Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Kartta- ja ilmakuvatarkastelu turvetuotannon kannalta tärkeillä vyöhykkeillä (EO/tu) sijaitsevista soista Hanna Kondelin maaliskuu 2011 Johdanto Pirkanmaan liitto on saamassa valmiiksi Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan, joka täydentää maakuntakaavan turpeenottoalueiden varauksia. Turpeenottoon varattavat alueet sijaitsevat maakunnan luoteis- ja osittain lounaisosissa. Vaihemaakuntakaavassa on 23 turvetuotannon kannalta tärkeää vyöhykettä, jotka on merkitty kaavaan EO/tu-merkinnällä. Vyöhykkeillä on 113 Geologian tutkimuskeskuksen tutkimaa suota. Näistä 31 on tutkittu aiemmassa luontoselvityksessä, ja osoitettu kaavassa kohdemerkinnällä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaisesti Pirkanmaan liitto pyrkii kaavalla ohjaamaan turvetuotantoa jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille ja käytöstä poistetuille suopelloille. Tässä toimeksiannossa selvitetään vyöhykkeillä olevien luontoselvityksen ulkopuolelle jääneiden soiden ojitustilanne. Tarkoituksena on ennen kaikkea selvittää, sijaitseeko vyöhykkeillä VAT:n vastaisia soita, jotka on syytä jättää vyöhykkeiden ulkopuolelle vielä kaavan viimeistelyvaiheessa. Tässä selvityksessä ei kohdekohtaisesti toisteta aiempien luontoselvitysten havaintoja, vaan keskitytään ilmakuvien ja karttojen tulkintaan, ja esitetään eräitä tarkentavia arvioita suoverkostosta aiempiin selvityksiin verrattuna. Lisäksi on otettu huomioon muutama oma aikaisempi havainto alueen soille tehdyiltä maastokäynneiltä vuosina 1983-2009. Kaavaluonnoksen turpeennoston kannalta tärkeiksi ehdotetuista vyöhykkeistä esitetään kuvaukset, joissa tarkastellaan kunkin vyöhykkeen rajauksen sisällä olevaa ojittamatonta suoluontoa, alueisiin välittömästi rajautuvien ojittamattomien soiden luontoarvoja sekä kunkin alueen lähellä sijaitsevien soidensuojelukohteiden suhdetta turpeennostoon suunniteltuihin vyöhykkeisiin. Mahdollisia vaikutuksia ei kuitenkaan ole käytettävissä olleessa ajassa ollut mahdollista arvioida perusteellisesti. Vaikutuksista soidensuojelukohteiden verkostoon ei juuri ole tehty kannanottoja, koska selvityksessä kaavan vaikutuksista asiaa on jo arvioitu. Koska kuitenkin vireille on tullut eräitä uusia suoluonnon kannalta merkittäviä hankkeita, on näistä esitetty maininnat asianomaisissa kohteissa. Aineisto ja menetelmät EO/tu -vyöhykkeet käytiin läpi kartta- ja ilmakuvatulkintana. Aineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikan tietoja. Käytettävissä oli myös
valtakunnallisen soiden ja turvemaiden strategiatyön yhteydessä Suomen ympäristökeskuksessa koottu aineisto ojittamattomista suolaikuista. Tulkinnassa arvioitiin soiden luonnontilaisuutta, suoyhdistymätason rakennepiirteitä sekä kasvillisuuden ilmakuvilta tulkittavissa olevia piirteitä. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin, onko EO/tu -vyöhykkeillä SYKEn suolaikkuaineistossa mukana olevia luonnontilaisia laikkuja, joiden koko olisi yli 50 hehtaaria (suolaikkutietokanta tältä alueelta ei toistaiseksi sisällä pienempiä laikkuja). Seuraavaksi selvitettiin kuinka paljon ja minkä kokoisia ojittamattomia pieniä laikkuja EO/tu -vyöhykkeillä on. Lisäksi käytiin läpi Pirkanmaan suoluonnon tilaa käsittelevä selvitys sekä kaavan valmistelussa aiemmin tehdyt selvitykset soista ja niiden käytön mahdollisista monimuotoisuusvaikutuksista, ja niiden tulokset otettiin huomioon soveltuvin osin. Selvitykset todettiin perusteellisiksi ja hyvin tehdyiksi, eikä niiden tuloksiin puututa tässä yhteydessä. Soiden luonnonarvoselvitys Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on tekeillä soiden luonnontilaisuuden arviointimenetelmä liittyen valtakunnallisen suostrategian valmisteluun (menetelmän kuvaus liitteessä 1). Tämä menetelmä on tarkoitettu auttamaan päätettäessä, voidaanko jotakin tiettyä suota tai suokokonaisuutta käyttää tavalla, joka muuttaa suota huomattavasti. Pyrkimyksenä on, ettei suoluonnon tila heikkenisi soiden käytön takia. Menetelmä on edelleen luonnosvaiheessa, mutta sitä on jo käytetty jonkin verran SYKEn suolaikkuprojektissa. Menetelmässä suot luokitellaan eri piirteiden perusteella 6-portaisesti. Luokat 0 ja 1 ovat sellaisia, joiden käyttö ei aiheuta suoluonnon tilan heikkenemistä. Luokkaan 2 luokiteltujen soiden osalta on otettava huomioon, onko niillä seudullista merkitystä. Tietysti suon käytössä on otettava huomioon myös vaikutukset suon ulkopuolella, esimerkiksi asutukseen ja vesistöihin. Tässä raportissa menetelmää on käytetty koko yksittäisen EO/tu -vyöhykkeen soiden tilan arviointiin karttojen ja ilmakuvien perusteella. Parempi taso olisi käyttää soiden valuma-alueita, mutta siihen ei ollut mahdollisuuksia. Koko alueiden arvioinnin lisäksi arvioitiin joitakin luonnonarvoiltaan merkittävimpiä ojittamattomia suolaikkuja, jotka poikkesivat vyöhykkeiden yleisestä luonnonarvotasosta. Näiden osalta käytettiin tarkennettua luokitusta, jossa arvoihin voidaan lisätä 0.25, 0.5 tai 0.75. Tulokset Suolaikkutietokannan analyysi osoitti, että EO-rajauksissa ei ollut ojittamattomia yli 50 hehtaarin suolaikkuja. Tämän vaiheen jälkeen keskityttiin pienempiin ojittamattomiin
laikkuihin. Merkittäviä pienempiäkään ojittamattomia laikkuja ei löytynyt. Kultakin kohteelta esitetään yksityiskohtaiset kuvaukset ojittamattomista suolaikuista siltä osin kun ne eivät ole tulleet esiin aiemmissa selvityksissä. Liitteessä 2 (erillinen liitetiedosto) on lisäksi karttakuvat kaikista ojittamattomista laikuista alueilla. Oheisessa taulukossa on esitettynä EO/tu -vyöhykkeiden suoarvoluokitus. Luokat 0-1 ovat ilman erillistä harkintaa luonnonarvojensa puolesta turpeennostoon käytettävissä, mikäli niiden käyttö ei aiheuta muita ympäristönsuojeluongelmia. Joiltakin ojittamattomilta suolaikuilta esitetään yksityiskohtainen luokitus, koska niiden arvoluokka on korkeampi kuin vyöhykkeen yleisarvo. Ne eivät kuitenkaan ole niin merkittäviä, että niiden perusteella pitäisi nostaa koko vyöhykkeen arvoa.
Taulukko 1. Pirkanmaan vaihekaavan EO/tu -vyöhykkeiden soiden arvoluokitus Arvoluokitus alue suo vaikutuksia luontoarvoihin alueen sisällä vaikutuksia ulkopuolisiin soihin EO/tu 1 1 ei ei EO/tu 2 1 ei ei EO/tu 3 1 ei ei Louhinneva 2.25 selvitettävä EO/tu 4 1 ei ei Paukajärven eteläpäässä olevan ojittamattoman suolaikun tila ja mahdolliset vaikutukset EO/tu 5 1 ei siihen selvitettävä Pohjasneva 1.5 EO/tu 6 1 ei ei EO/tu 7 1 ei ei Koiraviidansuo 1.25 EO/tu 8 1 ei ei EO/tu 9 1 ei ei vaikutukset Mustakeitaan Valkeisennevan ojittamattoman osan ojittamattomaan osaan EO/tu 10 1.25 luontoarvot selvitettävä selvitettävä EO/tu 11 1 ei ei Kuusikeidas 2 EO/tu 12 1.25 ei ei Takalassuo 1.5 EO/tu 13 1 ei ei EO/tu 14 1 ei ei EO/tu 15 1 ei ei Suovanneva 1.5 EO/tu 16 1 ei ei Unnanneva 2 Kallioiden välissä olevan suolaikun luontoarvot EO/tu 17 1 selvitettävä EO/tu 18 1 ei ei EO/tu 19 1 ei ei EO/tu 20 1 ei ei EO/tu 21 1 ei ei EO/tu 22 1 ei ei EO/tu 23 1 ei ei huomautuksia länsireunassa ojittamatonta laidetta ko. laikku sijaitsee vyöhykkeen ulkopuolella
Kohteiden kuvaukset Vyöhykkeiden arvoluokitus on tehty käyttäen valtakunnallisessa suo- ja turvemaastrategiassa esitettyä soiden arvoluokitusta, jossa luokat ovat 0-6. Täysin ojitetut alueet kuuluvat luokkiin 0 tai 1. Mikäli vyöhykkeellä on ojittamattomia soita, ne on mainittu kuvauksissa. Joidenkin ojittamattomien laikkujen arvoluokitus on merkitty taulukkoon 1 erillisenä. Näiden soiden osalta on syytä ottaa huomioon seudullinen arvo, kuten luonnontilaisuustarkastelussa (Liite 1) todetaan. Lisäksi kuvauksissa on mainittu lähiympäristössä sijaitsevia vähänkin merkittäviä luonnontilaisia soita. Nämä eivät kuitenkaan vaikuta vyöhykkeeltä mahdollisesti tapahtuvaan turpeennostoon, mikäli siitä ei ole erikseen mainittu. EO/tu1 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole kartta- ja ilmakuvatulkinnan perusteella merkittäviä suoluontoarvoja. Tuuranevan keskiosan itäpuolella on EO/tu1-rajauksen sisällä vajaan 20 hehtaarin laajuinen vain reunoilta ojitettu avosuoalue. Vyöhykkeellä on Räntäsalonnevan ja Tuuranevan isot turvesuot. Räntäsalonnevan vieressä Seinäjoen itäpuolella on varsin luonnontilainen rahkakeidas, joka on perustellusti jätetty pois EO/tu1-rajauksesta. Vyöhykkeen pohjoispään koillispuolella n. kilometrin päässä on Matolamminnevan- Portaanpäännevan alue, joka rajoittuu Pirjatannevan Natura-alueeseen. Siellä on melko laajalti ojittamatonta avosuota, pääasiassa rahkakeidasta, jossa on myös minerotrofisia juotteja. Reunat on ojitettu melko kattavasti. Alueelle on juuri tullut vireille turpeenottohanke. EO/tu2 EO/tu2 -rajauksen sisällä ei ole ojittamattomia soita eikä merkittäviä suoluontoarvoja. Hanhinevan turpeennostoalueen pohjoispäässä EO/tu2 -rajauksen välittömässä läheisyydessä Hanhilammen länsi- ja pohjoispuolella on keskustaltaan ojittamaton viettokeidassuo. Saman turvekentän itäpuolella on Niskalammen ympäristössä keskustaltaan ojittamaton avosuo. Niskalammesta koilliseen on Suutarinhaudanmäen länsipuolella pieni varsin luonnontilainen viettokeidas. Suutarinhaudanmäen itäpuolella, vielä aika lähellä EO/tu2 -vyöhykettä, on Särkinevan keskeisiltä osiltaan hyvin luonnontilassa säilynyt viettokeidassuon ja keskiboreaalisen aapasuon sekayhdistymä. Sen lounaisreunassa Polvenkankaan itäreunalla on rehevää ruohoista nevakorpea, jossa kasvavat mm. kampasammal (Helodium blandowii) sekä keltanupikka (Mitrula paludosa). Sompanevan turvesuon leveän osan koillispuolella on keskustaltaan ojittamaton keidassuo. Kärppäjärven länsirannalla on melko luonnontilainen rahkakeidas, jonka läpi lasketaan Salojennevan turvesuon vesiä.
EO/tu3 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja lukuunottamatta Louhinnevan länsiosaa, jossa on kohtalaisen laaja vesitaloudeltaan ilmeisen häiriintymätön alue. Vyöhykkeen lounaiskolkalla Teerinevan keskustassa on pari hehtaaria ojittamatonta karua avosuota. Pirttinevan turvesuon itäpuolella EO/tu3 - vyöhykkeen rajalla on muutama hehtaari ojittamatonta karua avosuota ja rämettä. Kokonnevan keskustassa on muutaman hehtaarin ojittamaton rahkakeidas (GTK:n tutkiman suon länsipuolella). Kankariluoman varressa on muutaman hehtaarin laajuinen ojittamaton runsaspuustoinen räme. Louhinnevalla (A) on karu osittain luonnontilainen aapasuo, yhteensä vajaa 20 ha. Vyöhykkeen pohjoiseen pistävän ulokkeen länsipuolella siihen rajautuvat Ison Ristinevan keskeisiltä osiltaan ojittamaton karu aapasuo sekä sen pohjoispuolella Lylynevan rahkakeidassuo. Vyöhykkeen pohjoispään itäpuolella on Päretnevan soidensuojelualue. EO/tu3 -vyöhykkeeseen rajoittuu kaakossa Kilpilamminnevan n. 10 hehtaarin laajuinen ojittamaton neva- ja rämealue. Vyöhykkeen tuntumassa Virkanevan pohjoispuolella on Hangasnevan keskiosiltaan ojittamaton epämääräisesti rakentuneen viettokeitaan ja karun aapasuon yhdistelmä. EO/tu4 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Saunanevan itäreunalla on muutaman hehtaarin ojittamaton ilmeisesti minerotrofinen neva/nevaräme. Sormusnevan keskellä on ojituksen ympäröimänä karu neva/nevaräme. Ison Keisarijärven itärannalla on kymmenkunta hehtaaria pienten kivennäismaasaarekkeiden rikkomaa karua rämettä. Vyöhykkeen koillisrajalla on Isonevalla kymmenkunta hehtaria ojittamatonta rahkakeidasta reunoiltaan täysin ojitetulla suolla. Varisnevan lounaisosassa on EO/tu4 - vyöhykkeestä ulos rajattu muutaman hehtaarin ojittamaton neva/nevarämealue. Isosta Keisarijärvestä kilometrin verran kaakkoon, aika lähellä EO/tu4 -vyöhykettä on Ison Närhinnevan soidensuojelualue. EO/tu5 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Vyöhykkeen läntisimmässä kolkassa Pohjasnevalla on muutaman hehtaarin laajuinen ojittamaton avosuo-osa. Pohjasnevan itäpuolella on osin ojittamaton, ohutturpeinen rämealue, jonka läpi virtaa noro (Suopatamo). Rämeellä saattaa olla suojeluarvoa. Paukajärven eteläpäässä Kokkonevan turvesuon länsipuolella on vyöhykkeen välittömässä läheisyydessä yli 20 hehtaarin ojittamaton avosuoalue. Siitä n. kilometrin päässä länteen on Silmänevan soidensuojelualue. Haukkanevan soidensuojelualue on vajaan kilometrin päässä EO/tu5 -vyöhykkeen pohjoispuolella ja Ruuhinevan soidensuojelualue hiukan kauempana.
EO/tu6 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Sydänmaannevan keskellä on n. 5 hehtaarin laajuinen ojittamaton rahkakeidaslaikku. Ison Närhinnevan soidensuojelualue on n. kilometrin päässä alueen länsipuolella. EO/tu7 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Koiraviidansuon keskellä on muutaman hehtaarin laajuinen ojittamaton avosuo. Se on reunaojien takia pahasti kuivunut aapasuo. Ison Närhinnevan soidensuojelualue on n. puolen kilometrin päässä EO/tu7 -vyöhykkeen pohjoispäästä. Alueen itäpuolella, EO/tu7:n ja EO/tu22:n välissä on ojittamaton laaja Pahkaneva, jonne on haettu ympäristölupaa turpeennostoon. EO/tu8 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Latikkanevan turpeennostoalueen itäreunalla on n. 10 hehtaarin laajuinen ojittamaton rahkakeidas. Latikkanevan luoteispuolella Latikkalammen ympäristössä on parin hehtaarin laajuinen luonnontilainen neva- ja rämealue. Alueen pohjoisrajalla on Pohjoisnevan itäreunalla kaksi karttaan merkittyä lähdettä ojitetulla alueella. Siitä koilliseen on Nyrkännevan ojittamaton rämealue lähellä EO/tu8 - vyöhykkeen rajaa. Nyrkännevan pohjoispuolella on Natura 2000-ohjelmaan kuuluva Raatosulkonnevan erikoinen rinnesuoalue ja sen länsipuolella Keski-Kouran ja Pikku- Kouran ympärillä luonnontilainen neva- ja rämealue. Alueelta on löytynyt vaarantunut nummirahkasammal (Sphagnum molle) sekä seudulla hyvin harvinaiset kultasirppisammal (Loeskypnum badium), kultakuirisammal (Warnstorfia sarmentosa), hetesirppisammal (Scorpidium revolvens) ja lettoväkäsammal (Campylium stellatum). Välittömästi EO/tu8 -vyöhykkeen kaakkoispuolella on Rengassalon luonnonsuojelualue. EO/tu8 -alueen eteläpäähän rajoittuu sen länsipuolella Peurasalmen erikoinen harjunreunussuo, joka on EO/tu8 - ja EO/tu9 -vyöhykkeiden välissä. EOtu9 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Ristinevan eteläpäässä ja itäreunalla on n. 20 hehtaarin ojittamaton keidassuoalue, enimmäkseen rahkakeidasta. Se on suurimmaksi osaksi rajattu ulos alueesta. Välittömästi EO/tu9 -vyöhykkeen kaakkoispuolella on Saukonsuon edustava aapasuo, jolla on turpeennoston ympäristölupahakemus vireillä. Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura-alue on välittömästi EO/tu9 -vyöhykkeen eteläpään vieressä länsi- ja lounaispuolella.
EO/tu10 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Huhdannevan keskiosassa on muutaman hehtaarin laajuinen ojittamaton rahkarämelaikku reunoilta täysin ojitetulla suolla, ja Lettolamminkeitaan turpeennostoalueen itäpuolella on vastaava laikku, joka on itäreunaltaan ojittamaton. Mustakeitaan keskiosassa on liki 10 hehtaaria ojittamatonta karua rämettä. Välittömästi vyöhykkeen koillispuolella on Nivusjärven ja Kivilammin välillä yli 50 hehtaarin ojittamaton keidassuoalue. EO/tu11 Vyöhyke on pääosin ojitettu, ja sillä on suoluontoarvoja vain kaakkoisimmassa kolkassa Kuusikeitaalla, jossa on n. 40 hehtaarin laajuinen ojittamaton viettokeidassuo. Alueen länsiosassa, laajan Honkakeitaan turpeennostoalueen pohjoispäässä on parinkymmenen hehtaarin laajuinen ojittamaton keidassuo. Lasketulla Vähä Kivijärvellä on muutaman hehtaarin laajuinen ojittamaton luhta-alue. Kavetan soidensuojelualue rajoittuu EO/tu11 -vyöhykkeen länsipäähän, ja myös Kaurakeitaan-Pitkänniemenkeitaan soidensuojelualue on EO/tu11 -vyöhykkeen välittömässä läheisyydessä pohjoispuolella. EO/tu12 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Näkyvänevalla on muutaman hehtaarin ojittamaton neva- ja rämealue. Takalassuon keskustassa on muutaman hehtaarin laajuinen kuivahtanut aapasuon keskustan neva. Laikun länsipuolella suon reunassa on ojittamaton lähde. Niininevan turpeennostoalueen koillisosassa Harjulampien luona on n. 15 hehtaarin laajuinen edustava ojittamaton keidassuon osa. EO/tu12 -vyöhykkeen lounaispuolella on Rukoneva, joka ojitettiin turpeennostoon vuonna 2009. Rukoneva oli luonnontilainen erittäin edustava viettokeidassuo, jonka pohjoispäässä kasvoi hyvin harvinainen ruskopiirtoheinä (Rhynchospora fusca). Häädetkeitaan Natura-alue on n. kilometrin päässä alueen länsipuolella. EO/tu13 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Saarinevan turvesuon kaakkoiskulmassa on muutaman hehtaarin laajuinen ojittamaton karu neva- ja rämealue. Saarinevan itäreunalla on muutama hehtaari ojittamatonta rämettä. Hakojärven itäpuolella laskupuron varressa on parin hehtaarin laajuinen luhtainen neva-alue. Vähän Hakonevan turpeennostoalueen pohjoispuolella on n. 7 hehtaarin laajuinen rahkakeidas. Hirvijärven pohjoispäässä on Hirvijoen itäpuolella n. 10 hehtaarin laajuinen ojittamaton räme. Vyöhykkeeseen rajoittuu Lylyjärven eteläpuolinen n. 20 hehtaarin laajuinen ojittamaton karu neva- ja rämealue välittömästi Lylynevan turpeennostoalueen pohjoispuolella. Hakojärven eteläpuolella EO/tu13 -vyöhykkeen rajalla on muutaman hehtaarin laajuinen
ojittamaton rahkakeidas. Alueen itäpuolella muutaman sadan metrin päässä on Isonkivennevan-Marjakankaan luonnonsuojelualue sekä varsin luonnontilaisena säilynyt Lusikkaneva. EO/tu14 EO/tu14 -rajauksen sisällä ei ole ojittamattomia soita eikä merkittäviä suoluontoarvoja. Vyöhykkeen länsikolkan pohjoispuolella sen välittömässä läheisyydessä on Heinäneva, jolla on useammassa laikussa yhteensä viitisentoista hehtaaria ojittamatonta nevaa ja rämettä. Sammalnevan turpeennostoalueen koillispuolella alueeseen rajautuu Isoneva, jonka keskustassa on n. 10 ha ojittamatonta nevaa. EO/tu 15 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Suovannevan länsireunalla on muutaman hehtaarin ojittamaton neva- ja rämekaistale. Vyöhykkeen eteläosan länsipuolella on Kourannevan n. 15 hehtaarin karu ojittamaton neva- ja rämealue. EO/tu16 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Unnannevalla on parinkymmenen hehtaarin laajuinen ojittamaton osa, joka on karua nevaa ja rämettä. EO/tu17 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Iso Riutaslammesta n. 300 m lounaaseen on kallioiden välissä n. hehtaarin laajuinen minerotrofinen avosuo, joka on maaston topografian ja ilmakuvatulkinnan perusteella mahdollisesti kasvilajistoltaan arvokas. Alueen länsiosassa Isonevan länsireunalla on parin hehtaarin kokoinen ojittamaton karu neva- ja rämelaikku. EO/tu18 Vyöhykkeellä ei ole kartta- ja ilmakuvatulkinnan perusteella suoluontoarvoja. EO/tu19 Vyöhykkeellä ei ole kartta- ja ilmakuvatulkinnan perusteella suoluontoarvoja. EO/tu20 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Kuljunsuon keskustassa on muutama hehtaari ojittamatonta rahkakeidasta. Alueen pohjoiskolkassa Kiimasuon keskustassa on muutama hehtaari ojittamatonta karua rämettä. Vyöhykkeeseen rajautuu lännessä, vyöhykkeen välittömässä läheisyydessä Korransuo, jolla on n. 30 ha ojittamatonta keidassuota. Alueen pohjoisosan länsirajalla on Mustasuo, jolla on n. 10 ha ojittamatonta karua rämettä.
EO/tu21 EO/tu21 -vyöhykkeen rajauksen sisällä ei ole kartta- ja ilmakuvatulkinnan perusteella luonnoltaan merkittäviä ojittamattomia soita. EO/tu21 -vyöhykkeen vieressä on Isosuon soidensuojelualue, jolla on geologisesti hyvin erikoisella tavalla kaksi keidassuota päällekkäin. Isosuon luonnonsuojelualueen luoteispuolella on edustava viettokeidas. EO/tu22 EO/tu22 -vyöhykkeellä ei kartta- ja ilmakuvatulkinnan perusteella ole suoluontoarvoja. Vyöhykkeen länsireunalla on Pahkaneva, johon on vireillä turpeennoston ympäristölupa, ja n. puoli kilometriä alueen pohjoisosan itäpuolella on Isoneva, jossa on myös vireillä turpeennoston ympäristölupa. EO/tu23 Vyöhykkeellä ei kartta- ja ilmakuvatulkinnan perusteella ole merkittäviä suoluontoarvoja. Johtopäätökset Kaavaehdotuksessa osoitetuilla turvetuotannon kannalta tärkeillä vyöhykkeillä ei ole erityisen merkittäviä ilmakuvilta ja kartoilta tulkittavia suoluontoarvoja. Kaikki vyöhykkeillä sijaitsevat suot on olennaisilta osiltaan ojitettu. Myöskään niillä yksittäisillä soilla, joiden luokitus on 2/ 2,25, ei ole seudullista arvoa. Aiemmat, maastossa tehdyt selvitykset (Vauhkonen ym. 2009) osoittavat kuitenkin, että eräillä em. soilla on arvoa linnuston suojelun kannalta. Tämä johtunee monissa tapauksissa siitä, että karujen soiden ojitukset eivät ole tuottaneet kovin hyvää puuston kasvua. Tällöin syntyneet muuttuneet puoliavoimet biotoopit ovat sopivia elinympäristöjä esimerkiksi riekolle ja teerelle. Viitteet Raatikainen, Kaisa ja Haapalehto, Tuomas (2009). Pirkanmaan suoluonnon tila. Metsähallitus. 105s. Vauhkonen, Marko, Routasuo, Pekka & Lammi, Esa (2009). Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) luontoselvitykset 2009. Enviro. 161 s.
Liite 1 SUOYHDISTYMIEN TAI SUOKOKONAISUUKSIEN LUONNONTILAISUUSASTEIKKO Luonnontilaisuuteen perustuva yleisen luontoarvon luokittelu Kuivatus Kasvillisuus Vedenpinta LUONNONTILAISET Suolla ja sen välittömässä 5 läheisyydessä ei häiriötekijöitä. Suon välittömässä läheisyydessä tai reunassa häiriö(itä), esim. ojia, tie tms., jotka eivät aiheuta näkyvää 4 muutosta suolla. Osassa keidassoiden laiteita voi kuitenkin olla vesitalouden muutoksia. Valtaosa suosta ojittamatonta. Reunaojitus ei kauttaaltaan estä luonnollista vaihettumista kangasmetsään (tms.); 3 merkittävää kuivahtamista ei suon muissa osissa. Keidassoiden laideosissa voi olla laajalti vesitalouden muutoksia. 2 1 Suolla ojitettuja ja ojittamattomia osia. Ojitus estää hydrologisen yhteyden suon ja ympäristön välillä. Osalla ojittamatonta alaa kuivahtamista. Keidassoilla ojitus on muuttanut myös reunaluisun ja keskustan vesitaloutta. Vesitalous muuttunut kauttaaltaan, kasvillisuusmuutokset selviä. Muuttunut peruuttamattomasti: 0 vesitalous muuttunut, kasvillisuuden muutos edennyt pitkälle. LUONNONTILANSA MENETTÄNEET Suokasvillisuus vallitsee aluskasvillisuudessa (pl. luontaisesti ruoppaiset tai pohjakerrokseltaan sulkeutumattomat suotyypit). Osassa keidassoiden laiteita voi olla vähäisiä kasvillisuuden muutoksia. Suokasvillisuudessa ei muutoksia suon reunavyöhykettä lukuun ottamatta. Keidassoilla laiteella puuvartisten kasvien osuus voi olla merkittävästi lisääntynyt. Suolle tyypillinen kasvistoaines kärsinyt; varpuisuus voi olla lisääntynyt välipinnoilla; merkkejä puuston kasvun lisääntymisestä tai taimettumisesta. Osalla suon ojittamatonta alaa kasvillisuusmuutoksia. Keidassoiden keskiosien muutokset voivat laidetta lukuun ottamatta olla vähäisiä. Puuston kasvu selvästi lisääntynyt ja/ tai alue taimettunut/ metsittynyt. Kasvillisuusmuutokset voivat kauttaaltaan ojitetuillakin alueilla olla hitaita. Alue voi olla myös jäkälöitynyt tai karhunsammaloitunut vailla merkittävää puustokerrosta. Kasvillisuus muuttunut kauttaaltaan ja sen kehitys osissa tapauksista edennyt turvekangasvaiheeseen. Vedenpinta kullekin suopinnan tasolle tyypillisissä rajoissa. Suoveden pinta alentunut ojien tuntumassa, joskus myös suon pinta. Suoveden pinta voi olla hivenen alentunut kauempanakin ojista, jos ne ovat "puhkaisseet" laajoja rimpiä tai keidassoiden kuljuja taikka allikoita. Suon ennallistamisen tai suolle tulevien pisto-ojien aiheuttamat taikka esim. penkkateiden patoamat vettymät kuuluvat tähän luokkaan. Suoveden pinta kauttaaltaan alentunut.
YLEISSUOSITUS LUONNONTILAA MUUTTAVAN KÄYTÖN KOHDENTAMISESTA 5 ja 4 Luonnontilaa muuttavaa käyttöä ei nykytilanteessa kohdisteta luonnontilaisille suoyhdistymille ja suokokonaisuuksille. Yhteiskunnallisesti tärkeät hankkeet, joiden kohdentamiseksi muille alueille vaihtoehtoja ei käytännössä ole, ovat mahdollisia. 3 ja 2 Luonnontilaa muuttava käyttö ei luokan 3 soilla ole suositeltavaa mutta mahdollista, mikäli suoyhdistymän tai suokokonaisuuden yleinen luontoarvo tai erityiset luontoarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä (suhteellinen arviointi) ja seudun suoluonto on määrällisesti runsas. Luokan 2 soilla luonnontilaa muuttava käyttö on mahdollista, jos suoyhdistymän tai suokokonaisuuden yleinen luontoarvo tai erityiset luontoarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä (suhteellinen arviointi). 1 ja 0 Luonnontilaa muuttava käyttö suositellaan kohdistettavaksi luonnontilansa menettäneille soille. Tähän luokkaan kuuluvat suot ovat pinta-alallisesti hallitsevia pääosassa maata. Liitteenä havainnekuvasarja sekä aapa- että keidassoista. (Huom. Ei mukana tässä raportissa.) YLEISSUOSITUS TURVETUOTANNON KOHDENTAMISESTA Turvetuotanto kohdennetaan erityisesti luokkiin 0 ja 1 kuuluviin kohteisiin. Luokan 2 soille voidaan suunnata turvetuotantoa, mikäli suokokonaisuuden yleinen luontoarvo seudun tilanne huomioon ottaen ei nouse keskimääräistä korkeammaksi, tai kohteella ei ole merkittäviä erityisiä luontoarvoja. Alueellisesti merkittäviä turvehankkeita voidaan kuitenkin suunnata luokan 3 soille. Tällöin luokan 2 edellytysten lisäksi seudun suoluonnon tulee olla määrällisesti runsas. Turvetuotantoa ei suunnata luokkien 4 ja 5 soille; poikkeuksen voi muodostaa yhteiskunnan kokonaisedun kannalta erityisen tärkeä turvetuotantohanke, jolle ei ole löydettävissä vaihtoehtoja. LUONNONTILAISUUSASTEIKON SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) päätavoitteena on soiden suojelu- ja turvetuotantotarpeiden yhteensovittaminen. Keskeisimmin tätä edistetään varaamalla turvetuotantoalueiksi jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Luonnontilaisuusasteikossa VAT:n tarkoittamia luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ovat luokkiin 0 2 lukeutuvat. Luokkaan 3 sisältyvät suot eivät yleensä vastaa VAT:n tarkoittamia merkittävästi muuttuneita soita. Luokkaan 3 sisältyviä soita voidaan kuitenkin käyttää turvetuotantoon, jos yleinen luontoarvo jää seudun tilanne huomioon ottaen keskimääräistä alhaisemmaksi tai erityiset luontoarvot eivät lisää suoalueen luontoarvoa merkittävästi. Tällöin toteutuisi VAT:n päätavoite yhteensovittamisesta. Myöskään luokkaan 2 kuuluvia soita ei suunnata turvetuotantoon, mikäli suon yleinen luontoarvo nousee seudullisesti merkittäväksi tai suolla on erityisiä luontoarvoja.
Liite 2. Kuvat EO/tu-vyöhykkeiden niistä ojittamattomista laikuista, jotka eivät sisälly aiempiin selvityksiin EO/tu 1. Räntäsalonnevan koillisosa.
EO/tu 1. Tuuranevan koillisosa.
EO/tu 2. Kärppäjärven lounaispuoli.
EO/tu 2. Hanhilammen ympäristö.
EO/tu 2. Sompaneva koillisosa.
EO/tu 3. Pirttinevan kaakkoisosa.
EO/tu 3. Iso Ristineva.
EO/tu 3. Kankariluoman länsipuoli.
EO/tu 3. Kilpilamminneva.
EO/tu 3. Kokonnevan eteläosa.
EO/tu 3. Louhinnevan länsiosa. Arvotettu taulukossa 1.
EO/tu 3. Lylyneva.
EO/tu 3. Teerinevan pohjoisosa.
EO/tu 4. Ison Keisarijärven koillis- ja itäpuoli.
EO/tu 4. Isonevan pohjoisosa.
EO/tu 4. Saunanevan luoteisosa.
EO/tu 4. Sormusnevan keskiosa.
EO/tu 4. Varisneva lounaisosa.
EO/tu 5. Paukajärven eteläpää.
EO/tu 5. Pohjasnevan lounaisosa. Arvotettu taulukossa 1.
EO/tu 5. Suopatamo.
EO/tu 6. Sydänmaannevan keskiosa.
EO/tu 7. Koiraviidansuo. Arvotettu taulukossa 1.
EO/tu 8. Latikkalammen ympäristö.
EO/tu 8. Latikkanevan itäosa.
EO/tu 8. Peurasalmi.
EO/tu 8. Pohjoisneva lähteet.
EO/tu 9. Ristinevan kaakkoisosa.
EO/tu 10. Huhdannevan keskiosa.
EO/tu 10. Lettolamminkeitaan keskiosa.
EO/tu 10. Mustakeidas. Arvotettu taulukossa 1.
EO/tu 11. Majahohka.
EO/tu 11. Kuusikeidas. Arvotettu taulukossa 1.
EO/tu 11. Vähä Kivijärvi.
EO/tu12. Näkyvänevan luoteisosa.
EO/tu 12. Takalassuon keskiosa.
EO/tu 13. Hirvijärven pohjoispuoli.
EO/tu 13. Hakojärven itäpuoli.
EO/tu 13. Hakojärven eteläpuoli.
EO/tu 13. Lylyjärven lounaispuoli.
EO/tu 13. Saarinevan kaakkoisosa.
EO/tu 13. Vähän Hakonevan pohjoisosa.
EO/tu 14. Heinäneva.
EO/tu 14. Isoneva koillisosa.
EO/tu 15. Kouranneva.
EO/tu 15. Suovannevan länsiosa. Arvotettu taulukossa 1.
EO/tu 16. Unnannevan länsiosa. Arvotettu taulukossa 1.
EO/tu 17. Isonevan länsiosa.
EO/tu 17. Ison Riutaslammen lounaispuoli.
EO/tu 20. Kiimasuon eteläosa.
EO/tu 20. Korransuo.
EO/tu 20. Kuljunsuo.
EO/tu 20. Mustasuo.