RANTSILAN PEURANEVAN JA VIHANNIN VILMINGON ALUEIDEN KAIRAUSTUTKIMUKSET VUONNA 2004 KARTTALEHDELLÄ
|
|
- Marika Lattu
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö M19/2434, 3412/2005/1/10 Koskee , RANTSILA, VIHANTI Nikander, Jarmo Luukas, Jouni Ruotsalainen, Aimo RANTSILAN PEURANEVAN JA VIHANNIN VILMINGON ALUEIDEN KAIRAUSTUTKIMUKSET VUONNA 2004 KARTTALEHDELLÄ
2 2 JOHDANTO... 3 Tutkimusalueiden sijainti... 3 Luonnonolot... 3 TUTKIMUKSEN TAUSTA... 3 SUORITETUT TUTKIMUKSET... 3 Geofysikaaliset maastomittaukset... 5 Peuranevan kairaukset... 5 Vilmingon kairaukset... 9 Iskuporakonenäytteenotto... 9 TUTKIMUSTULOKSET Peuranevan eteläosan kairaus Peuranevan synkliinin pohjoisosan kairaus Vilmingon kairaus Peuranevan iskuporakonenäytteenotto GEOLOGIASTA Peuranevan alue Vilmingon alue MALMIUTUMISESTA LÄHDELUETTELO LIITTEET LIITTYY... 28
3 3 JOHDANTO Tutkimusalueiden sijainti Peuranevan tutkimusalue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Rantsilan kunnan lounaisosassa karttalehdillä ja (kuva 1). Alueen pinta-ala on noin 5 km 2. Etäisyys rautatien varrella olevaan Vihannin kirkonkylään on noin 32 km ja 4-tien varrella olevaan Rantsilan keskustaan noin 26 km. Pohjois-eteläsuunnassa 5 km pitkän alueen pohjois- ja eteläpäähän johtaa hyvät metsäautotiet. Vilmingon tutkimusalue sijaitsee 7 km Peuranevan alueen länsipuolella Vihannin kunnassa karttalehdellä (kuva 1). Alueen pinta-ala on noin 10 km 2. Vilmingosta on matkaa Vihannin kirkonkylään ja samalla lähimmälle rautatielle noin 20 km. Alueella on hyvä paikallis- ja metsäautotieverkosto. Luonnonolot Peuranevan ja Vilmingon alueet ovat pääasiassa tasaista suota, rämettä ja kangasmetsää. Ojitetut suoalueet ovat osaksi vaikeakulkuisia. Maapeitteen paksuus on alle 15 m. TUTKIMUKSEN TAUSTA Peuranevan ja Vilmingon alueet kuuluivat osana niihin tutkimuksiin, jotka Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Vihanti-Pyhäsalmi-hanke aloitti vuonna Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää Lampinsaari-tyyppisen kivilajialueen geologiaa ja sen malminmuodostusta. Vuonna 2002 päättyneiden töiden tuloksia on esitetty aiemmissa raporteissa (Västi 1998, Nikander 1997 ja Nikander et al. 2002). Näiden töiden tulosten perusteella päätettiin tutkimuksia jatkaa. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää tarkemmin Peuranevan synkliinin itäkyljen ja Vilmingon alueen länsi- ja eteläosan geologiaa ja malmimahdollisuuksia. Alueen geologiaa ja malminmuodostusta on käsitely myös Vihanti- Pyhäsalmi hankkeen loppuraportissa (Kousa & Luukas 2004 (toim.)). SUORITETUT TUTKIMUKSET Tutkimukset suoritti Pohjanmaan sinkkivarojen kartoitus-hanke hankepäällikkönään geologi Jukka Kousa. Malmitutkimuksista vastasi geologi Jarmo Nikander. Rakennegeologiset selvitykset ja geologisen kartan laati geologi Jouni Luukas. Geofysikaalisten mittausten suunnittelun ja mittaustulosten tulkinnan teki geofyysikko Aimo Ruotsalainen.
4 Kuva 1. Tutkimusalueiden sijainti. Fig. 1. Location of the study areas. 4
5 5 Geofysikaaliset maastomittaukset Vuonna 2003 tehtiin Vilmingon alueella magneettinen ja slingrammittaus n. 21 km 2 alueella. Gravimetrisen mittausalueen koko oli n. 14 km 2. Kuvissa 2 4 on esitetty Vilmingon- Peuranevan alueen magneettinen, gravimetrinen ja slingram imaginaarikartta. Mittausalueen raja on esitetty myös liitekartassa 1. Peuranevan kairaukset Kevättalvella 2004 GTK:n omalla kevyellä kairausyksiköllä (POKA) kairattiin 16 reikää yhteispituudeltaan 1525 m. Samaan aikaan Geopale Oy kairasi 4 syväkairausreikää yhteispituudeltaan 1073 m. Reikien sijainti on esitetty liitteessä 1 ja kuvissa 5, 8 ja 9. Reikätiedot on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Kairareikäraportit on talletettu GTK:n kairakantaan ja kairasydämet on talletettu Lopen kairasydänarkistoon. Rei istä analysoitiin Ag, Al, As, b, Ba, Be, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, K, La, Li, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, Pb, S, Sb, Sc, Sr, Ti, V, Y ja Zn ICP-AES-tekniikalla ja Au, Pd ja Te GFAAS-tekniikalla. tunnus x y suunta kaltevuus pituus m maata m yhteensä Taulukko 1. GTK:n POKA-ryhmän kairaamien Peuranevan reikien tiedot. Table1. Diamond drill holes drilled by GTK s POKA group at Peuraneva area tunnus x y suunta kaltevuus pituus m maata m yhteensä Taulukko 2. Geopale Oy:n kairaamien Peuranevan syväkairausreikien tiedot. Table 2. Diamond drill holes drilled by Geopale Oy at Peuraneva area
6 Kuva 2. Vilmingon-Peuranevan alueen slingram imaginaarikartta. Fig. 2. Slingram imaginary map of the Vilminko-Peuraneva area. 6
7 Kuva 3. Vilmingon-Peuranevan alueen magneettinen kartta. Fig. 3. Magnetic map of the Vilminko-Peuraneva area. 7
8 Kuva 4. Vilmingon-Peuranevan alueen gravimetrinen kartta. Fig. 4. Gravimetric map of the Vilminko-Peuraneva area. 8
9 9 Vilmingon kairaukset Vuoden 2004 loppupuolella kairattiin GTK:n kevyellä kairausyksiköllä 19 reikää yhteispituudeltaan 1917 m (taulukko 3). Reikien sijainti on esitetty liitteessä 1 ja kuvassa 9. Kairareikien analysointi ja tallentaminen tehtiin kuten Peuranevan kairauksissa. tunnus x y suunta kaltevuus pituus m maata m ,00 10, ,80 8, ,30 8, ,10 9, ,00 8, ,00 7, ,30 15, ,00 15, ,50 14, ,20 14, ,00 16, ,60 18, ,60 15, ,00 14, ,00 13, ,50 11, ,30 10, ,30 12, ,30 16,10 Yhteensä m 1917,80 236,20 Taulukko 3. GTK:n POKA-ryhmän kairaamien Vilmingon reikien tiedot. Table 3. Diamond drill holes drilled by GTK s POKA group at Vilminko area Iskuporakonenäytteenotto GTK:n Terri-kalustolla tehtiin iskuporakonenäytteenottoa läpivirtausterällä 4 linjalla Peuranevan synkliinin itäkyljellä (ks. liitekartta). Näytepisteitä oli 142 kpl. Näytteitä kertyi yhteensä 253 kpl. Jokaisella pisteellä saatiin kallionäyte ja useimmilla lisäksi moreeninäyte noin 10 cm kallion yläpuolelta. Näytteet analysoitiin GTK:n geolaboratoriossa Kuopiossa ja analyysitilausnumero on Alkuaineista Al, As, B, Ba, Be, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, K, La, Li, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, S, Sb, Sc, Sr, Ti, V, Y ja Zn analysoitiin ICP-AES-tekniikalla, Ag, Pb, Au ja Te analysoitiin GFAAS-tekniikalla.
10 10 TUTKIMUSTULOKSET Peuranevan eteläosan kairaus Ensimmäiseksi kairattiin Peuranevan synkliinin itäreunaan neljän reiän profiili (R , kuva 5). Kairauksella tutkittiin geofysikaalisten anomalioiden aiheuttajia ja etsittiin kansannäytteenä saadun sinkkimalmilohkareen (K/035359) lähtöpaikkaa. Lohkare on magneettinen, raskas ja kohtuullinen johde ja sen sinkkipitoisuus on n. 9 %. Profiilin rei illä lävistettiin synkliinin itäkyljelle tyypillinen kivilajiseurue. Kivilajit lännestä itään ovat: intermediäärisessä vulkaniitissa oleva gabronoriitti, grafiittituffi, karsi ja karbonaattikivi, hapan vulkaniitti, intermediäärinen tuffi ja emäksinen laava. Malmiutumiseen viittaa grafiittituffin keskellä oleva hapan kordieriittimuuttunut kerros, jossa magneetti- ja rikkikiisun lisäksi on hyvin vähän sinkkivälkettä. Kairauksen perusteella synkliinin kylki kaatuu tällä kohtaa länteen päin 25 asteen kulmalla. Geofysikaalisten anomalioiden jatkeelle 200 m edellisen profiilin pohjoispuolelle kairattiin magneettiseen anomaliaan reikä 529 (kuva 5). Reiän alusta syvyyteen m on intermediääristä tuffia, joka syvyydestä m lähtien on grafiittipitoista. Kivessä on myös ohut kerros karsiraitaista hapanta vulkaniittia. Reiän loppu syvyyteen m on grafiittipitoista kordieriitti-muskoviittigneissiä. Siinä on heikko magneettikiisurikkikiisupirote ja paikoin hyvin vähän sinkkivälkettä. Kyseessä on sama kivilaji kuin edellisen profiilin kordieriittimuuttunut kerros. Reiän viimeiset kaksi metriä ovat voimakkaasti hiertynyttä ja breksioitunutta ilmeistä siirrosvyöhykkeen kiveä. Peuranevan synkliinin eteläosan itäreunaan kairatulla kolmen reiän profiililla (R530, 531, 540, x= ) (kuvat 5 ja 6) tutkittiin 100 m etelämpänä olevan vähäisen malmiutuman jatkumista pohjoiseen. Tämä malmiutuma oli lävistetty aiemmin rei illä 418 ja 453 (Nikander et al. 2002). Profiilin itäisin reikä R530 alkaa diopsidikarrella, jota on syvyyteen m. Tämän jälkeen on intermediääristä laavaa syvyyteen m. Tässä on välillä m voimakkaasti kvartsiutunut ja epidoottiutunut vyöhyke, jossa on rikkikiisua ja sinkkivälkettä pirotteena ja breksiamaisina raitoina. Pitoisuudet tällä osalla ovat Zn 0.67 %, Cu 318 ppm, Pb 320 ppm, S 5 % ja Au 0.24 ppm. Intermediäärisen laavan jälkeen on syvyyteen m breksioitunutta subvulkaanista kvartsiporfyyriä. Siinä on emäksisen juonen leikkaama malmiutunut vyöhyke välillä m. Sen kivilaji on kvartsiporfyyristä kordieriittimuskoviittigneissiä ja siinä on pirotteena rikkikiisua. Sinkkivälke esiintyy breksirakojen täytteenä. Ennen emäksistä juonta on 0.45 m matkalla 0.35 % Zn. Juonen jälkeen on 2.35 m matkalla 0.1 % Zn. Kvartsiporfyyrin jälkeen on välillä m kvartsiporfyyristä kordieriittigneissiä. Tämän jälkeen reiän loppuun syvyyteen m on emäksistä laavaa, jossa ensimmäisellä metrillä on vähän rikkikiisua.
11 11 Kuva 5. Peuranevan etelä-osan geologia ja kairareiät. Fig. 5. Geology and drill holes of the southern part of the Peuraneva area.
12 Kuva 6. Kairausprofiili R 530, 531, 540, x= Fig. 6. Profile R 530, 531, 540, x=
13 13 Reikä 531 kairattiin 60 m edellisen taakse. Reiän alusta syvyyteen m on Lampinsaarityypin kivilajeja, grafiittituffia, karsia ja hapanta vulkaniittia. Edelleen syvyyteen m on intermediääristä laavaa ja tuffia, jotka ovat osin voimakkaasti K-metasomaattisia ja niissä on epidoottipitoisia hiertosaumoja. Tästä syvyyteen m on lähes tiivistä raitaista kvartsirikasta kiveä, joka on voimakkaasti poimuttunutta ja breksioitunutta. Lisäksi kivi on K- metasomaattista ja siinä on epidoottipitoisia hiertosaumoja. Tämä kivi on tulkittavissa happamaksi vulkaniitiksi ja sitä esiintyy tyypillisesti Peuranevan synkliinin itäkyljellä yhdessä subvulkaanisen kvartsiporfyyrin kanssa. Samaa kiveä on myös seuraavana olevan kordieriittigneissin keskellä välillä m. Osin muskoviittipitoista kordieriittigneissiä on välillä m. Alkuosaltaan kivi on kalimetasomaattista ja kvartsiutunutta ja siinä on muutamia sinkkivälkehippuja. Loppuosaltaan kivessä on kvartsiporfyyrisiä osia. Kordieriittigneississä on kauttaaltaan heikko rikkikiisupirote. Kordieriittigneissi on tulkittavissa muuttuneeksi ja heikosti malmiutuneeksi subvulkaaniseksi kvartsiporfyyriksi. Reiän loppu välillä m on intermediääristä tuffia ja laavaa, jonka alussa on heikko rikkikiisupirote ja muutamia sinkkivälkehippuja. Reikä 540 kairattiin 100m edellisen taakse jyrkemmällä kulmalla ja sillä tutkittiin malmiutumisen mahdollista jatkuvuutta syvemmälle. Alusta syvyyteen m lävistettiin Lampinsaari-tyypin kivilajeja, intermediääristä vulkaniittia, grafiittituffia, karsia ja hapanta vulkaniittia. Välillä m on intermediääristä vulkaniittia. Tämän jälkeen on edellisen reiän tapaan lähes tiivistä raitaista hapanta vulkaniittia syvyyteen m. Edelleen syvyyteen m on muskoviittipitoista kordieriittigneissiä, jossa on kohtalaisesti rikkikiisua myöhäisenä pirotteena. Väli m on hapanta vulkaniittia ja sen takana syvyyteen m on kordieriittigneissiä. Välillä m on kvartsiutunutta ja osin kordieriittimuuttunutta intermediääristä vulkaniittia. Reiän loppuun syvyyteen m on kalimetasomaattista emäksistä laavaa. Reikä lävisti subvulkaniittiseurueen välillä m, mutta malmiutumiseen viittaa vain myöhäiseltä vaikuttava rikkikiisupirote ja heikko sinkkianomaalisuus. Kaikilla profiilin rei illä lävistettiin Lampinsaari-tyypin kivien ja emäksisen laavan välissä subvulkaaninen kvartsiporfyyri, siihen liittyvät muuttumiset ja malmiutumiset. Lähellä pintaa lävistetty heikko malmiutuma häviää kuitenkin syvemmälle mentäessä lähes olemattomiin. Reiät lävistivät useita erittäin rikkonaisia vyöhykkeitä, jotka ovat ilmeisiä siirroksia. Ne vaikeuttivat kairausta huomattavasti. Profiilin x= pohjoispuolella tutkittiin rei illä 532 ja 533 Peuranevan synkliinin itäkylkeä Pienen Honkisalon kohdalla (kuva 5). Reiät alkavat grafiittituffilla, jota seuraa diopsidikarsi ja edelleen hapan vulkaniitti. Tämän jälkeen on osin kordieriittimuuttunutta intermediääristä tuffia, jossa on magneettikiisu- ja rikkikiisupirotetta. Reiästä 532 tehtyjen analyysien mukaan tässä kiisuuntuneessa osassa on hieman kohonnut sinkki- ja kultapitoisuus, enimmillään sinkkiä on 700 ppm ja kultaa 25 ppb. Molemmat reiät päättyvät emäksiseen laavaan. Samalle alueelle kairattiin reikä 541 Peuranevan synkliinin lounaiskyljen sisäosien tutkimiseksi (kuva 5). Reiän alusta syvyyteen m on vuorotellen kvartsidioriittia ja intermediääristä tuffia. Tästä syvyyteen m on kvartsidioriitti- ja plagioklaasiporfyriittijuonien leikkaamaa grafiittituffia. Tätä seuraa diopsidikarsi syvyyteen
14 m. Reikä päättyy kvartsidioriittiin syvyydellä m eikä se ei yltänyt Kokkonevan malmirkiittisiin kivilajeihin asti. Näsälänperän lähiympäristöä tutkittiin viidellä uudella reiällä. Reiät 534 ja 542 kairattiin lähelle Näsälänperää samaan profiiliin (kuva 5). Reiällä 534 tutkittiin Näsälänperältä luoteeseen olevan sähköisen ja magneettisen anomalian aiheuttajaa. Reikä alkaa muskoviittigneissillä, jota seuraa hapan vulkaniitti ja grafiittituffi syvyyteen m. Seuraavana syvyyteen m on graniittista, raitaista kordieriittigneissiä, jossa on rikkikiisua myöhäisenä pirotteena. Väli m on pyrokseenipitoista emäksistä laavaa. Tästä syvyyteen m on taas kordieriittigneissiä. Reikä päättyy syvyydellä m emäksiseen laavaan. Kaikki kivet ovat erittäin rikkonaisia, joten kairatessa syntyi runsaasti sydänhukkaa. Reikä 542 kairattiin 50 m edellisen reiän etupuolelle. Sillä tutkittiin Näsälänperän kivilajiseurueen jatkumista pohjoiseen. Reiän alusta syvyyteen m on pyrokseenipitoista emäksistä laavaa. Tästä syvyyteen m on hapanta vulkaniittia. Edelleen syvyyteen m on emäksistä laavaa. Reiän loppuun syvyyteen m vuorottelevat karsiraitainen hapan vulkaniitti ja intermediäärinen tuffi. Reiän kivet ovat osin voimakkaastikin kalimetasomaattisia. Reikä 369 kairattiin Näsälänperän malmiutuman eteläpään länsireunaan (kuva 5). Reikä on kokonaisuudessaan hiertyneessä muuttuneessa happamassa Lampinsaari-tyypin tremoliittikarressa. Syvyydeltä m alkaen reiän loppuun syvyyteen m kivi on osin kordieriittipitoista. Profiilin x= reiät 539 ja 544 kairattiin 300 m Näsälänperän luoteispuolelle samaan pisteeseen siten, että reiän 539 kaltevuus oli 45 astetta ja reiän 544 kaltevuus oli 60 astetta (kuvat 5 ja 7). Reiällä 539 tutkittiin Näsälänperältä luoteeseen suuntautuvaa sähköistä johdetta. Reiän alusta välillä m on grafiittituffia, jossa viimeisellä 4 metrillä on runsaasti muskoviittia ja kivi on osin kordieriittipitoista. Magneetti- ja rikkikiisua on hienorakeisena pirotteena ja breksiana. Koko matkalla on anomaalisen korkea lyijy- ja hopeapitoisuus. Korkein lyijypitoisuus on 0.75 % ja korkein hopeapitoisuus on 21 ppm. Muskoviittipitoisessa loppuosassa on myös hieman anomaalinen kultapitoisuus, korkein pitoisuus on 54 ppb. Grafiittituffille tyypillisesti myös kupari-, sinkki- ja nikkelipitoisuudet ovat anomaalisen korkeita. Välillä m on subvulkaanista kvartsiporfyyriä ja tämän jälkeen syvyyteen m on tremoliittiraitaista hapanta vulkaniittia. Sitä seuraa syvyyteen m subvulkaaninen kvartsiporfyyri. Kvartsiporfyyrit ovat heikosti sinkkianomaalisia. Väli m on kordieriitti-sillimaniittigneissiä, jota leikkaa graniittijuoni ja hienorakeinen emäksinen juoni. Asultaan kivi on kvartsiporfyyristä ja se on tulkittu muuttuneeksi subvulkaniitiksi. Kivessä on kohtalaisesti magneettikiisua ja rikkikiisua sekä vähän sinkkivälkettä breksiana. Korkein sinkkipitoisuus 1.2 m pitkässä analyysivälissä on 2.3 %. Kivessä on myös anomaalisesti kuparia, korkein kuparipitoisuus 0.6 m pitkässä analyysivälissä on 0.5 %. Lisäksi kivessä on hieman kohonnut hopea-, lyijy- ja kultapitoisuus. Syvyyteen m on kordieriittigneissiä, jossa on vähän sillimaniittia ja joka on paikoin lähes kordieriitti-kvartsikiveä. Malmimetalleista on hieman kohonneina pitoisuuksina sinkkiä, kuparia, rikkiä ja kultaa. Reiän loppu syvyyteen m on emäksistä laavaa, jonka alussa on heikkoa rikkikiisu- ja magneettikiisupirotetta. Kivilajien järjestyksen perusteella reikä lävisti Peuranevan synkliinin itäkylkeä.
15 15 Reiällä 544 tutkittiin edellisen reiän malmiutuman jatkuvuutta syvemmälle. Reiän alusta syvyyteen m on grafiittituffia ja diopsidikartta. Väli m on diopsidikarsipitoista kordieriittigneissiä, jossa on rikkikiisu-magneettikiisubreksiaa. Syvyyteen m on subvulkaanista kvartsiporfyyriä. Edelleen syvyyteen m on diopsidikarsiraitaista hapanta vulkaniittia. Tästä syvyyteen m on rikkikiisupitoista subvulkaanista kvartsiporfyyriä. Väli m on rikkikiisupitoista kordieriittigneissiä, jossa alusta syvyyteen m on kohtalaisesti rikkikiisubreksiaa ja vähän sinkkivälkettä. Kordieriittigneissin jälkeen on syvyyteen m punaista graniittia. Reiän loppuun m on graniitin breksioimaa emäksistä laavaa. Reikä lävisti samoja kiviä kuin ylempikin reikä, mutta kordieriittigneissistä puuttuu sillimaniitti, jonka on todettu ilmentävän sinkkimalmiutumiselle tyypillistä kiven muuttumista koko läheisen Kokkonevan alueella. Malmiutuman puuttuminen tästä reiästä johtunee kuitenkin siirroksista, joita kuvastaa lävistetty graniitti. Kuva 7. Kairausprofiili R 539, 544, x= Fig. 7. Profile R 539, 544, x=
16 16 Peuranevan synkliinin pohjoisosan kairaus Reiät 535 ja 536 kairattiin samaan profiiliin Peuranevan synkliinin itäkyljen pohjoisosaan (kuva 8). Reikä 535 alkaa osin grafiittipitoisella, osin kordieriittipitoisella kerroksellisella kiillegneissillä. Tätä seuraa kiilleliuskemainen grafiittituffi syvyyteen m. Reikä lopetettiin kiven rikkonaisuudesta johtuvien vaikeuksien vuoksi happamaan vulkaniittiin syvyydellä m. Etummainen reikä 536 lävisti syvyyteen m hapanta vulkaniittia, diopsidikartta ja diopsidikarsiraitaista hapanta vulkaniittia. Väli m on intermediääristä vulkaniittia. Syvyyteen on m hapanta vulkaniittia, jota seuraa kvartsisilmäkkeinen kordieriittigneissi syvyyteen m. Tästä syvyyteen m on hienorakeista raitaista hapanta vulkaniittia, jossa on rikkikiisu-magneettikiisupirote ja kivi on heikosti sinkki- ja kulta-anomaalista. Reikä päättyy syvyydellä m kvartsidioriittiin. Reikä 537 kairattiin 300 m edellisten eteläpuolelle(kuva 8). Reikä alkaa diopsidikarrella, jota seuraa välillä m magneettikiisu- ja rikkikiisupitoinen karsiraitainen hapan vulkaniitti. Kivessä havaittiin yksi 4 mm leveä sinkkivälkeraita. Reiän loppu syvyyteen m on graniittijuonien leikkaamaa intermediääristä vulkaniittia. Reikä 543 kairattiin Peuranevan synkliinin pohjoisosan itäpuolelle (kuva 8). Reiän alusta syvyyteen m on intermediääristä lapilli(?)tuffia. Reiän loppu syvyyteen m on kerroksellista emäksistä tuffia, jonka loppuosassa on heikkoa rikkikiisupirotetta. Reikä lopetettiin suunniteltua aikaisemmin vuotavien ruhjeiden vuoksi.
17 17 Kuva 8. Peuranevan alueen pohjoisosan geologia ja kairareiät. Fig. 8. Geology and drill holes of the northern part of the Peuraneva area
18 18 Vilmingon kairaus Vilmingon alueella kairattiin vuoden 2004 aikana 19 POKA-reikää, joiden tarkoituksena oli selvittäävilmingon poimurakenteen sisäosien ja eteläkärjen geologiaa. Tämän lisäksi tutkittiin Kokkonevan kvartsi-maasälpäporfyyrin jatkeita Vilmingon eteläpuolella. Rei illä 545, ja 563 etsittiin Peuranevan synkliinin lounaispuolen subvulkaanisen kvartsi-plagioklaasiporfyyrin jatkeita ja tutkittiin sen muuttumisia ja mahdollisia malmiutumisia (kuva 9). Reiät 545 ja 551 kairattiin heikkoon magneettiseen anomaliaan. Ensimmäinen reikä (R 545) alkaa intermediäärisellä vulkaniitilla, jonka 5 viimeistä metriä on subvulkaniitin vaikutuksesta kvartsiutunutta ja siihen on tullut rikkikiisupirote. Subvulkaniittia on syvyydestä m alkaen reiän loppuun syvyyteen m. Subvulkaniitti on hydrotermisesti muuttunutta ollen nyt kvartsiporfyyristä kordieriittigneissiä. Siinä on heikko rikkikiisupirote ja vähän magneettikiisua. Voimakkaimmin kiisuuntuneessa osassa on kalimaasälpää ja sillimaniittia. Syvyydeltä m alkaen kivessä on myös vähän antofylliittiä. Analyysien mukaan rikkipitoisuus vaihtelee välillä 1-2 %, ollen korkeimmillaan 4.7 %. Sinkkipitoisuus on kauttaaltaan hieman anomaalisen korkea, ppm. Korkein sinkkipitoisuus on 500 ppm. Reikä R 551 kairattiin 90 m edellisen etupuolelle. Alusta syvyyteen m lävistettiin samaa kordieriittigneissiä kuin edelliselläkin reiällä. Seuraavaksi syvyyteen m on muuttumatonta subvulkaanista kvartsi-plagioklaasiporfyyriä. Reikä päättyy syvyydellä m intermediääriseen vulkaniittiin. Rei illä lävistetyn subvulkaniitin paksuus on noin 130 m ja sen yläreunan muuttumisvyöhykkeen paksuus on noin 70 m. Kivilajien kaade on noin 60 astetta luoteeseen. Seuraava profiili (R 552, 553 ja 555) kairattiin 570 m edellisen profiilin koillispuolelle matalalentomittauksessa näkyvään imaginäärikomponentin sähköiseen anomaliaan. Reikä R554 kairattiin 100 m tämän profiilin koillispuolelle. Profiilin taaimmainen reikä R 555 lävisti syvyyteen m emäksisten juonien leikkaamaa intermediääristä lapillituffia, jossa on hematiittia. Kivi on voimakkaasti breksioitunutta ja rautahydroksidin tumman ruskeaksi värjäämää, joiden on tulkittu ilmentävän nuorta (?) ruhjevyöhykettä ja siinä tapahtunutta fluiditoimintaa. Reiän loppu syvyyteen m on rautahydroksidin punertavaksi värjäämää subvulkaanista kvartsiporfyyriä. Reikä R 552 kairattiin 80 m edellisen etupuolelle. Alusta syvyyteen m on emäksisten juonien leikkaamaa subvulkaanista kvartsiporfyyriä. Kivi on rautahydroksidin värjäämää ja paikoin siinä on voimakkaasti breksioituneita hiertovyöhykkeitä. Osin kivi on myös epidoottiutunutta. Väli m on täysin rautahydroksidin tumman ruskeaksi värjäämää hiertovyöhykkeen kiveä, mutta siinä on säilynyt subvulkaanisen kordieriittigneissin asu. Reiän loppu syvyyteen m on asultaan kordieriittigneissiä, mutta se on hydrotermisten liuosten täysin muuttamaa. Ohuthieen perusteella kivessä on noin 75 % plagioklaasia ja 25 % epidoottia. Kivi on nimetty epidosiitiksi.
19 Kuva 9. Vilmingon alueen geologia ja kairareiät. Fig. 9. Geology and drill holes of the Vilminko area. 19
20 20 Edelleen 80 m edellisen etupuolelle kairattiin reikä R 553. Se alkaa subvulkaanisella kvartsiporfyyrillä, jota on syvyyteen m. Kivi on heikosti epidoottiutunutta. Seuraavaksi syvyyteen m on kvartsiporfyyristä muuttunutta kordieriitti-sillimaniittigneissiä, jossa on heikko rikkikiisupirote ja paikoin hieman kuparikiisua. Kivi on heikosti epidoottiutunut. Yläkontakti on vaiheittainen, mutta alakontakti epidosiittiin on terävä. Kontaktissa rikkikiisu on uudelleenkiteytynyt omamuotoiseksi, sitten se on korvautunut hematiitilla ja muuttunut edelleen götiitiksi. Kontaktista syvyyteen m on epidosiittia, jossa ohuthieen perusteella on noin 60 % plagioklaasia ja 40 % epidoottia. Asunsa perusteella kivi on hydrotermisesti muuttunutta kordieriittigneissiä. Reiän loppu syvyyteen m on intermediääristä tuffia. Alkuosaltaan kivi on täysin epidoottiutunutta. Loppua kohti epidoottiutuminen muuttuu raitaisuudeksi. Analyysien mukaan kordieriittigneississä on hieman anomaalisen korkea sinkkipitoisuus ja paikoin myös kuparipitoisuus on kohonnut. Kairausprofiilin mukaan kivilajien kaade on noin 30 astetta luoteeseen. Profiilin koillispuolelle kairattu reikä R 554 alkaa intermediäärisellä vulkaniitilla, jota on syvyyteen m. Sitä seuraa emäksisten juonien leikkaama subvulkaaninen kvartsiporfyyri syvyyteen m. Tämän jälkeen syvyyteen m on voimakkaasti epidoottiutunut ja sittemmin götiittiytynyt kordieriitti-sillimaniittigneissi. Reikä päättyy syvyydellä m emäksiseen juoneen, joka on myös epidoottiutunut ja götiittiytynyt. Reikä R 563 kairattiin 1.4 km reikien 545 ja 551 eteläpuolelle heikon pitkän sähköisen anomalian eteläpäähän. Alusta syvyyteen m on subvulkaniitiksi tulkittua kvartsiporfyyristä kordieriittigneissiä, jossa kordieriitti on osin muuttunut sillimaniitiksi. Kivessä on paikoin rikkikiisua pirotteena ja raitoina. Pääosin se on voimakkaasti rapautunutta. Väli m on uraliittiporfyriittiä. Tätä seuraa syvyyteen m kvartsidioriitti ja reikä päättyy syvyydellä m gabroon. Geofysikaalisten mittaustulosten tulkinnan perusteella ohjatulla kairauksella pystyttiin seuraamaan subvulkaanista kvartsiporfyyriä yli 2 km etelään. Sen paksuus on noin 120 m ja sen yläosassa on kordieriitti-sillimaniittimuuttunut vyöhyke, jossa on hieman rikkikiisua. Varsinaista malmiutumista ei tavoitettu. Subvulkaniitin alaosassa on voimakkaasti hydrotermisesti muuttunut vyöhyke, jonka kivilaji on epidosiittia. Epidoottiutumista on seurannut hematiittiutuminen ja edelleen voimakas götiittiytyminen. Tähän vaiheeseen liittyvät myös voimakkaat breksioitumiset ja hiertymiset. Vilmingosta etelään jatkuvien sähköisten ja magneettisten anomalioiden aluetta selvitettiin kuuden reiän profiililla R (kuva 9). Kuvassa 10 esitetyn kairausprofiilin geologisen tulkinnan mukaan kivilajit ovat loivasti poimuttuneita ja lähes vaaka-asentoisia. Profiilin länsi- ja keskiosassa ylimpänä on alueelle tyypillinen hienorakeinen, raitainen, osin selvästi kerroksellinen intermediäärinen vulkaniitti, joka on tulkittu tuffiksi. Läntisimmissä rei issä tämän alla on Lampinsaari-assosiaation karsiraitaista hapanta vulkaniittia ja karsikiviä. Idempänä näiden päällä on kohtalaisesti magneettikiisua ja rikkikiisua sisältävä kvartsirikas muskoviittigneissi. Siinä on yleisesti myös kordieriittia ja grafiittia. Profiilin keskiosassa on karsiraitaisen happaman vulkaniitin keskellä Lampinsaari-assosiaatioon kuuluva kvartsirikas, kerroksellinen grafiittituffi. Alimpana on Vilmingon nuori, 1874 Ma, ryolittinen kvartsiporfyyri, jota on myös juonina intermediäärisessä tuffissa. Tämä sama kivi leikkaa Vilmingon Lampinsaaren paljastumassa Lampinsaari-assosiaation karsikiviä (Kousa et al. 2004). Profiilin keskiosassa on lisäksi runsaasti emäksisiä juonia, jotka leikkaavat myös
21 21 kvartsiporfyyriä. Profiilin itäosassa on leveä intermediäärinen juoni. Tämän takana on reiän R 559 lopussa serpentiinidolomiittia. Profiili päättyy idässä paksuun kerrokseen intermediääristä lapillituffia, jossa on lukuisia intermediäärisiä ja emäksisiä juonia. Reiät R 546 ja 547 kairattiin Vilmingon koillisreunan geologian selvittämiseksi (kuva 9). Reikä R 546 alkaa granodioriitilla ja graniitilla, joita seuraa intermediääristä ja emäksistä vulkaniittia. Reikä päättyy kvartsidioriittijuoneen. Etummainen reikä R 547 alkaa emäksisellä tuffilla, jota seuraa syvyydestä m alkaen kordieriitti-muskoviittigneissi syvyyteen m. Tästä syvyyteen m on grafiittituffia ja edelleen syvyyteen m on intermediääristä tuffia. Väli m on karsiraitaista hapanta vulkaniittia, jota seuraa syvyyteen m intermediäärinen tuffi. Kivilajit ovat samoja, joita on lävistetty useilla rei illä Vilmingossa ja Peuranevalla. Uutta on reiän lopussa syvyyteen m lävistetty Vilmingon nuori ryoliittinen kvartsiporfyyri. Seuraavilla rei illä R tutkittiin Vilmingon antikliinin ja samalla magneettisen ja gravimetrisen minimin reunaosia (kuva 9). Reiät 549 ja 550 sijoitettiin siten, että niillä tutkittiin myös paikallisen magneettisen anomalian aiheuttajaa. Reikä R 548 on kokonaisuudessaan nuoressa ryoliittisessa kvartsiporfyyrissä. Reiän alkuosassa on myös intermediääristä tuffia, jota kvartsiporfyyri leikkaa. Kvartsiporfyyriä taas leikkaavat lukuisat emäksiset juonet. Kvartsiporfyyrissä on pienissä biotiittilaikuissa vähän magneettikiisua, rikkikiisua ja kuparikiisua. Lisäksi parissa kohdassa havaittiin arseenikiisurakeita. Analyysien mukaan välillä m on arseenia 241 ppm ja välillä m 1390 ppm. Kultapitoisuudet ovat vastaavasti 11 ppb ja 141 ppb. Parissa muussakin analyysissa on hyvin vähäistä arseeni- ja kultapitoisuuden nousua. Reikä R 549 on myös kokonaisuudessaan nuoressa ryoliittisessa kvartsiporfyyrissä. Kivessä on epämääräistä kaoottista rakennetta. Kvartsiporfyyriä leikkaavat useat emäksiset juonet. Koko reikä analysoitiin 1 m pitkissä osissa noudattaen kuitenkin kivilajirajoja. Analyysitulosten mukaan kvartsiporfyyrissä on satunnaisesti muutama hieman kohonnut kultapitoisuus. Huomattavaa on, että leikkaavissa emäksisissä juonissa on yleisesti hieman kohonnut kultapitoisuus. Korkein kultapitoisuus on 42 ppb. Edellisen taakse kairattu reikä R 550 on myös kokonaan Vilmingon nuoressa ryoliittisessa kvartsiporfyyrissä. Tässäkin on runsaasti leikkaavia emäksisiä juonia, joista paksuin on 15 m leveä. Yhdessä emäksisessä juonessa on vähän arseenikiisua juonina ja pirotteena. Analyysin mukaan siinä on 3.3 % arseenia ja vain 19 ppb kultaa. Muualla kultapitoisuudet ovat alle määritysrajan 10 ppb. Reikä R 562 kairattiin Vilmingon länsiosaan Katajamäen talon pellolle (kuva 9). Geologian lisäksi reiällä tutkittiin heikon sähköisen anomalian aiheuttajaa. Alusta syvyyteen on hienorakeista kvartsi-maasälpäliusketta, joka loppua kohti muuttuu biotiitin määrän kasvaessa selvemmin kerrokselliseksi. Loppuosan kivilajia voi siten kutsua jo kiilleliuskeeksi ja se on samanlaista kuin itse Lampinsaaren alueella Nevasaaren länsipuolen kiilleliuske. Sähköisen johteen aiheuttaa vähäinen magneettikiisubreksia. Reikä päättyy syvyydellä kvartsidioriittiin.
22 Kuva 10. Kairausprofiili R Fig. 10. Profile R
23 23 Peuranevan iskuporakonenäytteenotto Melko paksuista maapeitteistä huolimatta iskuporakoneella saatiin kallionäyte luultavimmin jokaisella pisteellä. Tämä ilmenee hyvin linjalla x= , johon kairattiin myös POKAprofiili, R Iskuporakonenäytteenoton analyysitulokset ja näytteistä tehdyt kivilajimääritykset sopivat hyvin POKA-reiästä tehtyihin havaintoihin. Pisteessä N:o , x= y= , on 1.14 % Zn ja 4 % S. Kairarei issä 525 ja 526 on osin grafiittipitoisessa kordieriittigneississä ja karsikivissä rikkikiisua ja magneettikiisua, sekä muutama vähäinen sinkkivälkerypäs. Pisteessä N:o , x = y= , on rapakallionäytteessä 3010 ppm Zn ja 2.1 % S ilman nikkeliä. Näytteen kivilaji on raitainen hapan vulkaniitti, jossa on vähän tremoliittia. Näyte on yli 100 m leveän Lampinsaari-assosiaatioon kuuluvan karsiraitaisen hapan vulkaniittivyöhykkeen keskivaiheilta. Vaikka näytteissä on rikkikiisupirotetta, niin ne eivät tule millään tavoin esiin geofysikaalisissa mittauksissa. Tästä 600 m pohjoiseen on reiällä 536 lävistetty sama kivilajivyöhyke. Reiässä on Lampinsaari -assosiaation kivien lisäksi hienorakeista raitaista hapanta vulkaniittia, jossa on magneettikiisu- ja rikkikiisupirote. Analyysien mukaan kivessä on enimmillään 373 ppm Zn ja siinä 2.3 % S, eikä yhtään nikkeliä. Reiän 536 ja iskuporakonepisteen välissä on vielä reikä 537, jonka alussa on karsikiviä ja reiän loppu on intermediääristä vulkaniittia.
24 24 GEOLOGIASTA Kairausten ja uusien geofysikaalisten mittausten perusteella (liite 1 ja kuvat 5, 7 ja 9) alueen geologia on tarkentunut aikaisemmasta työstä (Nikander et al. 2002). Alueen yleinen stratigrafiamalli on kuitenkin säilynyt entisenä. Peuranevan alue Peuranevan synkliinin itäkyljen kairauksissa lävistetyt suprakrustiset kivilajit ovat samoja, jotka on kuvattu raportissa Nikander et al. (2002). Niiden stratigrafinen järjestys on seuraava: Peuranevan emäksiset-intermediääriset vulkaniitit Ylin Intermediäärinen tuffi-muskoviittigneissi Grafiittituffi Karsikivet Karsiraitaiset happamat vulkaniitit Intermediäärinen tuffi ja intermediäärinen laava, happamia vulkaniittikerroksia Hapan vulkaniitti Emäksinen laava Intermediäärinen gneissi Alin Kairausten perusteella Peuranevan synkliinin itäkyljellä Lampinsaari-assosiaation kivilajijaksoa voidaan seurata yhtenäisenä jaksona ainakin viisi kilometriä Näsälänperästä pohjoiseen päin. Kairausvaiheen perusteella voidaan Näsälänperän malmiutuneen vyöhykkeen jatkuvan mieluummin poimurakenteen itäkyljelle kuin länsikyljelle. Aikaisemmassa raportissa (Nikander et al. 2002) on kuvattu saman horisontin kulkua Näsälänperästä Vilmingon suuntaan. Kairausten perusteella synkliinin itäkylki kaatuu eteläosiltaan noin astetta länteen päin. Pienen Honkisalon kohdalla kaade on vain 25 astetta, joten rakenne loivenee pohjoiseen päin mentäessä. Peuranevan synkliinin länsireunalla Kokkonevan emäksisen laavan alla olevaa subvulkaanista kvartsiporfyyriä ei tavattu synkliinin itäkyljeltä enää vastaavasta asemasta. Siihen verrattavaa kiveä oli ainoastaan Peuranevan synkliinin itäkyljen eteläosassa ja sielläkin emäksisen laavan yläpuolelta (ks. kuva 6). Kvartsiporfyyri esiintyy tällä kohdin juonina intermediäärisessä ja happamassa vulkaniitissa sekä karsiraitaisessa happamassa vulkaniitissa. Kokkonevalla tämän kvartsiporfyyrin iäksi on määritetty 1922±6 Ma (Kousa et al. 2004) ja sen tulkitaan aiheuttavan alueella laaja-alaista hydrotermistä toimintaa ja malmiutumista (Nikander et al. 2004). Emäksisen laavan yläpuolella olevaa hapanta vulkaniittia tavattiin välillä katkeillen koko synkliinin itäkyljen matkalla. Tämä hapan vulkaniitti, sen alapuolen emäksinen laava ja yläpuolen intermediäärinen laava ovat asemansa perusteella rinnastettavissa Pyhäsalmen alueen vulkaniitteihin.
25 25 Vilmingon alue Vuoden 2004 kairausvaiheen ansiosta Vilmingon alueen geologinen karttakuva muuttui merkittävästi aiemmin esitetystä (vrt. Nikander et al. 2002). Myös alueen rakennemalli yksinkertastui. Uuden tulkinnan mukaan Peuranevan synkliinin länsireunaa kiertävä Lampinsaari assosiaatio kiertää loiva-asentoisena Vilmingon alueen ja kääntyy sieltä kohti etelää Haisunperän alueelle. Tämä rakenne edustaa Navettakorven antikliinin loiva- tai vaakaasentoista luoteispäätä. SW-NE-suuntainen Vilmingon antikliini aiheutuu paikallisen D 2 - vaiheen uudelleenpoimutuksesta varhaisemman D 1 rakenteen luoteispäässä. D 2 -vaiheen poimutus näkyy selvimmin Peuranevan synkliinin länsikyljen vaaka-asentoisena uudelleenpoimutuksena Vilmingossa. Edellisestä raportista poiketen alueella ei ole enää D 2 - vaiheen synkliinirakennetta. Tähän rakennegeologiseen malliin ja geofysikaalisten mittaustulosten tulkintaan perustuen kairauksella pystyttiin Vilmingossa seuraamaan malmikriittiseksi kiveksi osoitettua subvulkaanista kvartsiporfyyriä (Nikander et al. 2002) yli 2 km etelään Haisunperälle (kuva 9). Sen paksuus on noin 120 m ja sen yläosassa on kordieriitti-sillimaniittimuuttunut vyöhyke, jossa on hieman rikkikiisua. Varsinaista malmiutumista ei näillä osilla tavoitettu. Subvulkaniitin alaosassa on voimakkaasti hydrotermisesti muuttunut vyöhyke, jonka kivilaji on epidosiittia. Epidoottiutumista on seurannut hematiittiutuminen ja edelleen voimakas götiittiytyminen. Tähän vaiheeseen liittyvät myös voimakkaat breksioitumiset ja hiertymiset. Kairauksissa Vilmingon antikliinin ytimen kivilajiksi osoittautui hienorakeinen ryoliittinen kvartsiporfyyri. Vilmingon Lampinsaaren kalliopaljastumassa tämä kvartsiporfyyri leikkaa Lampinsaari-assosiaation karsikiviä. Vastaavia leikkaussuhteita on myös kairasydämissä. Vilmingon eteläosaan kairaustulosten perusteella tehdyssä geologisessa profiilikuvassa näkyy kuinka nuori kvartsiporfyyri leikkaa Lampinsaari-assosiaation kiviä, kuva 10. Kvartsiporfyyrin iäksi on määritetty 1874±3 Ma (Kousa et al. 2004). Kvartsiporfyyriä leikkaavat lukuisat emäksiset ja intermediääriset juonet, joita leikkaa vielä graniitti. Nuoren kvartsiporyyrin tunkeutuminen loiva-asentoisen D 1 -rakenteen luoteispäähän ennen D 2 - vaiheen poimutusta aiheuttaa näennäisesti monimutkaisen näköisen rakenteen. Tämä porfyyri on osaltaan kuitenkin vaikuttanut myöhäisemmän SW-NE-suuntaisen antikliinin syntymiseen olemalla rakenteen keskellä ympäristöään kompetentimpi kappale. MALMIUTUMISESTA Peuranevan synkliinin eteläkyljellä, Kokkonevan laajan kvartsiporfyyrin yläosassa on todettu sinkkimalmiutuminen emäksisen laavan alapuolella (Nikander et al. 2002). Malmiutumiseen liittyy voimakas kalimetasomatoosi, jonka lisäksi muuttumismineraaleina ovat kordieriitti ja sillimaniitti. Peuranevan synkliinin itäkyljeltä emäksisen laavan alta ei ole tavattu subvulkaanista kvartsiporfyyriä. Sensijaan subvulkaniitti on tunkeutunut emäksisen laavan ja Lampinsaariassosiaation kivien välissä oleviin intermediäärisiin ja happamiin vulkaniitteihin ja osin Lampinsaari-assosiaation karsiraitaiseen happamaan vulkaniittiin (ks. R539 ja 544, kuva 8). Näitä alempia intermediäärisiä ja happamia vulkaniitteja on koko Peuranevan synkliinin
26 26 itäkyljellä. Voimakkain sinkkimalmiutuminen on tapahtunut synkliinin kaakkoisosassa, jonka kärjessä on Näsälänperän sinkkimalmiutuma, kuva 5. Voimakkaimmissa malmiutumissa muuttumismineraaleina ovat kordieriitti ja sillimaniitti. Synkliinin lounaiskyljen tapaista voimakasta kalimetasomatoosia ei itäkyljellä tavattu kuin satunnaisesti. Malmineraalit, rikkikiisu, magneettikiisu ja sinkkivälke, esiintyvät epigeneettisenä breksiana ja breksiamaisena pirotteena. Reiällä 530 (kuvat 5 ja 6) lävistettiin sama vähäinen sinkkimalmiutuma, mikä aikaisemmin lävistettiin 100 m etelämpänä rei illä 418 ja 453 (Nikander et al. 2002). Reiän 530 taakse kairatuilla rei illä 531 ja 540 lävistettiin edellistä syvemmältä kordieriittimuuttunutta rikkikiisupitoista subvulkaniittia, mutta sen sinkkipitoisuus on vain hieman anomaalisen korkea. Edellisestä malmiutumasta 800 m etelään ja Näsälänperän malmiutumasta 300 m luoteeseen, lävistettiin reiällä 539 samanlainen sinkkimalmiutuma, kuvat 5 ja 8. Täälläkin sen alle kairatussa reiässä (R544) oli kordieriittimuuttunut subvulkaniitti vain hyvin heikosti malmiutunutta. Tutkimukset osoittivat, että sinkkimalmiutumista on tapahtunut vielä yli 1000 m päässä Näsälänperän sinkkimalmiutumasta pohjoiseen. Malmiutumissa on kuitenkin alhainen sinkkipitoisuus, joka syvemmällä häipyy lähes olemattomiin. Kairausten suuntaamista ja kairaustietojen yhdistämistä reiästä toiseen vaikeuttavat lukuisat siirrokset ja Näsälänperän alueella myös suuret graniittijuonet. Vilmingon alueen kairauksissa ei malmiutumia tavattu. Kordieriittimuuttunutta Kokkonevan subvulkaanista kvartsiporfyyriä (1922 Ma) seurattiin kuitenkin yli 2 km etelään aiemmin kairatulta alueelta. Petrofysikaalisilta ominaisuuksiltaan neutraalin kivilajin luotettava seuraaminen onnistuu vain kairaamalla. Vilmingon antikliinissa olevassa nuoressa (1874 Ma) ryoliittisessa kvartsiporfyyrissä on satunnaisesti hieman arseenia ja kultaa. Korkein kultapitoisuus on 145 ppb. Kvartsiporfyyriä leikkaavissa emäksisissä juonissa on myös hieman kohonneita arseeni- ja kultapitoisuuksia.
27 27 LÄHDELUETTELO Kousa, J. ja Luukas, J. (toim.) Vihannin ympäristön kallioperä- ja malmitutkimukset vuosina Raportti M10.4/2004/2. Geologian tutkimuskeskuksen arkisto. 140 s. Kousa, J., Huhma, H. ja Vaasjoki, M U-Pb-ajoitukset eräistä magmasyntyisistä kivistä Pohjois-Pohjanmaalta, Raahe-Laatokka-vyöhykkeen luoteisosasta. Raportissa: Kousa, J. ja Luukas, J. (toim.) Vihannin ympäristön kallioperä- ja malmitutkimukset vuosina Raportti M10.4/2004/2. Geologian tutkimuskeskuksen arkisto. 140 s. Nikander, J., Sinkkimalmitutkimukset Vihannin Vilmingossa, karttalehdellä , vuonna Raportti M19/2434/-97/3/10. Geologian tutkimuskeskuksen arkisto. 7 s. Nikander, J., Luukas, J., Ruotsalainen, A. ja Kousa, J Kallioperä- ja malmitutkimukset Vihannin Vilmingon ja Rantsilan Pelkoperän välisellä alueella vuosina Raportti M19/2434, 3412/2002/1/10. Geologian tutkimuskeskuksen arkisto. Västi, K Sinkki- ja kuparimalmitutkimukset Rantsilan Honkisalon ja Ruukin Rankisen kylän välisellä vyöhykkeellä vuosien välisenä aikana. Raportti M19/2434, 3412/- 98/1/10. Geologian tutkimuskeskuksen arkisto. LIITTEET Liite 1. Vilmingon Peuranevan alueen geologinen kartta, kairareiät ja kalliopaljastumat. Appendix 1. The geological map, drill holes and bedrock exposures of the Vilminko- Peuraneva area.
28 28 LIITTYY SYVÄKAIRAUSRAPORTIT M52.5/2434/2004/R525 R563 ISKUPORAKONENÄYTTEET KAIRAUSANALYYSIT Reikä Analyysitilausnumero Reikä Analyysitilausnumero ISKUPORAKONENÄYTTEIDEN ANALYYSIT Analyysitilausnumero KIILLOTETUT OHUTHIEET Ku32496, 32497, 32499, 32500, , , , , , , , 32831, 32880, GEOFYSIKAALISET MAASTOMITTAUKSET Gravimetrinen kartta Q21.1/ /04/1 Magneettinen kartta Q22.23/ , /04/1 Sähkömagneettiset kartat Q24.11/ , /04/1 Q24.16/ , /04/1
29
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI Jarmo Nikander
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI 31.01.2000 Jarmo Nikander POKA-KAIRAUKSET VIHANNIN KESKUSTAN LUOTEISPUOLELLA VIHANNIN, RUUKIN
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI Kangasjärvi-Koivujärvi-Hemminki 27.10.2003 Jarmo Nikander
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotVIHANNIN LAMPINSAAREN YMPÄRISTÖN JA KUUHKAMON KAIRAUKSET KARTTALEHDELLÄ VUOSINA
Itä-Suomen yksikkö M19/2434/2005/2/10 Kuopio 15.12.2005 VIHANNIN LAMPINSAAREN YMPÄRISTÖN JA KUUHKAMON KAIRAUKSET KARTTALEHDELLÄ 2434 05 VUOSINA 2004-2005 Jarmo Nikander, Jouni Luukas, Aimo Ruotsalainen
LisätiedotKeiteleen VTEM-anomalioiden kairaukset vuonna 2010 Jarmo Nikander ja Aimo Ruotsalainen
Itä-Suomen yksikkö M19/3314/2010/48 18.10.2010 Kuopio Keiteleen VTEM-anomalioiden kairaukset vuonna 2010 Jarmo Nikander ja Aimo Ruotsalainen Geologian tutkimuskeskus 4 Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIHANNIN KUNNAN ALPUAN KYLÄN VUORISAAREN JA PAAKUN TUTKIMUSKOHTEISSA KARTTALEHDELLÄ VUOSINA
J HKKI`iI,_;i\~~r, \L J GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/24$4/-97/5/10 VIHANTI Vuorisaari, Paakku Jarmo Nikander 26 9 1997 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN KUNNAN ALPUAN KYLÄN VUORISAAREN
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIHANNIN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTALEHDILLÄ JA , VUOSINA
AR. KIS FOKKAr PALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-95/1/10 VIHANTI, PATTIJOKI Jarmo Nikander 17.2.1995 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTALEHDILLÄ
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotRIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotRantsila, Kokkoneva, sinkki, kulta, intruusio, syrjäytysmalmi;'kairaus
GEOLOGLAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 16.12.2002 Tekijät Nikander, Jarmo Luukas, Jouni Ruotsalainen, Aimo Koura, Jukka Raportin laji Toimeksiantaja Valtausraportti Geologian tutkimuskeskus Raportin
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VIHANTI, RUUKKI Kuusirati Jarmo Nikander
GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VHANT, RUUKK Kuusirati Jarmo Nikander 14.3.1997 MALMTUTKMUKSET VHANNN JA RUUKN KUNTEN ALUEELLA KARTTA- LEHDELLÄ 2434 06, VUONNA 1996. ~
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotSINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o 4789/1) JA VEHKALAMPI 2 (kaiv.rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M 06/3313/94/1/10 TERVO Vehkalampi Jarmo Nikander 4.2.1994 SINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/2434, 3412/2002/1/10 Koskee: , , 06 VIHANTI-RANTSILA-RUUKKI-HAAPAVESI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/2434, 3412/2002/1/10 Koskee: 2434 08,09 341205, 06 VIHANTI-RANTSILA-RUUKKI-HAAPAVESI Kokkoneva-Vilminko-Näsälänperä-Honkisalo 16.12.2002 Nikander, Jarmo Luukas,
LisätiedotTammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
Lisätiedott\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi
t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi 28.2.1995 GEOKEMIALLISEN SINKKI-KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSET RUUKIN NIEMELÄSSÄ 1992-1994 Sisällysluettelo
LisätiedotRAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
Lisätiedot07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
Lisätiedot30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA
LisätiedotKUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V
M19/2131/1998/10/1 Hyrvälä-Ilveskallio Hattula N. Kärkkäinen, K. Karttunen, B Lindmark 15.12.1998 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4487 KUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V. 1997-1998.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
9 0 K MALMINETSINTX VIHANNIN KAIVOKSEN YMPARISTON KAIRAUKSET VUONNA 1985 Sysäyksen Vihannin alueen tutkimuksille on tuonut kesällä 1983 lennetty matalalentomittaus, jonka tulokset saatiin käyttöön keväällä
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotKultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.
M 06/3312/-83/1/10 Keitele Kangasjärvi Jarmo Nikander 31.10.1983 KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.n :o 3535/1) 2
LisätiedotNIKKELIMALMITUTKIMUKSET VIHANNIN HETANSAARESSA, KARTTALEHDEL- LÄ , VUONNA 1996.
ARKIS Ts ;KAE-I r\l` GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/1/10 VIHANTI Hetansaari Jarmo Nikander 14 2 1997 NIKKELIMALMITUTKIMUKSET VIHANNIN HETANSAARESSA, KARTTALEHDEL- LÄ 2434
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotTOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05
Itä-Suomen yksikkö M19/4232/2010/30 17.3.2010 Kuopio TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Martti Damsten Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 1.1
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2743/-92/1/10 Kittilä Suurikuusikko Ilkka Härkönen 24.11.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA
LisätiedotKUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4523/-90/1/10 Kuusamo Vitikkolampi Erkki Vanhanen 15.10.1990 KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1989 1990 2 YHTEENVETO Aihe malminetsintöiden
LisätiedotAITTONEVAN ZN-CU SULFIDIAIHEEN GEOKEMIALLISET JA POKA-KAIRAUS HAAPAVEDELLÄ
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/1/10 HAAPAVESI Aittoneva Esko Iisalo 21. 4. 1993 AITTONEVAN ZN-CU SULFIDIAIHEEN GEOKEMIALLISET JA POKA-KAIRAUS HAAPAVEDELLÄ TUTKIMUKSET SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS. TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Peuraneva Sijainti 1 :
Q OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Peuraneva 2434 08 Sijainti 1 : 400 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORT'I' 1 RANTSILA, Peur,ineva 2434 08 Suoritetut tutkimukset
LisätiedotSINKKIMALMINETSINNÄSTÄ KIURUVEDEN KOIVUJÄRVEN KYLMÄ- LAHDESSA KARTTALEHDELLÄ , VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3323/-93/1/1 0 Kylmälahti Jarmo Nikande r 1.2.199 3 SINKKIMALMINETSINNÄSTÄ KIURUVEDEN KOIVUJÄRVEN KYLMÄ- LAHDESSA KARTTALEHDELLÄ 3323 01, VUOSINA 1991-1992. TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotKAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2631/-93/2/82 (Liittyy 2633 ja 2732) Tervolan ympäristö Teollisuusmineraalit Antero Karvinen 17.12.1993 KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN
LisätiedotLeoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä
Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA VIHOLANNIEMI 1-3, KAIV.REK.N:O 4014/1-3,SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3234/-91/1/10 JOROINEN Viholanniemi Hannu Makkonen 13.11.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA VIHOLANNIEMI 1-3, KAIV.REK.N:O 4014/1-3,SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSinkkimalmiutuman tutkimukset Tohmajärven Pekkulassa karttalehdellä vuosina Jarmo Nikander
Itä-Suomen yksikkö M19/4232/2008/15 29.2.2008 Kuopio Sinkkimalmiutuman tutkimukset Tohmajärven Pekkulassa karttalehdellä 4232 09 vuosina 2007-2008 Jarmo Nikander M19/4232/2008/15 Geologian tutkimuskeskub
LisätiedotSULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000
GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
LisätiedotARKI,TOKAPPALE. M 19/3311/-84/1 /10 Viitasaari Makkaralahti Jarmo Nikander
ARKI,TOKAPPALE M 19/3311/-84/1 /10 Viitasaari Makkaralahti Jarmo Nikander 1.10.1984 SINKKIMALMITUTKIMUKSISTA VIITASAAREN KUNNAN MAKKARALAHDESSA VUONNA 1983 SISÄLTÖ SIJAINTI 1 KULKUYHTEYDET JA YMPÄRISTÖNSUOJELU
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotLapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi
Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ Ru~o~ ' OKMEILM Rovaniemi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS LAPIN LMNISSA SODANKYMN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 58, kaiv.rek.nro
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotHaapajärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2344/-86/1/10. Kopsa Jarmo Nikander
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2344/-86/1/10 Haapajärvi Kopsa Jarmo Nikander 1.4.1986 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KOPSA 1, KAIV. REK. N:O 3665/1 SUORITETUISTA KUPARIMALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2949 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2213/-89/1/10 Kuru Aukeeaho Niilo Kärkkäinen 9.2.1991 RIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA TAUSTA Tavoitteena
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotGeokemian Au anomalian tutkimus Tammelan Susikkaassa Pekka Sipilä, Pekka Huhta, Niilo Kärkkäinen
GTK Etelä-Suomen Yksikkö Espoo GTK 122/2014 Geokemian Au anomalian tutkimus Tammelan Susikkaassa 2011-2012 Pekka Sipilä, Pekka Huhta, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Susikas GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotM 06/3343/-78-80/1_/_10
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3343/-78-80/1_/_10 Rautavaara Pappilanmäki Esko Sipilä 1.10.1084 TUTKIMUSSELOSTUS RAUTAVAARAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAPPILANMÄKI 1, KAIV:REK. N:0 3044/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/341V-95/1/10 Kärsämäki-Haapavesi Myllyviidanperä Kaj Västi
ARKE J ' `'t`t'r'j"~ : 1L.4.`. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/341V-95/1/10 Kärsämäki-Haapavesi Myllyviidanperä Kaj Västi 20.3.1995 KUPARIMALMILOHKAREIDEN LÄHTÖPAIKAN ETSINNÖISTÄ
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKINUSKESKUS M 06/3433/-91/1/10 SOTKAMO NÄRHINIENI Timo Heino 9.5.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotEspoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067
Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Kannuksen, Lohtajan ja Toholammin kuntien alueella sijaitsevalla Viitajärven valtauksella, kaivosrekisteri
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotTOHMAJÄRVI - JOENSUU VÄLISEN LIUSKEVYÖHYKKEEN KAIRAUKSET KARTTALEHDILLÄ 4223, 4241 JA 4232 VUONNA 2009
Itä-Suomen yksikkö 18.3.2010 Kuopio TOHMAJÄRVI - JOENSUU VÄLISEN LIUSKEVYÖHYKKEEN KAIRAUKSET KARTTALEHDILLÄ 4223, 4241 JA 4232 VUONNA 2009 Martti Damstén Itä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotKairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat tulosyksikkö Kuopio Arkistoraportti 9/2016 Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015 Perttu Mikkola, Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotM 06/3311/87/2 VIITASAARI. Esko Sipilä SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782
M 06/3311/87/2 VIITASAARI Niinilahti - Pyydysmäki Esko Sipilä 3.12.1987 SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782 - 2 - JOHDANTO Alueen sijainti Tutkimusalue on nelostien välittömässä
LisätiedotKULTAMALMITUTKIMUKSET PYHÄJOEN OLTAVASSA, KARTTALEHDELLÄ , VUOSINA 1998 JA 1999.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-99/2/10 PYHÄJOKI Oltava 26.11.1999 Jarmo Nikander Liittyy raporttiin M06/2432/-99/1/10 KULTAMALMITUTKIMUKSET PYHÄJOEN OLTAVASSA, KARTTALEHDELLÄ
LisätiedotM 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotKTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.
Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena
LisätiedotSuolikon kairaukset Muuramessa 2014
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 93/2015 Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 Esa Heilimo ja Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2015 Kuvailulehti Documentation page Sisällysluettelo 1 Kohteen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/4/10 Sodankylä Keivitsa Tapani Mutanen 17.12. 1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKuva 1. Kairauskohteiden - 3 -
Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen
Lisätiedot