Ympäristönhoitoa edistävä neuvonta Aino Launto-Tiuttu, Janne Heikkinen ja Silva Wilander TEHO Plus -hanke
Kuva Ville Heimala Esityksen sisältö Miksi ympäristöneuvontaa? Neuvonta tulevassa maaseutuohjelmassa TEHO Plussan neuvontamalli Työkaluja neuvojille ja viljelijöille TEHO Plus -hankkeen ympäristöneuvontakäynnillä suositeltuja toimenpiteitä
Tilakohtaisella neuvonnalla tavoitteisiin Toimien kohdentaminen tilatasolla Palaute TEHO-tiloilta positiivista TEHO Plus hankkeen teettämässä tutkimuksessa suojavyöhykeneuvonnan hyödyt ovat suuremmat kuin kustannukset Tilakohtainen neuvonta todettu kustannustehokkaaksi vesiensuojelukeinoksi mm. Saksassa ja Tanskassa Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen (mm. paikkatietoaineisto ja tilakohtaiset tiedot) Kuva Ville Heimala
Maatilaneuvonta tulevassa maaseutuohjelmassa 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa, kohderyhmä viljelijät, tarvittaessa myös viljelijäryhmä Neuvojien valinta kilpailutus, Mavivastaa EU: valinta hankintamenettelyn kautta Valintakriteerit neuvojille: toisen asteen tutkinto, soveltuva neuvontakokemus, arvonlisäverovelvollinen toimija, sitoutuminen korvaukseen Valinta kriteerien ja pisteytyksen perusteella Alkukoulutus neuvontajärjestelmän yleisistä periaatteista ja aihealueista Sähköinen tentti aihealueiden sisällöstä ja tiedon etsimisestä Neuvojan hyväksyntä voimassa koko ohjelmakauden Maviylläpitää neuvojarekisteriä ja tarjoaa täydennyskoulutusta
Kuva Ville Heimala tulevassa Maatilaneuvontatulevassa maaseutuohjelmassa 2/2 Tavoitteena vahvistaa viljelijän osaamista eri aloilta: ympäristö, kasvinsuojelu, tuotantoeläimet ja terveydenhuoltosuunnitelmat, tuotantoeläimet ja elintarvikkeet sekä täydentävät ehdot, luomu kasvintuotanto ja luomu tuotantoeläimet, energia Tavoitteena myös vähentää sanktioriskiä ja valvonnan pelkoa Viljelijä valitsee neuvojan, aihealue valitaan viljelijän tarpeen mukaan. Korvaus maksetaan hyväksytylle neuvojalle tai neuvontaorganisaatiolle (63 /h, maksimissaan 3500 /tila/ohjelmakausi) Lisätietoa ja materiaalia: www.maaseutu.fi Neuvo 2020 -osio 5
Tilakohtaisten karttojen tausta-aineistot aineistot ja paikka Maanmittauslaitoksen tiedot (avoin) Lohkon kaltevuustiedot (MML:n digitaalinen korkeusmalli) Peruskartta Ilmakuvat Maaseutuviraston tiedot Digitaalinen lohkoaineisto (Mavi) Tilakohtaiset tiedot Ympäristöhallinnon tiedot (avoin) Valuma-alueet Pohjavesialueet NATURA-alueet Ilmakuvat (SYKE) ELY-kohtaiset tiedot Lohkojen maalaji ja P- luokka (tiedot tilalta) Ravinnetaseet (laskenta tilan lohkokirjanpidosta) Yleissuunnitelmat Inventoidut perinnemaisemat (ELY-keskukset, Y- vastuualue) Tulevaisuuden Ympäristöportaali/Vipu Erityisympäristötukisopimukset (ELY-keskukset, E- vastuualue) Tulevaisuuden tiedot RUSLE (MTT) Ravinnetaseiden viitearvot (MTT)
Kartat ovat havainnollinen tapa esittää asioita ja löytää yhteyksiä -Neuvojan ei tarvitse tuntea maastoa täydellisesti -Yhteisymmärrys löytyy helpommin kartalta -Tilakohtaiset yhteistyömahdollisu udet. Esim. kosteikot, suojavyöhykkeet ja lumo-alueet Tilakohtaisia aineistoja neuvonnan tueksi
Lohkokohtaiset typpitaseet -Ravinnetasei den visualisointi voi avata ongelmia -Viljelykierto -Kaltevuus -Maan kasvukunto
Materiaalia viljelijöille ja neuvojille 1/3 www.ymparisto.fi/tehoplus Maatilan ympäristökäsikirja / Gårdens miljöhandbok Maatilan ympäristötesti / Gårdens miljötest Lannanluovutuksen sopimusmalli / Avtalsmall för överlåtelse av stallgödsel Ravinnetaselaskuri, lannoite-ja lantalaskuri, fosforilaskuri Mallitilaverkosto viljelijähaastatteluina Kuva: Ville Heimala
Materiaalia viljelijöille ja neuvojille 2/3 Viherlannoitusopas / Gröngödslingsguide Huolehdi pellostasi vinkkejä vuokranantajalle ja vuokralaiselle/ Tavara pådinåker tipsför arrendegivaren och arrendatorn Kruusilankosteikko -yhteistyön tulos (vain sähköisenä) Maatilaluonnon monimuotoisuus pientareilta pelloille, kedoilta kosteikkoihin
Materiaalia viljelijöille ja neuvojille 3/3 Viljely muuttuvassa ilmastossa/ Att odla i förändrat klimat Ekosysteemipalvelut maatilalla Esikasvin vaikutus viljojen, öljykasvien ja perunan viljelyyn Kerääjäkasviopas Raportti vedenlaatumittausten tuloksista Lantaopas kasvinviljelytiloille (tulossa) Perunan, porkkanan ja sokerijuurikkaan viljelykiertojen vaikutukset kasvintuhoojiin ja ravinnetaseisiin Kuva Ville Heimala
Luonnonmukainen peruskuivatus Tulvatasanteet, loivat luiskat, mutkat, pohjapadot, eroosiosuojaukset Parantaa peltojen kuivatusta, edistää vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta Hidastaa veden kulkua, tasaa virtaamia ja vettä ojissa kuivanakin aikana Pinta-alan tarve kasvaa mutta jatkossa kunnossapitotarve vähenee ja kustannukset pienenevät Ei-tuotannollista investointitukea uudella kaudella luonnonmukaiseen vesirakentamiseen Kuva Ville Heimala
Ravinnetase Peltotase = Satokasville annetut ravinteet sadon mukana poistuneet ravinteet Positiivinen tase ravinteita on jäänyt hyödyntämättä Lohkokohtainen ravinnetase kertoo Pellon kasvukunnosta Mahdollisesta ravinteiden liikakäytöstä Viljelykasvien välisestä ravinteiden käytöstä Vuosittaisista sääoloista johtuvista satovaihteluista Ravinnetase hyvä työkalu tilan viljelytoimien arviointiin Kuva Ville Heimala
Lannan hyödyntäminen Lanta voi lisätä maan sadontuottokykyä myös maanparannusvaikutuksen takia Ravinnehuuhtoumien minimoimiseksi lantaa käytetään vain kasvien todellisen ravinnetarpeen mukaisesti Lannan saamiseksi myös kauempana sijaitseville lohkoille tarvitaan etävarastoja, tilojen välistä yhteistyötä ja/tai lannan prosessointia Kuva Ville Heimala
Lannan käsittely Kuva Ville Heimala Lietteen hapotus levitysvaiheessa vähentää ammoniakkipäästöjä letkulevityksessä Kompostoinnilla lanta tasalaatuiseksi, rikkakasvien ja hajuhaittojen vähentyminen. Lietteen fraktiointi separoimalla: P-pitoinen kuivajae voidaan kuljettaa kauemmas, nesteosassa typpi liukoisessa muodossa Biokaasutuksesta lämpöä ja energiaa, mädätysjäännös lannoitteeksi, typpi kasveille käyttökelpoisessa muodossa
Jaloittelutarhan ympäristökuormituksen vähentäminen Kuva Ville Heimala Mitoitus vähintään 6 m²/nauta, pinta-ala yhteensä aina vähintään 50 m² Ympärivuotisen tarhan etäisyys vesistöstä/talousvesikaivosta 30-100 m ja valtaojasta 10 m Vaihtopohjaisen tarhan pintakerrokset suodattavat ja sitovat itseensä ravinteita. Valumavesien käsittely, esim. suodattamalla tai johtaminen keräilyaltaaseen tai lietesäiliöön. Eläinten hyvinvointi lisääntyy ja sorkkaterveys paranee. Naapurit huomioitava, mutta maatalouden imagohyöty!
Alus- ja kerääjäkasvien käyttö Tavoitteena kasvipeitteinen maa sadonkorjuun jälkeen Typen huuhtoutuminen ja eroosio vähenevät syksyllä Kuivattaa maata syksyllä helpottaen syystöitä Vähentää rikkakasvipainetta Siirtää ravinteita seuraavan satokasvin käyttöön Kuva Ville Heimala
Energiatehokkuuden lisääminen Energianeuvontaan tukea ja katselmukseen investointitukea Uusiutuvan energian käyttö ja energiantuotanto tilalla: maalämpö, hake, lämmön talteenotto maidosta tai lietteestä jne. Kuivurin eristäminen, kuivaus päiväsaikaan mahdollisuuksien mukaan Kevytmuokkaus tai suorakylvö Laitehankinnoissa kulutus huomioon Kuva Ville Heimala
KIITOS MIELENKIINNOSTANNE TEHO Plus -tiimi: Aino Launto-Tiuttu, puh. 040-769 9055 Silva Wilander, puh. 0400 383 806 Kuva Ville Heimala Varsinais-Suomen ELY-keskus Itsenäisyydenaukio 2, PL 523 20101 TURKU Puh. 0295022 500 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ymparisto.fi/tehoplus