LAPPEENRANNAN LASTEN JA NUORTEN Hyvinvointiselonteko V 2015 2017

LAPPEENRANNAN LASTEN JA NUORTEN Hyvinvointiselonteko V 2015 2017 1

LAPPEENRANNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO V:N LAADINNAN POHJANA OLEVA AINEISTO YK:n Lapsen oikeuksien sopimus sekä Suomen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin liittyvä lainsäädäntö Valtioneuvoston Lapsi- ja nuoriso politiikan kehittämisohjelma 2012 2015 (Opetusja kulttuuri ministeriön julkaisuja 2012:6) Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteen sovittava johtaminen; Marja- Leena Perälä, Nina Halme, Sirpa Nykänen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, opas 19, 2012) IV:n laadinnan pohjalla olleet kansalliset, alueelliset ja paikalliset hyvinvointia edistävät strategiat ja ohjelmat IV:n täytäntöönpanoryhmien, Lasten parlamentin ja nuorisovaltuuston sekä oppilaitosten oppilaskuntien esitykset Lappeenrannan kaupungin strategian visio 2028 ja tavoitteet 2016 2

LUKIJALLE Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:n tavoitteena on edistää kaikkien lappeenrantalaisten 0-25 -vuotiaiden lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia sekä varmistaa monitoimijainen yhteistyö, jossa lapset, nuoret ja perheet ovat mukana aktiivisina vaikuttajina ja toimijoina itseään koskevassa päätöksenteossa. V:n tavoitteet noudattavat Lappeenrannan kaupungin strategian 2028 visiota ja sen tavoitteita 2016. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:ssä tarkastellaan strategiaohjelmia lasten ja nuorten näkökulmasta niin, että jokainen ohjelma edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Strategiaohjelmat ovat kaupunkirakenneohjelma hyvinvointiohjelma elinkeino-ohjelma Venäjä-ohjelma Strategiaohjelmiin on haettu monitoimijaisessa yhteistyössä keskeiset asiat, jotka tulee täyttyä jotta kyseinen ohjelma edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Näistä on edelleen valittu painotukset, joita toteutetaan Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:n kaudella (2015-2017) sekä valittu käytännön toimenpiteet, joilla painotukset on saavutettavissa. V:n seuranta on sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreiden mukainen vuositasolla sekä valtuustokaudella. Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä on tehnyt tämän V:n esitettäväksi edelleen hyväksyttäväksi päätöksentekoa ja toimintaa ohjaavaksi asiakirjaksi Lappeenrannan kaupunginhallitukselle Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtuustolle Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valtuustolle Lappeenrannan toimintaa ohjaavaksi Lappeenrannan seurakuntayhtymälle Kaakkois-Suomen poliisilaitokselle Kaakkois-Suomen TE-toimistolle sekä mukana oleville kolmannen sektorin edustajille 3

LAPPEENRANNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOKAISEN AIKUISEN ASIA 4 YK LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS - LAPSELLA ON OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN Lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 1989 ja Suomi liittyi sopimukseen 1991. Sopimus velvoittaa Suomessa erityisesti valtiota ja kuntia. Lisäksi se velvoittaa lasten vanhempia ja muita aikuisia. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia vanhemmilla ja huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa huolenpidosta ja kasvatuksesta sopimuksen noudattamista ja lapsen oikeuksien toteutumista seuraa YK:n lapsen oikeuksien komitea, Suomessa lapsiasiavaltuutettu Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö voidaan tiivistää kolmeen teemaan: PROTECTION Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun ja hoivaan PROVISION Lapsella on oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista PARTICIPATION Lapsella on oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon Lappeenrannan kaupunginhallitus on päättänyt 15.9.2014 ottaa Lappeenrannassa käyttöön Suomen Unicefin lapsiystävällinen kunta-mallin ja nimennyt Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän mallin koordinaatioryhmäksi. Lapsiystävällinen kunta- mallissa edistetään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttamista kunnassa. Ohjaavat asiakirjat YK LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA 2012 2015 ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA (2011 2015) LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN STRATEGIA

Osallisuus Yhdenvertaisuus Arjenhallinta VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA 2012 2015 Valtioneuvoston Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman mukaan kuntien suunnittelussa tulee huomioida lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointiohjelmia laadittaessa kolme keskeistä teemaa osallisuus yhdenvertaisuus arjenhallinta Osallisuus syntyy osallistumisen ja vaikuttamisen kautta. Aktiivisen kansalaisuuden valmiudet ja sosiaalisen osallisuuden kokeminen ovat sekä politiikan että yksilön kasvun keskiössä. Yhdenvertaisuudella ohjelmassa tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Kehittämisohjelmassa yhdenvertaisuus ei ole ainoastaan muodollista yhdenvertaisuutta lain edessä, vaan ohjelmassa tiedostetaan, että eri ryhmien tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen KOLME KESKEISTÄ TEEMAA edellyttää joskus myönteistä erityiskohtelua. Arjenhallintaa ohjelmassa tarkastellaan elämänhallinnan kautta, joka jaotellaan ulkoiseen ja sisäiseen elämänhallintaan. Ulkoinen arjenhallinta lähtee siitä, että ihminen kykenee ottamaan vastuuta omasta elämästään ikänsä ja siihen liittyvän kehitysvaiheensa mukaisesti. Arjenhallinnassa perheen, vanhempien ja kasvattajien merkitys korostuu. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjenhallinta lähtevät siitä, että tuetaan lapsen ja nuoren kasvua ja itsenäistymistä edistetään lapsen ja nuoren aktiivista kansalaisuutta ja vahvistetaan lapsen ja nuoren sosiaalisuutta parannetaan lapsen ja nuoren kasvu- ja elinoloja kuullaan lasta ja nuorta häntä koskevassa asiassa 5

ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA (2011 2015) Etelä-Karjalan hyvinvointistrategiassa on määritelty alueellisesti kaikkien ikäryhmien osalta hyvinvoinnin strategiset päämäärät, osatavoitteet ja toimenpiteet. Hyvinvointistrategian tavoitteina ovat monipuolinen elinkeinoelämä ja vetovoimainen, erilaiset elämäntilanteet huomioiva työ viihtyisä, turvallinen asuin- ja elinympäristö, osallistumista ja kestävää kehitystä edistävä toiminta vastuu omasta hyvinvoinnista ja omatoimisuus välittävät yhteisöt, osallisuus ja suvaitsevaisuus erilaisiin elämäntilanteisiin sopivat palvelut, saatavuus, vaikuttavuus ja valinnaisuus osaamisen lisääminen ja jakaminen, oppimisen, tutkimuksen ja työelämän vuoropuhelu V tukee Etelä-Karjalan hyvinvointistrategian lapsia ja nuoria koskevia tavoitteita, jotka on huomioitu selonteon valmistelussa. LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN STRATEGIA Lappeenrannassa on julkaistu lasten ja nuorten hyvinvointiselonteot vuosina 1998, 2002, 2007 sekä Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV (2011 2014) vuonna 2010. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteot III ja IV olivat Etelä-Karjalan maakunnallisen hyvinvointistrategian täytäntöönpanosuunnitelmat Lappeenrannan 0-25 -vuotiaiden lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin edistämiseksi. V:n tavoitteet nousevat Lappeenrannan kaupungin strategian 2028 visiosta ja 2016 tavoitteista. Strategiaohjelmia on tarkasteltu lasten ja nuorten näkökulmasta ja valittu painopisteet, jotka tulee toteutua, jotta ne edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:ssä määritellään ne toimenpiteet, joilla valitut tavoitteiden painopisteet voidaan saavuttaa. V jaksotetaan valtuustokausien mukaan, jolloin selonteko on samassa aikarytmissä strategiatavoitteiden kanssa. Seuranta toteutetaan sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta ja tavoitteiden saavuttamisesta raportoidaan päättäjille Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän toimintasäännön mukaisesti. V:n painotettujen asioiden ja konkreettisten toimenpiteiden täytäntöönpanon osalta hyvinvointiselonteko lähetetään hyväksymisen jälkeen kaupungin toimialoille ja laadinnassa mukana oleville yhteistyökumppaneille huomioitavaksi mahdollisuuksien mukaan toiminnassa. 6

Eloisassa puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikaisten hyva elaa LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO V V:n keskiössä on strategian 2028 visio, jonka mukaan eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Vision saavuttamiseksi strategiassa on neljä erillistä ohjelmaa, joista jokaiselle Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:ssä on asetettu painotukset ja toimenpiteet lasten ja nuorten näkökulmasta ja heidän hyvinvointiaan edistämään. 7

8 Kaupunkirakenneohjelmassa osioina ovat asuinympäristöönsä tyytyväiset asukkaat, sujuvat liikenneyhteydet sekä kaupunkikuva henkisen hyvinvoinnin vahvistajana, tehokas maankäyttö, kaupunkikeskustan kehittäminen ja eheä sekä kustannustehokas kaupunkirakenne. Tavoitteiksi 2016 on asetettu asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen työllisyyden parantuminen elinkeinorakenteen uudistuminen ja Venäjän sijaintiaseman hyödyntäminen haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille käyttömenojen kasvun ja velkaantumisen merkittävä hidastuminen veropohjan vahvistaminen seuraavalle valtuustokaudelle Hyvinvointiohjelman osioina ovat myönteisten ja kannustavien kasvu- ja kehittymiskokemusten varmistaminen läpi elämän, sujuva arki, ikäihmiset aktiivisina toimijoina, vahva ote elämään ja aktiivisesti osallistuvat lappeenrantalaiset sekä kuunnellen ja yhdessä tehden. Tavoitteiksi 2016 on asetettu asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen sekä nuorten syrjäytymisen vähentyminen haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille työllisyyden parantuminen vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä omistajaohjauksen selkeyttäminen Elinkeino-ohjelman osiot ovat elinkeinorakenteen uudistaminen tukemalla osaamispohjaisten työ paikkojen syntymistä, yliopisto- ja korkeakoulukeskittymän kehittäminen, maakunnan matkailun kehittäminen sekä aktiiviseen työelämään ja koulutukseen kannustaminen, Lappeenranta-brändin vahvistaminen vetovoimaisena kaupunkina asua, opiskella ja yrittää sekä hankinnoilla tuloksia ja elinvoimaa. Tavoitteiksi 2016 on asetettu elinkeinorakenteen uudistuminen ja Venäjän sijaintiaseman /naapuruuden hyödyntäminen työllisyyden parantaminen ja parantuminen haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille veropohjan vahvistaminen seuraavalle valtuustokaudelle nuorten syrjäytymisen vähentyminen omistajaohjauksen selkeyttäminen osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt

Venäjä-ohjelman osiot ovat rajanylityksen sujuvuus ja alueen saavutettavuus paranevat, työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton edistäminen, kaupan ja ostosmatkailun kasvun varmistaminen, kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen sekä paikallis- ja monikulttuurisuudesta voimaa ammentava, palveleva eurooppalainen rajakaupunki ja venäläislähtöisten ja muiden maahanmuuttajien kotoutumisen, työllistymisen ja yrittäjyyden varmistaminen sekä se, että Lappeenranta on Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen solmukohta. Tavoitteiksi 2016 on asetettu elinkeinorakenteen uudistuminen ja Venäjän naapuruuden hyödyntäminen työllisyyden parantuminen haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen lasten ja nuorten henkilökohtaisen kasvun tukeminen, nuorten syrjäytymisen vähentyminen Strategiaohjelmien tavoitteita työstettiin V:n monitoimijaisissa seminaareissa, joissa ohjelmien tavoitteiden saavuttamista ja tarvittavia toimenpiteitä tarkasteltiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta. 9

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO V TÄRKEIMMIKSI NOUSSEET ASIAT JA TOIMENPITEET LASTEN JA NUORTEN NÄKÖKULMASTA Strategian jokaisen ohjelman osalta koottiin painoarvoiltaan tärkeimmiksi, lasten ja nuorten kannalta tarkasteluna nousevat asiat, jotka tulee täyttyä, jotta ohjelma edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Näille keskeisille asioille koottiin toimenpiteitä, joilla nämä ovat saavutettavissa. Toimenpiteissä ovat mukana myös Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:n täytäntöönpanoa varten muodostettujen monitoimijaisten työryhmien esitykset sekä Lasten parlamentin, nuorisovaltuuston ja oppilaitosten oppilaskuntien esitykset. Tarkastelun lähtökohtana ovat olleet myös asiakaslähtöisyyden edistäminen ja ratkaisukeskeinen toimintatapa. 10

Asiat, jotka kaupunkirakenneohjelmassa pitää täyttyä, jotta se edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, ovat 1 TURVALLISUUS 2 LASTEN JA NUORTEN KUNNIOITUS YHTEISKUNNAN JÄSENINÄ 3 OSALLISUUS JA KUULEMINEN 4 PAIKAT JA TILAT Jotta kaupunkirakenneohjelman painotetut asiat toteutuisivat lasten ja nuorten hyvinvointia edistävästi, tulee toteuttaa seuraavia toimenpiteitä Turvallisuus turvalliset kulkureitit kouluihin sekä lasten ja nuorten harrastuspaikkoihin, kouluun ja päiväkotiin myös turvalliset kävelyreitit, huomioidaan Lasten parlamentin 25.4.2014 yleiskokouksen asian 5. kohdan tiet, liikenne, koulumatkat ja rakennukset turvallisen liikkumisen edistämiseksi tehdyt esitykset turvalliset pyöräilyreitit ja muut kevyen liikenteen väylät alueellinen yhdenvertaisuus kaupungin koko alueella esteettömyyden varmistaminen fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden varmistaminen Lasten ja nuorten kunnioitus yhteiskunnan jäseninä turvataan lapsille ja nuorille oikeus olla lapsia ja nuoria koko kylä kasvattaa mallin mukaisen toiminnan edistäminen, rohkaistaan aikuisia ottamaan vastuuta kaikkien lasten ja nuorten hyvinvoinnista perheille yhteisten tapahtumien järjestäminen lapsilta, nuorilta ja perheiltä saatujen ideoiden pohjalta, tarjotaan perheille mahdollisuuksia aitoon yhdessäoloon ja yhdessä tekemiseen Osallisuus ja kuuleminen lasten parlamentin, nuorisovaltuuston sekä koulujen ja oppilaitosten oppilaskuntien ehdotusten huomioiminen ja täytäntöönpano lasten ja nuorten osallisuuden varmistaminen sosiaalisen median kautta nuoret mukaan kaupunkirakenteen suunnitteluun, rakentamiseen ja toimintaan kaikessa päätöksenteossa kuullaan lapsia, nuoria ja perheitä päätöksenteon pohjaksi lasten ja nuorten sitouttaminen heidän oman vastuuntuntonsa kautta lasten ja nuorten kuuleminen arjessa, heidän omassa kasvu- ja oppimisympäristössään Oleskelupaikkojen ja tilojen riittävyys olemassa olevien tilojen ja paikkojen käytön tehostaminen tyhjillään olevien tilojen käyttöönotto joko edullisesti tai maksutta edellyt täen, että toiminta tukee strategiatavoitteiden saavuttamista tasapuolisesti eri puolille kaupunkia oleskelupaikkoja, joissa on tarjolla mm. keinuja, penkkejä, skeittiramppeja ja joiden suunnitteluun sekä toteutukseen otetaan alueiden eri-ikäiset asukkaat mukaan lapsille ja nuorille turvallisia oleskelupaikkoja, jotka ovat helposti muunneltavissa (pop up-tilat ja alueet) ja ovat ekologisesti kestävällä tavalla toteutettuja koulujen pihojen ja lähiympäristöjen hyödyntäminen lasten ja nuorten toimintaan myös iltaisin ja viikonloppuihin Myllysaaren toiminnallisen alueen tapaan vastaava toiminnallinen alue talviharrasteille interaktiiviset ja helposti saavutettavissa olevat oleskelutilat luonnontilaisten metsäalueiden säilyttäminen lähileikkipaikkoina, joiden avulla lapsille tarjotaan luontokokemuksia ja tuetaan heidän luontosuhteensa kehittymistä 11

Asiat, jotka hyvinvointiohjelmassa pitää täyttyä, jotta se edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, ovat 1 KOLMAS SEKTORI JA JULKINEN SEKTORI YHDESSÄ 2 ENNALTAEHKÄISEVÄ TUKI 3 KÄYTTÄJÄLLE EDULLISET PALVELUT 4 PERHEIDEN ARVOSTUS Jotta hyvinvointiohjelman painotetut asiat toteutuisivat lasten ja nuorten hyvinvointia edistävästi, tulee toteuttaa seuraavia toimenpiteitä Kolmas ja julkinen sektori yhdessä / vapaaehtoistoiminta tarvitaan yhteistoimintaa varten verkostokartta sekä toiminnan koordinoinnista vastaava taho / ihminen / koordinaattori kolmannen sektorin toimijoiden tarjonta näkyväksi kaikille kaupunkilaisille esimerkiksi Eväitä elämälle -ohjelma, harraste- ja oppimateriaalituki kaikkien tietoisuuteen (Pelastakaa Lapset ry) sekä esimerkiksi Perhekahvila, perhekummitoiminta, Terhokerho, varamummi ja - varavaaritoiminta (MLL) lapsen koko elinkaaren huomioiminen ennaltaehkäisevänä tuen suunnittelussa ilman organisaatiorajoja vapaaehtoistoiminnan tarjoama työvoimapooli kolmannen sektorin rooli ja toiminta näkyväksi kaupungin tuella ja yhteisellä tiedottamisella julkisen ja kolmannen sektorin osaamisen ja asiantuntemuksen lisääminen vertaisoppimisen keinoin Ennaltaehkäisevä tuki ja työote / toimintatapa perheneuvonnan ja kasvatuksellisen tuen vahvistaminen, mm. jo lasta odottavien perheiden tapaamiset ja kotikäynnit mentorointimallin käyttöönotto lastenhoitoapua perheille yksilölliset oppimissuunnitelmat teini-ikäisten vertaistuen järjestäminen Käyttäjille edulliset palvelut kodinhoitoapua nuorille perheille pyritään edullisuuteen tai maksuttomuuteen lasten ja nuorten harrastuspaikkojen suhteen Perheiden arvostus järjestetään koulujen ja päiväkotien vanhempainiltoihin lastenhoito yhteistyöllä kolmannen sektorin sekä opiskelijoiden (oppilaitosten) kanssa vanhempien kanssa tehtävät lapsen arviointikeskustelut lasta kannustavaksi ja ratkaisukeskeisyyttä tukeviksi otetaan perheet mukaan aktiivisiksi suunnittelijoiksi ja toimijoiksi omien asioidensa hoitamisessa arvostetaan kaikessa toiminnassa perheiden omaa näkemystä ja osaamista 12

Asiat, jotka elinkeino- ja Venäjäohjelmissa pitää täyttyä, jotta se edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, ovat 1 KOULUTUS JA TYÖLLISYYS 2 ELÄMÄNHALLINNAN EDISTÄMINEN 3 KULTTUURIKASVATUS, -YMMÄRRYS, -TUNTEMUS 4 KULTTUUREIDEN KOHTAAMINEN LUONTEVAT TILAISUUDET Jotta elinkeino- ja Venäjä-ohjelmien painotetut asiat toteutuisivat lasten ja nuorten hyvinvointia edistävästi, tulee toteuttaa seuraavia toimenpiteitä Koulutus, työllisyys opintojen suunnittelu ja opintoohjaus, jossa opiskelija tulee aidosti kuulluksi henkilökohtaisten opintosuunnitelmien aktiivinen käyttöönotto ammattitutkintokypsyys ja arviointi aktiivisesti käyttöön kisälli-/oppipoikajärjestelmän kehittäminen nuoren työllistämiseksi kesätyö edistää nuorten sijoittumista yhteiskuntaan, itsenäistymistä ja osallisuutta kehitetään yhteistyömalleja elinkeinoelämän edustajien / yrittäjien kanssa nuorten työllistämiseksi yläkoululaisille ja siitä edelleen noin 20 ikävuoteen asti mahdollisuuksia työpaja- ja työharjoittelupaikkoihin kaupungin, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä osallistutaan monitoimijaisiin, Etelä-Karjalan alueellisiin yhteistyöhankkeisiin nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisen varmistamiseksi 13

Elämänhallinnan edistäminen tarjotaan lapsille ja nuorille välineitä ulkoiseen arjenhallintaan, jotta lapsi ja nuori ottaa vastuuta omasta elämästään ikänsä ja kehitysvaiheensa mukaisesti edistetään perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja vahvistetaan lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta Kulttuurikasvatus, -ymmärrys ja -tuntemus eri kulttuurien teemapäiviä päiväkodeissa ja kouluissa perheet mukaan vieraista kulttuureista oppimisen tilaisuuksiin esim. avoimissa vanhempainilloissa eri kulttuureiden juhlakalentereiden avaaminen toisten kulttuureiden kesken yhteistyö median kanssa myönteisen monikulttuurisuuden esille nostamiseksi yhteistyö kolmannen sektorin sekä oppilaitosten ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa kulttuuritulkkitoiminnan edistämiseksi Kulttuurien kohtaaminen luonteva kanssakäyminen koulujen ja oppilaitosten ystävyyskoulut ja oppilaitokset edistävät nuorten luontevaa kansainvälistä kanssakäymistä ja osaamista kansainväliseen toimintaan liittyvät yhteistyötahot ovat hajallaan, toimintaa varten tarvitaan koordinointia ja yhteistyömalleja tulee luoda luontevat ja spontaanit pop uptilaisuudet edistämään eri kulttuureiden välistä vuorovaikutusta olohuoneryhmiä kauppakeskuksiin kiinnitetään erityistä huomiota lasten ja nuorten kaksikielisen / monikulttuurisen identiteetin kehityksen tukemiseen palveluista tietoa perheille ja tietoa, kuinka Suomessa toimitaan, viranomaisyhteistyön avaaminen ja viranomaisia kohtaan tunnetun pelon poistaminen tiedon välittäminen perheille eri viranomaisten toiminnasta 14

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO V N VALMISTELUUN OSALLISTUNEET LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Kaupunginhallituksen nimeämät luottamushenkilöt Hänninen Jyri, puheenjohtaja Hjelt Iiris, varapuheenjohtaja Jaarmo Asja Lampi Timo Pystynen Milla Rantalainen Tuomas Tanskanen Heikki Wegelius Carita Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimi Willberg Tuija, kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Routti Mari, perusopetusjohtaja Virkki Päivi, varhaiskasvatusjohtaja Lappeenrannan strategia- ja talousyksikkö Natunen Sanna, hyvinvointisuunnittelija Lappeenrannan nuorisotoimi Räikkönen Sirpa, nuorisotoimenjohtaja Lappeenrannan liikuntatoimi Pulli Ossi, liikunnanohjaaja Lappeenrannan kulttuuritoimi Kylmälä Eira, projektisihteeri Lappeenrannan tekninen toimi Backman Mauri, suunnitteluinsinööri Eksote Nylund Tarja, perhepalvelupäällikkö, ylilääkäri Majoinen Vuokko, projektityöntekijä Saarinen Merja, johtava sosiaalityöntekijä Kaakkois-Suomen poliisilaitos Söderlund Fredrik Lappeenrannan seurakuntayhtymä Varis Pirkko, perheneuvoja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Kiuru Helena, koulutuspäällikkö Kaakkois-Suomen TE-toimisto Ronkainen Antti, johtaja Lappeenrannan nuorisovaltuusto Kinnunen Sonja Lohi Tiia Kolmannen sektorin edustus Aalto Ritva, rehtori, Taidekoulu Estradi/ Taiteen perusopetus Kalliokoski Reeta, Virransalo Ritva, MLL:n LPRn yhdistys Selenius Anne, Pelastakaa Lapset ry Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä Topra Eija, koordinaattori, sihteeri MUUT VALMISTELUTYÖHÖN OSALLISTUNEET TAHOT Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Etelä-Karjalan pelastuslaitos Lappeenrannan seurakuntayhtymä Nuoren polku peruskoulun jälkeen -työryhmä Puhutaan yhdessä lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä -työryhmä Päihteettömyyden edistäminen -työryhmä Suvaitsevainen ja yhdenvertainen kotikunta -ryhmä Väkivallan ehkäiseminen -työryhmä Ympäristön rakentaminen ryhmä PROSESSINOHJAUS Saimaan Ammattikorkeakoulu Kosonen Tiina, YAMK-opiskelija Piironen Katja, YAMK-opiskelija Saarela Minna, YAMK-opiskelija Wegelius Carita, YAMK-opiskelija Liimatainen Anja, yliopettaja Raitanen Marko, lehtori KUVITUS Eksote / Nuorten TaidePaja / Noge Korhonen 15

16 LAPPEENRANNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ 2014