"Jo muistineuvolassa käynti tuo turvallisuutta ja tuntee että meistä välitetään."

Vanhusneuvola -hanke 1.3.2005-30.10.2007 "Jo muistineuvolassa käynti tuo turvallisuutta ja tuntee että meistä välitetään." (palaute asiakkaalta, 66v.) Loppuraportti Sodankylän kunta Vanhustyö

Sisällysluettelo 1 Saatteeksi... 4 2 Taustaa... 5 3 Hanke... 7 3.1 Rahoitus... 7 3.2 Toimintamuodot... 8 3.3 Ohjausryhmä... 8 3.4 Henkilökunta... 9 3.5 Hankinnat... 9 3.5.1 Koneet ja kalusteet... 9 3.5.2 Kirjallisuus ja julkaisut... 10 3.5.3 Muut hankinnat... 11 4 Toiminta... 11 4.1 Muistineuvola ja -vastaanotto... 11 4.2 Koulutus... 12 4.2.1 Dementiakoulutus... 12 4.2.2 Muu hankkeen järjestämä koulutus... 12 4.2.3 Osallistuminen muiden järjestämään koulutukseen... 12 4.2.4 Muu toiminta ja tilaisuudet... 13 4.3 Yhteistyö... 13 4.3.1 Sodankylässä... 13 4.3.2 Lapissa... 14 4.3.3 Valtakunnallisesti... 14 4.4 Tiedotus... 14 4.4.1 Muistitietotilaisuudet... 14 4.4.2 Lehtiartikkelit ja esitteet... 15 4.4.3 Tehdyt selvitykset... 15 5 Tulokset... 16 5.1 Muistineuvolatoiminta... 16 5.1.1 Asiakaspalaute... 16 5.1.2 Kustannusvertailu... 18 5.1.3 Muistineuvolan hoitoprosessi... 19 5.2 Vaikutukset kunnan palveluihin... 21 5.2.1 Hyvä käytäntö: muistioireisen kotihoitoasiakkaan hoitoketju... 21 5.2.2 Henkilökunnan valmiudet kohdata dementiapotilas... 21 5.2.3 Lääkehoidon kehittyminen... 21 5.2.4 Dementiakoti Nutukkaan suunnittelutyö... 21 5.3 Havaintoja: dementiahoidon haasteet Sodankylässä... 22 5.3.1 Omaishoidon kehittäminen ja tukeminen... 22 - luonnos Tiinaliisa Multamäki, 28.9.2007

5.3.2 Hoitoketjun heikoin lenkki...23 5.3.3 Työvoiman saatavuus...23 5.4 Projektityön analysointi...23 5.4.1 Vahvuudet...24 5.4.2 Heikkoudet...24 5.4.3 Mahdollisuudet...25 5.4.4 Uhat...25 6 Jatkotoimenpiteet...25 6.1 Muistineuvolatoiminnan vakinaistaminen...25 6.1.1 Muistihoitaja...26 6.1.2 Geriatri...26 6.1.3 Toimitilojen, tilastoinnin ja tutkimusten kehittäminen...26 6.1.4 Tiedotus ja vertaistuki...27 6.2 Ratkaisuja dementiahoidon haasteisiin...27 7 Yhteeenveto...28 - luonnos Tiinaliisa Multamäki, 28.9.2007

1 Saatteeksi Muistineuvola -hanke on onnistunut tehtävässään. Hankkeen aikana on kunnan henkilöstöä ja kuntalaisia koulutettu dementiasairausten hoitamisessa ja tunnistamisessa. Samoin Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä järjestetystä dementiakoulutuksesta jää paljon tietoa elämään paikkakunnalle ja lähialueille koulutukseen osallistuneiden myötä. Parhaana saavutuksena hankkeen osalta pidän sitä, että hankkeessa kokeiluna toiminut muistineuvola jatkaa toimintaansa osana kunnan toimintaa, vaikka hanke päättyy. Hankkeen onnistumisen taustalla ovat innostunut ja työstään kiinnostunut henkilöstö sekä asiantunteva ohjausryhmä. Ohjausryhmän ovat muodostaneet hankkeen toimintakentän asiantuntijat: alan työntekijät sekä eri eläkeläisjärjestöjen edustajat eli asiakkaat. Kunnallisessa päätöksenteossa työntekijät joutuvat perinteisesti jääväämään itsensä heitä koskevissa asioissa, vaikka ovat usein parhaat asiantuntijat, mikä on toisaalta vähän nurinkurista. Samoin asiakasnäkökulma ja se kenen asialla ollaan, voi kunnallispolitiikassa unohtua. Eläkeläisjärjestöjen edustajien mielipiteet ovat kullan arvoisia vanhustyönhankkeen toteuttamisessa. Hankkeessa päätöksenteko on helppoa: ohjausryhmässä tehdään päätös ja se toteutetaan. Hankkeessa ei tarvitse käydä läpi samaa byrokratiaa kuin kunnan toiminnassa. Sinänsä ohjausryhmän ja hankkeen toimintaa voi mielestäni myös kyseenalaistaa siinä, toteutuuko siinä kunnallislain hengen mukainen demokratia, jos kunnan vaaleilla valituista päättäjistä ei ole ohjausryhmässä kuin yksi jäsen? Kyseessähän on kuitenkin kunnan hanke ja kunnan toiminnan kehittäminen. Tämä hanke on tuonut kuntaan uusia toimivia käytänteitä ja antanut monille kuntalaisille hyviä elämäntäyteisiä vuosia lisää. Seuraavana Sodankylän vanhustyössä on keskityttävä kotihoidon tukemiseen entisestään. Vanhustyön strategiamme lähtökohtana on koti, jossa suurin osa ikäihmisistä mielellään vanhenisi. Lapin pitkät välimatkat tekevät siitä haasteellista. Uskon, että vanhustyön työntekijät ovat valmiita kehittämään työtään entisestään ja vastaamaan myös siihen haasteeseen. Heidi Alariesto Vanhusneuvola -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, perusturvalautakunnan puheenjohtaja 4

2 Taustaa Sodankylän kunnan vanhustyön tärkeimpänä strategisena tavoitteena on ollut turvata ikääntyvien kuntalaisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Kunnassa vuonna 2002 laaditun, vuosina 2003 ja 2005 päivitetyn vanhustyönstrategian kehittämistavoitteet ovat noudatelleet valtakunnallisia ja alueellisia suosituksia. Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa (TATO) on painotettu ikääntyneiden palvelujen kehittämisessä avopalvelujen monimuotoisuutta sekä ennalta ehkäisevän näkökulman huomioimista kuntien palvelutuotannossa. Lapin lääninhallituksen tekemässä vanhusten kotona annettavaa hoitoa koskevassa selvityksessä (2002) suositettiin kuntia mm. varautumaan dementiaa sairastavien asiakkaiden hoidon tarpeen lisääntymiseen, geriatrisen ja psykogeriatrisen hoidon kehittämiseen sekä perusterveydenhuollon osaamisen parantamiseen. Tilastokeskuksen (vuonna 2004) laatiman väestöennusteen mukaan Sodankylän kunnan väestö vähenee muuttoliikkeen ja alhaisen syntyvyyden vuoksi vuoteen 2030 mennessä yli 22 % eli yli kahdella tuhannella asukkaalla. Väestörakenne muuttuu siten, että nuoremmat ikäluokat pienenevät, mutta yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa huomattavasti nykyisestä. Kun vuonna 2003 Sodankylän väestöstä yli 65-vuotiaita oli 16,3 %, niin ennusteen mukaan heidän määränsä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä yli 85-vuotiaiden vanhusten määrä kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Vanhimmat ikäluokat tarvitsevat runsaimmin palveluja tänä päivänä ja myös tulevaisuudessa. Taulukko 1. Sodankylän kunnan väestöennuste vuoteen 2030 ikäluokittain Vuosi 2003 2005 2010 2020 2030 Yhteensä 9373 9117 8556 7775 7272 0 14 1630 1470 1136 900 834 15 64 6213 6040 5639 4409 3597 65-1530 1607 1781 2466 2841 Yli 65-vuotiaat ikäluokittain 65 74 v. 980 999 1034 1480 1398 75 84 v. 446 498 603 745 1128 85 v. - 104 110 144 241 315 % koko väestöstä 16.3 % 17.6 % 20.8 % 31.7 % 39.0 % Lähde: TK/trendilaskelma/Lapin liitto 27.9.2004 Yksi syy palvelujen lisääntyvään tarpeeseen yli 65-vuotiaiden keskuudessa on keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien määrä. Suomen dementiahoitoyhdistyksen mukaan 65 74- vuotiaista 4 %, 75 84-vuotiaista 11 % ja yli 85-vuotiaista 35 % sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa. Väestöennusteen perusteella Sodankylän kunnassa keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien määrä lähes kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Vanhustyössä on entistä tärkeämpää ennaltaehkäisevän näkökulman huomioiminen sekä muistihäiriöiden ja dementiasairauksien varhainen toteaminen. 5

Taulukko 2: Keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien määrän ennuste Sodankylässä vuosina 2003 2030. Vuosi 2003 2005 2010 2020 2030 65 74 v. 39 40 41 59 56 75 84 v. 49 55 66 82 124 85 v. - 36 38 50 84 110 Yhteensä 124 133 157 225 290 Lähde: R.Sulkava, Suomen dementiahoitoyhdistys Muistisairauden diagnoosin saaminen Sodankylän kunnan perusterveydenhuollon puitteissa, ilman dementiahoitoon erikoistunutta henkilökuntaa on ollut sattumanvaraista. Oireista kärsinyt ikäihminen saattoi käyttää hyvinkin runsaasti erilaisia terveyspalveluja, mutta asian ydintä, oireiden aiheuttajaa, ei havaittu. Diagnoosiin päädyttiin usein liian myöhään, yleensä keskivaikean dementian loppupuolella. Kotonaoloaika diagnoosin jälkeen jäi melko lyhyeksi. Hoito ja palvelusuunnitelmat, omaisten tukeminen ja kuntoutussuunnitelmat olivat satunnaisia tai puuttuivat kokonaan. Keskussairaalassa aloitetut hoidot jäivät ilman seurantaa ja potilaat lopettivat niitä. Kunnan maksamana tehtiin siis kalliita tutkimuksia ilman hoidolla saavutettua tulosta. Vanhustyön suurin ongelma on kuitenkin resurssien niukkuus suhteessa palvelutarpeisiin. Perustyössä ei tahdo riittää aikaa toiminnan ja palvelurakenteen kehittämiseen. Vanhustyön kehittämistyötä onkin kunnassamme tehty erilaisissa hankkeissa. Sodankylän Vanhustenkotiyhdistyksen toteuttamassa Ikäihminen kyläyhteisön voimavara -hankkeessa tehtiin syksyllä 2001 selvitys sivukylien yli 75-vuotiaiden elämäntilanteesta, toimintakyvystä ja palveluista. Selvitys toimi pohjana kunnan vanhustyön strategian laadinnassa sekä eri toimijoiden työkaluna palvelusuunnittelussa. Kunnassa toteutettiin KOHO Vanhusten kotihoidon kehittämishanketta 1.10.2004 alkaen. Sen yhtenä toimintamuotona oli vanhusneuvolatoiminnan kehittäminen. Hankkeen ohjausryhmässä perustettiin vanhusneuvolan yhteistyöryhmä joulukuussa 2004, ja se jätti hankesuunnitelman Lapin lääninhallitukseen vuoden vaihteessa. Samaan aikaan Sodankylän kunta muutti yhden terveyskeskuslääkärin viran geriatrin viraksi ja tehtävässä aloitti geriatri Riitta Nordberg 1.2.2005. Vanhusneuvolan hankesuunnitelmaa tarkennettiin helmikuussa 2005 yhdessä kunnan geriatrin kanssa. Rahoituspäätös saatiin helmikuun lopussa ja Vanhusneuvola -hanke käynnistyi maaliskuussa 2005. 6

3 Hanke Vanhusneuvola -hanke käynnistyi maaliskuussa 2005 ja päättyy lokakuun lopussa 2007. Hankkeen toiminta-ajatuksena on ollut edistää yli 65-vuotiaiden kotona asumista tukemalla ennaltaehkäisevästi ja kuntouttavasti ikäihmisten ja heidän omaistensa fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavarojaan sekä omatoimisuutta. Tavoitteena on ollut saada ikäihmiset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa geriatristen, toimintakykyä tukevien palvelujen piiriin. Erilaisilla ennaltaehkäisevillä toimilla on pyritty ylläpitämään ja parantamaan ikäihmisten toimintakykyä ja mahdollisuuksia asua kotonaan. Tähän on liittynyt sairauksien mahdollisimman varhainen toteaminen sekä toimintakyvyn esteiden poistaminen. Hankkeen vanhusneuvolatoiminta suunniteltiin geriatrin sekä terveydenhoitajan ja palveluohjaajan muodostaman moniammatillisen työryhmän toiminnalle. Muistihäiriöiden tutkimus- ja hoitopalveluiden seudullisen saatavuuden kehittämiseksi geriatrin palveluita pyrittiin tarjoamaan ostopalveluina myös lähikunnille. Hankkeen tulostavoitteena oli pohjoisen haja-asutusalueen paikalliset tarpeet huomioiva vanhusneuvolan toimintamalli. 3.1 Rahoitus Alkuperäisen rahoitushakemuksen mukainen hankebudjetti oli 405 000 euroa, josta kunnan osuus 101 250 euroa ja haettu valtionavustus 303 750 euroa. Lapin lääninhallitus myönsi 25.2.2005 Sodankylän kunnan hakemalle Vanhusneuvola hankkeelle 200 000 euron rahoituksen. Hankkeen toimintasuunnitelma ja budjetti sopeutettiin saatuun avustukseen. Täten projektin kokonaiskustannusarvioksi tuli 266 666 euroa, josta lääninhallituksen osuus oli 75%. Muun osuuden rahoitti Sodankylän kunta. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 268.479, josta lääninhallituksen rahoitus 200.000 euroa ja Sodankylän kunnan rahoitus 68.479 euroa. 7

3.2 Toimintamuodot Projektin tärkeimpänä toimintamuotona oli ikäihmisten muistineuvola, jonka kohderyhmänä olivat kunnan yli 65 vuotiaat. Kotikäynneillä pyrittiin tarjoamaan ikäihmisille ja heidän omaisilleen oikea-aikaista tietoa palveluista ja erilaisista tukimuodoista sekä ennakoida ajoissa palvelujen tarvetta. Lisäksi hankkeessa on tuotettu tietoa dementiasta ja sen hoidosta ikäihmisten palvelujen suunnittelijoille, toteuttajille, päättäjille ja muille ikäihmisten parissa toimiville tahoille. Rahoituksen jäätyä alkuperäistä suunnitelmaa pienemmäksi, hankkeen toiminnoista jouduttiin jättämään pois mm. ennaltaehkäisevät kotikäynnit. 3.3 Ohjausryhmä Perusturvalautakunta nimesi 23.3.2005 hankkeelle ohjausryhmän, jota täydennettiin 19.6.2007. Ohjausryhmä on kokoontunut vuonna 2005 neljä kertaa, 2006 neljä kertaa ja 2007 4 kertaa. Alariesto Heidi, puheenjohtaja (7/2007 asti), perusturvalautakunnan edustaja Mokko Urpo, puheenjohtaja (8/2007 alkaen), perusturvalautakunnan edustaja Kiuru Sisko, sosiaalijohtaja (5/2006 saakka) Liikavainio Tuomo, Sodankylän Vanhustenkotiyhdistys Ry Mettiäinen Milja, Eläkeliiton Sodankylän yhdistys Ry Niittymäki Tarja, muistihoitaja Nordberg Riitta, geriatri Näsi Lasse, Ikäihmisten neuvottelukunta Poikela Tarja, perusturvalautakunnan jäsen (19.6.2007 alkaen) Pöyliö Raija, vanhustyön vastuualuepäällikkö Tallavaara Helena, kotihoitoyksikön työntekijöiden edustaja Tepsa Tuovi, perusturvalautakunnan jäsen Tiuraniemi Harri, perusturvajohtaja (6/2006 alkaen) Uusitalo Elsa, Sodankylän Eläkeläiset Ry Ylitalo Henna, kotihoitoyksikön vt. osastonhoitaja Työntekjiät: Alaluusua Seija, projektityöntekijä, (30.6.07 asti) Mukku Inga, hankevastaava Multamäki Tiinaliisa, projektityöntekijä (17.7.07 alkaen) Asiantuntijajäsenet: Alatalo Jouko, KELA:n johtaja Oinas Matti, suunnittelija, työvoimatoimisto 8

3.4 Henkilökunta Hankevastaava Inga Mukku 1.5.05-31.12.06 (20% työajalla), 1.1.-31.7.07 Geriatri Riitta Nordberg 1.10.05-30.10.07(20% työajalla) Muistihoitaja Tarja Niittymäki 1.6. 31.7.05, 29.8.05-30.10.07 Projektityöntekijä Seija Alaluusua 1.7.05-30.5.06, 1.11.06 30.6.07 Projektityöntekijä Tiinaliisa Multamäki 17.7.-30.10.07 Hankevastaava Inga Mukku on hoitanut hankkeen hallinnolliset tehtävät, toiminut ohjausryhmän sihteerinä ja hankkeen yhdyshenkilönä sidosryhmiin. Geriatri on pitänyt muistivastaanottoa kerran viikossa. Muistihoitaja Tarja Niittymäki on vastannut muistineuvolan toiminnasta ja tiedottamisesta. Lisäksi he ovat tehneet dementiahoitoon liittyviä selvityksiä ja toimineet asiantuntijoina kunnan eri työryhmissä sekä kouluttajina Sodankylän kunnassa ja lähialueilla. Projektityöntekijä Seija Alaluusuan tehtäviin on kuulunut muistipoliklinikan ja tarvittaessa kotihoidon sanelujen purku sekä erilaiset toimistotyöt. Hän on tehnyt 80 90% työajasta terveyskeskuksessa ja 10 20% Hannuksenkartanossa. Projektityöntekijä Tiinaliisa Multamäen tehtäviin kuului hankkeen loppuraportin kirjoittaminen sekä hankkeen loppuajan tilaisuuksien käytännön järjestelyt. 3.5 Hankinnat 3.5.1 Koneet ja kalusteet Laite/ kaluste Merkki/ Malli Kpl Hankintapäivä Paikka/henkilö Kuulolaite Hörat Original 2 10.5.2005 ja geriatrin vastaanotto 31.8.2005 Tietokone Osborne S800 1 12.5.2005 muistineuvola tietokonepaketti Monitori Samsung TFT 17 1 12.5.2005 muistineuvola Tulostin HP LaserJet 1320 1 5.6.2005 muistineuvola Matkapuhelin Nokia 6020 1 30.7.2005 projektityöntekijä Asiakirjatuhooja Ideal 2300 1 10.10.2005 muistihoitaja Piirtoheitin, Avorex Pro24v/250W, 1 10.10.2005 hankevastaava matkamalli Sanelukone Dictaphone 1244 1 1.8.2005 terveyskeskus Väritulostin Canon Pixma IP3000 1 15.12.2005 hankevastaava Työtuoli Team 9, sininen 1 16.12.2005 muistineuvola Pystynaulakko 1 16.12.2005 muistineuvola Saneluiden purkulaite Dictaphone 1740 1 6.6.2006 terveyskeskus Kommunikaattori Echo Minitech 3 1.2.2007 muistineuvola (kuulon apulaite) Työpiste 1 20.6.2007 muistineuvola Kaappi Combo 2 20.6.2007 muistineuvola Tuoli Savoy 3 20.6.2007 muistineuvola Pöytä 1 20.6.2007 muistineuvola Ilmoitustaulu 1 poliklinikan aula Kohokirjoitin 1 muistineuvola 9

3.5.2 Kirjallisuus ja julkaisut Teoksen nimi Kirjoittaja Atsalea juttuja muistamattomuudesta ja Sulkava, Riihelä, vanhenemisesta Ryynänen (toim.) Atsalea kukkii jälleen Sulkava, Riihelä, Ryynänen (toim.) Kust./ julk. painov. WS Bookwell 2004 WS Bookwell 2006 Dementia ja liikunta. Opas Ruuskanen Alzheimer-keskusliitto 2002 dementiapotilaiden liikunnan ohjaamiseksi. Dementiakoti koti hyvää elämää varten. Kotilainen, Virkola, Suomen 2005 Opas suunnittelijoille ja hoidon Eloniemi, Sulkava, dementiahoitoyhdistys kehittäjille. Topo Dementiapotilaan äkillisen Pitkälä, Laurila, Suomen 2006 sekavuusoireyhtymän hoito-opas lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle Rahkonen dementiahoitoyhdistys Dementiavanhus kotona Aro Vanhus ja lähimmäisp. Dementoituneen hyvä kuolema Dementoituvan hoitopolku Heimonen & Tammi 20 01 Voutilainen Dementoituvan ihmisen kuntoutuksen Heimonen, Tammi 2004 lupaus Voutilainen (toim.) Etiikka hoitotyössä Leino-Kilpi, Välimäki WSOY 2003 Gerontologinen sosiaalityö Seppänen Yliopistopaino 2006 Geropsykologia Raitanen, Hänninen, WSOY 2004 Pajuunen, Suutama Hyviä päiviä kotona. Muistisairaudet. Erkinjuntti, WSOY 2006 Heimonen, Huovinen Ikääntyneiden laitoshoidon laatu ja Noro, Finne-Soveri, STAKES 2005 tuottavuus RAI-järjestelmä vertailukehittämisessä Björkgren, Vähäkangas (toim.) Kahdesti lapsi (runoja) Myyryläinen Suomen 2002 dementiahoitoyhdistys Kimmokkeita kevättalveen Koivula Tammer paino 2000 Kipinöitä kesään Koivula Tammer paino 2000 Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas Kuntaliitto 2006 Kuntoutuksen sanakirja Granö, Heimonen, Alzheimer-keskusliitto 2006 Koskisuu Matka ajassa Helander Vanhustyön 1993 keskusliitto Muistipoliklinikka Lupsakko, Joiniemi, Suomen 2005 perusterveydenhoidossa opas lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle Karhu, Remes dementiahoitoyhdistys Myötätuulta tupaan, ikäihmisen Koivula Tammer paino 2000 virikekirja Pirtin puolelle Koivula Tammer paino Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus Heikkilä, Lahti (toim.) STAKES 2007 10

Säpinää syksyyn Koivula Tunne muistisi käytä, kehitä, kohenna Hietanen, WSOY 2005 Erkinjuntti, Huovinen Vanhuus ja mielenterveys, arkielämän Saarenheimo WSOY 2003 näkökulma Vanhuus Rysänperässä Ilonen Vanhustyön 1994 keskusliitto Ymmärrä tule ymmärretyksi. Laaksonen, Rantala, Suomen 2002 Vuorovaikutus dementoineen kanssa Eloniemi, Sulkava dementiahoitoyhdistys Hankittu kirjallisuus on sijoitettu pääosin muistineuvolaan sekä Hannuksenkartanoon vanhustyönjohtajan toimistoon. 3.5.3 Muut hankinnat Muistihoitajan tietokoneeseen hankittiin Office STD 2003 kuntaversio-ohjelmisto. Hankkeen käyttöön on ostettu myös TAK -vanhustyön arviointijärjestelmän päivitysohjelma, 5 kappaletta Cerad -tehtäväsarjaa sekä Ilona -virikeohjelma. Muistineuvolaan on hankittu muistihäiriö- ja dementiatyön palapeli sekä havaintomateriaaliksi muistuttava lääkekiekko. Lisäksi hankkeen varoin on hankittu muistineuvolassa ja - vastaanotolla tarvittavaa tutkimusvälineistöä. 4 Toiminta 4.1 Muistineuvola ja -vastaanotto Hankkeen keskeisimpiä toimintoja on ollut muistineuvolavastaanoton kehittäminen. Muistineuvolatoiminnan tavoitteena on asiakkaan varhainen muistisairauden tunnistaminen, diagnostiikka, hoito ja seuranta. Riittävän aikaisin aloitetulla kuntoutuksella, lääkinnällisellä hoidolla ja neuvonnalla pystytään lisäämään asiakkaan laadukkaita kotona asumisen vuosia ja siirretään laitoshoidon alkamista. Muistineuvolan toimintaan kuuluu myös omaisten yksilöllinen, laaja-alainen tukeminen ja neuvonta. Muistineuvola toimii Sodankylän terveyskeskuksen yhteydessä. Muistineuvolaan pääsee ajanvarauksen kautta. Hankkeen aikana muistineuvolakäyntejä oli lähes 800 ja palvelukontakteja yli 2000. Geriatri on pitänyt muistivastaanottoa kerran viikossa. Geriatrin ja muistihoitajan vastaanottoa pidettiin myös Vuotsossa 3 kertaa. Lisäksi muistihoitaja on tehnyt kotikäyntejä sekä hoitanut puhelinneuvontaa. Muistineuvolan asiakkaille ja heidän puolisoilleen toteutettiin vertaistuki- ja aviopariryhmätoimintaa. Vertaistukiryhmä kokoontui vuoden 2006 aikana viisi kertaa ja osallistujia on ollut kokoontumiskerralla 5 15. Aviopariryhmä kokoontui syksyn 2006 aikana kaksi kertaa. Osallistujia on ollut 14. Vertaistukiryhmä teki virkistysretken kesäkuussa 2006 Kittilään ja ryhmässä toimijat osallistuivat KOHO hankkeen järjestämään Ylläs-Saagan retkeen. 11

Asiakaskontaktit 2005 2006 2007 yhteensä Muistineuvola 198 311 312 821 Kotikäynnit 124 115 90 329 Lääkärille 97 98 112 307 Puhelinkeskustelu 79 212 186 477 Omaisten tapaaminen 80 91 83 254 Omaisten 53 41 47 141 puhelinhaastattelu Vuotson vast.otto 24 16 40 Palvelukontaktit yhteensä 631 892 728 2369 4.2 Koulutus 4.2.1 Dementiakoulutus Hankkeessa käynnistettiin 5.10.2006 pitempikestoinen dementiakoulutus Sodankylän kunnan sekä lähikuntien vanhustyön toimijoille. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä dementiatietoutta vanhustyön toimijoiden keskuudessa. Koulutuksessa oli mukana 28 henkilöä Sodankylästä, kaksi Pelkosenniemeltä, kaksi Savukoskelta ja yksi Kittilästä. Koulutus toteutettiin pääasiassa paikallisin voimin: kouluttajina ovat toimineet geriatri, muistihoitaja ja muut paikalliset toimijat. Tarjousten perusteella koulutuksen yhteistyökumppaniksi valittiin Rovaniemen ammattikorkeakoulu (RAMK), joka on osallistunut koulutuksen suunnitteluun sekä oppilaiden ohjaukseen, neuvontaan ja arviointiin yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa. RAMK on huolehtinut myös etätehtävien suunnittelusta sekä niiden tarkastuksesta ja todistusten annosta. Koulutuksen laajuus oli 10 opintopistettä. 4.2.2 Muu hankkeen järjestämä koulutus us 2006 Cerad-koulutus kotihoidon tiimien vetäjille 2.2.2007 Lapin vanhustyön hanketyöntekijöiden koulutus- ja vertaistapaaminen Luostolla 22.-23.2.2007 Mitä se muistihoitaja tekee? Ivalo ja Rovaniemi 8.6.2007 Dementiatietoutta seminaari, Sodankylä 10.8.2007 "Monipuolisin aistimuksin hyvinvointia dementoituneen arkeen", Sodankylä 26.9.2007 Hankkeen päätösseminaari, luennoimassa mm. professori Timo Strandberg, Sodankylä Lisäksi geriatri ja muistihoitaja ovat pitäneet useita koulutustilaisuuksia kunnan hoitohenkilökunnalle. 12 4.2.3 Osallistuminen muiden järjestämään koulutukseen 26.-27.4.2005 Muistihoitajat muutoksen moottorina, Alzheimer -keskusliitto 7.10.2005 Valtakunnallinen dementiapäivä Helsingissä 16.-17.3.2006 Muistisairaat joukossamme oikeus aktiiviseen arkeen, Helsinki

30.3.2006 Muisteluryhmäkoulutus Helsingissä 20.-21.4. 2006 Muistihoitajapäivät 20.-21.11.2006 Muistihoitajat etujen valvojina ja toteuttajina 31.8.-1.9.2006 Ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuudet, Levi 7.-8.9.2006 Työyhteisön tehotuuletus vertaisvoimaa ja vahvistusta, Helsinki, Suomen Dementiahoitoyhdistys ry. 6.10.2006 Dementiapotilaan sekavuusoireyhtymän ja kivunhoito 12.10.2006 PowerPoint koulutus, Sodankylän kunta 26.10.2006 NPI Neuroprykiatrinen haastattelu dementiapotilaan käytösoireiden tunnistamiseen ja kuvaamiseen 3.11.2006 Lapin Vanhustyöhankkeiden yhteistyöpäivä, Rovaniemi 9.2.2007 Omaishoidon tukimalli koulutus Rovaniemellä 16.2.2007 Palveluseteli koulutus, Levi 15.-16.3.2007 Kuntoutus on mahdollisuus, Alzheimer-keskusliitto, Lahti 20.3.2007 Julkisuuslakikoulutus, Sodankylän kunta 10.4.2007 Alaistaitokoulutus, Levi 4.-5.5.2007 Gerontologian päivät Oulussa 14.-15.6.2007 NorAge 2007 congress, Turku 14.-15.6.2007 Vanhustyön projektityöntekijöiden tapaaminen, Hetta 2005-2007 Hankevastaava Inga Mukku osallistui Rovaniemen oppisopimustoimiston järjestämään JET (johtamisen erityisammattitutkinto)-koulutukseen. Muistihoitaja on toiminut Suomen Dementiayhdistyksen aluevastaavana ja päässyt siten 4 kertaa vuodessa Suomen Dementiahoitoyhdistyksen maksamaan koulutukseen. 4.2.4 Muu toiminta ja tilaisuudet 13.6.2006 Retki Kittilän Pöntsö Raekallio/ Levi 9.-10.10.2006 KOHO hankkeen järjestämään Ylläs-Saagan retkeen. 12.4.2007 Omaishoitajailta Hannuksenkartanossa 20.4.2007 Projektityöntekijöiden virkistyspäivä Luostolla 31.5.2007 Avoin omaishoitajien vertaistukiryhmä, yhteistyössä seurakunnan kanssa Mukana kunnan vanhustenviikon järjestelyissä 2005, 2006 ja 2007 4.3 Yhteistyö 4.3.1 Sodankylässä Vanhusneuvola -hanke on tehnyt yhteistyötä paikallisten KOHO ja Yhdessä ikääntyen - hankkeiden sekä kunnan järjestämien ikäihmisten päiväpalveluiden kanssa. Henkilökunta on osallistunut myös kunnassa vuosittain pidettävän vanhustenviikon ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. Hankehenkilökunta on toiminut asiantuntijana vanhustyön erilaisissa suunnittelu- ja kehittämistyöryhmissä (mm. hoitoketjutyöryhmä, rekrytointityöryhmä, ikäihmisten asumistarvetta selvittävä työryhmä). Muistihoitajan ja geriatrin dementiaasiantuntemus on ollut ensiarvoisen tärkeää Sodankylän kunnan ryhmäkoti Nutukkaan 13

toiminnallisuutta suunnittelevassa työryhmässä. Henkilökunnan asiantuntemusta on käytetty myös suunniteltaessa kunnan Tietoa, taitoa, tahtoa vanhustyöhanketta. Järjestäytymiskokouksessaan 12.4.2005 ohjausryhmä totesi, että hankkeen yhteistyö kunnan henkilöliikennetyöryhmän kanssa olisi tärkeää, jotta voitaisiin parantaa sivukylien ikäihmisten kulkuyhteyksiä ja sitä kautta tasa-arvon toteumista palvelujen tuotannossa. Kunnan henkilöliikennetyöryhmä ei kuitenkaan toiminut enää henkilöliikennesuunnitelman valmistuttua syksyllä 2005. Ikäihmisten liikenneasioista järjestettiin seminaari vanhusten viikolla 2007 ja hanke oli mukana suunnittelemassa seminaaria. Syksyllä 2007 suunniteltiin yhteistyössä Seita-säätiön kanssa Muistikuvia Sodankylästä muistipeliä, jonka toteutus jäi kuitenkin suunnitteluvaiheeseen. Lisäksi yhteistyötä on tehty kyläyhdistysten ja eri järjestöjen kanssa. 4.3.2 Lapissa Alueellista yhteistyötä on tehty koulutuksessa ja tiedottamisessa. Hankkeen järjestämät seminaarit ja koulutukset ovat olleet usein avoimia myös lähikuntien osallistujille. Projektista on osallistuttu Lapin vanhustyön hankkeiden yhteistyön suunnitteluun, yhteistapaamisiin ja niiden järjestämiseen. Lääkäripulasta johtuen suunniteltua lähikuntayhteistyötä geriatrin konsultaatioista ei pystytty toteuttamaan. Muistineuvola on mukana Oulun yliopistollisen sairaalan neurologian klinikan ja Lapin keskussairaalan tutkimuksessa, jossa selvitetään muistihäiriöiden ja dementioiden esiintyvyyttä, perinnöllisyyttä ja syntysyitä Lapin saamelaisväestössä. Yhteistyössä Pohjois-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskuksen (POSKE) kanssa laadittiin muistineuvolan hoitoprosessin kuvaus. Hanke on ollut myös tiiviisti mukana POSKE:n Seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeen suunnittelutyössä 4.3.3 Valtakunnallisesti Hankkeessa on testattu kansainvälisessä (Stakes) CareKeys -projektissa kehitettävää Dementoituneiden elämänlaatumittaria. Testauksessa oli mukana viisi dementoitunutta vanhusta. Lomakkeen testauksen suorittivat muistihoitaja Tarja Niittymäki ja lähihoitaja Seija Bruun Helmikodilta. 4.4 Tiedotus 14 4.4.1 Muistitietotilaisuudet Muistitietotilaisuuksissa on jaettu tietoa muistihäiriöistä, dementoivista sairauksista, liikunnan merkityksestä, muistineuvolan toiminnasta sekä meneillään olevista vanhustyön hankkeista. Tilaisuuksia pidettiin hankkeen aikana yhteensä 8. Kirkonkylän lisäksi tilaisuuksia pidettiin myös Puolakkavaarassa, Syväjärvellä, Vuotsossa, Lokassa ja Orajärvellä. Muistitietotilaisuudet tavoittivat lähes 300 henkilöä. Tilaisuuksissa ovat olleet mukana geriatri, muistihoitaja, fysioterapeutti ja hanketyöntekijät. Keväästä 2006 tiedotus, ohjaus ja opastus muistitietoasioista kohdennettiin pääasiassa vertaistuki- ja aviopariryhmille.

4.4.2 Lehtiartikkelit ja esitteet Hankkeesta ja siihen liittyvistä toiminnoista on julkaistu mm. seuraavia uutisia ja artikkeleita: Kotihoidon kehittäminen esillä Sodankylässä, 22.3.2005, Lapin Kansa Vanhuksille oma neuvola, 14.4.2005, Sompio-lehti Sodankylän muistineuvola aloittaa kesäkuussa, 26.5.2005, Lapin Kansa Tarja Niittymäki ottaa vastaan Muistineuvolassa, 13.6.2005, Sompio-lehti Dementiakoulutus alkaa pilottina, 25.9.2006, Sompio-lehti Monipuolinen vanhusten viikko, 27.9.2006, Lapin Kansa Muistineuvolassa sairaus ilmi varhain, 6.10.2006, Lapin Kansa Muistihäiriöitä hoidetaan omassa neuvolassa Sodankylässä, 16.1.2007, Dialogi, Stakes "Muistineuvolan avulla kunta säästää", 15.9.2007 Lapin Kansa Muistineuvolasta tehtiin oma esite. Lisäksi on tilattu dementiasairauksiin ja -hoitoon liittyvää esitemateriaalia Alzheimer-keskusliitosta, Suomen Dementiahoitoyhdistyksestä ja Suomen Pelastusalan keskusjärjestöstä. Kesällä 2007 hanke päivitti Sodankylän ikäihmisten palveluoppaan. 4.4.3 Tehdyt selvitykset Geriatri Riitta Nordberg teki 1.10.2005-31.1.2006 selvityksen Sodankylässä hoitopaikkaa jonottavien sekä kotihoidossa olevien vanhusten sijoitustarpeista, sijoituksen kiireellisyydestä. Lisäksi selvityksessä oli tilastoitu näistä henkilöistä dementoituneiden osuus ja dementia-aste. Selvitys tuotiin tiedoksi perusturvalautakunnalle 1.3.2006. Keväällä 2007 tehtiin kysely omaishoitajille lomahoitopalvelusta. Kyselyllä kartoitettiin omaishoitajien tyytyväisyyttä palvelun tasoon, palvelun merkitystä heidän jaksamiselleen sekä kartoitettiin kehittämistoiveita. Hankkeen aikana pidetyn dementiakoulutuksen onnistumisesta ja annista tehtiin RAMK:n toimesta kysely opiskelijoille. Koulutuksen opettajat sekä opiskelijoiden työyksiköiden esimiehet arvioivat koulutuksen vaikutusta työkäytäntöihin omassa palaverissaan keväällä 2007 Kesän ja syksyn aikana 2007 suoritettiin asiakastyytyväisyyskysely muistineuvolan toiminnasta. Kysely kohdennettiin muistineuvolan asiakkaisiin ja heidän omaisiinsa. Syksyllä 2007 pyydettiin myös palautetta ohjausryhmän jäseniltä projektin toiminnasta. Muistineuvolan vaikutuksia on esitelty myös KOTOSA-hankkeen "Hyvä Käytäntö" - dokumentoinnissa. Kyseinen selvitys pohjaa KOHO hankkeen aikana tehtyyn omaiskyselyyn päivätoiminnan vaikuttavuudesta sekä päivätoiminnan vetäjän ja kotihoidon henkilökunnan arvioon dementiahoidon kehityksestä kunnassa. 15

5 Tulokset Hankesuunnitelmassa on määritelty tavoitteiksi: - Muisti- ja dementiasairauksien mahdollisimman varhainen määritys, jolla pyritään tautitilojen hoitamiseen, sairauksien etenemisen hidastamiseen sekä säännöllisen koti- ja laitoshoidon palvelujen siirtämiseen myöhemmäksi. - Mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään ikäihmisten toimintakyvyn kartoituksen ja sen perusteella tehtävän palveluohjauksen avulla. - Tiedon tuottaminen palveluista ikäihmisille sekä palveluiden tarpeista ikäihmisten parissa toimiville ja päätöksentekijöille. Tuotetun tiedon huomioiminen palvelusuunnittelussa mahdollisimman nopeasti. Hankkeen tulosten toteutumista on arvioitu kyselyjen ja erilaisten selvitysten avulla. 5.1 Muistineuvolatoiminta Muistineuvola on pystynyt hoitamaan asiakkaansa hoitotakuun rajoissa. Jonotusaika neuvolan vastaanotolle on ollut 1-2 viikkoa. Neuvolaan ja muistivastaanotolle pääsyn jälkeen asiakas on saanut diagnoosin noin 2 viikon - 1kk aikana. Tämä on valtakunnallisestikin vertailtuna lyhyt aika. Aikaisemmin tutkimuksiin pääsyn jälkeen diagnoosin saaminen saattoi kestää useita kuukausia. Oman muistineuvolan myötä hoidon seuranta on tehostunut. Dementiapotilaiden hoito ja kuntoutus on moniammatillista. Vertaisryhmien avulla on pystytty tarjoamaan tukea myös omaisille. 5.1.1 Asiakaspalaute Kesän ja alkusyksyn 2007 aikana toteutettiin muistineuvolassa asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 29 vastausta sekä asiakkailta että heidän omaisiltaan. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan muistineuvolan toimintaan liittyviä asioita asteikolla 1-5 (1= huono, 2= kohtalainen, 3= hyvä, 4= erittäin hyvä, 5= erinomainen). Lisäksi vastaajat saivat kommentoida palvelua kirjallisesti ja jättää kehittämisideoita. Aikataulujen pitävyys arvioitiin hyväksi, vastausten joukossa oli myös muutama kohtalainen arvosana. Kaikki muut toiminnot koettiin erittäin hyviksi. Kirjallisessa palautteessa kiiteltiin muistineuvolapalvelua, sen erityislaatuisuus ymmärrettiin ja Sodankylän kunnalle annettiinkin kiitosta tällaisen palvelun järjestämisestä. Kehittämisideoissa toivottiin mm. sivukylille päiväpalvelu- tai pienryhmätoimintaa dementoituneille sekä parempaa mahdollisuutta hoitaa asioita muistihoitajan kanssa sähköpostin välityksellä. 16