Hämeenkyrön strateginen yleiskaava Skenaariopeli: Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi 10.1.2014 Page 1
Tausta: Valtuustoseminaari 26.9.2013 Menetelmänä seminaarissa oli skenaariopeli, jossa asukkaita ja työpaikkoja sijoiteltiin Hämeenkyrön kartalle pelinappuloina Pelaajille tarjottiin kaksi etukäteen hahmoteltua skenaariota, joita kutakin pelattiin kahdella pelilaudalla Rannoilla Väylän varrella Paikalla oli pelaamassa parisenkymmentä valtuutettua 10.1.2014 Page 2
Tausta Työssä arvioidaan Hämeenkyrön valtuustoseminaarissa työstettyjen skenaarioiden yhdyskuntataloudelliset vaikutukset. Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arvioinnin pääpaino on kuntatalouteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Hämeenkyrön nykyinen väestömäärä on noin 10 800 asukasta, skenaarioiden väestönlisäys 1350 uutta asukasta. Identiteetti Liikenne Keskusta Kyröskoski Palvelut Elinkeinot Asuminen Rannoilla Kirkonkylä ja Kyröskoski kurottuvat kohti vesistöjä. Laajentuvassa keskustaajamassa ovat kaikki toiminnot polkupyörämatkan päässä toisistaan. Muu Hämeenkyrö säilyy maaseutumaisena. Valtatien linjauksen siirtoa hyödynnetään erityisesti keskustan ranta-alueella, jossa vanha valtatien pohja muuttuu kaduksi. Kirkonkylä laajenee rantaan ja joen toiselle puolen. Rantaviiva on julkista aluetta, joka on rakennettua ja hyvin hoidettua. Kyröskoski laajenee koilliseen. Rannalla uudisrakennusten editse kulkee viihtyisä julkinen virkistysreitti. Palvelut keskittyvät keskustaajama-alueelle, erityisesti Kirkonkylään. Yritys- ja teollisuusalueita kehitetään olemassa olevilla alueilla ja välittömästi niiden tuntumassa. Asuinalueita kehitetään maakuntakaavan mukaisesti keskustaajaman koillis- ja kaakkoisosiin. Keskustaajaman rantarakentamiseen kiinnitetään erityisesti huomiota. Väylän varrella Yhtenäisessä, tiiviissä keskustaajamassa kaikki toiminnot ovat kävelymatkan päässä toisistaan. Pinsiön uudet alueet nojautuvat osin Ylöjärveen, osin Itä-Hämeenkyröön kehittyvään palvelukeskittymään. Valtatien linjauksen siirtoa hyödynnetään erityisesti Kirkonkylän ja Kyröskosken välillä sekä kunnan itäisillä alueilla lähellä Ylöjärven rajaa. Kirkonkylä ja Kyröskoski tiivistyvät toisiaan kohti, eivätkä laajene nykyisten ulottuvuuksiensa ulkopuolelle. Keskustaajamaa halkovan valtatien varrelle osoitetaan tilaa mm. kerrostaloille sekä kaupan ja pienteollisuuden rakennuksille, jotka toimivat samalla taajaman melunsuojauksena. Osa palveluista on keskitetty keskustaajamaan, osa itäisiin palvelukeskittymiin. Osittain nojaudutaan myös Ylöjärven suuntaan. Itä-Hämeenkyrön nykyisiä työpaikka-alueita kehitetään merkittävästi, ja mahdollisesti avataan samalla suunnalla käyttöön uusia alueita Keskustaan osoitetaan paikkoja asuinkerrostaloille palveluiden läheisyydestä. Lisäksi laajennetaan itäisen Hämeenkyrön asuinalueita. 10.1.2014 Page 3
Punaiset ympyrät osoittavat Valtatien liittymät Rannoilla perusajatus Vaikutusten arviointi, versio 28.10.2013 Harmaa rasteri osoittaa erityisen Kiinnostavat alueet Tummanpunainen Viiva osoittaa Valtatien linjauksen Nuolien muodostamat kehät osoittavat taajaman laajentumisen tai tiivistymisen Oranssi rasteri osoittaa nykyisten Yleiskaavojen taajamat 10.1.2014 Page 4
Punaiset ympyrät osoittavat Valtatien liittymät Väylän varrella perusajatus Vaikutusten arviointi, versio 28.10.2013 Harmaa rasteri osoittaa erityisen Kiinnostavat alueet Tummanpunainen Viiva osoittaa Valtatien linjauksen Nuolien muodostamat kehät osoittavat taajaman laajentumisen tai tiivistymisen Oranssi rasteri osoittaa nykyisten Yleiskaavojen taajamat 10.1.2014 Page 5
Yleisiä huomioita kuntataloudesta Asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittuminen vaikuttaa ratkaisevasti yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja siitä kunnalle aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin. Tänään tehtävien yhdyskuntarakennetta koskevien ratkaisujen vaikutukset ovat pitkäkestoisia, ja niitä saattaa olla vaikeaa tai kallista muuttaa myöhemmin. Eri toimintojen sijoittumisen vaikutus kuntatalouteen tulee selkeimmin esiin infrastruktuurin rakentamiskustannuksissa sekä kunnallisten palvelujen toimintamenoissa: mitä hajautuneemmin asutus sijoittuu, sitä suurempia ovat kustannukset Yhdyskuntarakenteellisten ratkaisujen taloudelliset vaikutukset kohdistuvat kunnan ohella asukkaiden, yritysten ja osin myös valtion talouteen Valtaosa uudisrakentamisen pitkän aikavälin kustannuksista kohdentuu asukkaiden maksettavaksi. 10.1.2014 Page 6
Yleisiä huomioita kuntataloudesta Yhdyskuntataloudellisten kustannusten kohdentuminen eri osapuolten kesken Kunta maan hankinta kunnallistekniikan sekä kunnan toimitilojen rakentaminen ja kunnossapito kunnallisten palvelujen järjestäminen Asukkaat asuntojen rakentaminen ja kunnossapito työmatkat ja muu henkilöliikenne Yritykset toimitilojen rakentaminen ja kunnossapito Valtio liikenneinfrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Yleistys uudisrakentamisalueen yhdyskuntataloudellisten kustannusten jakautumisesta eri osapuolten kesken (Koski, 2008). 10.1.2014 Page 7
Arviointimenetelmät Kuntataloudellisina vaikutuksina tarkasteltiin rakennusten ja rakenteiden (katu- ja vesihuoltoverkon sekä kunnallisten palvelurakennusten) rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä kunnallisten palvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Liikkumisen kustannukset arvioitiin sekä yksityis- että julkisen talouden näkökulmasta yhtäältä yksityisautoilla tapahtuvan liikkumisen kustannusten ja toisaalta julkisen liikenteen järjestämisen näkökulmasta. Tarkastelussa ovat mukana seuraavat, yleensä suurimmat ja/tai sellaiset menoerät, joissa yhdyskuntarakenteellisella sijoittumisella on vaikutusta: maan hankinta rakentamiskelpoiseksi saattaminen esirakentaminen ja maaperän kunnostus olemassa olevien rakennusten ja rakenteiden muutokset tai purkaminen melusuojaukset rakennusten ja rakenteiden rakentaminen ja kunnossapito tie- ja katuverkko (ml. katuvalaistus ja kevyen liikenteen väylät) vesihuoltoverkko puistot ja yleiset alueet päiväkodit kunnallisten palvelujen järjestäminen päivähoito-, opetus-, terveydenhuolto- ja vanhustenpalvelut 10.1.2014 Page 8
Diskonttaus: Arviointimenetelmät Kertaluonteiset vaikutukset laskettiin yhteen vuosittain toistuvien vaikutusten kanssa nykyarvomenetelmällä. Menetelmän perusajatus on se, että eriaikaiset suoritukset diskontataan samaa korkokantaa käyttäen yhteiseen vertailuajankohtaan, joka tavallisesti on laskentahetki eli nykyhetki. Laskennan jälkeen on mahdollista verrata samanarvoisiksi tehtyjä suorituksia keskenään. Nykyarvoja laskettaessa suoritukset kerrotaan diskonttauskertoimella, joka muodostuu laskentakorkokannasta ja tarkasteluajanjaksosta (pitoajasta) vuosissa. Tässä työssä pitoaikana käytettiin kolmekymmentä vuotta ja laskentakorkokantana viittä prosenttia. Diskonttauskerroin on näillä oletuksilla 15,37. Arvioinnissa arvioidaan yhdyskuntakustannusten alueellinen jakautuminen ja tuotetaan tietoa skenaarioiden välisistä suhteellisista eroista suuruusluokkatasolla. Yksityiskohtainen tarkastelu ei olisi ollut tarkoituksenmukaista eikä käytettävissä olleiden lähtötietojen pohjalta edes mahdollista tässä maankäyttöä yleispiirteisesti kuvaavassa työssä. Lähteet: Koski, K., 2008. Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne. Suomen ympäristö 42. Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -ohjekirja (Suomen ympäristö 27/2008). 10.1.2014 Page 9
Yhdyskuntakustannusten alueellinen jakautuminen Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen eri tavoin sijoittuvien alueiden vaikutusten vertailua varten määriteltiin kolme erilaista aluetyyppiä. Aluetyypit perustuvat Ympäristöministeriön raporttiin (Koski, 2008). asemakaava alue - edullisin vyöhyke 1 asemakaavasta irrallaan oleva alue (3 km asemakaava-alueista) - vyöhyke 2 ulkopuolinen hajarakentaminen - epäedullisin vyöhyke 3 Asukkaat (2030) vyöhykkeittäin 10.1.2014 Page 10
Rannoilla RA1 & RA2 2030 Väestö & Työpaikat Vaikutusten arviointi, versio 28.10.2013 10.1.2014 Page 11
Väylän varrella VV1 & VV2 2030 Väestö & Työpaikat Vaikutusten arviointi, versio 28.10.2013 10.1.2014 Page 12
Yhdyskuntakustannusten alueellinen jakautuminen Skenaarioiden kuntataloudelliset vaikutukset (kokonaiskustannukset EUR/asukas/30v.) 10.1.2014 Page 13
Skenaarioiden kuntataloudelliset erot Kunnalliset palvelut Kunnallisten palvelujen toiminnasta kertyy usein vähintään kaksi kolmasosaa uudisrakentamisalueen kokonaismenoista Alueen yhdyskuntarakenteellinen sijainti vaikuttaa toimintamenoihin palvelujen erilaisten järjestämistapojen ja tarpeiden kautta Kyse on aluetyyppien ja hajarakentamisen välisestä erosta Palvelurakentaminen (päiväkodit, koulut jne.) ei aiheuta merkittävää kustannuseroa skenaarioiden välille, koska rakentamiskustannukset eivät riipu sijainnista kaikissa rakennemalleissa tarvitaan suunnilleen sama määrä palvelurakentamista rakennemallien väestölisäys on sama Kunnallisten palvelujen toimintamenoihin palvelurakennusten sijoittumisella sen sijaan on merkitystä: skenaarioiden väliset erot tulevat esiin merkittävimmin liikkumiskustannuksissa eli koulukuljetuksissa ja kotipalveluhenkilöiden asiakasmatkoissa ratkaisevaa on siten koulujen sijainti ja kotipalveluhenkilöstön toimipaikka 10.1.2014 Page 14
Skenaarioiden kuntataloudelliset erot Kunnalliset palvelut Liikkumiskustannukset ovat pienimmät, mikäli uusia/laajennettavia kouluja ja kotipalveluhenkilöstön toimipaikkoja ei sijoiteta vyöhykkeille 2&3. Liikkumiskustannukset muodostuvat pienimmiksi skenaariossa Rannoilla RA1, koska palvelut (koulut ja kotipalveluhenkilöstön toimipaikat) nykyiset ja uudet palvelut oletettavasti keskittyisivät vyöhykkeelle 1. Liikkumiskustannukset muodostuvat suurimmiksi skenaariossa Väylän varrella VV2 ja Rannoilla RA2, koska hajautuvan rakenteen vuoksi osa palveluista keskittyy vyöhykkeille 2 & 3. Terveydenhuoltopalveluissa palvelurakentamisen tilanne on verrattavissa opetukseen ja kotipalveluihin: skenaarioiden väliset erot aiheutuvat siten rakentamiskustannusten sijasta lähinnä kotisairaanhoidon matkoista. Päivähoidossa rakennemallien väliset erot ovat vähäisiä ja aiheutuvat lähinnä palvelujen järjestämistavasta (päiväkoti, perhepäivähoito jne.) olevista kustannuseroista: asuinalueiden yhdyskuntarakenteellisella sijoittumisella ei ole samaa merkitystä kuin opetuspalveluissa, koska kunnalla ei ole lasten kuljettamisvelvollisuutta. 10.1.2014 Page 15
Kuinka suuria palveluiden kuntataloudelliset vaikutukset ovat euromääräisinä? 445,0 440,0 435,0 430,0 Palvelukustannukset (milj. EUR/30v.) 425,0 420,0 415,0 RA1 RA2 VV1 VV2 10.1.2014 Page 16
Skenaarioiden kuntataloudelliset erot Kunnallistekniikka Kunnallistekniikan (tie- ja katuverkon, vesihuoltoverkon ja virkistysalueiden) rakentamis- ja kunnossapitokustannukset muodostuvat asuinalueiden sisäisistä verkoista ja alueiden ulkorajalle tulevista ulkoisista verkoista, joita tarvitaan alueiden kytkemiseksi olemassa oleviin verkostoihin. Kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset jäävät usein rakentamiskustannusten varjoon: pitkällä ajanjaksolla toteutuvien kustannusten merkitystä ei välttämättä hahmoteta, kun vertailukohtana ovat konkreettiset ja heti toteutuvat investointikustannukset. Kunnossapitotoimien merkitystä ei ole syytä väheksyä, sillä niistä voi vuosien myötä kertyä huomattavia kustannuksia: esimerkiksi 300 000 maksavan uuden tien kunnossapidosta kertyy 30 vuodessa summa, joka voi vastata kolmasosaa tai jopa puolta alkuperäisestä investoinnista. 10.1.2014 Page 17
Skenaarioiden kuntataloudelliset erot Kunnallistekniikka Rakennemallien väliseen eroon vaikuttaa merkittävimmin etäisyys olemassa olevaan verkkoon eli mitä pidemmälle olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta asuntojen ja työpaikkojen uudisrakentaminen sijoittuu, sitä enemmän tarvitaan putkia, johtoja, teitä, laitoksia jne. Alueiden sisäisten verkkojen rakentamis- ja kunnossapitokustannuksissa skenaarioiden välinen ero on ulkoisia verkkoja pienempi: luonteeltaan samankaltaisen asutuksen (talotyyppi, rakentamisen määrä jne.) asukaslukuun suhteutetuissa kustannuksissa ei ole yhtä suurta eroa kuin ulkoisissa verkoissa. Kustannusten muodostumiseen ja skenaarioiden keskinäiseen eroon tulee vaikuttamaan olemassa olevan kapasiteetin riittävyys ja hyödynnettävyys. Uusia rakenteita todennäköisesti tarvitaan. Kunnallistekniikan kustannusten osalta edullisin on skenaario Rannoilla RA1, ja kallein on skenaario Rannoilla RA2. Ero perustuu siihen, että skenaariossa Rannoilla RA2 voidaan hyödyntää vähiten nykyisiä sisäisiä verkkoja ja kytkentäverkkojen tarve on suurin. 10.1.2014 Page 18
Kuinka suuria kunnallistekniikan kuntataloudelliset vaikutukset ovat euromääräisinä? 20,0 18,0 17,7 17,2 17,1 16,0 16,1 14,0 12,0 12,6 12,9 12,8 12,8 10,0 8,0 Rakennuskustannukset (milj. EUR/30v.) Käyttökustannukset (milj. EUR/30v.) Infrakustannukset tot. (milj. EUR/30v.) 6,0 4,0 3,6 4,8 4,4 4,3 2,0 0,0 RA1 RA2 VV1 VV2 10.1.2014 Page 19
Kustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset muodostuvat infrakustannuksista (rakentamiskustannukset ja ylläpitokustannukset) ja palvelukustannuksista. Kokonaiskustannusten osalta edullisin on skenaario Rannoilla RA1 (442,4 milj. EUR / 30v), ja kallein on skenaario Rannoilla RA2 (457,4 milj. EUR / 30v). Skenaario Väylän varrella VV1 on kokonaiskustannuksiltaan noin 10 milj. euroa edullisinta skenaariota kalliimpi. Skenaario Väylän varrella VV2 on kokonaiskustannuksiltaan noin. 11,5 milj. euroa edullisinta skenaariota kalliimpi. 500,0 450,0 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 457,4 442,4 439,7 452,2 453,8 426,3 435,0 436,7 16,1 17,7 17,2 17,1 RA1 RA2 VV1 VV2 Infrakustannukset tot. (milj. EUR/30v.) Palvelukustannukset (milj. EUR/30v.) Kokonaiskustannukset (milj. EUR/30v.) 10.1.2014 Page 20
Nettovaikutus Vyöhykkeillä 1&2 vuosittaiset ja samalla pitkän aikavälin tulot (kunnallis- ja kiinteistövero) ylittävät menot eli nettovaikutus on positiivinen (Koski 2008) Vyöhykkeellä 1 pitkän aikavälin nettovaikutus on 1 100 1 400 /asukas ja vyöhykkeellä 2 nettovaikutus on 600 900 /asukas (pääomitettuna 30 vuodelle 5 %:n korkokannalla). Hajarakentamisen osalta vuosittaiset menot ovat suurempia kuin vuosittaiset tulot. Tämän vuosittaisen negatiivisen nettovaikutuksen myötä myös pitkän ajanjakson nettovaikutus on miinuksen puolella (3 700 3 900 /asukas). Skenaarioiden väestölisäys Hämeenkyrössä on kaikissa skenaarioissa noin 1350 asukasta. tällä väestömäärällä ja vyöhykkeen 1 keskimääräisellä nettotulolla laskettuna kuntataloudellinen vaikutus olisi 30 vuodessa noin 1,9 milj. euroa vyöhykkeen 2 keskimääräisellä /asukas -nettotulolla laskettuna kunta saisi tuloja vähemmän, mutta silti noin 1,2 milj. euroa vyöhykkeen 3 asukaskohtaisella nettomenolla laskettuna kuntataloudellinen vaikutus olisi noin -5,3 milj. euroa 10.1.2014 Page 21
Nettovaikutus Yksikään skenaarioista ei ole suoraan ja yksiselitteisesti luokiteltavissa johonkin edellä mainituista aluetyypeistä. Skenaariossa Rannoilla RA1, suurin osa väestölisäyksestä sijoittuu vyöhykkeelle 2. Kuitenkin yli 30 % väestölisäyksestä sijoittuu vyöhykkeelle 3, mikä tarkoittaa sitä, että skenaarion nettovaikutus on negatiivinen (-0,5 milj. EUR). Muissa skenaarioissa suurin osa väestönlisäyksestä sijoittuu epäedulliselle vyöhykkeelle 3, mikä tarkoittaa sitä, että skenaarioiden nettovaikutus on negatiivinen (-2,1-2,4 milj. EUR). VV2 Väestönlisäys vyöhykkeittäin VV1 RA2 edullisin vyöhyke 1 vyöhyke 2 epäedullisin vyöhyke 3 RA1 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 10.1.2014 Page 22
Päätelmiä Tulos selittyy pitkälti asuinrakentamisen alueellisella sijoittumisella. Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta täydentävä rakentaminen on kunnalle edullisempaa kuin yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle rakentaminen. Rakentamiseen liittyvien investointikustannusten hallinta on tärkeää suunniteltaessa kunnan talouden lähitulevaisuutta Ne aiheuttavat usein merkittävän ja yhdelle tai muutamalle vuodelle ajoittuvan kustannuspiikin, josta kunnan on selvittävä. Kuntatalouden pitkän ajan näkymiä hahmotettaessa korostuvat puolestaan kunnallisten palvelujen toimintamenot Valtaosa kokonaismenoista aiheutuu näistä menoista. Vyöhykkeillä 1 & 2 tulot ylittävät menot eli nettovaikutus on positiivinen, hajarakentamisen alueella menot ovat tuloja suuremmat. Alueellisesti tarkastellen kuntatalouden kannalta edullisinta olisi keskittää uudisrakentamista Hämeenkyrön keskustaan ja kyläkeskuksiin. Jatkossa maankäytön suunnittelun edetessä kuntataloudelliset kustannukset kannattaa selvittää yksityiskohtaisemmin. 10.1.2014 Page 23
Suositukset tavoitemallin laatimiseksi kuntataloudellisten kustannusten näkökulmasta Asuinalueiden sijoittuminen vaikuttaa kuntatalouteen: taajamia täydentävä rakentaminen on kunnalle edullisempaa kuin taajamien ulkopuolinen hajarakentaminen kalleinta on antaa hajarakentamisen kasvaa suunnittelemattomasti kunnallistekniikkaa ja kunnallisia palveluja edellyttäväksi asutukseksi Hajarakentamisen kuntataloudelliset vaikutukset tulevat näkyviin hitaasti ajan kuluessa, yksittäisen pientalon sijainnilla ei ole suurta merkitystä. Vaikutukset kuitenkin kasvavat, kun rakentamisen määrä lisääntyy yksittäin toteutetuista asuntorakentamishankkeista saattaa vuosien mittaan muodostua hajanainen ja tehottomasti rakennettu taajama, mikäli kehitys ei etene suunnitelmallisesti tällaisen taajaman kunnallistekniikan rakentaminen jälkikäteen on hankalaa ja kallista, samoin asemakaavan laatiminen jo yksikin väärässä paikassa sijaitseva rakennus voi haitata kaavaa esimerkiksi estämällä toimivimman ja kustannuksiltaan edullisimman katulinjauksen 10.1.2014 Page 24
Suositukset tavoitemallin laatimiseksi kuntataloudellisten kustannusten näkökulmasta Parhaan lähtökohdan kuntatalouden kannalta muodostaa skenaario Rannoilla RA1, jossa korostetaan eniten nykyistä yhdyskuntarakennetta ja keskustan kasvua. Mikäli uusien asukkaiden osalta positiivinen nettotulos olisi työn päätavoite, tavoitemallissa pitäisi ohjata noin 60 % väestökasvusta vyöhykkeille 1 ja 2. Kuntatalouden suunnittelun kannalta asian tekee erityisen vaikeaksi se, että investointeja ei välttämättä tarvita heti eikä lähitulevaisuudessa: jossain vaiheessa voi kuitenkin ylittyä kynnys, jonka jälkeen tarvitaan toimenpiteitä oleellinen kysymys kuuluu: milloin tämä kynnys ylitetään ja mitä se merkitsee kuntataloudelle? Kuntatalouden hallinnan näkökulmasta hajarakentamiseen liittyy vielä se, kuinka suunnitelmallista taajamien ulkopuolinen hajarakentaminen on: kehityksen hallinta ja kustannusten ennakointi on vaikeaa, jos käytettävissä on lähinnä epävarmaa tietoa uuden asutuksen sijoittumisesta ja määrästä ero kaavoitettujen alueiden suunnitelmallisuuteen on selkeä 10.1.2014 Page 25
Kiitos! 10.1.2014 Page 26