YLIVIESKAN SEUTUKUNNAN TUR- VALLISUUSSUUNNI- TELMA

YLIVIESKAN SEUTUKUNNAN TUR- VALLISUUSSUUNNI- TELMA 2009-2012 Ylveskn kupunk Kljoen kupunk Oulsten kupunk Merjärven kunt Alveskn kunt Sevn kunt

2

Verso 0.6 8.1.2009 Koonnut: Jr Lepstö, Joklksojen pelstusltos Etusvun kuvlähde: http://commons.wkmed.org/wk/imge:multply_brnched_eroson_pttern_n_the_snd.jpg Muotolu: Jr Lepstö Suunntelmll on vp levtysokeus. SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 1.1. ORGANISOITUMINEN JA TAVOITE 4 1.2. TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JOHTORYHMÄ JA ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄT 5 1.3. RYHMIEN TYÖNJAKO 6 2. ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY JA LIIKENNETURVALLISUUS 8 2.1. LIIKENNETURVALLISUUS 8 2.1.1. Nykytl-nlyys 8 2.1.2. Tomenpteen ongelmen rtksujen kehttämseks 8 2.2. ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 9 2.2.1. Nykytl-nlyys 9 2.2.2. Tomenpteen ongelmen rtksujen kehttämseks 9 3. RAJATURVALLISUUS 11 3.1. NYKYTILA 11 3.1.1. Tomntympärstö 11 3.1.2. Rjnyltyslkenne 11 3.2. KESKEISIMMÄT TOIMENPITEITÄ VAATIVATA ONGELMAKOHDAT JA RISKIEN KARTOI TUS 12 3.2.1. Lton mhnmuutto 12 3.2.2. Muu rkollsuus 12 3.2.3. Nykyset tomenpteet 12 3.2.4. Keskeset tomenpde-estykset/suostukset 13 4. VESITURVALLISUUS JA MERIPELASTUS 14 4.1. NYKYTILA 14 4.1.1. Tomntympärstö 14 4.1.2. Venelykulttuur 14 4.1.3. Venelyonnettomuudet j merpelstustphtumt 15 4.1.4. Umrnnt 15 4.1.5. Merpelstus 15 4.2. KESKEISET TOIMENPITEITÄ VAATIVAT ONGELMAKOHDAT 16 4.2.1. Ongelmt, rskt, uht 16 4.2.2. Nykyset tomenpteet 16 4.2.3. Keskeset tomenpde-estykset/suostukset 17 5. RIKOSTEN ENNALTA EHKÄISY JA TORJUNTA 18 5.1. NYKYTILA 18 5.2. TOIMENPITEET ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI 18 6. VÄKIVALLAN VÄHENTÄMINEN 20 3

6.1. NYKYTILA 20 6.2. TOIMENPITEET ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI 21 7. RIKOKSEN UHRIN ASEMA 23 7.1. NYKYTILA 23 7.2. TOIMENPITEET ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI 23 8. YRITYSTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN TURVALLISUUS 24 8.1. NYKYTILA 24 8.2. TOIMENPITEET ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI 24 9. SYRJÄYTYMISEN JA HÄIRIÖKÄYTTÄYTYMISEN EHKÄISY 25 9.1. NYKYTILA 25 9.2. TOIMENPITEET ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI 25 10. SEURANTA 27 1. JOHDANTO Ssäsnmnsterö sett 4.4.2005 työryhmän ltmn ehdotuksen seudullsen j pkllsen turvllsuussuunnttelun edelleen kehttämseks j vltkunnllsen mlln ltmseks. Työryhmän tehtävä perustu vltoneuvoston 23.9.2004 tekemään päätöksen ssäsen turvllsuuden ohjelmst, joss on vhvstettu strtegset lnjukset j tomenpteet vuonn 1999 vltoneuvoston vhvstmn Turvllsuustlkoot knsllsen rkoksentorjuntohjelmn päätösten muksest käynnstetyn turvllsuussuunnttelun edelleen kehttämseks j vkuttvuuden lsäämseks. Ssäsen turvllsuuden ohjelmss edellytetyt lnjukset turvllsuussuunnttelutyön jtkmseks vlmstuvt keväällä 2006. Työryhmä jätt ehdotuksens 12.4.2006 (SM julksu 19/2006). Ssäsen turvllsuuden mnsterryhmä kästtel ehdotukset kokouksessn 18.5.2006 j hyväksy ehdotukset sekä käynnst nden tomeenpnon. Työryhmän keskesä ehdotuks olvt: Pkllsell tsoll on ldttv turvllsuussuunnttelun prosesskuvus (julksun 19/2006 ltteenä) turvllsuussuunntteluprosess kokonsuudessn on neljän vuoden ptunen j se ltetään kunnnvltuustojen työskentelyktuluun. Turvllsuussuunnttelust vst pkllstsoll ryhmä, johon kuuluvt kunnn johto, polspäällkkö j pelstustomen edustj. Ryhmän ensmmäsen kokouksen koollekutsujn tom polspäällkkö (orgnsotumskokous pdetty Ylveskss 26.10.2006). Turvllsuussuunnttelu kehtetään edelleen pkllsen tson turvllsuusyhtestyön tärkemmäks muodoks j yhtestyön rkenteeks. Turvllsuussuunntelm on steenvrjo, jot vo täydentää sektorkohtset suunntelmt. Turvllsuussuunnttelun kohteeks otetn lue, jok muodost turvllsuustlnteen perusteell rvotun j suunntelmn käytännön toteuttmsen knnlt yhtenäsen lueen. Olemss oleven suunntelmen lueellst kttvuutt trkstetn trpeen mukn. Läännhlltusten pokkhllnnollset elmet (esmerkks 4

ssäsen turvllsuuden työryhmät) tukevt, edstävät j seurvt turvllsuussuunnttelun etenemstä pkllsell tsoll 1. ORGANISOITUMINEN JA TAVOITE Oulun läännhlltus on settnut 13.2.2007 tehdyllä päätöksellä ssäsen turvllsuuden yhtestyöryhmän. Yhtestyöryhmän tehtävänä on lsätä läännhlltuksen osstojen välstä säännöllstä j pysyvää yhtestyötä er sektoren tomnnn j yhteensovttmsen j koordnton vhvstmseks. Yhtestyön prntmsen tvotteen on koordnod premmn er sektoreden tomenptetä j nän lsätä nden vkuttvuutt. Yhtestyöryhmän puheenjohtjn tom mherr Eno Surunen j työryhmään kuuluvt edustjt svstys-, pelstus-, hllnto-, lkenne-, sosl- j terveys sekä polsosstolt. Turvllsuussuunnttelun vlmsteluun osllstuvt thot ovt: Ylveskn kupunk, Kljoen kupunk, Merjärven kunt, Oulsten kupunk, Sevn kunt, Alveskn kunt, Rjvrtoltos, Pols, Joklksojen pelstusltos, Perusplveluyhtymä Kllo j Merpelstusseur. Mnteteellnen lue on Ylveskn Seutukunt. Ylveskn seutukunnn turvllsuussuunnttelun johtoryhmässä päädyttn tekemään Ylveskn seutukunnn turvllsuussuunntelmn j ensmmäsenä tehtävänä ol kerätä sntuntjryhmät. Ylveskn seutukunnss on muodostettu neljä sntuntjryhmää. Työssä lähdettn käyntn ssäsnmnsterön julksun 19/2006 kohdn 5 muksell runkosettelull. Myöhemmässä vheess jouduttn kutenkn yrtysturvllsuuden työryhmä suluttmn rkosten ennltehkäsyn j torjunnn työryhmään. Yhtesenä tvotteen on, että turvllsuussuunntelm vedään kunnnvltuustojen kästtelyyn vlkuden luss vuonn 2009. 2. TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JOHTORYHMÄ JA ASIANTUNTIJATYÖRYH- MÄT Turvllsuussuunnttelu johtvn johtoryhmän kokoonpno, työnjko j johtmseen lttyvät menettelyt. Johtoryhmä Petr Oulsm Jr Lepstö Es Antto Asko Ojmäk Es Sppol Hns Olnder Mrkku Kosk Kj Eskol Jukk Puoskr Jyrk Lht polspäällkkö, Ylveskn polsltos rskenhllntpäällkkö, Joklksojen pelstusltos stmltos, Kljoen kupunk kupungnjohtj, Ylveskn kupunk kupungnjohtj, Oulsten kupunk kunnn johtj, Alveskn kunt kunnnjohtj, Sevn kunt kunnnjohtj, Merjärven kunt kupungnjohtj, Kljoen kupunk ylluutnntt, Rjvrtoltos 5

Kj Leppälä Perusplveluyhtymä Kllo Syrjäytymsen j härökäyttäytymsen ehkäsyn sntuntjryhmä Kj Leppälä (pj) Perusplveluyhtymä Kllo Rner Kolppnen Kljoen kupunk Skr Jääskelä Ylveskn polsltos Ves Nuutnen Sevn kunt Anne Mäk-Lepplmp Kljoen kupunk Ps Ksklä Joklksojen pelstusltos Kt Alvkko Oulsten kupunk Onn Mononen Perusplveluyhtymä Kllo Mnn Smlä A-Klnkk Onnettomuuksen ehkäsyn j lkenneturvllsuuden sntuntjryhmä Hrr Huumo (pj) Pekk Tovnen Tom Renknen Merj Kronoff Mrkku Ketonen Mur Hkol Joklksojen pelstusltos Tehllnto Kljoen polsltos Kljoen kupunk Oulsten kupunk Ylveskn kupunk Rkosten j väkvlln ehkäsyn, rkosten uhrn semn j yrtysturvllsuuden sntuntjryhmä Pertt Hutl (pj) Vejo Alvkko Skr Jääskelä Stu Tklo Hel Huttunen Juss Kylmä Tpo Rsmus Jr Räsänen Ylveskn polsltos Ylveskn polsltos Ylveskn polsltos Oulsten kupunk Kljoen kupunk Sevn kunt Alveskn kunt Merjärven kunt Ves- j rjturvllsuuden sntuntjryhmä Jyrk Lht (pj) Juh Aljok Es Antto Kuko Hmnk Skr Lmnell Antt Jutl Rjvrtoltos Rjvrtoltos Kljoen stm Joklksojen pelstusltos Joklksojen pelstusltos Rjvrtoltos 3. RYHMIEN TYÖNJAKO Johtoryhmän puheenjohtjn ol v. 2007-5/2008 polspäällkkö Petr Ouls- 6

m. Toukokuust 2008 puheenjohtjn on tomnut rskenhllntpäällkkö Jr Lepstö. 1.1.2009 lähten puheenjohtjuus on kunnnjohtjen kerross. Ensmmäsenä lott Sevn kunnnjohtj Mrkku Kosk. Puheenjohtjuuskus on kks vuott. Shteernä tomvt pelstusltoksen j polsn edustjt vlkusttn. Ensmmäsenä shteernä lott pelstusltos. Kus Puheenjohtj Shteer 2009-2010 Mrkku Kosk, Sev Joklksojen pelstusltos 2011-2012 Asko Ojmäk, Ylvesk 2013-2014 Määrtellään seurvss turvllsuussuunntelmss Joklksojen polsltos Turvllsuussuunntelmn tedottmsest vst johtoryhmän puheenjohtj j shteer. Asntuntjryhmät kokoontuvt trvttess johtoryhmän tomeksntojen seuruksen. Asntuntjryhmen kokoonpno trkstetn vltuustokusttn. 2. 7

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY JA LIIKENNETURVALLISUUS 1. LIIKENNETURVALLISUUS 1. Nykytl-nlyys Ylveskn seutukunnn lueell on todettu lkennemäären olevn ksvuss, jok lsää trvett pnost Ylveskn seutukunnn lkenneturvllsuuteen. Seutukunnn ertysprteenä ovt seurvt sekt: seutukunt hlkovt vlkslkenteset tet kuten vlttet 8, 27 j 28 j knttet 63 j 86. Lkennemäärät ovt ksvneet n. 3 % vuodess. Alueen lkenteestä suurn os on työmtk- sekä läpkulkulkennettä. Oulun eteläsen lueen kehttymnen näkyy selkeäst lueell tphtuvss lkennemäärän ksvuss. pljon kylätjm, jot hlkovt suuret tet runsn mtlouden myötä suuren j htden mtlouskoneden määrän ksvu lkenteessä tetä pljon pohjveslueden päällä. Huolestuttvn prteenä pdetään rttjuopumusten määrän ksvu j osuutt lkenneonnettomuuksss. 8-ten utomttset nopeuden vlvontkmer on todettu hyväks j onnstuneeks rtksuks ylnopeuksen torjunnss. Ilmston muutosten myötä tlvlkenteen pääkllokelen määrän ksvu tulevsuudess sekä hekotuksen j suoluksen trpeen lsäys on jo nähtävssä. Väestö kääntyy j joukkolkenteen vähyyden tk kähmsten määrä lkenteessä lsääntyy. Ylveskn seutukunnn läp kulkee vlkslkentenen rutteosuus, joll lkkuu huomttv määrä hmsä sekä erls plv nestetä j vrlls kemklej. 2. Tomenpteen ongelmen rtksujen kehttämseks Tjm-lueden nopeuksen pudotuksss on hvttu hyväks kenoks kärkkolmoden postmnen rsteysluelt. Pääteden kuten 27 j 86 jettven ylnopeuksen vlvonnss tomvn rtksu on polsn vlvontkmeroden rkentmnen nälle teosuukslle. Ikähmslle tulee järjestää kunnss premmt mhdollsuudet joukkolkenteeseen, jollon kähmsten e trvtss lkku omll utoll nn pljon. Myös kähmsten jolup myönnettäessä tuls myöntämsen krteerejä trkst. Vnhempen vstuut tuls korost lkenneturvllsuuden kouluttjn lpslleen. Kunten j er lueellsten vrnomsten yhtestyötä knntt jtk j melellään tvstääkn. Alueemme ssästä työmtkojen joukkolkennettä tuls prnt. Lnj-utovuoroj j VR:n henklöjunlkenteen ktuluj kehttämällä sten, että ne plvelevt premmn lueellmme työssä käyvä hmsä. Nällä kenoll vähennettäsn henklöutolkennettä j lkenneturvllsuus prns. 2. ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 1. Nykytl-nlyys 8

Koulujen, päväkoten, hotoltosten ym. kntestöjen turvllsuustson on todettu olevn hyvässä kunnoss j tomvn kunten sekä vrnomsten yhtestyön j vlvonnn nsost. Kuten koko mss, myös Ylveskn seutukunnss lentuneen tomntkyvyn omvt henklöt sttvt muodost turvllsuusrskn sekä tselleen, että mulle smss kntestössä suvlle. Toslt henklötä pyrtään hotmn kotns nn ptkää kun mhdollst, mutt smll loukkntums- j ploturvllsuusrskt ksvvt merkttäväst. Soslsest syrjäytyneet ktsottn muodostvn todellsen hsteen er vrnomslle. Yhtenä merkttävänä turvllsuusrsknä nähdään olevn erlsten luonnononnettomuuksen määrän lsääntymnen. Vme vuosn etenkn rnkksteden määrä on lsääntynyt kesäkn. Myös muut normljn härötlnteet tulee ott huomoon kuten ljt ptkät sähköktkot, juomveden sstumnen, telelkenteen ktkemnen ym. Kunten plvelujen ulkostmsen myötä myös pkllstuntemus hävää, jost vo seurt esm. härötlnteess ptkä vvetä vn löytymseks. 2. Tomenpteen ongelmen rtksujen kehttämseks Vnhusten j muden rskryhmen knss tostuvst tomven mmttryhmen (kodnhotjen, srnkuljettjen, polsn ym.) kouluttmnen pelstusvrnomsen tomest onnettomuuksen ennltehkäsyyn, jollon he vovt käynnllään vkuttn myös nhn sohn. Medn kutt vältettävää knslsten vlstust tuls lsätä onnettomuuksen ennltehkäsyssä. Luonnononnettomuuksen kuten tulven, rnkksteden, lummyrskyjen, jne. vrlt tulee kunten krtott omt rsknsä j lt tomnt suunntelmt nden vrlle. Sähköktkojen vrlle tulee kunten krttsmpen tomntojen (srlt, terveyskeskukset, kupungn tlot, vesltokset, stm jne.) turvmseks järjestää vrvomlähteet. Vesltosten tuls tehdä rskkrtotus j puuttu hvttuhn ongelmkohtn sekä lt suunntelmt härötlnteden vrlle. Rsken krtottmsess j muss onnettomuuksen ennltehkäsyssä työssä on hyvä oll yhteydessä pelstusltokseen. Asumsen ploturvllsuuden prntmsess kunten vstuull olevn kntestöhn tuls sent sähköverkkoon kytkettyjä plovrottm. Nän ehkästäsn prston puuttumnen j vrmennettsn plovrottmen ntm vrhnen hälytys lkvst plost. On todettu, elle suks tse kykene tommn plotlnteess, nn plovrottmen äänen kuulless npurt hälyttävät pu pklle. Ols hyvä jos vkuutusyhtöt olsvt enemmän mukn onnettomuuksen ennltehkäsyssä. Esm. vkuutusmksujen hnnotteluss huomotsn premmn kntestöön omehtosest sennettven plo- j murtolmsultteden tuom etu vhnkojen penentämsessä. Kunten tuls omn kntestöhn sent plo- j murtoutomtkk sneeruksen yhteydessä. Vhnkojen ennltehkäsy tuo prht säästöt j mks ltenvestonnt nopest tksn. Lsäks huolt heutt lsääntynyt pähtedenkäytön heutuvt rskt nn lkenteessä kun sumsen turvllsuudesskn. Ertysest lkenneturvllsuuden vlvonnll on merktystä j slle tovotn enemmän näkyvyyttä. 9

3. 10

RAJATURVALLISUUS Rjvrtoltoksen tomnnn tvotteen on rjturvllsuuden ylläptämnen. Turvllsuuden ylläpdoll trkotetn ntä tomenptetä, joll pyrtään estämään rjn ylttämsestä nnettujen säännösten rkkomnen, sekä rjt ylttävästä henklölkenteessä yleselle järjestykselle j turvllsuudelle heutuvt uht. Rjvrtoltos tom rjturvllsuuden ylläptämseks yhtestyössä muden vrnomsten knss. Rjturvllsuuden ylläpdon lsäks rjvrtoltos suortt erkseen säädettyjä vlvonttehtävä, sekä tomenptetä rkosten ennlt estämseks, selvttämseks j syytteeseen sttmseks, pols- j tulltehtävä, m-lueen etsntä- j pelstustehtävä sekä osllstuu sotlllseen mnpuolustukseen. Lsäks rjvrtoltos vst merpelstustomen järjestelystä 1. NYKYTILA 3. Tomntympärstö Ylveskn seutukunnn lueell no rjnyltyspkk on Kljoen stm. Rjnyltyslkenne rjottuu kupp-luksn j huvvenesn. Tomvltset vrnomset lueell ovt pols, tull j rjvrtoltos. Rjtrkstuksst vst rjvrtoltos. 4. Rjnyltyslkenne Kljoen stmss tphtuv rjnyltyslkenne on päässs kupplvlkennettä. Stmss käy keskmäärn n. 100 lv vuodess, jost suorn ulkomlt tulee yl puolet. Suomls luks on vn muutm. Lkennemäärät ovt lsääntymässä. Suornst henklölkennettä on vähän, päässs kupp-lusten mehstönvhtojen muodostm. Vrsnseks rjnyltyslkenteeks e lsket mermesten mss käyntä. Mermehllä, stmss olevn luksen mehstöluetteloss ollessn on ln myöntämä vpus käydä mss sen stmn sjntpkkkunnll, t lähpkkkunnll joss hedän luksens pokke. Tällön mermehen e trvtse erkseen lmottutu rjnyltyspkll. Kljoen mervrtosemll henklöden mhntulo on erttän hrvon, kosk perämerelle tulevt ulkomlset huvveneet ovt pääsääntösest käyneet Suomess rjtrkstuksess jo ennen Kljoelle spumstn. RAJANYLITYSLIIKENTEESSÄ HAVAITUT RIKKOMUKSET Ltont mhntulo Ylveskn seudull e tettäväst tphdu. Lvojen kpteent hvtessn slmtkustj lmottvt jo hyvssä jon sst, joten stmn tullessn vrnomset vovt jo hyvssä jon ryhtyä trvttvn to- 11

menptesn. RAJANYLITYSLIIKENTEESSÄ MAHDOLLISESTI AIHEUTUVAT MUUT UHAT Knsnvälsen terrorsmn lsääntymnen on heuttnut pnett lsätä lvojen j stmen turvllsuutt. Tätä vrten on ldttu merlkenteen turvtomlk (ISPS) heuttnut soj muutoks vrsnkn stm-luelle. Pävtetyn lnsäädännön myötä ovt ln prn kuuluvt lueet ljentuneet stmrkentest vkuttmn koko stm-luett. Luvton lkenne j oleskelu stm-lueell on smll estetty. 2. KESKEISIMMÄT TOIMENPITEITÄ VAATIVATA ONGELMAKOHDAT JA RISKIEN KARTOITUS 1. Lton mhnmuutto Nykysen rvon mukn lttomn mhntulon tphtumnen Ylveskn seudull on epätodennäköstä. Turvpknhkjot e ole ollut j ISPS koodston heuttmt muutokset stm-lueell vkeuttvt ltont mhntulo selväst. 2. Muu rkollsuus Huumusneden kuljetukseen slkuljettjt pyrkvät löytämään uus vältysrettejä. Lvt j nden lstt ovt olleet perntesä välnetä slkuljettjlle. 3. Nykyset tomenpteet Rjturvllsuutt ylläpdetään j rkoks ennlt ehkästään yhtestyössä PTR-vrnomsten knss. Ldtn rsknlyysejä j seurtn merlkennettä. Tehdään lustrkstuks sekä rjtrkstuks kupp-luksll stmss. Alustrkstustomnt on lsätty mm. mervrtoston korprtoden tomest Rjvlvonnn j säännöllsen prtonnn yhteydessä tehdään mm. veslkenne- j ulkomlsvlvont. Stmss järjestetään ISPS-hrjotuks. Työkerto (mervrtjt olvt polsn mukn 3 vko/mes yht. 4 mestä) 4. Keskeset tomenpde-estykset/suostukset Kehtetään vrnomstomnt entsestään mm. työkerron jtkmnen tomvltsten vrkkunten kesken j tätä kutt tetojen vhdon lsäämnen yhteset vlvontskut kupp-luksn, rsknlyysehn perustuen Säännöllset ISPS-hrjotukset stmn johdoll j nhn osllstumnen vrnomstomjon koulutusyhtestyön lsäämnen vrmll kunkn vrnomsen järjestä- 12

mn tlsuuksn pkkoj myös toslle vrnomslle. 4. 13

VESITURVALLISUUS JA MERIPELASTUS 1. NYKYTILA 5. Tomntympärstö Ylveskn seutukunnn merlueell on vähän sr, vedet ovt mtlt, kvkkoset j tästä johtuen melko vkekulkuset lmn pkllstuntemust. Srss on vähän suojstm, rnnt mtl joten nhn on vke rntutu. Venelylueet ovt pääosn suojttom kosk suojv srsto on nostn Rhjn edustll. Hyvn merkttyjä venelyväylä löytyy Rhjn srstost. Osttn puutteellsest merkttyjä väylä löytyy seutukunnn lueen muden penvene- j klstmen edustolt. Kljoen lueell on uset mtkluyrttäjä jotk trjovt plvelutn merlueelle. Rhjn srstoss on uset veneljölle j retkeljölle trkotettuj rntutums- j lerytymspkkoj. 6. Venelykulttuur Ylveskn seutukunnn merlueell huvvenely on kohtlsen vlkst. Pääos veneljöstä on klstj j mökkläsä, joll on mökk sress. Klstjt lkkuvt sommll klvenellään lähnnä ulkosrston mtlkoll j vomerellä, mökkläset penemmllä vovenellään srston suojss. Syksyllä metsästäjät j mrjstjt lkkuvt ktvsest srstoss. M- j Ulkokll vetävät myös puoleens veneljötä j tomvt Perämeren lueell huvvenelyn kuttkulku kohten. Versvenelyä vrten Kljoell on suunnttell tsoks versvenestm Keskuskrn. Alueen veneljöden käyttämä veneklusto on monpuolst. Veneet ovt kutenkn pääsääntösest merelle soveltuv, merkelpos, hyväkuntos j vrustettu kohtlsen snmuksest. Veneljät ovt myös nykysn vlstunet j tetotto suurmmll osll on sältä pojlle srtynyttä. Veneden merenkulkuun vkuttvt puvälneet ylestyvät. Merkrtt ovt korkeltus j helpost hnkttvss esm. krjkupost. Merkrtoss on kutenkn pklls puuttet j kkk krej e ole merktty, nässä tpuksss pkllstuntemus onkn erttän tärkeä. Aktvsell veslkenteen vlvonnll j vlstuksell on ollut merkttävä rool venelykulttuurn prntumseen. Veneljät ovt vrustutuneet hyvn. Alkohol e ole ongelm Ylveskn seutukunnn merlueell mkä sekn johtunee vlvonnn tehostumsest j knnjäämsrskn ksvmsest. Kesällä 2007 Ylveskn seutukunnn merlueell e tvttu yhtään ruorjuopumuksest epältyä. Rhe-Kljok mervrtosemn tomnt-lueell trkstettn n. 260 venettä kesän kn, lähes kkken trkstettujen veneden kuljettjt myös puhllutettn. 7. Venelyonnettomuudet j merpelstustphtumt Ylveskn seutukunnn merlueell vkv venelyonnettomuuks j merpe- 14

lstustphtum tphtuu erttän hrvon. Merpelstustphtumt ovt pääosn penmuotosst vustustehtävä (teknnen vk, polttoneen loppumnen) jot ntäkn on lueell vuosttn vn muutm. 8. Umrnnt Lnsäädäntö (EU drektv) sett ertyset vtmukset kunten j kupunken vrllslle umrnnolle. Kunnt (terveystrkstj) vstvt vrllsten umrntojen turvllsuudest j ssteydestä. Trkennetn! 9. Merpelstus Merpelstustom perustuu knsnvälsn sopmuksn sekä merpelstuslkn (1145/2001) j sen nojll nnettuun vltoneuvoston setukseen merpelstuksest (37/2002). Rjvrtoltos on johtv merpelstusvrnomnen, jok vst merpelstustomen järjestämsestä. Johtvn merpelstusvrnomsen rjvrtoltos on velvollnen huolehtmn merpelstuksen suunnttelust, kehttämsestä j vlvonnn sekä merpelstustomeen osllstuven vrnomsten j vpehtosten tomnnn yhteensovttmsest www.merpelstuskeskus.f Mervrtoston yksköt osllstuvt merpelstukseen www.rj.f Tomnt-lueen merpelstusmäärät ovt vähäsä j ne pnottuvt Rhen edustlle j sen srstoon. Rhen seutukunnn lueell merpelstusvlmus on hyvä. Merpelstustlntesn lähes pokkeuksett kyetään osottmn usemp etsntäykskötä. Mervrtosemn j sen kluston lsäks lueell on merpelstusvlmutt seurvst: Pyhäjoell on merpelstusyhdstys joll on hyvä klusto j osv henklöstö. www.merpelstus.f.trvttess he osllstuvt merpelstustomn myös Kljoell. Kljoelle on perustell Pyhäjoen merpelstusyhdstyksen lsuuteen lossto. Joklksojen pelstusltoksell on Kljoell E-luokn öljyntorjunt-lus j Fster 560 työvene sekä penemp lumnnen puvene trlerll. www.jokpelstus.f. Ylveskn seutukunnn plosemll on pntpelstusvlmus. Kljoen plosemll myös vessukellusvlmus vuoden 2009 lust. Vpehtonen pelstusplvelu myös omlt osltn tukee merpelstust. www.vpep.f Muut vrnomset tukevt merpelstust merpelstuslss säädettyjen tehtävensä muksest, tehtävät löytyvät merpelstuskeskuksen svult kohdst merpelstuksen suorttjt. Seutukunnn lueell järjestetään vuosttn merpelstuksen oslt yhteshrjotuks mervrtoston johdoll, nn kesällä kun tlvell. Yksköt hrjottelevt myös tsenäsest. Seutukunnn plosemll järjestetään pntpelstuskoulutust koulutusohjelmn muksest vähntään kks kert vuodess. Stmltoksen ISPS turvjärjestelmään kuuluu myös vuosttset turvhrjotukset johon osllstuvt kkk seutukunnn turvllsuusvrnomset. Merpelstuksen tso Suomess on korketsost. Merpelstustom on hyvn orgnsotu, sekä henklöstö hyvn koulutettu. Vpehtosten merpelstusseurojen tomnt, vrustus j klusto kehttyvät j hedän pnoksens Suomen 15

merpelstukselle on korvmton. Merpelstuksen hätänumero on 0204 1000. Avun s myös ylesestä hätänumerost 112. 2. KESKEISET TOIMENPITEITÄ VAATIVAT ONGELMAKOHDAT 1. Ongelmt, rskt, uht Rsk onnettomuuksen lsääntymseen vesllä on olemss esm. lvlkenteessä. Mhdolls rskejä ovt esm. yhteentörmäys, krllejo, blckout (sähkösen ltteston t koneston vk jollon kkk tomnt luksell pysähtyy). Nästä ts heutuu mhdolls lsärskejä ympärstölle, muulle merenkululle j tse lukselle. Ympärstölle suurmmn rskn heutt öljyvhnko. Venelykokemuksen vähäsyys, välnptämättömyys vrutumsess j vrustutumsess sekä pkllstuntemuksen puute sttvt heutt vuntrpeen vesllä lkuttess. Merlueell kelolosuhteet sttvt muuttu äkllsest t veneeseen stt tull yllättävä vk. Perntesten nvgontttojen puute heutt ongelm luotettess pelkästään elektronsn merenkulkulttesn. Aluell mssä vlvont on vähäsempää, soutu- j perämoottorvenely muodost omn rsknsä. Tälls luet ovt jok- j järvlueet Vtmukset EU:n tholt vkuttvt, että kunten vrllsll umrnnoll ptää oll umvlvoj j tetynlnen vrustelu jok heutt kustnnuspnet. Tästä seur että vrllset umrnnt vähenevät. Jäälueell lkkumnen vt myös pkllstuntemust mm. vrtpkost j mhdollsst rlost. Ylveskn seutukunnn lueell rnnkon tuntumss on jonkn verrn kelkkluun sopv ur. Os kelkklust tphtuu jäälueell. Kelkklu vodn lott jo hyvn nuoren (15-vuotn) jollon usen nto on enemmän kun kykyä j tto jäällä lkkumseen. Myös vrutumnen j vrustutumnen yllättävn hnkluuksn on usen rttämätön. 2. Nykyset tomenpteet Ves- j mstolkennettä vlvotn seutukunnn merlueell tehokkst mervrtoston j polsn tomest. Veslkenteen turvllsuutt on pyrtty prntmn vlstmll mm. ptämällä merpelstustomen vlstuspävä. Myös kouluss järjestetään nuorlle oppllle vlstust turvllsest venelystä Turvns merellä-mervrtosto kmpnjll jok on suunnttu 9-luokklslle peruskouluss. Trkstusten yhteydessä veneljötä on plkttu mm. vmenperllä j smll vlstettu. Merenkulkultoksess venelysn neuvottelukunnll on Venelyn j vesllä lkkumsen turvllsuusohjelm 2006-2016 vesllä lkkumsen turvllsuuden kehttämseks. Pääosn väylästö on hyvn merktty j hodettu Vrnomset tekevät yhtestyötä vlstuksess j vlvonnss 16

Knslsopstot j työväenopstot järjestävät merenkulunkurssej j pljon venelytto srtyy myös sältä pojlle Merpelstushrjotuks järjestetään säännöllsest er tomjoden kesken yhdessä j erkseen Tedottmst j vlstmst mm. medn vull kusluontosll tedottell, rdohstttelull j lehtjutull 3. Keskeset tomenpde-estykset/suostukset Veslkenteen vlvonnn määrän lsäämselle e trvett, pnostetn ltuun. Vlvontvstuu merlueelle on mervrtostoll johon pols mhdollsuuksen mukn osllstuu. Vlstustyön jtkmnen j kehttämnen trkstusten yhteydessä. Vlstustyön jtkmnen myös oppltoksss j er tlsuuksss yhtestyössä turvllsuusvrnomsten j venelykerhojen knss. Jtketn veneljöden plktsemst trkstusten yhteydessä soden olless kunnoss. Hyödynnetään pkllst med tedottmsess j vlstustyössä Merpelstushrjotuks järjestetään entseen tpn. Isommt yhteshrjotukset toteutetn mervrtoston koordnomn. Penempä pkllshrjotuks järjestetään pkllsest sopmll merpelstuksen suorttjen kesken joko yhdessä t tsenäsest. Ympärstölle suurmmn rskn heutt öljyvhnko j tähän tulee vrutu yhtestyön kehttämsellä. Hmngn lttymnen Kljoen kupunkn lsää srstoluet j rntvv, johon tulee vrutu. 5. 17

RIKOSTEN ENNALTA EHKÄISY JA TORJUNTA ennlt estävä polstomnt ylenen järjestys j turvllsuus rkostorjunt 1. NYKYTILA Rkosten ennltehkäsyn knnlt tärkeää on syrjäytymsen ehkäsy j hyvä soslnen turvllsuus. Syrjäytymstä ehkäsemällä vkutetn rkosten määrään sekä lyhyellä, että ptkällä kvälllä. Mut rkoks ennltehkäsevä tekjötä ovt korke knnjäämsrsk j rngstusten nope tomeenpno. Arjen turvllsuuden knnlt on tärkeää, että mssrkosten selvtystso on nn korke, että se ylläptää luottmust yhteskunnn tomvuuteen. Rngstusten nope tomeenpno on ertysen tärkeää nuorten j enskertlsten rkoksentekjöden kohdll. Rkollseks rekrytotumsen ehkäsy j rkoskerteen ktksu edellyttää vrnomsten välstä yhtestyötä. Rkosten ennltehkäsyn knnlt keskesä pokkhllnnolls tomenptetä ovt vrhnen puuttumnen, rkosprosessn nopeuttmnen j rkossoden kästtelyketjun j soslsten tomen trkstelu rnnkkn, sekä vrnomsten välsten rj-tojen postmnen. Yhdessä er vrnomset vovt lsätä lsten j nuorten hyvnvont. Pnostmll hehn tulevsuudess vomme mhdollsest ehkästä rkollsuuden ksvu. Kuntemme lueell on menellään uset projektej j tomntmllej esmerkks syrjäytymsen ( Elämän eväspkett, ptkäkstyöttömen työllstämsprojekt) j pähdehttojen ehkäsyyn (ehkäpä - nuorten pähteden käytön vähentämnen, rovstkunnllnen Spstomnt). Nuorson knss tomv thoj koulutetn vrhseen puuttumseen, pnostetn nuorsotlojen uusmseen j järjestämseen sekä sääntöjen yhtenästämseen (nolltolernss erlsss nuorsotphtumss). Joksell knslsell on velvollsuus j okeus osllstu yhtesen hyvnvonnn svuttmseen Koko kupunk ksvtt tomntpertteden tvon j uus lstensuojelulk tuo lsäedellytyksä tom lsten j nuorten hyväks. Joksen kunnn t kuntyhtymän on ldttv lps- j nuorsopolttnen suunntelm sekä hyväksytettävä lstensuojelu koskev suunntelm päättäjllään. Koulull toteutetn omlt osltn tulevsuuden kusn tähtäävää työtä, koulupols- j koulukurttortomnnn vull. Kkk tämä vt vrnomsten yhtestyötä nn vnhojen hyven tomntmllen prss tomen kun uus kenoj keksen. 2. TOIMENPITEET ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Uus projektej kehtetään j käynnstetään koko jn (Sytykkeen Etsvä nuorso- j perhetyö) Uus lstensuojelulk, lpsen etu yhä enemmän kuunnellen. Vrnomsten lmotusvelvollsuus, yhä enemmän ehkäsevää lstensuojelutyötä vrsnsen sosltyön lstensuojelun rnnlle Lähestymskellon uudstumnen, perheen ssänen lähestymskelto Perheväkvlln ehkäsy- j tomntmll jok kunnss - trkotuksen tunnst, turvt j tom Rkosprosessen helpottmseks j nopeuttmseks sovtteluvrstoj, 18

6. yksnkertsss prosessess otettu käyttöön krjllset menettelyt Ylesen järjestyksen j turvllsuuden huomomnen mnkäytön suunntteluss, esmerkks er lueden soslset rkenteet Pähteden vähentämseen knntetään huomot j pyrtään edstämään entsestään vlvonnll j ktvsell yhtestyöllä. 19

VÄKIVALLAN VÄHENTÄMINEN 1. NYKYTILA Väkvlln määrä Suomess on korke verrttun muhn läntsn mhn. Thlls henkrkoks tehdään Suomess vuosttn sukst kohden non kkskertnen määrä Euroopn unonn jäsenmden keskrvoon verrttun. Vn Bltn mss j Unkrss rkostso on velä Suomekn korkemp. Vltos henkrkoksst on puolsoden, sukulsten j tuttven välsä. Nsen surmj on usemmten puolso, entnen puolso t seurustelukumppn. Mehen surmj ts on ylesmmn ystävä t tuttv. Phonptelyjen määrä on lsääntynyt non puolell vmesen kymmenen vuoden kn. Ksvu koskee ertysest tvlls j levä phonptelyjä, joden lmottmnen polslle on emp ylesempää. Väkvlln vähentämnen on setettu knsllseks tvotteeks. Väkvltn puuttumsen tomnttvt tuls lttää vrnomsten jokpäväseen tomntn j työtpohn. Turvllsuusyhtestyöhön osllsten tomnttpoj tuls suunntell yhdessä sten, että er thojen trpeet muun muss tedonhnknnss j väkvltn puuttumsess tulevt huomoon otetuks. Nän syntyy kttvmp kästys väkvltongelmn ssällöstä pkkkunnll j smll syntyy mhdollsuus hvt yhtestyön tuloks. Tomnttp vo oll esmerkks sellnen, että er tomjoden vstuu yhtesessä väkvlln vähentämstyössä määrtellään selkeäst. Pols tuott ykstyskohtst teto väkvlln ssällöstä, tphtumpkost j väkvltsst henklöstä, sekä ohj uhrn j tekjän muden vrnomsten t vpehtosjärjestöjen plveluhn. Terveystom tunnst väkvlln lmenemstpukset. Sosltom on ktvnen väkvlln ospuolten välsten ongelmen vähentämsessä. Väkvlttlsto lueellmme vuosn 2000-2007: Perheväkvltkothälytys: K l j o k O u l n e n A l v e s k M e r j ä r v Y l v e s k S ev vuos Yht. 2000 14 26 9 0 27 7 83 2001 5 25 2 1 30 9 72 2002 12 22 6 8 45 6 99 2003 12 22 4 2 32 12 84 2004 15 34 5 2 38 9 103 2005 20 25 5 1 20 44 115 2006 34 37 8 1 49 14 143 2007 25 52 1 1 58 14 151 20

Kothälytys: K l j o k O u l n e n A l v e s k M e r j ä r v S ev Y l v e s k vuos Yht. 2000 54 126 22 13 36 167 418 2001 52 158 12 21 39 201 483 2002 42 178 21 33 49 250 573 2003 1 0 2 2004 1 1 5 2005 1 1 5 2006 1 4 2 2007 1 2 1 127 20 12 59 237 557 234 25 16 83 259 732 240 30 14 72 334 805 219 29 9 59 277 735 205 17 7 54 237 641 Ykstysten pkkojen phonptelyt: K l j o k O u l n e n A l v e s k M e r j ä r v S ev Y l v e s k vuos 2000 5 20 2 0 6 12 45 2001 13 8 2 0 1 19 43 2002 16 16 2 0 6 13 53 2003 20 24 1 1 15 30 91 2004 14 12 6 0 10 16 58 2005 9 16 3 1 8 46 83 2006 13 25 0 4 4 29 75 2007 18 18 6 5 5 20 72 Yht. 21

Tlstojen vloss vodn hvt, että väkvlt lueellmme on lsääntynyt humst, lähes jok kunnss ksvnut kksnkertseks kkll mntull os-luelle. Tok vo oll, että lmotusherkkyys myös väkvlln tekojen oslt on ksvnut, mutte sllä ole seltettävssä koko tlsto. Myös ykstysten väkvltrkosten ehkäsy on tärkeä turvllsuuden kokemseen lttyvä tekjä. 2. TOIMENPITEET ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Pähdehttojen vähentämnen Syrjäytymsen ehkäsy j melenterveystyö, ertysest nuorten osll Perheden knss tehtävä työ (muun muss neuvont tloudellsss vkeuksss j tomeentulon turvmnen, perheneuvolt j perhetyö, ens- j turvkodt) Rkollsuuden j härökäyttäytymsen tunnstmnen j ehkäsemnen muun muss teknsten puvälneden, kmervlvonnn j yhdyskuntsuunnttelun vull Ylesen väkvlln j lähsuhdeväkvlln prss tehtävä työ Vrnomsyhtestyö, medn vkutus, tedotuksen vstuullsuus, nternet j keskusteluplstt, settnett 7. 22

RIKOKSEN UHRIN ASEMA 1. NYKYTILA Rkoksen uhrn sem Suomess on knsnvälsest vertllen hyvä. Suomen lnsäädäntö mhdollst uhrn okeuksen toteutumsen jop premmn kun monss muss Euroopn mss. Tätä lmentää muun muss se, että syyttäjä hot uhrn vhngonkorvussn rkosprosessss. Uhrn okeudet evät käytännössä kutenkn välttämättä toteudu tovotull tvll. Mhdolls sytä ovt todstjen välnptämättömyys t pelkäämnen sekä uhrn tetämättömyys okeuksstn. Knsllseks tvotteeks on setettu, että rkoksen uhrks joutunut s rttävät j kttvt tukplvelut sunpkst j vstuuvrnomsest rppumtt. Vrnomsten tulee ohjt uhr tukplveluun. Uhren tukplveluss mull kun vrnomstomjoll on merkttävä tehtävä. Keskesä uhren tukplveluj ovt esmerkks Rkosuhrpävystys j Rskuskrskeskus Tuknnen. Perheväkvlln uhren turvkotej on perustettu 1970-luvun lopult lähten. Turvkoten skkst 97 prosentt on ns. Mhnmuuttjnsten osuus on ksvnut. Tällä hetkellä suurss kupungess non jok kolms t neljäs turvkodn sks on ulkomlnen. Rkoksen uhrn sll tom koko mss vrnomstholl yleensä ensmmäsenä pols, lueellmme usemmten Pohjos-Pohjnmn j Knuun hätäkeskuksen kutsumn. Polsn yhtestyökumppnn työskentelee sosl- j terveystomen henklöstö, vrk-jn ulkopuolell soslpävystys. Tomntvälnenä j tuktomn uhrelle tomvt erlset krsryhmät, turvkodt, ystävätomnt, kuntoutus, yms. Kolms sektor (muun muss Rkosuhrpävystys, Rskuskrskeskus Tuknnen, yms.) tukee omlt osltn nätä edellä mnttuj tomntmuotoj. 2. TOIMENPITEET ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Informto rkoksen uhrelle, polsn, terveydenhuollon, sosltomen j tedotusvälneden kutt Uudet hsteet huomotv (esm. mhnmuuttjen tlnteen huomomnen j tukemnen, sopeuttmnen; uudenlsten rkosten uhren huomomnen, yms.) Lkenneturvllsuuden vrmstmnen, nuorten kusken rsklttuden huomomnen Kolms sektor entstä enemmän mukn 8. 23

YRITYSTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN TURVALLISUUS 1. NYKYTILA Yrtysten j julksten plveluden rsk joutu rkoksen kohteeks on lsääntynyt huumusne-, väkvlt-, tlous- j tetoturvrkollsuuden ksvun, rkollsuuden knsnvälstymsen sekä mmttmstumsen seuruksen. Myös henklöstön rsk joutu väkvllll uhklun t väkvlln kohteeks on lsääntynyt ertysest plveluln työtehtävssä. Yrtysten j julksten plveluden turvllsuus koostuu nn ssäsestä kun ulkosestkn turvllsuudest. Yrtysten j julksten plveluden turvllsuus on tärkeää koko lueen turvllsuuden knnlt, sllä turvllsuuden ksvess ko. tpuksss lsääntyy myös ylenen turvllsuus. Ylenen ympärstön vhtyvyys vähentää omlt osltn lkvlt, joten ympärstön ssteyteen j vlstukseen lttyvät tekjät ovt olenns koko lueen knnlt. Työpkt kouluttvt henklökuntns erlsten työturvllsuuskoulutusten vull j joksell sommll yrtyksellä j julksell ltoksell t vrstoll on oltv om pelstus- j turvllsuussuunntelmns, jot noudtetn. Myös ensputtonen henklö vdtn jokseen työyhtesöön. Tomnnst rppuen trvtn lsäks työpkk- j työtehtäväkohts koulutuks, kuten tultyökortt. Kosk rkollsuuden muodot ovt muuttuneet j lsääntyneet, työpkkojen turvllsuuteen lähesest lttyvät myös sertfont koskevt st. J kosk ylenen turvllsuus on myös työpkkojen näkökulmst hekentynyt, trvtn lukus teknsä puvälnetä mm. vlvont vrten. 2. TOIMENPITEET ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Kmervlvont, vrtont, vlstus, kulunvlvont, teknset puvälneet muun muss lkvlln ehkäsemseks j myös yksn tötä tekeven työntekjöden turvllsuuden svuttmseks Työntekjöden testukset j vuokrtyöntekjöden vlvont Rskkrtotukset nn yrtyksen ssässtä kun ulkosstkn tekjöstä j nhn lttyvät tomenpteet (lkvlln, uhklun j rötöstelyn ehkäsemnen) krjttun pelstussuunntelmn. Mnkäytönsuunnttelu, ylesen järjestyksen ylläptämnen j turvllsuuden prntmnen muun muss prkklueden suunnttelull, lkenteen vlvonnll j lueden vhtyvyyttä prntmll Turvllsuusplveluden krtottmnen sekä nden tetoon sttmnen yrtykslle j julkslle ltokslle j vrstolle. 9. 24

SYRJÄYTYMISEN JA HÄIRIÖKÄYTTÄYTYMISEN EHKÄISY 1. NYKYTILA "Työttömyyden, köyhyyden, er rvosuuden, ulkomlsten puutteellsten kotuttmsen, sruksen j pähteden käytön heuttmn syrjäytymsen seuruksen yhteskunnn ulkopuolelle jutuven määrä vo lsääntyä. Tämä heutt vkv henklökohts, yhteskunnlls j knsntloudells ongelm, kuten lttutt srukslle, tpturmlle j ennenkslle kuolemlle. Perheväkvlt j nuorten härökäyttäytymnen ovt myös osn tämän kehtyksen seurust. Rkollseen elämäntpn päädytään edelleenkn vltosn osn syrjäytymskehtystä. Pääos rkoksen uusjost rekrytotuukn rkollsks tätä kutt. Tehoks syrjäytymsen ehkäsy on sten merkttävä keno vkutt sekä rkosten että onnettomuuksen määrään." "Syrjäytymsen ehkäsy edellyttää tehokst yhtestyötä j ennlt estävää tomnt. Keskesä tomenptetä ovt syrjäytymsvrss oleven nuorten tukemnen, vrhnen puuttumnen sekä opplshuollon j opnto-ohjuksen edelleen kehttämnen. Alkoholhttojen vähentämnen vt lj yhtestyötä yl sektorrjojen. Kttv soslpävystys j soslplvelujen stvuus 24 tunt vuorokudess on esmerkks perhe- j lähsuhdeväkvlln knnlt keskestä." (Pkllsen turvllsuustyön kehttämnen. Ssäsnmnsterön julksuj 19/2006) Tomenptetä härökäyttäytymsen ehkäsyssä Nuorsotom pyrk ktvsest ehkäsemään härökäyttäytymstä j pähtedenkäyttöä. Ylveskn seutukunnn lueell soslpävystys tom vkonloppusn j rkpävnä vrk-jn ulko-puolsn kon. Hllntolk velvott turvllsuustyön edellytyksenä monthost verkostotumst. Ylveskn seutukunnss on 2008 vlmstettu Lähsuhde- j perheväkvlln tomenpde-ohjelm, 2008 vlmstetn Nvl - Hpjärven seutukunnn knss yhtestä ehkäsevän pähdetyön tomenpdeohjelm j Vrhsksvtuksen kehttämsohjelm sekä Ylveskn kupunk vlmst Lps- j nuorsopolttst ohjelm. Kkk em. ohjelmen tvotteen on syrjäytymsen ehkäsy, yhtestyön tehostmnen, verkostotumnen, ennltehkäsevätyö j vrhnen puuttumnen. (Ylveskn seutukunnss em. sot on kehtetty 2000- luvull Rkollsuuden torjunt-, Vrpu- j Pess-hnkkeden vull.) 2. TOIMENPITEET ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Syrjäytymsen ehkäsy edellyttää tehokst yhtestyötä, ennltehkäsevää tomnt j resurssen oke kohdentmst. Syrjäytymsen j härökäyttäytymsen ehkäsy edellyttää: Perheplvelukeskuksen tomnnn luomst j sen jtkuv kehttämstä. Askkden rttävän vrhnen plveluhn ohjutuvuus toteutuu vn yhtestyön vknnuttmsen j selkeäst sovttujen tomntmllen kutt. Perheplvelukeskuksen perustmseks Perusplvelukuntyhtymä Kllo on ltnut hkemuksen päästäkseen mukn Oulun kupungn j Knuun mkunnn Tukev-hnkkeeseen. (Kste-ohjelmn) 25

Selvämssemn perustmst, jott resursst oken kohdennetn muuttuvss plvelurkentess (kklle pähtynelle e putk ole se oke sälytys pkk). Tomv selvämssem kohents tuntuvst skkden hotoon ohjutuvuutt j mm. polsen resursst kohdentusvt täsmällsemmn. (esm. Kokkoln selvytymssem) Asuntojen järjestämstä j ohjttu sumst pähdeongelmslle, kosk lueellmme on yhä eneneväst sunnottom lkoholstej. Nuorten syrjäytymsen tunnstmnen er tomjoden yhtestyöllä. Tuetn j olln mukn Turvknv-hnkkeen toteutuksess. Turvknv hnkkeen tvotteen on lsätä keskustelu er hllnnonlojen, seurkunnn j knslsjärjestöjen välllä yhtesssä ns. hnklss kohderyhmssä kuten syrjäytynessä, ertysryhmssä jne. Keskustelujen pohjlt muodostetn työkluj j mllej turvllsuuden edstämseks. Turvknvn steenvrjon lle pyrtään kokomn koko turvllsuuden kenttä j tehostmn vkuttvuutt. 10. 26

SEURANTA Seudullnen turvllsuussuunnttelutyön johtoryhmä seur suunntelmn toteutumst j nt trvttess kunnlle välrportt tedoks. Trvttess johtoryhmä vo käyttää sntuntjryhmä turvllsuussuunntelmn toteutumsen mhdollstmsess. Trvttess pävtetyt turvllsuuteen vkuttvt suunntelmt jetn sähköposttse. Suunntelmen er versot j rportt rkstodn sähkösest. Turvllsuussuunntelm ltetn kunten nettsvulle, Rkoksentorjuntneuvoston Turvllsuussuunnttelujen nettsvulle j Sett nettsvulle knslsten luettvks. Myös Turvknv.f svuj hyödynnetään tetosuuden lsäämsessä. 27