POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kaavanro POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 5.6.2017 päivättyyn kaavamuutosluonnokseen PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus 33/10/02/03/2017

2 S i v u PAIMION KAUPUNKI POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti ja koko... 3 1.3 Asemakaavan nimi ja tarkoitus... 4 1.4 Asemakaavan liiteasiakirjat... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset... 6 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen... 7 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.2.1 Osalliset... 8 4.2.2 Vireille tulo... 8 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 8 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 8 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 8 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 9 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 10 4.5.1 Esitetyt mielipiteet ja vastineet... 10 4.5.2 Esitetyt muistutukset ja vastineet... 10 4.5.3 Nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset... 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.1.1 Mitoitus... 11 5.1.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 11 5.1.3 Aluevaraukset... 11 5.2 Kaavan vaikutukset... 12 5.2.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutus kaavaratkaisuun... 12 5.2.2 Rakennettu ympäristö... 12 5.2.3 Tekninen huolto... 13 5.2.4 Liikenne... 13 5.2.5 Sosiaalinen ympäristö ja palvelut... 14 5.2.6 Viheralueet... 14

S i v u 3 5.2.7 Luonnonympäristö... 14 5.3 Ympäristön häiriötekijät... 14 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 14 5.5 Nimistö... 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 14 6.1 Toteuttamisen ajoitus ja seuranta... 14 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Selostus koskee 5.6.2017 päivättyä asemakaavaluonnosta. 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi Poikintien asemakaavan muutos Kaava-alueen määrittely Asemakaavan muutos koskee osakorttelia 53 Asemakaavalla muodostuu korttelit 53 Kaavan laatija Paimion kaupunki Tekninen ja ympäristöpalvelut / Kaavoitus Juha Suominen, kaavoitusinsinööri (YKS 451) Diaarinro 33/10/02/03/2017 Osallistumis- ja 14.3.2017, 5.6.2017 arviointisuunnitelma Vireille tulo Ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla 20.4.2017 Kaavan käsittely Ympäristölautakunta 20.6.2017 Kaupunginhallitus..2017 Hyväksyminen Ympäristölautakunta..2017 Kaupunginhallitus..2017 Kaupunginvaltuusto..2017 Asemakaava on tullut voimaan..20 1.2 Kaava-alueen sijainti ja koko Suunnittelualue sijaitsee Paimion ydinkeskustan itäreunassa, Alvar Aallon tien ja Pyölintien välissä. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 0,8 ha. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti

4 S i v u 1.3 Asemakaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavasta käytetään nimeä Poikintien asemakaavan muutos, koska kaavaalueen läpi kulkee saman niminen katu. Kaavan laatimisen tavoitteena on mahdollistaa asuinkerrostalojen ja mahdollisesti ns. senioritalojen rakentaminen. Alueet on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueiksi. Asemakaavan muutosta laadittaessa huomioidaan uudisrakentamisen sopeutuminen ja sijoittuminen taajamakuvaan. 1.4 Asemakaavan liiteasiakirjat Liite 1. Asemakaavan seurantalomake Liite 2. Ote Vistan osayleiskaavasta, 2014 Liite 3. Vesihuolto- ja kaukolämpöverkko Liite 4. Sähkö- ja televerkot Liite 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Maanomistaja toimitti kaavamuutoshakemuksen helmikuussa 2017, jossa toivottiin nykyisten kaavamerkintöjen muuttamista kerrostalojen rakentamiselle soveltuvaksi. Kaavamuutos, jossa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi, tehdään kaupungin omana työnä. Ympäristölautakunta esitti 6.4.2017 kokouksessaan että kaupunginhallitus laittaisi vireille asemakaavamuutoksen laatimisen. Kaupunginhallitus päätti 12.4.2017 ( 123) asemakaavamuutoksen aloittamisesta ja kuuluttaa vireille tulon. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Kunnallislehdessä 20.4.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) hankkeesta on laadittu 14.3.2017 ja päivitetty 5.6.2017. Asemakaavaluonnos on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä.. -. 2017 välisenä aikana. Kaavaluonnoksesta saatiin viisi lausuntoa. Lausunnot ja vastineet on käsitelty kappaleessa 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. -..20 välisen ajan (MRL 65 ja MRA 27 ). Ympäristölautakunta käsitteli asemakaavan..20. Kaupunginhallitus käsitteli asemakaavan..20. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan..20. Asemakaava on tullut voimaan..20. 2.2 Asemakaava Suunnitelmassa korttelialueiden käyttötarkoituksen muutoksilla, kerroskorkeuksien korotuksilla ja rakennusoikeuden lisäyksillä mahdollistetaan asuinkerrostalojen ja ns. senioritalojen rakentaminen tulevaisuuden suunnitelmia silmällä pitäen. Korttelin 54 tontin 1 pinta-ala on n. 0,24 ha ja tonttitehokkuus e=0.62, rakennusoikeutta 1 520 k-m². Korttelialue on tarkoitettu asuinkerrostaloille. Korttelialueella saa merkittyä rakennusoikeutta ylittäen rakentaa; porrashuoneet yli 15 m² ylittävältä osalta kerrostasolla ja keskitetyn jätehuollon vaatimat tilat. Korttelin 56 tontin 2 pinta-ala on n. 0,30 ha ja tonttitehokkuus e=0.53 (e=0,67 lisärakennusoikeus mukaan luettuna), rakennusoikeutta 1 600 k-m² + 400 k-m²

S i v u 5 (lisärakennusoikeus voidaan käyttää kotipalvelu- tai vastaaviin tiloihin). Korttelialue on tarkoitettu asuinkerrostaloille. Korttelialueella on sallittava yhteisjärjestely naapuritonttien kesken rajan yli ajoyhteyksien, autopaikkojen, yhdyskuntateknisten johtojen ja huoltoliikenteen, jalankulun, ulko-oleskelutilojen sekä yhdyskäytävien rakentamiseksi. Korttelin 56 tontin 5 pinta-ala on n. 0,31 ha ja tonttitehokkuus e=0.77, rakennusoikeutta 2 400 k-m². Korttelialue on tarkoitettu asuinkerrostaloille. Korttelialueella on sallittava yhteisjärjestely naapuritonttien kesken rajan yli ajoyhteyksien, autopaikkojen, yhdyskuntateknisten johtojen ja huoltoliikenteen, jalankulun, ulko-oleskelutilojen sekä yhdyskäytävien rakentamiseksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kortteli on kunnallistekniikan piirissä, eikä alueelle tarvita katuverkkoa. Toteuttaminen voidaan aloittaa heti, kun kaava on saanut lainvoiman ja rakennusvalvonnan myöntämät rakennusluvat ovat lainvoimaiset. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee ydinkeskustan itäreunassa, Alvar Aallon tien ja Pöylintien välissä. Suunnittelualueella on palveluasumisen rakennuksia. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on ihmisen muokkaamaa rakennettua aluetta. Alueella ei ole tiedossa olevia luontokohteita tai uhanalaisten kasvi- ja eliölajien esiintymisympäristöjä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on useita rivitaloja ja talousrakennuksia, jotka on tarkoitus purkaa pois uudisrakentamisen edetessä. Alueen ympäristöhäiriöitä pääsääntöisesti aiheuttavat liikennemelut, jotka kantautuvat lähellä kulkevasta Alvar Aallon tiestä. Vesihuoltoverkosto sekä sähkö- ja televerkot kulkevat suunnittelualueen läpi ja vieressä. Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön ohjeellinen rajaus (Paimion kirkko), sijaitsee suunnittelualueesta n. 200m luoteeseen. Liite 3. Vesihuolto- ja kaukolämpöverkko Liite 4. Sähkö- ja televerkot 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueet ovat Paimion palvelukeskussäätiön ja Paimion kaupungin omistuksessa.

6 S i v u 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 10.6.2013 käynnistää Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan. Vaihemaakuntakaavaehdotus on nähtävillä 2.6.2017 asti. Suunnittelualueelle ei ole esitetty muutoksia vuoden 2004 maakuntakaavaan verrattuna. Kaava-alue on osoitettu edelleen keskustatoimintojen alueena (C). Kuva 2. Ote vaihemaakuntakaavaehdotuksesta, ei mittakaavassa. Suunnittelualue sinisellä. Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto käynnisti 7.12.2015 luonnonarvojen- ja varojen vaihemaakuntakaavatyön laadinnan. Vaihemaakuntakaavan käynnistämisen tarve liittyy erityisesti biotalouden ja kiertotalouden aiheuttamien alueellisten luonnonvarojen käytön lisääntymiseen. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 30.4.2016. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Vistan osayleiskaavan muutos, joka on Turun hallinto-oikeuden päätöksellä 2.4.2014 vahvistunut. Liite 2. Ote Vistan osayleiskaavasta, 2014. Kuva 3. Ote Vistan osayleiskaavasta, 2014. Ei mittakaavassa, suunnittelualue keltaisella. Yleiskaavassa suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät:

S i v u 7 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Ala-Vistan rakennuskaavan muutos vuodelta 1996. Kuva 4. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Ei mittakaavassa, suunnittelualue sinisellä. Asemakaavassa suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät: Rakennusjärjestys Paimion kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.6.2011. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaavoituksen pohjakarttaa mittakaavassa 1:2000. 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset Alueelta ei ole laadittu mitään erityisiä selvityksiä. 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Aloite kaavan muuttamisesta on tullut Paimion Palvelukeskussäätiöltä. Alueelle Poikintien asemakaavamuutoksella on tavoitteena mahdollistaa kerrostalojen ja ns. senioritalojen rakentaminen. Voimassa olevassa kaavassa alueet on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueiksi (AR). Asemakaavamuutoksen valmistelu on käynnistetty maanomistajan hakemuksen toimeksiannosta maaliskuussa 2017.

8 S i v u 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Suunnittelualueen ja lähialueen kiinteistöjen omistajat sekä haltijat Paikkakunnalla vaikuttavat yhdistykset Paimion kaupungin ao. hallintoelimet Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Varsinais-Suomen maakuntamuseo Caruna Oy 4.2.2 Vireille tulo Kaupunginhallitus päätti kaavoituksen aloittamisesta 12.4.2017. Vireille tulosta on ollut ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä ja ilmoitustaululla 20.4.2017. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.3.2017 ja sitä on päivitetty 5.6.2017. Liite 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos, lausunnot ja mielipiteet Kaavaluonnos on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä...2017 välisenä aikana. Referoidut lausunnot ja vastineet kohdassa 4.2.4. Viranomaisyhteistyö. Referoidut mielipiteet ja vastineet kohdassa 4.5.1. Esitetyt mielipiteet ja vastineet. Asemakaavaehdotus, muistutukset ja lausunnot Kaavaehdotus on ollut MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä. -..2017 välisenä aikana. Referoidut lausunnot ja vastineet kohdassa 4.2.4. Viranomaisyhteistyö. Referoidut muistutukset ja vastineet kohdassa 4.5.2. Esitetyt muistutukset ja vastineet 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu Kaavasta on viranomaisten kanssa neuvoteltu..2017. Viranomaisten antamat lausunnot Kaavaluonnos Kaavaehdotus 4.3 Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000. Päätöstä tarkistettiin 13.11.2008 tavoitteiden sisällön osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jäi voimaan. Lisäksi valtioneuvosto on 22.12.2009 päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Poikintien asemakaavan muutoksessa käsitellään kokonaisuuksia 1, 2 ja 4. S i v u 9 Ympäristöministeriö valmistelee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamista. Tavoitteena on, että valtioneuvosto voisi päättää uudistetuista tavoitteista loppuvuodesta 2017. Tavoitteet uudistetaan, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin alueidenkäytön valtakunnallisiin haasteisiin. Ehdotus valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevaksi valtioneuvoston päätökseksi valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin ja hallitusohjelman linjausten mukaisesti siten, että tavoitteet koskevat nykyistä rajatummin keskeisimpiä valtakunnallisia näkökohtia, ja ovat nykyistä täsmällisempiä ja konkreettisempia. Maanomistajan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on päivittää Ala-Vistan asemakaavaa vastaamaan maanomistajan jatkosuunnitelmia toteuttaa alueelle lisää kaupunkirakennetta tiivistävää asuin- ja palvelurakentamista seniori-ikäisille. Paimion kaupunki puoltaa hanketta. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavamuutoksessa ei tutkittu muita vaihtoehtoja, koska tavoitteissa oli jo tarkkaan mietitty minkä tyyppistä rakentamista kaavamuutoksella halutaan myöhemmin toteuttaa. Jotta saatiin käsitys kaavan sallimista kerroskorkeuksista, suunnittelualueesta laadittiin mallinnuksia. Mallinnuksien avulla saatiin käsitys miten rakennuksen tulevat näkymään maisemakuvassa. Kuva 5. Havainnekuva rakennusten mahdollisesta sijoittelusta.

10 S i v u 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaratkaisussa sallitaan yksi korkeampi rakennus, joka tuo alueelle kerroksellisuutta. Rakennuksen sijoittuessa metsän reunaan, sen näkyminen esim. etelän suuntaan vähenee. Havainnekuvissa käytettiin mallina Paltantielle rakennettavaa senioritaloa. Tarkoituksen mukaista oli muuttaa käyttötarkoitusmerkintä tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Kortteliin 54 esitetään varaus myös maanalaiselle pysäköinnille. Kuva 6.Havainnekuva etelän suunnasta. Etualalla vasemmalla rakenteilla oleva rakennus. 4.5.1 Esitetyt mielipiteet ja vastineet 4.5.2 Esitetyt muistutukset ja vastineet 4.5.3 Nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne S i v u 11 Asemakaavan muutos alue käsittää kaksi asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), joihin liikennöinti tulee tapahtumaan Poikintieltä. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 0,86 hehtaaria ja alueen rakennusoikeus on osoitettu tehokkuuslukuna. AR -alue: Kaavalla poistuu korttelialuetta 8 553 m² ja rakennusoikeutta 2 138 k- m². AK-4 alue: Kaavalla muodostuu korttelialuetta 2 446 m² ja rakennusoikeutta 1 520 k-m². AK-5 alue: Kaavalla muodostuu korttelialuetta 6 107 m² ja rakennusoikeutta 4 000 k-m² + 400 k-m² lisärakennusoikeutta joka voidaan käyttää kotipalvelutai vastaaviin tiloihin. 5.1.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutos mahdollistaa Paimion ydinkeskustan kaupunkirakenteen täydentymisen ja tiivistymisen. Suunnittelualueella on jo olemassa vesihuoltoverkosto sekä kaukolämpöverkko, joihin uudisrakennukset liitetään. Kaava-alue on ihmisen muokkaamaa rakennettua ympäristöä. Alueen luonnonympäristö on kaupunkimaista, istutettua ja ihmisen toimista riippuvaista. 5.1.3 Aluevaraukset AK-4 Asuinkerrostalojen korttelialue Suunnittelualueelle on osoitettu yksi (1) asuinkerrostalojen korttelialue. Korttelialueella saa merkittyä rakennusoikeutta ylittäen rakentaa: porrashuoneet yli 15 m² ylittävältä osalta kerrostasalla keskitetyn jätehuollon vaativat tilat Rakennusoikeus on osoitettu kerrosneliömetreinä (1 520 k-m²) ja kerrosten enimmäismäärä on neljä (IV). Korttelialueelle sijoittuu myös tilavaraus maanalaiselle pysäköinnille. AK-5 Asuinkerrostalojen korttelialue Suunnittelualueelle on osoitettu yksi (1) asuinkerrostalojen korttelialue. Korttelialueella on sallittava yhteisjärjestely naapuritonttien kesken rajan yli ajoyhteyksien, autopaikkojen, yhdyskuntateknisten johtojen ja huoltoliikenteen, jalankulun, ulkooleskelutilojen sekä yhdyskäytävien rakentamiseksi. Korttelialueella saa merkittyä rakennusoikeutta ylittäen rakentaa: porrashuoneet yli 15 m² ylittävältä osalta kerrostasalla keskitetyn jätehuollon vaativat tilat Rakennusoikeus on osoitettu kerrosneliömetreinä (1 520 k-m² + 400 k-m² ja 2 000 k- m² ) ja kerrosten enimmäismäärä tontilla 2 on neljä (IV) ja tontilla 5 kuusi (VI).

12 S i v u 5.2 Kaavan vaikutukset 5.2.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutus kaavaratkaisuun 1. Toimiva aluerakenne; Kaavaratkaisulla kehitetään Paimion keskusta-aluetta maakuntakaavan mukaisesti tiivistämällä olevaa aluerakennetta kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella rakentamisella. Alue on maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; Asemakaava-alue on rakennettua matalaa Paimion keskusta-aluetta ja kaavan mahdollistama ratkaisu muuttaa yhdyskuntarakennettava merkittävästi. Rakennusmassat tulevat muuttamaan kaupunkirakennetta aikaisempaa urbaanisemmaksi. Suunnittelualue on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa sen tarvitsemia palveluita voidaan tuottaa naapurissa olevassa Paltanpuiston palvelukeskuksessa kuten nykyisinkin. Elinympäristön laatua voidaan entisestään parantaa luomalla erilaisia aktiviteetteja asukkaille. 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; Kaava-alue on osa laajempaa kokonaisuutta palveluasumisessa ja sen takia kaavassa korttelialueilla on sallittava erilaisia yhteysjärjestelyjä. Uudisrakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon, jolla tuetaan uusiutuvaa energia. 5.2.2 Rakennettu ympäristö Asemakaavamuutos tulee vaikuttamaan lähialueen rakennettuun ympäristöön, jos alueelle rakennetaan lisää. Kaavamuutos tukee rakennetun ympäristön tiivistymistä ja täydentymistä ydinkeskustan reunalla. Tiivistymisen ehtona on kuitenkin rivitalojen purkaminen. Toteutuessaan kaavan sallimalla tavalla, korttelialueiden sekä lähikortteleiden palvelurakenne täydentyy. Kaava-alueen länsipuolella olevan Paltanpuiston palvelukeskuksen toiminta ja rakenteilla oleva senioritalo tukevat ja täydentävät toisiaan. Kuva 5. Mallinnuskuva Paltantieltä suunnittelualueelle, etualalla seurakuntatalo.

S i v u 13 Kuva 6. Näkymä Poikintien päästä Paltantielle päin. Kuva 7. Näkymä kaakon suunnasta. 5.2.3 Tekninen huolto Suunnittelualue on rakennettu, jonka läpi kulkee kunnallistekniikan verkostot. Kaavassa edellytetään rakennusten liittämistä kaukolämpöverkkoon. Korttelin 56 tontin 2 kaakko-luode suuntaisena ja tontin 5 poikki itä-länsisuunnassa kulkee sähkösekä telekaapelit. Alueelle ei ole suoritettu vielä kaapelinäyttö, jossa tarkat linjat merkitään maastoon. Näyttö tehdään ennen kaavaehdotuksen nähtäville tuloa. 5.2.4 Liikenne Liikenne tulee lisärakentamisen myötä lisääntymään Poikintiellä ja Pöylintiellä.

14 S i v u 5.2.5 Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Asukkaiden naapurussuhteet ja mahdolliset palvelutoiminnan asiakassuhteet tulevat muodostamaan alueen sosiaalisen ympäristön. Kaava sallii väljempien porrashuoneiden toteuttamisen mikä osaltaan tukee yhteisöllisyyden muodostumista. Senioriasuntojen sijoittaminen keskustan palvelujen läheisyyteen lisää ikäihmisten omatoimisen ja itsenäisemmän asumisen mahdollisuutta. 5.2.6 Viheralueet Kaavassa ei ole osoitettu viheralueita. 5.2.7 Luonnonympäristö Asemakaavamuutoksella luonnonympäristö ei tule merkittävästi muuttamaan, sillä nykyisinkin korttelialue on ihmisen muokkaamaa aluetta Rakentamiseen osoitetulla alueella piha-alueiden luonnonympäristöön vaikuttavat oleellisesti ihmisen toimet. 5.3 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen toiminta ei aiheuta suuria häiriöitä lähialueelle. Liikennöinti alueelle tulee lisääntymään, josta muodostuu luultavasti suurin ympäristön häiriötekijä. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat ympäristöministeriön julkaisemia ohjeita ja ilmenevät kaavaluonnoksesta. 5.5 Nimistö Asemakaavassa ei ole osoitettu katuja. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 6.1 Toteuttamisen ajoitus ja seuranta Asemakaava valmistuu hyväksymiskäsittelyyn loppuvuodesta 2017. Alueen jatkotoimenpiteet voidaan toteuttaa heti kaavan hyväksymispäätöksen lainvoimaistumisen jälkeen mahdollisesti alkuvuodesta 2018. Rakennusluvat myöntää rakennusvalvonta, joka valvoo myös lupaehtojen noudattamisesta. Paimiossa..20 Markku Kylén Tekninen johtaja Juha Suominen Kaavoitusinsinööri