AR. KIS FOKKAr PALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-95/1/10 VIHANTI, PATTIJOKI Jarmo Nikander 17.2.1995 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTALEHDILLÄ 2434 03 JA 2432 12, VUOSINA 1992-1994.
YHTEENVETO Tutkimusten pääkohteet Kokonneva ja Ahmaneva sijaitsevat n. 6 km Vihannin keskustan länsi- ja lounaispuolella karttalehdellä 2434 03. Näiden ympäristössä suoritettiin tutkimuksia myös viidessä pienemmässä kohteessa. Tutkimuskohteissaja niiden ympäristössä tehtiin geologista kartoitusta n. 65 k alueella. Tutkimusten aikana tehtiin geofysikaalisia maastomittauksia n. 21 km2 alueella. Kevyellä iskuporakoneella otettiin syvämoreeni- ja kallionäytteitä 2202 kpl, jotkaanalysoitiin. Syväkairausreikiä tehtiin 4 kpl, joiden yhteispituus on 918 m. Kevyellä POKA-kairauskoneella kairattiin 5 reikää, yhteensä 260 m. Kokonnevalta paikannettiin n. 4.5 kilometriä pitkä rikkikiisupirotteinen kvartsi-kaoliinikivivyöhyke. Tämä on syntynyt magneettikiisupitoisesta kordieriitti-biotiittigneissistä itä-länsisuuntaisessa 2-vaiheen deformaatiossa tai sen jälkeisessä heikkousvyöhykkeessä. Alueen kivet ovat vielä poimuttuneet pohjois-eteläsuuntaisessa 3-vaiheen deformaatiossa. Kvartsi-kaoliinikivivyöhykkeeseen ei havaittu liittyvän malminmuodostusta. Muistakaan tutkimuskohteista ei saatu malmiviitteitä.
SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEIDEN SIJAINTI 4 TUTKIMUSTEN TAUSTA 5 SUORITETUT TUTKIMUKSET 5 GEOLOGINEN KARTOITUS 5 GEOFYSIKAALISET MITTAUKSET 5 SYVÄMOREENINÄYTTEENOTTO 5 SYVÄKAIRAUS 6 POKA-KAIRAUS 6 TUTKIMUSTULOKSET 6 AHMANEVA 6 KOKONNEVA 7 RITAMAA 8 KOLOKKO 9 PERUKKA 9 RANTASENJARVI 9 TUTKIMUSALUEEN GEOLOGIASTA 10 LIITTEET LIITTYY
5 TUTKIMUSTEN TAUSTA Olemassa olevan matalalentogeofysikaalisen aineiston ja kallioperätiedon perusteella päätettiin Kokonnevan-Ahmanevan alue, karttalehdillä 2434 03 ja 2432 12, valita yhdeksi Pyhäsalmi-Vihanti-hankkeen tutkimuskohteeksi. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää alueen kallioperägeologiaa ja alueen malmimahdollisuudet. SUORITETUT TUTKIMUKSET Geofysikaalisia mittauksia ja syvämoreeninäytteenottoa tehtiin 7 eri kohteessa. Pääkohteet olivat Kokonneva ja Ahmaneva. Muita, pienempiä kohteita, olivat Ritamaa, Kolokko, Perukka, Rantasenjärvi ja Peuraneva. GEOLOGINEN KARTOITUS Kesällä 1992 tutkimusalueen kartoitti kausiapulainen, geologian opiskelija Jukka Vatanen geologi Jukka Kousan johdolla. Kartoitus oli osa laaja-alaista Pohjois-Pohjanmaan kallioperäkartoitusta. Kesällä 1993 tutkimusavustajat Hannu Koskivuori ja Tuomo Stranius tekivät revidointikartoitusta geologi Jarmo Nikanderin johdolla. Kausiapulainen, geologi Jouni Luukas teki rakennegeologisia havaintoja ja tulkintaa. Raporttiin liittyvän geologisen kartan on laatinut geologi Jarmo Nikander. GEOFYSIKAALISET MITTAUKSET Mittaukset tehtiin marraskuun 1992 ja marraskuun 1993 välisenä aikana. Ahmanevalla tehtiin magneettinen ja maxmin-mittaus. Rantasenjärvellä tehtiin magneettinen ja slingram-mittaus (60m/3600 Hz). Kokonnevalla ja muilla kohteilla tehtiin magneettinen ja slingram-mittaus (60m/14000). Liitteessä 1 on esitetty mittausprofiilien sijainti. Systemaattisesti mitattiin n. 21 km2. SYVÄMOREENINÄYTTEENOTTO Syvämoreeninäytteenotto tehtiin TERRI- ja COBRA-kalustolla. Jokaisella näytteenottopisteellä pyrittiin saamaan kallionäyte. Ahmanevalla ja Kokonnevan keskeisellä osalla otettiin kallionäytteen lisäksi moreeninäyte kallion pinnan yläpuolelta. Näytteenoton tarkoituksena oli selvittää geofysikaalisten anomalioiden aiheuttajat ja niiden malmimahdollisuudet.
Lisäksi näytteenottoa tehtiin alueen kivilajien selvittämiseksi Näytteenotto toteutettiin linjamuotoisena.geofysikaalisten anomalioiden kohdalla näytepisteväli oli 10 m, paikoin jopa 5m. Muualla näytepisteväli oli 20-50 m. Suoalueilla päästiin moreenipeitteen läpi ja saatiin runsaasti kallionäytteitä yli 15 m syvyydestäkin. Soiden reunoilla ja kuivilla mailla lohkareikkoinen moreeni esti useimmiten kallion pintaan pääsyn. Kokonnevalta otettiin 1215 näytettä 868 pisteestä. Ahmanevalta otettiin 633 näytettä 464 pisteestä Kokonnevan itäpuolelta otettiin näytteitä 4 kohteesta, joista Ritamaalta 32 näytettä 26 pisteestä, Kolokkosta 11 näytettä 11 pisteestä, Perukasta 125 näytettä yhtä monesta pisteestä ja Rantasenjärveltä 150 näytettä 150 pisteestä. Lisäksi otettiin Ahmanevan eteläpuolelta Peuranevalta 36 näytettä yhtä monesta pisteestä. Yhteensä otettiin 2202 näytettä 1680 pisteestä. Näytteenottolinjojen sijainti on esitetty liitteessä 2. Näytteenoton tiedot on esitetty liitteessä 4. Näytteet analysoitiin GTK :n kemian laboratorioissa. Ahmanevalta analysoitiin FAAS-menetelmällä Co, Cu, Ni, Pb ja Zn Kokonnevan keskeisimmältä osalta analysoitiin ICP-AES-menetelmällä Al,As,Ba,Ca,Co,Cr,Cu,Fe,K,La,Li,Mg,Mn,Na,Ni, P,Pb,Sc,Si,Sr,Ti,V,Y,Yb,Zn ja Zr. Lisäksi suurimmasta osasta näytteistä analysoitiin S IR-detektoinnilla. Kokonnevan geofysikaalisiin anomalioihin kohdistetuista näytteistä ja muiden kohteiden näytteistä analysoitiin Co,Cu,Ni,Pb,Zn ja Ag FAAS-menetelmällä, Au analysoitiin GAAS-menetelmällä ja S IR-detektoinnilla. 6 SYVÄKAIRAUS Huhtikuussa 1993 kairattiin Kokonnevan sähköiseen anomaliaan 4 syväkairausreikää, R301-304. Reikien yhteispituus on 918 m. Reikien sijainti on esitetty liitteessä 2. Kairauksen suoritti Kalajoen timanttikairaus Oy. POKA-KAIRAUS Joulukuussa 1994 kairattiin GTK :n kevyellä kairauskoneella 5 reikää, R324-328, Ritamaan geofysikaaliseen ja geokemialliseen anomaliaan. Reikien yhteispituus on 260 m. Reikien sijainti on esitetty liitteessä 2. TUTKIMUSTULOKSET AHMANEVA Ahmanevan geofysikaalisissa mittauksissa ei tullut esiin sähköisiä johteita. Magneettisesti alueen kallioperä on hyvin vaihtelevaa. Syvämoreeninäytteenotossa saatiin runsaasti
kallionäytteitä, joiden perusteella geologinen kartta on laadittu, liite 3. Kohteen kivilajit ovat gabro ja graniitti, joka on paikoin pyroksenipitoinen. Malmiviitteitä ei saatu esiin. Ahmanevan itäreunalta paikannettiin 2 heikkoa johdetta, joiden aiheuttajaksi ilmeni kalliossa oleva voimakas heikkousvyöhyke. Ahmanevan kaakkoispuolelta Peuranevalta paikannettiin matalalentogeofysiikassakin näkyvä johde. Täälläkin kivilaji on graniittia ja johteen aiheuttaa kiven ruhjeisuus. 7 KOKONNEVA Kokonnevan geofysikaalissa mittauksissa paikannettiin matalalentogeofysiikassa näkyvä n. 4.5 km pitkä sähköinen anomalia. Magneettisella kartalla se näkyy minimialueena. Tämän lisäksi saatiin esiin muutamia heikkoja johteita. Kokonnevan länsipuolen kolmelta pitkältä syvämoreeninäytteenottolinjalta saatiin runsaasti kallionäytteitä, mutta ei malmiviitteitä. Muiltakaan Kokonnevan ympäristön heikoilta johteilta otetut näytteet eivät antaneet malmiviitteitä. Kokonnevan sähköisen anomalian kohdalta otetut näytteet olivat rapakalliota. Niiden väri vaihteli ruskeasta valkoiseen. Vähiten rapautuneista näytteistä tehtyjen hieiden perusteella niiden kivilajit ovat kvartsi-kaoliinikivi, kvartsi-muskoviitti-sillimaniittikivi ja kvartsi-biotiittikordieriittikivi. Kivissä on kohtalaisesti rikkikiisua omamuotoisena hienorakeisena pirotteena. Rautahydroksidia, götiittiä, on yleisesti. Hieissä havaittiin lisäksi hyvin vähän ilmeniittiä, kuparikiisua ja magneettikiisua. Sähköisen anomalian kaakkoispää on anomalian keskiosaa magneettisempi. Kaakkoispäästä otetut näytteet olivat vähemmän rapautuneita kuin keskiosan näytteet. Kvartsi-kaoliinikivinäytteitä saatiin vain joitakin. Pääasiallinen kivilaji on biotiitti-kordieriittigneissi, jossa on magneettikiisua ja rikkikiisua pirotteena. Näytteiden analyysituloksissa johdevyöhyke näkyy selvänä rikkianomaliana. Korkein rikkipitoisuus on 7 %. Myös kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet ovat anomaalisia, joskin pieniä. Korkein kuparipitoisuus on kairareiän R 303 profiililla, 2000 ppm, muualla korkein pitoisuus on 700 ppm. Korkein sinkkipitoisuus on 260 ppm ja lyijypitoisuus 240 ppm. Osasta näytteitä analysoitiin kulta ja korkein pitoisuus on 39 ppb. Huhtikuussa 1993 Kokonnevan johdevyöhyke lävistettiin neljällä syväkairausreiällä, R 301-304, liite 2. Reikä 301 kairattiin Kokonnevan pohjoispuolelle. Reiän alusta syvyydelle 48.70 on uuttunutta, pehmeää, kvartsi-kaoliinikiveä, joka on hiertynyttä. Kivessä on rautahydroksidipirote. Rikkikiisua on paikoin heikkona pirotteena. Kiven väri vaihtelee punaruskeasta vaalean harmaaseen:
Tämän jälkeen syvyydelle 112.50 vuorottelevat uuttunut kvartsi-kaoliinikivi ja uuttunut sillimaniitti-kordieriittikivi. Kivet ovat hiertyneitä ja osin breksiarakenteisia. Rikkikiisua,on kohtalaisena pirotteena. Kvartsia, hienorakeista graniittia ja amfiboliittia on 1-5 m leveinä muuttumattomina juonina. Lisäksi on 15 m pitkä välikerros samaa biotiittisarvivälkegneissiä, johon reikä päättyy syvyydellä 125.30. Reikä 302 kairattiin Kokonnevan pohjoisosaan. Reiän alusta syvyydelle 39.60 on kiillegneissiä ja graniittia. Välillä 39.60-59.30 on hieman uuttunutta kordieriittigneissiä, jossa on kaoliiniuttuneita osia. Heikon rikkikiisupirotteen lisäksi kivessä on hieman ilmeniittiä ja magnetiittia, sekä muutama kuparikiisuhippu kordieriitissa ja rikkikiisussa. Välillä 59.30-166.10 on kvartsi-kaoliinikiveä, joka on asultaan kuin kordieriittigneissi, jota on myös uuttuneena välikerroksena. Rikkikiisua ja rautahydroksidia on heikkona pirotteena. Välillä 166.10-200.20 on tumman harmaata kvartsi-sillimaniittikiveä, joka on breksiarakenteista. Kivessä on kohtalainen rikkikiisupirote ja kaoliinipitoisia laikkuja ja raitoja. Reikä 303 kairattiin Kokonnevan kaakkoispäähän. Alusta syvyydelle 79.00 on kiillegneissiä. Tämän jälkeen syvyydelle 219.00 on biotiitti-kordieriittigneissiä, jossa on heikko-kohtalainen magneettikiisu-rikkikiisupirote. Välillä 202-213 on kvartsi-kaoliinikiveä, jossa on jäljellä voimakkaasti muuttunutta kordieriittia. Reiän loppu on kiillegneissiä. Reikä 304 kairattiin keskelle Kokonnevaa. Alusta syvyydelle 49.50 on vuorokerroksina hienorakeista intermediääristä vulkaniittia ja kvartsi-kaoliinikiveä. Tämän jälkeen on syvyydelle 310.50 vuorottelevina, rikkikiisupirotteisina, kivilajeina kordieriittikivi, kordieriitti-biotiittigneissi, kordieriitti-sillimaniittikivi ja kvartsi-kaoliinikivi, joita leikkaa hienorakeinen graniitti. Kaikki kivet ovat voimakkaasti uuttuneita, "pehmenneitä", syvyydelle 222.50. Tämän jälkeen kivet ovat terveitä, paitsi syvyydellä 292-310, jossa on voimakkaasti uuttunut ja osin rapautunut kvartsikaoliinikivi. Reiän loppu on kiillegneissiä, joka on kvartsikaoliinikiven jälkeen n. 4 m matkalla kohtalaisesti uuttunut, rautahydroksidin värjäämä ja siinä on rikkikiisupirote. Kairarei`istä 302-304 analysoitiin yhteensä 23 kpl 10 cm pituisia tyyppikivilajinäytteitä. Kordieriittikivissä on kuparia 100-400 ppm, suurin pitoisuus on 950 ppm, sinkkiä on 40-120 ppm, lyijyä on 15-30 ppm, rikkiä on 3-6 % ja kultaa on 10-60 ppb. Kvartsi-kaoliinikivessä on kuparia yleensä alle 10 ppm, suurin pitoisuus on 69 ppm, sinkkiä on alle 10 ppm, lyijyä on alle 20 ppm, rikkiä on 0-10 % ja kultaa on alle 10 ppb. 8
9 RITAMAA Kokonnevan itäpuolella olevalta Ritamaankankaalta paikannettiin lähes pohjois-eteläsuuntainen sähköinen ja magneettinen anomalia. Sen aiheuttajaa yritettiin selvittää kevyellä iskuporakoneella, Terri-kalustolla, kevättalvella 1993. Lohkareikkoinen - moreeni kuitenkin lähes esti kallion pintaan pääsyn. Yhdessä, muita näytteitä syvemmältä saadussa rapakallionäytteessä on 1400 ppm sinkkiä,250 ppm lyijyä, 200 ppm kuparia ja 30 ppm nikkeliä. Geofysikaalisten anomalioiden aiheuttajan ja sen malmimahdollisuuksien selvittämiseksi Ritamaalle kairattiin joulukuussa 1994 5 POKA-reikää. Magneettinen ja sähköinen anomalia aiheutuu biotiitti-kordieriittigneississä olevasta kohtalaisesta, hienorakeisesta, verkkomaisesta magneettikiisupirotteesta. Hieessä on nähtävissä vähäisiä kuparikiisusuotautumia magneettikiisussa. Sähköisen anomalian länsireunalla on rikkikiisupirotteinen kiillegneissi. Rei`issä ei havaittu sinkkivälkettä, mutta lävistetyt kivilajit kiisuineen antavat Zn-anomalialle riittävän selityksen. Ritamaan biotiitti-kordieriittigneissit ovat samanlaisia, kuin Kokonnevan vastaavat kivet, joiden itäisisä jatkeita ne ovat. KOLOKKO Ritamaan geofysikaalisen anomalian pohjoiselta jatkeelta otettiin syvämoreeninäytteitä yhdeltä linjalta, liite 2. Näytteenotto onnistui hyvin, mutta malmiviitteitä ei saatu. PERUKKA Ritamaan itäpuolella, Perukassa, tehdyllä näytteenotolla oli tarkoitus selvittää etelään aukeavan magneettisen kaaren aiheuttaja. Näytteitä otettiin 5 linjalta, liite 2. Näytteenotto onnistui hyvin ja useimmilla pisteillä saatiin kallionäyte. Magneettinen anomalia aiheutuu kapeasta, juonimaisesta gabrosta. Malmiviitteitä ei tullut esiin. RANTASENJÄRVI Rantasenjärven tutkimuskohde on n. 5 km Kokonnevan koillispuolella. Järvikuivion alueella on koukkumainen magneettinen ja sähköinen anomalia. Sen kaakkoispuolelta tunnetaan vanhastaan useita karsilohkareita, joissa on magneettikiisun ja rikkikiisun lisäksi vähän sinkkivälkettä satunnaisina laikkuina. Outokumpu Oy on kairannut Rantasenjärvelle 2 syväkairausreikää vuonna 1967, liite 2. Reiät lävistivät kiillegneissiä, jossa on magneettikiisu-grafiittipitoinen kerros. Karsikiveä oli vähäisenä kerroksena ilman sinkkivälkettä. Kohteessa tehtiin geofysikaalinen mittaus kolmella profiililla, joista otettiin näytteet kevyellä iskuporakoneella, liite 2. Kallionäytteitä saatiin runsaasti. Kiillegneissin lisäksi saatiin vain yksi karsinäyte, jossa on magneetti-
kiisua. Geofysikaaliset anomaliat aiheutuvat magneettikiisugrafiittipitoisista kerroksista. Näytteistä tehdyt analyysitkään eivät tuoneet esiin malmiviitteitä. 1 0 TUTKIMUSALUEEN GEOLOGIASTA Tutkimusalueen eteläosassa on laaja graniittialue. Graniitti on keski-karkearakeista ja paikoin siinä on hypersteniä. Graniittialueella on kaksi laajahkoa gabroaluetta ja kapea, juonimainen poimuttunut gabro. Alueen länsireunassa on koostumukseltaan granodioriittinen, voimakkaasti suuntautunut kivilajialue. Migmatiittisessa granodioriitissa on sulkeumina kiillegneissiä. Alueen keskeisellä osalla on itä-länsisuuntaisen 2-vaiheen deformaation antiformirakenteen ja pohjois-eteläsuuntaisen 3- vaiheen deformaation interferenssikuvio. Antiformin keskiosan kiillegneissi on keskirakeista suonigneissiä, joka on voimakkaasti magneettista. Samaa kiillegneissiä on myös läntisen granodioriitin itäreunalla. Antiformin keskiosan ympärillä oleva kiillegneissi on heikosti magneettista. Antiformin länsikyljellä tämä kiillegneissi on voimakkaasti kvartsiutunutta ja siinä on paikoin kordieriittia ja sillimaniittia. Kvartsiutuneen kiillegneissin länsipuolella on kordieriittibiotiittigneissiä, joka on edelleen muuttunut kvartsi-kaoliinikiveksi. Samaa kordieriitti-biotiittigneissiä on myös antiformin kaakkoisreunalla. Kvartsiutuneen kiillegneissin reunoilla on vähän amfiboliittia ja sedimenttirakenteista intermediaarista vulkanoklastista sedimenttiä. Tulkinnan mukaan magneettikiisupitoinen kordieriitti-biotiittigneissi ja sen syntyyn liittyvä kiillegneissin kvartsiutuminen, on syntynyt ennen 2-vaiheen deformaatiota. Kvartsi-kaoliinikivi on syntynyt kordieriitti-biotiittigneissistä 2-vaiheen deformaatiossa tai sen jälkeen. Kaikki alueen kivet on poimutettu lähes pohjois-eteläsuuntaisessa 3-vaiheen deformaatiossa. Kvartsi-kaoliinikiven syntyessä kordieritti-biotiittigneissistä on muiden mineraalien mukana myös magneettikiisu hajonnut ja siitä on syntynyt rikkikiisua ja rautahydroksidia. Deformaation aiheuttama kivien muuttuminen ei ole tuottanut malmia malmittomista kivistä.
LIITE 4 TUTKIMUSALUEEN SYVÄMOREENITIEDOT 2434 KOKONNFVA 03, 2432 12 pisteitä/näytteitä 1. x=7154.200 y=2541.00 2542.00 1000 m Pisteet 9274605 9274501 105/147 Til.N :o 36076 2. x=7154.800 y=2540.00 2542.00 2000 m Pisteet 9274753 9274651 103/142 Til.N :o 36076 3. x=7155.400 y=2539.72 2541.00 1280 m Pisteet 9274801 9274865 65/68 Til.N :o 36076 4. x=7156.300 y=2539.50 2540.50 1000 m Pisteet 9275101 9275001 101/127 Til.N :o 36076 5. x=7154.00 y=2541.26 2541.60 340 m Pisteet 9275133 9275173 41/72 Til.N :o 36076 6. x=7154.400 y=2541.20 2541.50 300 m Pisteet 9275201 9275233 33/59 Til.N :o 36076 7. x=7154.600 y=2541.35 2541.55 200 m Pisteet 9274754 9274774 21/33 Til.N :o 36076 8. x=7153.800 y=2541.42 2541.72 300 m Pisteet 9275102 9275132 31/36 Til.N :o 36076 9. x=7153.300 y=2541.90 2542.45 550 m Pisteet 9274866 9274892 Til.N :o 36076 9370001 9370030 57/116 Til.N :o 36077 10. x=7155.300 y=2541.50 2541.70 200 m Pisteet 9370070 9370092 23/34 Til.N :o 36077 11. x=7155.500 y=2542.00 2542.18 180 m Pisteet 9370051 9370069 19/36 Til.N :o 36077 12. x=7156.200 y=2541.50 2541.66 160 m Pisteet 9370109-9370093 17/19 Til.N :o 36077 13. x=7155.200 y=2540.73 2540.96 230 m Pisteet 9370130 9370110 21/38 Til.N :o 36080
14. x=7153.40, y=2542.20 - x=7153.33, y=2542.13 11/11 Pisteet 9370131-9370141 Til.N :o 36081 15. x=7153.200 y=2545.00 2545.250 250 m Pisteet 9370933 9370958 26/37 Til.N :o 36082 16. y=2543.000 x=7153.34 7153.22 120 m Pisteet 9374001 9374013 13/18 Til.N :o 36086 17. y=2542.600 x=7153.18 7153.40 220 m Pisteet 9374014 9374040 27/38 Til.N :o 36086 18. y=2542.350 x=7153.31 7153.15 160 m Pisteet 9374041 9374062 22/32 Til.N :o 36086 19. y=2542.350 x=7153.07 7152.88 190 m Pisteet 9374063 9374082 20/21 Til.N :o 36086 20. y=2541.450 x=7153.39 7153.23 160 m Pisteet 9374101 9374119 19/23 Til.N :o 36087 21. y=2541.200 x=7153.22 7153.44 220 m Pisteet 9374120 9374142 23/25 Til.N :o 36087 22. x=7155.700 y=2542.10 2542.23 120 m Pisteet 9374201 9374214 14/19 Til.N :o 36088 23. x=7155.900 y=2542.10 2542.190 80 m Pisteet 9374215 9374224 10/11 Til.N :o 36088 24. y=2543.100 x=7153.35 7153.21 140 m Pisteet 9374401 9374415 15/20 Til.N :o 36092 25. y=2543.300 x=7153.22 7153.30 80 m Pisteet 9374416 9374424 9/10 Ti1.N :o 36092 26. y=2543.450 x=7153.32 7153.10 210 m Pisteet 9374425 9374447 23/23 Til.N :o 36092 Kokonneva yhteensä 868/1215
RITAMAA, ktl 2434 03 27. x=7155.200 y=2545.00-2545.25 250 m Pisteet 9370933-9370958 26/32 Til.N :o 36082 KOLOKKO, 2434 03 28. x=7154.000 y=2545.30-2545.20 100 m Pisteet 9374501-9374511 11/11 Til.N :o 36093 PERUKKA, ktl 2434 03 29. y=2546.900 x=7153.10-7152.60 500 m Pisteet 9374601 9374637 37/37 Til.N :o 36097 30. y=2547.100 x=7152.60 7153.140 540 m Pisteet 9374638 9374674 37/37 Til.N :o 36097 31. y=2547.700 x=7152.65 7152.20 450 m Pisteet 9374675 9374690 16/16 Til.N :o 36097 32. y=2546.400 x=7152.60 7152.940 340 m Pisteet 9472001 9472016 16/16 Til.N :o 36097 33. x=7152.350 y=2545.41 2545.740 330 m Pisteet 9472017-9472035 Til.N :o 36097 19/19 Perukka yhteensä 125/125 RANTASENJÄRVI, ktl 2434 03 34. x=7157.600 y=2545.18 2545.80 620 m Pisteet 9472036 9472098 63/63 Til.N :o 46342 35. x=7156.600 y=2545.88 2545.25 630 m Pisteet 9472099 9472169 71/71 Til.N :o 46342 36. x=7157.700 y=2545.25 2545.72 470 m Pisteet 9472170 9472185 Til.N :o 46342 16/16 Rantasenjärvi yhteensä 150/150 YHTEENSÄ PISTEITÄ 1180 KPL, NÄYTTEITÄ 1533 KPL.
AHMANEVAN TUTKIMUSALUEEN SYVÄMOREENINÄYTTEET 2434 03, 2432 12 pisteitä/näytteitä AHMANEVA 1. y=2540.400 x=7152.50 7151.00 1500 m Pisteet 9275501 9275546 9370501 9370530 76/112 Til.N :o 36078 2. y=2540.800 x=7151.00 7150.50 500 m Pisteet 9370531 9370556 26/44 Til.N :o 36078 3. y=2541.150 x=7150.40 7150.90 500 m Pisteet 9370557 9370607 51/81 Til.N :o 36078 4. x=7150.800 y=2543.05-2543.40 350 m Pisteet 9370608 9370643 36/50 Til.N :o 36078 5. x=7150.000 y=2543.80 2543.65 150 m Pisteet 9370644 9370659 16/25 Til.N :o 36078 6. y=2539.300 x=7150.28 7152.50 2220 m Pisteet 9370674 9370785 112/123 Til.N :o 36078 7. y=2542.400 x=7150.40 7150.80 400 m Pisteet 9370786 9370826 41/54 til.n :o 36078 8. y=2542.000 x=7150.40 7152.50 2100 m Pisteet 9370827 9370932 106/144 Til.N :o 36078 Ahmaneva yhteensä 464/633 PEURANEVA, KTL 2434 02 9. K=20.100 L=50.150-49.900 250 m Pisteet 9374301-9374326 26/26 Yhteinen piste K20.100/x7149.106 Kulma 45 L50.050/y2544.035 Til.N :o 36090 10. K=20.000 L=49.940-50.030 90 m Pisteet 9374327-9374336 10/10 Yhteinen piste sama kuin edellä. Til.N :o 36090 Peuraneva yhteensä 36/36 YHTEENSÄ PISTEITÄ 500 KPL, NÄYTTEITÄ 669 KPL.
1 1 LIITTYY Geologinen kartta M 11.7/2434 03/-95 Havaintonumerokartta M 11.2/2434/-95/1 Tektoniset havainnot M 11.3/2434/-95/1 Näytteenottokartta M 35.1/2432,2434/-94/1 1 :20 000 1 :20 000 1 :20 000 1 :20 000 Syväkairausprofiilit M 52.7/2434/-93/R 301-304 1 :500 M 52.7/2434/-94/R 324-328 1 :1000 Syväkairausraportit M 52.5/2434/93/R 301-304 M 52.5/2434/94/R 324-328 Syväkairausanalyysit Tilausnumerot 35537, 47116, 46569 Syvämoreenianalyysit Tilausnumerot 36076-36078, 36080 36090, 36092, 36093, - 36082, 36086 36097, 46342-36088, Kiillotetut ohuthieet Ku 19914-19916, 20118-20120, 20162, 20219, 20321-20323, 20325, 21002-21018, 21108, 21373-21392, 21569, 21571-21573, 23540-23545 GEOFYSIKAALISET KARTAT Geofysikaalisten mittausten indeksikartta Q 20.10/2432 12, 2434 02, 2434 03/1995/1 1 :100 000 Kartat Q22.11/2432 12, 2434 03/95/1 1 :10000 magn., sama-arvo Q22.11/2432 12, 2434 03/95/2 1 :10000 magn., sama-arvo Q22.11/2434 03/95/1 1 :10000 magn., sama-arvo Q22.23/2432 12, 2434 03/95/1 1 :10000 magn., profiili Q22.23/2432 12, 2434 03/95/2 1 :10000 magn., profiili Q22.23/2434 02/1995/1 1 :10000 magn., profiili Q22.23/2434 03/95/1 1 :10000 magn., profiili Q22.23/2434 03A/95/1 1 :10000 magn., profiili Q22.23/2434 03C/95/1 1 :10000 magn., profiili Q22.23/2434 03D/95/1 1 :10000 magn., profiili Q24.11/2432 12, 2434 03/95/1 1 :10000 slingr., profiili Q24.11/2432 12, 2434 03/95/2 1 :10000 slingr., profiili Q24.11/2432 12, 2434 03/95/3 1 :10000 slingr., profiili Q24.11/2432 12, 2434 03/95/4 1 :10000 slingr., profiili Q24.11/2434 02/1995/1 1 :10000 slingr., profiili
12 Q24.11/2434 03/95/1 1 :10000 Q24.11/2434 03A/95/1 1 :10000 Q24.11/2434 03C/95/1 1 :10000 Q24.11/2434 03D/95/1 1 :10000 slingr., profiili slingr., profiili slingr., profiili slingr., profiili Q24.111/2432 12, 2434 03/95/1 1 :10000 Q24.111/2434 03/95/1 1 :10000 Q24.112/2432 12, 2434 03/95/1 1 :10000 Q24.112/2434 03/95/1 1 :10000 slingr., slingr., slingr., slingr., sama-arvo sama-arvo sama-arvo sama-arvo