Kaavaselostus LUONNOS 10.1.2017 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ
Kaavaselostus Sivu 1/9 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus... 2 1.2 Selostuksen liiteasiakirjat... 2 1.3 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali... 2 2 LÄHTÖKOHDAT... 2 2.1 Alueen yleiskuvaus... 2 2.1.1 Rakennettu ympäristö... 3 2.1.2 Kulttuuriympäristö ja maisema... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Luonnonympäristö... 3 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.3 Liikenne... 4 3.1.4 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 4 3.1.5 Työpaikat ja palvelut... 4 3.1.6 Maanomistus... 4 3.1.7 Pohjakartta... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 4 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 4 3.2.2 Maakuntakaava... 5 3.2.3 Yleiskaava... 6 3.2.4 Asemakaava... 6 3.3 Yhdyskuntatekninen huolto... 6 4 SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET... 7 4.1.1 Mitoitus... 7 4.2 Suunnittelun tarve ja tavoitteet... 7 5 YLEISKAAVAN MUUTOS... 7 5.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset... 7 5.1.1 Mitoitus ja aluevaraukset... 7 5.1.2 Kaavamääräykset... 8 6 YLEISKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET... 8 6.1 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan... 8 6.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 8 6.3 Liikenteelliset vaikutukset... 8 6.4 Taloudelliset vaikutukset... 8
Kaavaselostus Sivu 2/9 LUUMÄEN KUNTA TAAVETTI JURVALA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Luumäen kunnassa, Taavetissa n. 1 km valtatie 6 pohjoispuolella. Suunnittelualue koskee osaa tilasta 441-433-1-1094, osaa tilasta 441-433-1-325 ja tilaa 441-433-1-696. Alueen pinta-ala on noin 17 ha. Suunnittelualueen seudullinen sijainti 1.2 Selostuksen liiteasiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta Kaavamerkinnät Luontoselvitys Sorosenlahden ranta-asemakaavan asiakirjat 1.3 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali Etelä-Karjalan maakuntakaava Maakuntakaavan vaihekaava I Yleiskaava 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Alue nousee voimakkaasti Kivijärven Sorosenlahden rannasta luoteesta kaakkoon suuntautuvalle harjanteelle ja laskeutuu notkelmaan, jossa kulkee tie harjanteen pohjoiskärjessä olevalle yleiselle uimarannalle sekä Niemelään.
Kaavaselostus Sivu 3/9 2.1.1 Rakennettu ympäristö Tien itäpuolella maasto nousee jälleen voimakkaasti niin ikään luoteis-kaakko suuntaisen harjanteen laelle ja rajautuu idässä harjanteen takana olevalle ojitusalueelle. Pohjoisessa alueen rajauksen muodostaa naapuritilan täysiikäistä sekametsää kasvava puolukkatyypin kangas. Etelässä alue ulottuu hieman itä-länsisuunnassa kulkevaan voimajohtolinjan eteläpuolelle. Aluetta hallitseva harjanne on perääntyvän mannerjään muodostama syöttöharju, jossa jäätikön tunneliin ja myöhemmin railoon on kerrostunut erityyppisiä lajittuneita kivennäismaalajeja, hienorakeisimpien muodostaessa pintakerroksen. Harjanteen länsireunan pintakerros on muodostunut hienojakoisista mineraalimaa-aineksista, itäreunalla maa-aines on karkearakeisempaa ja myös siirtolohkareita on nähtävissä. Harjanteen eteläpuolella maaston vaihtelut tasaantuvat harjanteen päättymisen myötä. Sorosenlahden rannasta nouseva harjanteen länsireunalla on kallion paljastumia, myös harjanteen laella kalliopinta on vain ohuen sammalkerroksen peitossa. Alue on rakentamaton lukuun ottamatta alueen halkaisevia yksityisteitä. 2.1.2 Kulttuuriympäristö ja maisema Alueella ei ole tiedossa arvokkaita kulttuuriympäristöarvoja eikä muinaismuistoja. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Luonnonympäristö Alueelle on laadittu ympäristöselvitys kesällä 2016. Luontotarkastelun kohteena oleva alue nousee voimakkaasti Kivijärven Sorosenlahden rannasta luoteesta kaakkoon suuntautuvalle harjanteelle ja laskeutuu notkelmaan, jossa kulkee tie harjanteen pohjoiskärjessä olevalle yleiselle uimarannalle sekä Niemelään. Tien itäpuolella maasto nousee jälleen voimakkaasti niin ikään luoteis-kaakko suuntaisen harjanteen laelle ja rajautuu idässä harjanteen takana olevalle ojitusalueelle. Pohjoisessa alueen rajauksen muodostaa naapuritilan täysi-ikäistä sekametsää kasvava puolukkatyypin kangas. Etelässä alue ulottuu hieman itä-länsisuunnassa kulkevaan voimajohtolinjan eteläpuolelle. Alueen tarkempi kuvaus on kaavaselostuksen liitteenä olevassa ympäristöselvityksessä. Sitä vielä tarkennetaan 2017 keväällä laajennusalueen osalta.
Kaavaselostus Sivu 4/9 3.1.2 Rakennettu ympäristö 3.1.3 Liikenne Aluetta Niemeläntieltä kuvattuna Alue on rakentamaton lukuun ottamatta alueen halkaisevia yksityisteitä. Alueelle liikennöidään Niemelänien yksityistietä pitkin. Kyseinen tie on voimassa olevassa kaavassa osoitettu kaduksi, mutta kaava ei ole siltä osin laitettu täytäntöön. Vilkasliikenteinen valtatie 6 on noin 700 metrin päässä alueesta etelä-kaakon suunnassa. 3.1.4 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 3.1.5 Työpaikat ja palvelut 3.1.6 Maanomistus 3.1.7 Pohjakartta 3.2 Suunnittelutilanne Alueella ei ole tiedossa arvokkaita kulttuuriympäristöarvoja eikä muinaismuistoja. Alueen lähimmät työpaikat ja palvelut ovat Taavetin taajamassa. Luumäell väestö on keskittynyt Taavetin lisäksi ns. läntisille asuinalueille Jurvala- Risulahti alueelle. Kaava-alue on yksityisten ja Luumäen kunnan omistuksessa. Kunta ja yksityinen ovat sopineet kiinteistön esikaupasta koskien määräalaa tilasta Laidunmaa 441-433-1-325. Kaava laaditaan uudelle digitaaliselle maastotietokannalle, johon on sijoitettu ajantasaiset kiinteistörajat. 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevai-
Kaavaselostus Sivu 5/9 3.2.2 Maakuntakaava suuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan 1.3.2009. Maakuntakaava Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön perusratkaisut sekä maakunnan tavoiteltu kehitys keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavan tehtävänä on myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. (Etelä-Karjalan liitto) kuuluu Etelä-Karjalan liittoon ja siten myös sen alaisuudessa laadittavan maakuntakaavan vaikutuspiiriin. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto on kokouksessaan 9.6.2010 hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 21.12.2011. I Vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Se tulee vahvistuessaan korvaamaan 21.12.2011 vahvistetun Etelä-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavan aluevarausten osalta. Muilta osin vahvistettu maakuntakaava jää voimaan. Suunnittelualueella on maakuntakaavan varauksista huomioitava mm. seutukeskuksen kehittämisvyöhyke (sk), viheryhteystarve ja suurjännitelinja. I vaihekaavassa ei ole osoitettu suunnittelualuetta koskevia varauksia. Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta suunnittelualueelta
Kaavaselostus Sivu 6/9 3.2.3 Yleiskaava Suunnittelualueella on suurelta osin voimassa Taavetti Jurvala yleiskaava vuodelta 2004. Yleiskaavassa on varattu asumisen reservialue (A/res), virkistysalue (V) ja metsätalousalueita (M ja M-1). 3.2.4 Asemakaava Ote yleiskaavasta Osalla suunnittelualuetta on voimassa asemakaava vuodelta 1971. Asemakaavassa on suunnittelualueelle on osoitettu puistoa (P), pysäköintialue (LP), katu ja metsätalousaluetta (M). Asemakaavaote 3.3 Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle ei ole vielä rakennettu yhdyskuntateknisiä verkostoja. Alueen eteläpuolella on Fingrid Oyj:n hallinnoima suurjännitelinja.
Kaavaselostus Sivu 7/9 4 SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Yleiskaavaa on muutettava vastaamaan tulevaa käyttötarkoitusta vastaavaksi sekä pyrittävä huomioimaan myös alueen asumisen tarpeet. Alueelle halutaan osoittaa lisärakentamista lähinnä matkailu- ja harrastetoimintaa varten. Tämän tyyppinen toiminta edellyttää myös laajat virkistysalueet. Alueen rakentaminen on tarkoitus saada käyntiin mahdollisimman nopealla aikataululla, kuitenkin vaiheittain ja asteittain siten, että alueen matkailutoimintaa voidaan elvyttää vastaamaan lähemmäksi kysyntää. Alueen kaavoittamisella parannetaan alueen matkailuun kohdistuvia tarpeita ja luodaan ja tuetaan alueen työmahdollisuuksia sekä taajamaläheistä rantaasumista. 4.1.1 Mitoitus Yleiskaavaa ei laadita mitoitusperusteella vaan puhtaasti aluevarauskaavana. Alueen mitoitus tehdään asemakaavatasoisella suunnittelulla. 4.2 Suunnittelun tarve ja tavoitteet Ranta-asemakaavan laatimistarve on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta. 5 YLEISKAAVAN MUUTOS 5.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset Yleiskaavamuutoksen tarkoitus oli muuttaa alueen käyttötarkoitus. Voimassa olevassa kaavassa alue on osoitettu asumisen reservialueeksi, metsätalousalueeksi (M) ja virkistysalueeksi (V). Loma- ja matkailualuetta osoitetaan noin 7.5 ha, urheilu- ja virkistyspalveluita (VU) noin 7,2 ha sekä pientalovaltaista aluetta (AP/R) noin 1 ha. AP/R-alueen voi toteuttaa myös matkailun tarpeisiin. Alueen tarkempi jatkosuunnittelu tapahtuu asemakaavalla, mutta aluevaraustarpeisiin yleiskaavan tulee ensin antaa viitoitus. Yleiskaavan osoitus antaa kehykset jatkosuunnitteluun. Yleiskaava on yleispiirteinen juuri siitä syystä, että asemakaavoituksella tullaan määrittämään alueen lopullinen käyttötarkoitus alueittain, rakentamisvolyymi ja muut toimintojen sijoittelut. 5.1.1 Mitoitus ja aluevaraukset Kaavamuutosaluetta koskeva mitoitus esitetään ympäristöhallinnon asemakaavan seurantalomakkeella (ehdotusvaihe).
Kaavaselostus Sivu 8/9 5.1.2 Kaavamääräykset Yleiskaavamerkinnät perustuvat alkuperäisen yleiskaavan vastaavien alueiden määräyksiin. Rakennettavaksi tarkoitetut alueet tulee liittää kunnallisteknisiin vesi- ja viemäriverkostoihin. 6 YLEISKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Yleiskaavamuutos ei sinällään vaikuta suoranaisesti alueen luonnonympäristöön tai maisemaan. Toisaalta yleiskaavamuutos antaa mahdollisuuden alueen jatkosuunnitteluun, mikä todennäköisesti johtaa alueen rakentamiseen ja sitä kautta maiseman ja ympäristön muokkautumiseen. Toisaalta alueen tarkemman suunnittelun mahdollistaminen takaa sen, ettei esimerkiksi poikkeusluvilla tapahtuva suunnittelematon ympäristön muokkaus pääse pilaamaan alueen luonnonympäristöä tai maisemaa. Yleiskaavamuutoksen lopullisia vaikutuksia luonnonympäristöön ja maisemaan on vaikea tarkasti arvioida, sillä alueen tarkempi suunnittelu tehdään asemakaavatasolla. Asemakaavoituksen yhteydessä on myös helpompi arvioida vaikutuksia, kun tiedetään rakentamisen tarkempi sijainti ja määrä. 6.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 6.3 Liikenteelliset vaikutukset 6.4 Taloudelliset vaikutukset Lähialueella on jo rakennettuja rakennuksia, joissa on myös useita ympärivuotisia asukkaita. Siihen perustuen alueelle yleiskaavalla mahdollistava jatkosuunnittelu ja sitä kautta lisärakentaminen on hyvää aluerakenteen tiivistämisen kannalta. Lähimpään taajamaan Taavettiin ei alueelta kerry juurikaan matkaa, vain hiukan yli kilometri, joten välttämättä jokapäiväisiä pitkiä kulkumatkoja ei tule esimerkiksi asioinnista. Alueen tuleva rakentuminen osaltaan edistää Taavetin alueen kehittymistä. Alueen yleiskaavalla mahdollistettava jatkosuunnittelu ja rakentaminen aiheuttavat jonkin verran liikenteen lisääntymistä alueella, mutta rakentamisen määrä tulee olemaan niin pientä, ettei sillä ole esim. joukkoliikenteelle merkitystä. Myöskään tiestön osalta muutoksia ei liikennemäärien vuoksi ole tarpeen tehdä. Uusia liittymiä ei tarvitse rakentaa, vaan nykyisellään liittymä suuremmille teille ovat riittäviä myös jatkosuunnittelua ajatellen. Liikenneturvallisuuteen eivät näin pienet liikennemäärät sanottavasti vaikuta kuin lähinnä erittäin paikallisesti. Kesäkausina matkailun ollessa vilkkainta, voi rajaniementien liikenne lisääntyä jonkin verran talvikuukausiin verrattuna. Taloudellisia vaikutuksia koituu alueen jatkosuunnittelusta lähinnä alueen maanomistajille. Jatkosuunnittelulla mahdollistetaan alueen tonttien muodostaminen ja näistä maanomistaja hyötyy lähinnä mahdollisten myyntitulojen muodossa. Myös alueen matkailutoiminnan kehittyminen tuo tuloja maanomistajalle ja koko alueelle. Taavetin alueen yrittäjille mahdollisesta alueen kehittymisestä on jonkin verran taloudellista hyötyä. Jos alueen jatkosuunnittelu mahdollistaa ympärivuo-
Kaavaselostus Sivu 9/9 tisen asumisen, tulee siitä mahdollisesti olemaan hyötyä myös kunnalle, jos alueelle muuttaa uusia asukkaita. Alueella mahdollisesti kehitettävä matkailu voi edistää alueen työpaikkojen lisääntymistä. Antti Hirvikallio RI, YKS 371