatskolan 18 24 20 7,08 9 11 Steinerkoulun lukio 11 36 16 5,92 13 3 Yht. 1561 1461 1437 1200 237(16,5%) Oulun konservatorio hyväksytty 15 opiskelijaa (oululaisia 9, vieraskuntalaisia 6) (4 pk /11 yo )

CASE: Yhteisestä kurssitarjottimesta Oulun Lyseo + OSYK Opiskelijoita yhteensä 1350 Opettajia yhteensä 80 Kummankin koulun kursseja suorittavia opiskelijoita noin 200 (15 % koko opiskelijamäärästä) Yhteisiä kursseja lukuvuonna 2015 2016 kaikkiaan n. 50 (5 % kaikista kursseista) Kokonaan yhteisesti järjestetään A- ja B-tason ranskan ja A-espanjan opetus Osin yhteisesti järjestetään B-tason saksan ja venäjän sekä elämänkatsomustiedon ja filosofian opetus Mitä se kannattaa? Opiskelijoiden valinnanvara selvästi suurempi Opettajien työllisyys ja päätoimisuus taattu Keino turvata kielten opetus Elävöittää niin opiskelijoiden kuin opettajien arkea Taloudellinen toimintamalli: ilman yhteistyötä 5 % vähemmän opetusta

Seudulliset lukiopalvelut Oulun kaupungilla yli 75 % seudun nykyisistä lukiokoulutuksen aloituspaikoista Oulun lukioiden opiskelijoista noin 15 % eli 600 opiskelijaa muualta tulleita (osuus kasvussa) Lähikunnissa peruskoulun päättävistä lukioon hakeutuvista nuorista jopa 40 % suuntaa Oulun lukioihin Ikäluokat kasvavat Oulun seudulla noin 20 25 % vuoteen 2025 mennessä > lukiopaikkoja tarvitaan lisää? OULUN KAUPUNGIN ROOLI SOTE- JA MAAKUNTA- RATKAISUN MYÖTÄ SEUDULLINEN LUKIOVERKKO MONIMUOTOLUKIO elukio

Kulttuuripalveluiden toimintaympäristön muutokset Kehittää kuntalaisten monipuolisia palvelutarpeita, eri taiteen alan ammattilaisten ja harrastajien tarpeita paremmin palveleviksi kokonaisuuksiksi. Avoinnapito, tilojen käyttö, tilojen varustus, tuottajaosaaminen ja tapahtumallistaminen ovat keskeiset muutosvoimat, joilla kehittämistä voidaan viedä eteenpäin. Avoinnapitohenkilöstön ulkoistaminen vuoden 2018 aikana Kokoelmien hoitoon ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät synergiamahdollisuudet yhdessä Museoviraston kanssa selvitetään vuoden 2018 aikana.

Kuntalaisen hyvinvointia ja kaupunkikulttuurista vetovoimaa lisäävät investoinnit Kulttuuristrategia Lähiliikuntapaikkastrategia 2018 Torpanmäen liikunta-alueen kehittäminen Hönttämäki-Jääli kuntoreitti 2018 2019 Linnanmaan uimahalli Kiiminkipuisto Ouluhallin laajennus (2018 2020) Urheilutalosta ja Värtön liikuntahallista luovutaan LUUPPI on mukana Asemakeskuksen vetovoimainvestointi 2021 suunnittelussa ja sisällön tarjoamisessa Moottorikelkkareitit 2019 2020 Kaakkurin liikuntamaa Rakentaminen vuosina 2018 2020

Varaamolla varastot ja logistiikka toimivaksi Esineiden ja kalusteiden sekä tarpeiston väliaikaiseen varastointiin tarkoitetut tilat, joissa ei pyritä pysyvästi säilyttämään vaan takaamaan hyvä keskitetty logistiikka eri toimipisteille. Tarve siirtää varastointia keskitettyyn varastotilaan. Koulujen, päiväkotien jne. irtaimiston väistötarpeet Sijainti hyvien kulkuyhteyksien varrella - Teollisuustie 1, Haukipudas

Oulusta valtakunnan suunnannäyttäjä museoalalla Aktiivisessa käytössä oleva opetuskokoelma jää Ouluun, muu kokoelma valtakunnan moderneimpaan Vantaan museoviraston kokoelmakeskukseen Ruskon huonokuntoisista varastoista luovutaan ja keskitetään kaikki Sikun varastointi / säilyttäminen Teollisuustie 1 varastoon.

Tilankäytön periaatteet Sivistys- ja kulttuuripalveluiden tilojen saavutettavuutta kehitetään. Tilojen vuokraamisprosessia helpotetaan sekä hinnoittelua pelkistetään, jotta tilat toimisivat nykyistä paremmin mahdollistajana kuntalaisten ja yhteisöjen toiminnalle. Tilojen saavutettavuutta parantamalla halutaan aktivoida kuntalaisia olemaan aktiivisia toimijoita oululaisessa kaupunkikulttuurissa.

Kiitokset! www.ouka.fi