Sari Aalto Ravitsemustieteen lehtori Savonia-amk terveysala
Optimaalinen ravitsemustila: ihminen saa sellaisen määrän energiaa ja ravintoaineita, että hänen terveytensä on paras mahdollinen Ravitsemustilaa voidaan tarkastella joko solu- tai koko elimistön tasolla
Hyvä ravitsemustila vaikuttaa koko elimistön toimintaan solutasolta saakka Jos ravitsemustila on huono, soluilla ja siten koko elimistöllä ei ole mahdollisuutta toimia kunnolla Huono ravitsemustila johtaa aina elimistön epätäydelliseen toimintaan. Pitkään jatkuessaan tämä altistaa erilaisille sairauksille ja heikentää peruskuntoa
Ihon ja sidekudoksen uusiutumiseen vaikuttavia keskeisiä ravintoaineita: B-ryhmän vitamiinit C-vitamiini Sinkki Välttämättömät rasvahapot linoli- ja alfalinoleenihappo Lähes kaikki vitamiinit ja kivennäisaineet osallistuvat jollakin tavoin solujen uudistumis- ja muodostumisreaktioihin!!!! Solujen uudistuminen ja muodostuminen vaatii myös aina energiaa!
VAJAA/VIRHERAVITSEMUS ON VARSIN YLEISTÄ: JOKA KOLMAS SAIRAALAPOTILAS ON VAJAARAVITSE- MUKSEN RISKISSÄ = 30 000 potilasta KYSissä / vuosi 30-90 % POTILAISTA LAIHTUU SAIRAALAHOIDON AIKANA Ikääntyneillä vielä yleisempää: 5-10% yli 65-vuotiaista on aliravittuja 70-80 ikävuoden välissä energian saanti laskee n. 20% yli 80-vuotiasta 10-20% aliravittuja aliravittujen ikääntyneiden osuus n 27-65% =>
Vajaaravitsemus pidentää sairaalajaksoa keskimääräin 40-70 % Eurooppalaisissa tutkimuksissa vajaaravitsemus pidentää sairaalajaksoa keskimäärin 6 vuorokautta Tanskassa arvioitu, että vuositasolla tehostetusta ravitsemushoidosta hyötyisi 100 000 potilasta ja tästä tulisi n. 76 milj. säästöt vuodessa
Elian ym. (2005) tutkimus Suomen oloihin suhteutettuna käyttäen suomalaisia sairaanhoidon kustannuksia ja 65-vuotiaiden määrää VAJAARAVITSEMUKSEN LISÄKUSTANNUKSET YLI 65-VUOTIAILLA ovat 1327 euroa/hlö/vuosi Yhteensä 160 milj.euroa / vuosi (Siljamäki-Ojansuu 2008)
Väsymys ja voimattomuus -> Toimintakyky huononee ja omatoimisuus vähenee -> Ruokahalu heikkenee entisestään -> Infektioiden ja painehaavojen vaara kasvaa ja parantuminen pitkittyy, koska elimistöllä ei ole mahdollisuutta toimia kunnolla; ravintoaineita ja energiaa puuttuu Mieliala laskee Elämänlaatu heikkenee Toipuminen sairaudesta vaikeutuu! Potilaan tilan heikentyessä hoidettavuus lisääntyy ja työmäärä kasvaa Hoitoaika pitenee Ennenaikainen kuolleisuus lisääntyy
Maksan lääkeainemetabolia hidastuu, glomerulusfiltraatio vähenee lääkkeiden ja happojen erityskyky heikkenee Ohutsuolen villusrakenne kärsii jo parin päivän paastosta ravintoaineiden imeytyminen heikkenee Veren koostumus muuttuu anemia, hypoalbuminemia vaikuttaa lääkeaineiden metaboliaan
Ravitsemushoito on osa hoitoa kuten mikä tahansa muu lääketieteellinen hoito! Ravitsemushoidon tavoite: - Kaikissa tilanteissa hyvä ravitsemustila - Hyvässä ravitsemustilassa potilas saa sopivan määrän energiaa tarpeeksi suojaravintoaineita (proteiini, vitamiinit ja kivennäisaineet) jokapäiväiseen kulutukseen - Lisäksi elimistön ravintoainevarastoissa on riittävästi suojaravintoaineita esim. sairauden aiheuttaman lisätarpeen varalle
Ravitsemushoitosuositus 2010: Jokaisen potilaan aliravitsemusriski tulisi seuloa viimeistään kahden vuorokauden kuluessa hoitoon tulosta!!! sairaaloissa NRS-2002 menetelmä (Nutritional Risk Screening) perusterveydenhuollossa MUST-menetelmä (Malnutrition Universal Screenig Tool) yli 65-vuotiaille MNA-menetelmän seulontaosa (Mini Nutritional Assessment) http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemuss uositukset/erillisryhmat/ravitsemushoitosuositus/
MNA-lomake, ohjeet MUST-testi NRS-2000 testi
1.Perusruoka, rakennemuunnellut ruuat, aterioiden/välipalojen tihentäminen, mieliruuat 2. Ruokien täydentäminen elintarvikkeet kliiniset ravintovalmisteet 3. Kliiniset täydennysravintojuomat 4. Nenä-mahaletku, PEG, PEJ 5. Viimeisenä keinona parenteraalinen ravitsemus Kustannukset lisääntyvät siirryttäessä 1 5 Komplikaatiovaara lisääntyy siirryttäessä kohdista 1-3 kohtaan 4 5
1.Perusruokavalion kartoittaminen 2. Energian tarpeen arviointi, energian tarvetta lisäävien stressitekijöiden huomioiminen 3. Yksilöllinen ravitsemushoito: Mieliruuat Ruuan rakennemuuntelu Rikastaminen elintarvikkeilla ja/tai täydennysravintovalmisteilla Annoskoon ja ateriarytmin tarkistaminen
Terveyttä edistävä VRN 2005 Energiatasot: pieni, keskikoko, suuri, erittäin suuri (1400-1800-2200-2600 kcal) Sairaalan perusruokaa Tehostettu (repro) Enemmän proteiinia (20 E%) Enemmän rasvaa (40 E%) Pieni annoskoko Lisänä kliiniset täydennysravintovalmisteet
Energian tarvearvio Kcal/ paino kg Perusaineenvaihdunta (PAV ) 20 Vuodepotilas (PAV + 30 %) 26 Liikkeellä oleva/itse ruokaileva (PAV + 50 %) * 30 Sairaudesta toipuva tai levoton ja paljon liikkuva 36 * esim. 30 kcal x 60 kg = 1800 kcal/vrk
AIKA MERKITTÄVÄ PAINON MENETYS % LÄHTÖ- PAINOSTA 1 VKO 1-2 Yli 2 1 kk 5 Yli 5 VAIKEA PAINON MENETYS % LÄHTÖPAINOSTA 3 kk 7,5 Yli 7,5 6 kk 10 HÄLYTYSRAJA Yli 10
Stressitekijän vaikutus energian tarpeeseen: hypermetabolia-, hyperkataboliatilat esim. syöpäpotilaat energiantarpeen arviointi tapauskohtaisesti, painonseuranta kuume: +10 % / kuumeaste postoperatiivinen tila: +10 % sepsis +20-40 % trauma + infektio +30-55 % peritoniitti +5-25 %
Proteiinintarve Terveillä 0.8-1 g/kg/vrk (10-20 E%) Sairailla ja ikääntyneillä 1.5 g/kg/vrk, jopa 1.5-2 g /kg /vrk Proteiinien lähteitä: Naudanliha Kala Kanamuna Maito ja piimä Juusto Leipä 19 g/100g 20 g/100g 7 g/1 kpl 7 g/2 dl 7 g/30 g 2 g/1 viipale
Ruokahaluttomalle toiveruokalista Makumuutoksista kärsivän kohdalla yksilölliset toiveet huomioon mm. mausteet Pahoinvoivalle tuoksut minimiin Ruoka-aikojen joustavuus Nopea reagointi ruokailuongelmiin: ongelmat ravinnon nauttimisessa: rakenne, konsistenssi, maku säännöllinen ruokailu ei onnistu Jos toistuvasti >25 % suunnitellusta annoksesta syömättä (kts. seurantalomakkeet!)- tehtävä jotain!
Ateria Kellonaika Energiasisältö (% kokonaisenergian saannista) Aamiainen Lounas Iltapäivän välipala Päivällinen Iltapala 07.00-08.30 11.00-13.00 14.00-15.00 17.00-18.30 20.00-21.00 15-20 25-30 10-15 25-30 10-20
Sari Aalto Savonia-amk terveysala LÄHDE: KYS-OHJE 2014
Kun ruoka ei maistu: Pienet annoskoot Tihennetty ateriarytmi; ruokaa usein tarjolla Energiatiheyden lisääminen rasvoilla ja hiilihydraateilla (proteiineilla) Maitovalmisteiden rasvapitoisuus kohtalainen tai suuri Ei muitakaan kevyt tuotteita Täydennysravintovalmisteiden käyttö ruuan sekaan/osana Hyvä maku tärkeä
Ruuan rikastaminen/energiapitoisuuden lisääminen elintarvikkeilla Rasva kasviöljy: 100 % rasvaa margariini: 28-80 % rasvaa voi: 80 % rasvaa kerma, kasvirasvakerma, smetana: 5-40 % rasvaa juusto, tuorejuusto: 5-40 % rasvaa Proteiinit maitojauhe, kananmuna Hiilihydraatit - sokeri, hunaja, siirappi
Energia-/proteiinirikkaat elintarvikkeet sekä sokeri ovat monipuolisia ja käyttökelpoisia: kotioloissa, osastolla edullisia maultaan tuttuja helppoja käyttää sopivat hyvin pitkäaikaiseen käyttöön vinkit ja ruokaohjeet potilaalle ja omaisille ravitsemushoitoon kotona
Esimerkki ruuan rikastamisesta: Perunasose 1dl annos Perunasose kevyt maitoon 80 kcal, 2 g prot. + 1 rkl margariinia 150 kcal +1rkl margariinia ja 2 rkl kahvikermaa 240 kcal +1rkl margariinia ja 2 rkl kahvikermaa ja 1 rkl maitojauhetta 285 kcal, 7,5g prot.
Esimerkki ruuan rikastamisesta: Kaurapuuro veteen 110 kcal, 4,5 g prot. Kaurapuuro vesi+kevytmaito 175 kcal, 9 g prot. + 1 rkl 80% margariinia 250 kcal, 9 g prot. + 1 rkl 80% margariinia ja hunajaa 285 kcal, 9 g prot. Kaurapuuro kevytmaitoon 220 kcal, 12,5g prot.
Kliiniset täydennysravintovalmisteet avuksi, jos energian/proteiinin saannin lisäys ei ole riittävä elintarvikkeilla Täydennysravintojuomat Jauhemaiset energiaa (hiilihydraatteja) ja/tai proteiineja sisältävät monipuoliset valmisteet sekoitetaan muuhun ruokaan/juomaan Vanukkaat, pirtelöt, kiisselit
Täydennysravintojuomat Energiaa 170 400 kcal/tetra Proteiineja 8-20 g/tetra Useita eri makuja rohkaistaan kokeilemaan Myös kirkkaita, mehumaisia valmisteita etenkin, jos pahoinvointia, kuiva/kipeä suu, nielemisvaikeuksia Tarjoilulämpötila keskeinen maistumisen kannalta Jääpaloina, vanukkaina, osana jälki- ja välipalaruokia (pirtelöt, kiisselit ja hyydykkeet ) Osa sopii ainoaksi ravinnonlähteeksi
Jauhemaiset täydennysravintovalmisteet Sekoitetaan muuhun ruokaan Käytön ohjaus tarpeen Kuitulisä Stimulance, kuitua 76 g karkeaan ruokaan Energiaa Semper Energia (hh 94 g/100 g), Fantomalt (hh 95 g/100 g), neutraalin makuisia Proteiineja Protifar (89 g/100g), lievä kananmunamainen sivumaku, väri vellit, puurot, maitovalmisteet
Esimerkkejä ruokien täydentämisestä Ruokalaji Täydennys Perunasose Margariini+kerma Lihakastike Kerma+maltodekstriini Laatikkoruoat Maltodekstriini+joihinkin kerma Keitot, padat Maltodekstriini Kiisselit Maltodekstriini+kermavaahto Hiutalepuurot Margariini+kerma+malto-dekstriini
Kauravelli 125 ml + 10 g monip. jauhe + 1 rkl Rasvaton piimä 100 ml piimä 2.5 % marg. 70-80 % Kahvi + sokeri 150 ml Mustikkakeitto 200 ml Kanakeitto 150 ml Kauravelli 150 ml + 10 g monip. jauhe + 1 rkl marg. 70-80 % Mehukeitto 200 ml Kahvi + sokeri 150 ml Mehukeitto 200 ml Vihannessosekeitto 100 ml Ohravelli 100 ml + 10 g monip. jauhe + 1 rkl marg. 70-80 % Kahvi + sokeri 150 ml + runsasproteiininen täydennysrav.juoma 700 kcal 27 g prot. neste 1500 ml 1500 kcal (30 kcal/kg) 53 g prot. (1 g/kg) neste 1700 ml (33 ml/kg)
Ikä 75-vuotta, sairastaa keskivaikeaa dementiaa, asuu dementiakodissa Paino 54 kg, pituus 160 cm -> painoindeksi 21 Painoindeksi alle suositeltavan rajan 23, paino ei saisi enää laskea Syö itse joten kuten, ruokahalu melko huono Hoitajat hieman huolissaan, mitään toimenpiteitä ei kuitenkaan tehty ravitsemuksen parantamiseksi
Aamupala klo 8.30 Päiväkahvi klo 14.00 Kaurapuuro 1 dl, syöty 1/5 Iso kupillinen kahvia + kerma 1 rkl Mehukeitto (sokeriton), ½ dl, 1/5 + 2 palaa sokeria Leipäviipale + leikkele Pienipala täytekakkua + levite ½ tl Lasi omenamehua Lasi kevyt maitoa, juotu ½ Lounas klo 11.30 Päivällinen klo 16.30 Pieni annos kaalilaatikkoa, syöty 2/5 Juustokeittoa 3 dl, syöty 1 ½ dl Puolukkahilloa 2rkl, syöty 1 rkl Lasillinen kevyt maitoa Porkkana keitetty 2/3 dl, syöty puolet Leipäviipale + levite ½ tl Leipäviipale + levite ½ tl, syöty puolet Lasillinen kevyt maitoa Marjakiisseli 1 ½ dl Iltapala klo 18.00 Leipäviipale + levite ½ tl, syöty puolet 1 siivu juustoa, syöty puolet Iso kupillinen kahvia + kerma 1rkl YHTEENSÄ + 2 palaa sokeria n. 1000 KCAL
Aamupala TARJOLLA KLO 7.30-10.00 Päiväkahvi KLO 15.00 Kaurapuuro 1 dl + VOISILMÄ, syöty 1/5 Iso kupillinen kahvia + kerma 1 rkl Mehukeitto (SOKERILLINEN), ½ dl, 1/5 + 2 palaa sokeria Leipäviipale + leikkele Pienipala täytekakkua + levite 1 TL Lasi omenamehua Lasi TÄYSMAITOA, juotu ½ 1 DL RUNSAS ENERGISTÄ TÄYDENNYSRAVINTOVALMISTETTA 150 KCAL Lounas klo 11.30 Päivällinen klo 16.30 Pieni annos kaalilaatikkoa, syöty 2/5 Juustokeittoa 3 dl + ÖLJYÄ 1 RKL, Syöty 1½ dl Puolukkahilloa 2rkl, syöty 1 rkl Lasillinen TÄYSMAITOA Porkkana keitetty 2/3 dl, syöty puolet Leipäviipale + levite 1 TL Leipäviipale + levite ½ tl, syöty puolet 1 DL RUNSAS ENERGISTÄ Lasillinen TÄYSMAITOA Marjakiisseli 1 ½ dl + kermavaahtoa ½ dl TÄYDENNYS- RAVINTOVALMISTETTA Iltapala klo 18.00 Leipäviipale + levite 1 TL, syöty puolet 1 siivu juustoa, syöty puolet Iso kupillinen kahvia + kerma 1rkl YHTEENSÄ + 2 palaa sokeria n. 1400 + 300 = 1700 kcal MARJAKIISSELI 1 ½ DL JA KERMAVAAHTOA ½ DL
Tarjottavan ruoan annoskokoa ei suurenneta Ruoan energiatiheys on tavallista suurempi Puuroihin ja keittoihin lisätään öljyä, margariinia tai rasvasekoitetta Leivänpäällysrasvan määrää lisätään Ei käytetä kevyttuotteita Energiatiheyttä lisätään rasvoilla tai hiilihydraateilla Ravintoainetiheyttä lisätään täydennysravintovalmisteilla Ruuan tärkein ominaisuus hyvä maku Rasvan määrä- ja laatutavoitteista tingitään
http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuosituk set/erillisryhmat/ikaantyneet/ http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuosituk set/erillisryhmat/ravitsemushoitosuositus/