Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi
Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus kirjastossa - kirja, uudet yhteistyökumppanit, pelit ja laitteet, koulutukset, pedagogiset informaatikot, mediakasvatus toimintasuunnitelmiin jne.
Kirjaston mediakasvatus ja uudet lukutaidot Mediakasvattaa voi monella tavalla, mutta kirjastojen kannalta on mielekästä lähestyä sitä lukutaitojen näkökulmasta. Mitä enemmän lukutaidoilta vaaditaan, sitä tärkeämpää on oppia hyvä peruslukutaito. Lukemaan oppimisen, lukutaidon kehittymisen ja monipuolisen lukuharrastuksen tukeminen on aina kuulunut kirjaston tehtäviin. http://www.yksityinenkielitoimisto.net/eoppiminen/ fi6.html Tekstit julkaisusta: Kirjastokasvatusta ja mediakasvatusta.toim. Anne Heinonen
Media- ja informaatiolukutaito Keväällä 2012 IFLA julkaisi oman suosituksensa, jossa keskeisiksi uuslukutaitokäsitteiksi poimittiin media- ja informaatiolukutaito. Informaatiotieteiden lukutaitonäkökulman rinnalle on nostettu UNESCO:n kannanottojen mukaisesti myös viestintä- ja kasvatustieteiden perinteistä nouseva medialukutaito.
Mediakasvatuksessa edistetään taitoja Mediapedagogisesti pyritään tukemaan Mediataitoja Medialukutaitoa Informaatiolukutaitoa Media- ja informaatiolukutaitoja (lähinnä Unesco) Mediakompetenssit (ammatilliset, tieteelliset, jokapäiväiset)
Mediakasvattajan kompetenssista Sitoutuminen omasta näkökulmasta käsin kasvun ja oppimisen edistämiseen omalla aihealueella. Tärkeää oman identifioitumisen tunnistaminen ja hyväksyminen moninäkökulmaisella kentällä Dialogisten metodien hallinta ja dialogin edistäminen pedagogisissa tilanteissa (mediakasvatuksessa esim. oppilaslähtöisyys Pyrkimys yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen omassa toiminnassa Kriittinen autonomia mediakasvattajana, eettinen vastuu kohderyhmistä (huom. taustalla tietous kohderyhmien suhteista mediaan!) + tutkiva, kehittävä ote omaan työhön ja toimintakenttään. (Kotilainen 2001; Kotilainen & Suoranta 2007)
Suomalaisen mediakasvatuksen vuosikymmenet 1960 Kansansivistys Audiovisuaalinen kasvatus Joukkotiedotuskasvatus 1970 Kriittisyys Joukkotiedotuskasvatus Viestintäkasvatus Elokuva, televisio Sanomalehti, joukkoviestintä Televisio, massamediat 1980 Estetiikka, etiikka Viestintäkasvatus Video, audiovisuaalinen kulttuuri, elokuva, musiikkivideot 1990 Verkottuminen, vuorovaikutus 2000 Moniulotteinen mediakulttuuri Viestintäkasvatus Mediakasvatus Mediakasvatus Tietotekniikka, verkkoteknologia, digitaalinen teknologia Digitaalinen teknologia; multimodaalisuus
Oma mediamaisema 1960-luku 1970-luku 1950-luku
Mediamaisema 2012
Miksi mediakasvatusta? Kulttuurin muutokset ja yhteiskunnan medioituminen Median muutokset ja viestinnän laatu Työelämän muutokset ja tietotyön edellytykset Yhteiskunnallisen osallisuuden edellytykset, demokratia ja digitaalinen kuilu Oppimisen muutokset, TVT oppimisessa
Mediakasvatuksen tavoitteena Kehittää kykyä näkemään medioiden tuottamien tarinoiden takana oleviin arvoihin ja intresseihin Kannustaa pohtivaan ajatteluun Opastaa tarkastelemaan ja tulkitsemaan asioita erilaisista näkökulmista Auttaa tekemään perusteltuja valintoja ongelmia ratkaistaessa Innostaa argumentoimaan selkeästi mielipiteensä Osallistaa yhdessä tekemiseen ja aktiiviseen vuoropuheluun
Tavoitteena MEDIALUKUTAITO Medialukutaito on yksilön henkilökohtainen valmius, joka kehittyy läpi elämän. Medialukutaitoa tarvitaan sanallisissa, kuvallisissa ja äänellisissä mediateksteissä sekä niiden intertekstuaalisissa yhdistelmissä. Medialukutaito näyttäytyy harvemmin tiedonhankinnallisena vaan enemmänkin joko joukkotiedotuksen vastaanottoon tai nettimedioiden kanssa toimimiseen yleensä. Usein taustalla näkyy yhteiskunnalliseen osallistumiseen liittyviä näkökulmia. Kriittisessä medialukutaidosta, painotetaan nimenomaan taitoja, joiden avulla ihminen pystyy arvioimaan mediasisältöjä kriittisesti ja median esitystapoja tulkiten.
Informaatiolukutaito Henkilö tunnistaa tiedontarpeensa Osaa hakea tietoa sopivista paikoista sopivin välinein Osaa arvioida kriittisesti ja vertailla informaatiota ja tiedonlähteitä Ymmärtää informaation käyttöön liittyvät taloudelliset, juridiset ja eettiset näkökohdat ja toimii sen mukaisesti Uuden tiedon rakentaminen
Kirjasto mediakasvatuksen toimijana Verkkopalvelut, messut, materiaalit, opastukset, aineistoesittelyt, sosiaalinen media
Toimintaa ja pedagogiikkaa KirKou, Kirjatin mediamatka, Pelipäivä, Metkan materiaali, toiminnallinen mediakasvatus, kouluvierailut
Facebook no tietysti
Mitä meneillään? Suomen kirjastoseuran mediakasvatushanke 2013 Toimintasuunnitelman pohjalta konkreettiset toimenpiteet /laatusuositukset -Maakuntakirjastojen rooli, osaamisen jakaminen, ELYkeskusten rooli, yksittäisen kirjaston rooli jne. Kirjastot.fi Medialukutaidosta informaatiolukutaidoksi Helsingin kaupunginkirjasto Mediataidot tulospalkkio-projektina Hämeenlinna, Lahti, Kouvola Laatukäsikirja