Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus 28.11.2014 Auran kunta Pöytyän kunta
Sisällys 2 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 4 1.1 Sopimuksen tarkoitus 4 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen ja ajankohta 4 1.3 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo 4 1.4 Yhdistetyn kunnan nimi ja vaakuna 4 2. Yhdistymisen edellytykset 4 3. Kuntien yhdistyminen 5 3.1 Yhdistymisen lähtökohdat 5 3.2 Yhdistetyn kunnan kuntastrategia 5 3.3 Yhdistymisen kehittämis- ja toimintaperiaatteet 5 2. Muutoksen toteuttaminen 5 4. Kilpailukyky ja elinvoima sekä yhdyskuntarakenne 6 4.1 Elinvoima ja kilpailukyky 6 4.2 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne 6 5. Kuntalaisten ja asukkaiden vaikuttaminen ja osallistuminen 6 6. Yhdistymishallitus 7 6.1 Yhdistymishallituksen toimivalta 7 6.2 Yhdistymishallituksen kokoonpano 7 6. Hallinnon järjestäminen 8 6.1 Hallinnon toimintaperiaatteet 8 6.2 Luottamushenkilöorganisaatio 8 6.3 Yhdistetyn kunnan palveluorganisaatio ja johtamisjärjestelmä 8 6.4 Kunnanjohtajien asema 9 7. Henkilöstö 9 7.1 Henkilöstöpoliittiset linjaukset 9 7.2 Palvelusuhdeturva ja henkilöstösopimus 9 7.3 Henkilöstön siirtyminen ja tehtävien määrittely 10 7.4 Palkkojen yhtenäistäminen 10 7.5 Yhteistoiminta 10 8. Palvelut 10 8.1 Palvelujen kehittämisperiaatteet 11 8.2 Palveluverkkojen kehittämisperiaatteet 11 8.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen 12 2
9. Talous 13 9.1 Tasapainoinen ja kestävä talous 13 9.2 Talouden hoito ennen kuntien yhdistymistä 13 9.3 Talouden hoito kuntien yhdistyttyä 14 9.4 Kuntien yhdistymisavustus 14 10. Kuntien yhdistymiseen liittyvät muut järjestelyt 14 3
1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntarakennelain 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus. Sopimuksen osapuolina ovat Auran ja Pöytyän kunnat. Edellä mainittuja kuntia nimitetään jäljempänä sopijakunniksi. 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen ja ajankohta Tässä yhdistymissopimuksessa kuntarakennelain 3 2 kohdan mukaisesti kuntajakoa muutetaan siten, että Auran ja Pöytyän kunnat lakkaavat 31.12.2016. Yhdistetty kunta perustetaan 1.1.2017. Tässä sopimuksessa käytetään nimitystä yhdistetty kunta sen jälkeen, kun edellä mainittu kuntajaon muutos on tullut voimaan. Valtioneuvostolle esitetään, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä yhdistetty kunta määrätään kuntarakennelain 35 :ssä tarkoitetulla tavalla kuulumaan samaan tuomiopiiriin ja hallintoalueisiin kuin mihin Auran kunta kuuluu vuonna 2015. 1.3 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Yhdistymissopimusta noudatetaan siitä alkaen, kun sopijakuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Sopimusta noudatetaan yhdistymisen voimaantulosta 1.1.2017 kolme vuotta, vuoden 2019 loppuun. Kuntarakennelain 29 :n mukaisesti henkilöstöä koskeva palvelussuhdeturva on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Yhdistetyn kunnan henkilöstön palvelusuhdeturva on voimassa vuoden 2021 loppuun. Henkilöstön asemaa täsmennetään erillisellä henkilöstösopimuksella. Kuntarakennelain 9 :n 2 kohdan mukaan yhdistymissopimusta voidaan muuttaa kuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen voimaantuloon saakka, jos olosuhteet muuttuvat niin, että jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista. Yhdistymissopimuksessa on otettu huomioon ehdollisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain, kuntalain ja vaalilain mahdolliset muutokset ennen yhdistymisen voimaantuloa. Jos lainsäädännössä tapahtuu merkittäviä muutoksia, sopijakunnat voivat kuntarakennelain 9 :n 2 kohdassa mainitulla tavalla muuttaa yhdistymissopimusta. 1.4 Yhdistetyn kunnan nimi ja vaakuna Yhdistetyn kunnan nimi on Auran kunta. Yhdistetty kunta käyttää Pöytyän kunnan vaakunaa. 2. Yhdistymisen edellytykset Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. 4
Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos edellä mainitut kehittämistavoitteet täyttyvät ja muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntajaon muuttamisen edellytyksistä kuntajakoselvittäjät toteavat yhdistymisesityksessään, että yhdistynyt kunta muodostuu Turun työssäkäyntialueeseen tiiviisti liittyvistä maaseutumaisista kunnista, joiden yhdistymissopimuksen mukaisesti toimien voidaan katsoa täyttävän kuntarakennelain tarkoittamat yhdistymisen edellytykset. 3. Kuntien yhdistyminen 3.1 Yhdistymisen lähtökohdat Sopijakuntien yhdistyminen toteutetaan 1.1.2017 alkaen. Kuntarakennelain tarkoittamien yhdistymisavustusten myöntämisperusteet ovat voimassa. Yhdistyminen ajoittuu valtuustokauden vaihteeseen. Yhdistymissopimuksessa on esitetty ne tavoitekokonaisuudet, jotka ohjaavat yhdistymisen valmistelua vuosina 2015-2016 ja yhdistetyn kunnan toiminnan aloittamista vuosina 2017 2019. Mikäli kuntalakia muutetaan nyt lausuntokierroksella olevassa luonnoksessa esitetyllä tavalla ja seuraavat kunnallisvaalit pidetään keväällä 2017, yhdistetään nykyisten kuntien valtuustot kuntarakennelain 24 :n mukaisesti kokonaisuudessaan ainakin 1.1. 31.5.2017 väliseksi ajaksi. Tarvittavan yhdistymissopimuksen muutoksen sopijakuntien valtuustojen päätettäväksi, ottaen huomioon talouden ja toiminnan valmistelun ja päätöksenteon aikataulun vuodelle 2017, valmistelee yhdistymishallitus kuntarakennelain 9 :n 2 kohdan mukaisesti. 3.2 Yhdistetyn kunnan kuntastrategia Vuoden 2015 alusta voimaan tulevan uuden kuntalain 39 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Yhdistetyn kunnan strategia valmistellaan yhdistymishallituksen ohjauksessa vuosina 2015-2016 ja se viimeistellään tarkistetuiksi kuntastrategiaksi ja toteuttamisohjelmiksi yhdistetyn kunnan valtuuston ohjauksessa tehtävässä strategiaprosessissa vuonna 2017. 3.3 Yhdistymisen kehittämis- ja toimintaperiaatteet Kuntastrategian, päämäärien ja tavoitteiden sekä strategisten hankkeiden rinnalla ja niihin sisältyen toteutetaan yhdistymisen kehittämis- ja toimintaperiaatteita, jotka ovat seuraavat: 1. Verkostoituminen ja sopimuksellisuus Yhdistetty kunta vahvistaa asemaansa verkostoitumalla Turun kaupunkiseudun ja Varsinais-Suomen maaseutumaisten kuntien kanssa. Sisäisesti toimintamalli turvaa koko alueen asukkaiden, yritysten ja kolmannen sektorin vaikutusmahdollisuudet. 5
2. Muutoksen toteuttaminen Yhdistymisvalmistelu aloitetaan heti sopijakuntien valtuustojen tehtyä yhdistymisesityspäätökset yhdistymishallituksen ohjauksessa. Kuntastrategia -linjaukset ohjaavat yhdistämisen toteuttamista, joka tavoitteena on uusi, uuden toimintaympäristön haasteisiin vastaava organisaatio. Sopijakunnat ja kansanterveystyön kuntayhtymä siirtyvät yhdistymishallituksen ohjauksessa yhteiseen henkilöstösuunnitteluun ja rekrytointiin ja uuden organisaation rakentamisessa käytetään eri keinoja. 3. Valmistelun ja toimeenpanon jatkuva arviointi Yhdistymissopimuksen toteutumisarviointi tehdään yhdistetyn kunnan kolmen ensimmäisen tilinpäätöksen yhteydessä. Muutoin yhdistymisen valmistelusta ja toteutuksesta raportoidaan yhdistymishallitukselle ja yhdistetyn kunnan valtuustoille ja kunnanhallituksille osana johtamisen kuukausiraportointia. Yhdistymisen valmistelun ja toimeenpanon varmistamiseksi käytetään ulkoista arviointia vähintään kerran ensimmäisen valtuustokauden aikana 2017-2019. Arviointitulosten perusteella tehdään tarvittavia muutoksia ohjaukseen ja johtamiseen. 4. Kilpailukyky ja elinvoima sekä yhdyskuntarakenne 4.1 Elinvoima ja kilpailukyky Sopijakuntien yhdistymisen päämääränä on vahvistaa aluekehitystä ja -taloutta siten, että se pitää elinvoimansa ja kilpailukykynsä niin kasvun kuin taantuvan kehityksen vaiheissa. Yhdistetty kunta on maaseutumainen kunta, joka menestyy yhteistyössä Turun kaupunkiseudun ja maakunnan muiden kuntien kanssa. Kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamisessa on erityisen tärkeää elinkeino- ja yritystoiminnan edellytysten kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen. Elinvoiman ja kilpailukyvyn parantamiseksi kehitetään nykyisiä vahvuuksia ja haetaan uusia. Vahvuuksista erityistä huomiota kiinnitetään Auranmaa -vision mukaisen maaseutumaisen kuntakokonaisuuden muodostamiseen. Auran ja Pöytyän yhdistyminen on tässä ensimmäinen askel. Kuntastrategiassa hyväksytyt elinvoimapolitiikan linjaukset ohjaavat elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittämistä. Yhdistetty kunta kehittää aluettaan kasvusuuntien, Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 sekä MAL- aiesopimuksen periaatteiden mukaisesti. Nykyisistä kuntakeskuksista muodostettujen alue- ja lähikeskusten elinvoimaa edistetään ja niiden välisestä saavutettavuudesta huolehditaan. Yhdistetyn kunnan viestinnän ja markkinoinnin perustaksi tehdään viestintäsuunnitelma ennen yhdistymistä. Markkinointiin ja imagon rakentamiseen panostetaan ja tuodaan esiin yhdistetyn kunnan asema maaseutumaisena osana Turun kaupunkiseutua. 6
Yhdistetyn kunnan tietohallinnossa otetaan käyttöön uusia sekä kuntien että muiden julkisyhteisöjen yhteistoimintaan yhteensopivia järjestelmiä, jotka tähtäävät tehokkaisiin ja taloudellisiin työskentelymenetelmiin. 4.2 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Yhdistyminen antaa edellytykset tehostaa kunnan maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelua ja toteuttamista. Yhdistyneen kunnan pinta-ala laajenee ja alue tarjoaa monipuolisia asumisvaihtoehtoja, lisää kunnan houkuttelevuutta asuinkuntana ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet ympäristön huomioonottamiseen. Yhdistetylle kunnalle tehdään alue- ja lähikeskukset kattava oikeusvaikutteinen yleiskaava kahden ensimmäisen valtuustokauden aikana. Ensivaiheessa rakennemalli 2035 päivitetään ohjaamaan kehittämistyötä strategisen yleiskaavan muodossa ja yhdistettyyn kuntaan tehdään asunto- ja maapoliittinen ohjelma MAL -periaatteita hyödyntäen. Ohjelmassa määritellään koko aluetta koskevat maanhankinnan ja luovutuksen periaatteet sekä asumisen kehittämislinjaukset. 5. Kuntalaisten ja asukkaiden vaikuttaminen ja osallistuminen Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen perustana ovat sopijakuntien nykyiset hyvät käytännöt. Toimivat kylä-, asukas- ja muut yhdistykset sekä vapaaehtoistyön ryhmät ovat toimijoita, joita yhdistävänä organisaationa on kylien neuvottelukunta. Tämä muodostaa rakenteen, jolle pohjalle toiminta myös uudessa kunnassa ohjataan. Pysyvät lakisääteiset vaikuttamistoimielimet perustetaan kuntalain mukaisesti. Erillisiä aluelautakuntia tai toimikuntia ei sisälly kunnan toimielinrakenteeseen. Valtuusto voi harkintansa mukaan osoittaa alueellisille toimijoille rahoitusta ja avustuksia, pyytää niiden näkemystä eri alueita koskevissa asioissa ja antaa muita tehtäviä. 6. Yhdistymishallitus 6.1 Yhdistymishallituksen toimivalta Sopijakuntien valtuustot asettavat yhdistetyn kunnan valmistelutyötä varten kuntarakennelain 10 :n tarkoittaman yhdistymishallituksen. Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii yhdistetyn kunnan toiminnan ja talouden sekä hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun sopijakuntien valtuustot ovat yhdistymisesitys-päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun yhdistetyn kunnan valtuusto on valinnut kunnanhallituksen. Kuntarakennelain 31 :n mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia, vain jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä. Kuntarakennelain 31 :n mukaista periaatetta sovelletaan heti kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymispäätöksen. 7
Yhdistymishallituksella on oikeus kuntia sitovasti tulkita kuntarakennelain 31 :n määräystä ja siten myös yhdistymissopimusta. 6.2 Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymishallitukseen valitaan 12 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallituksen paikat jakaantuvat sopijakuntien kesken seuraavasti: Auran kunta Pöytyän kunta 4 paikkaa 8 paikkaa Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon Auran ja Pöytyän kuntien puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti. Paikat jakautuvat seuraavasti: Auran kunta Suomen Keskusta 1 3 Kokoomus 2 2 SDP 1 1 Perussuomalaiset 1 Vasemmistoliitto 1 Pöytyän kunta Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Kahdella henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa käsiteltäessä henkilöstöön vaikuttavia asioista. Yhdistymisen yhteistoimintatoimikunta tekee esityksen henkilöstön edustajien valinnasta. Sopijakuntien valtuustot kokoontuvat valitsemaan yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet neljän viikon kuluessa siitä, kun valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Yhdistymishallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa yhdistymisen johtoryhmä, jossa jäseniä ovat sopijakuntien kuntajohtajat ja osallistumaan nimettyjä tai kutsuttavia viranhaltijajäseniä. Yhdistymisen johtoryhmän puheenjohtajana toimii Auran kunnan kunnanjohtaja Mika Joki. Yhdistymishallituksen esittelijänä toimii yhdistymisen johtoryhmän puheenjohtaja tai hänen määräämänsä johtoryhmän jäsen. Yhdistymishallitus asettaa valmistelussa tarvittavat toimikunnat. Yhdistymishallituksessa ja toimikunnissa käsiteltävien asioiden valmistelua ja toimeenpanoa ohjaa yhdistymisen johtoryhmä. 6. Hallinnon järjestäminen Uuden Auran kunnan hallinto- ja palvelurakenne hyödyntää nykyisiä kuntakeskuksia ja toimipisteitä sijoitetaan niihin yhdistymishallituksen ohjaaman palvelu- ja organisaationuudistuksen sekä johtamisjärjestelmän uudistamistyön mukaisesti. 8
6.1 Hallinnon toimintaperiaatteet Hallinnon järjestämisen periaatteet kuntien yhdistämisessä ovat: yhdistää sopijakuntien hallinto rakenteeltaan matalaksi ja tehokkaasti toimivaksi hyödyntäen tietoliikenneyhteyksiä ja tietojärjestelmiä siten, että hallintotyötä voidaan tehdä riippumattomasti toimipaikkojen sijainnista. vahvistaa työntekijöiden osaamista ja poistaa hallinnon päällekkäisyyttä höydyntäen täysimääräisesti hallinnon henkilöstöpoistuma 6.2 Luottamushenkilöorganisaatio Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöhallinto tukee kuntien yhdistymisen voimaantulosta lähtien kehittämistä vastuullisesti ja eri näkökulmat huomioiden. Yhdistymisessä korostetaan vastuunkantoa kokonaisuudesta ja yhteistä näkemystä kunnan tulevaisuuden haasteista ja niiden ratkaisuista. Yhdistetyn kunnan valtuusto on ensimmäisen valtuustokauden 35 jäsenen suuruinen ja se aloittaa toimintansa välittömästi kunnallisvaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen. Toisella valtuustokaudella valtuuston koko on uuden kuntalain mukaisesti 27. Yhdistetyn kunnan talousarviossa on vuosittain kuntalaissa tarkoitettu määräraha valtuustoryhmien toimintaedellytysten turvaamiseksi. Ryhmäkohtainen määräraha sidotaan valtuutettujen määrään. Määrärahan käyttöohjeet valmistelee ja antaa yhdistymishallitus. Luottamushenkilöorganisaation rakenne valmistellaan ja hyväksytään yhdistymishallituksessa 31.3.2016 mennessä ja lopullisen päätöksen tekee yhdistetyn kunnan valtuusto. 6.3 Yhdistetyn kunnan palveluorganisaatio ja johtamisjärjestelmä Yhdistymishallitus aloittaa yhdistetyn kunnan palvelu- ja organisaationuudistuksen valmistelun. Palveluorganisaation rakenne valmistellaan ja hyväksytään yhdistymishallituksessa 31.3.2016 mennessä ja lopullisen päätöksen tekee yhdistetyn kunnan valtuusto. Uudistettu palveluorganisaatio otetaan käyttöön 1.1.2017. Palveluorganisaatio mahdollistaa edellytyksiä siirtyä hallinto- ja tuotantokeskeisestä toimintatavasta kuntalaisten hyvinvointia tukeviin ja asiakaskeskeisiin toimintatapoihin sekä hyvin toimiviin palveluihin. Uudelle kunnalle rakennetaan selkeä johtamisjärjestelmä, jolla varmistetaan kuntakonsernin tehokas toiminta ja hyvä ohjattavuus. 6.4 Kunnanjohtajien asema Kuntarakennelain 30 :ssä säädetään kunnanjohtajan asemasta. Jos yhdistyvän kunnan kunnanjohtaja ei siirry uuden kunnan kunnanjohtajaksi, hänet siirretään soveltuvaan uuden kunnan virkaan tai työsopimussuhteeseen. Kunnanjohtajan asemasta ja oikeuksista on muutoin voimassa, mitä kuntarakennelain 29 :ssä säädetään. Yhdistetyn kunnan kunnanjohtaja on Auran kunnan nykyinen kunnanjohtaja Mika Joki. Pöytyän kunnanjohtaja Kari Jokela, joka saavuttaa vanhuuseläkeiän 1.2.2018, siirretään hänelle soveltuvaan toiseen virkaan tai työsopimussuhteiseen tehtävään yhdistetyn kunnan aloittaessa toimintansa. Toiseen virkaan tai työsopimussuhteeseen siirretyllä kuntajohtajalla on oikeus saada 9
siihen kuuluvat edut sellaisina, etteivät ne ole epäedullisemmat kuin kuntajohtajan virkaan kuuluneet edut. 7. Henkilöstö Henkilöstöllä ja osaamisella on yhdistetyssä kunnassa tärkeä merkitys. Henkilöstöpolitiikan linjausten hyvään toteuttamiseen kiinnitetään erityistä huomiota yhdistymisen valmistelussa ja toimeenpanossa. 7.1 Henkilöstöpoliittiset linjaukset Yhdistymishallitus hyväksyy 31.5.2016 mennessä henkilöstöpoliittiset linjaukset, jotka ovat osa yhdistetyn kunnan kuntastrategiaa. Linjaukset ovat esillä yhdistymisen yhteistoimintatoimikunnassa ennen päätöksentekoa. Henkilöstön muutostukeen ja -valmennukseen, osaamisen kehittämiseen sekä henkilöstöviestintään varataan tarpeelliset toiminta- ja talousresurssit henkilöstöpoliittisten linjausten mukaisesti. 7.2 Palvelusuhdeturva ja henkilöstösopimus Kuntarakennelain 29 :ssä säädetään henkilöstön asemasta kuntajaon muuttuessa. Kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Vuosien 2014 2017 alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy 3 :ssä tarkoitetun uuden tai toisen kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee molempia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta (28.6.2013/478). Henkilöstön asemaa vuosina 2017-2021 täsmennetään erillisellä henkilöstösopimuksella. Henkilöstösopimus valmistellaan yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen kanssa ja se on esillä yhdistymisen yhteistoimintatoimikunnassa. Työantajan puolelta henkilöstösopimuksen hyväksyy yhdistymishallitus. 7.3 Henkilöstön siirtyminen ja tehtävien määrittely Sopijakuntien vakinaiset viranhaltijat ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat työntekijät siirtyvät yhdistetyn kunnan palvelukseen heille soveltuviin vastaaviin tai sitä lähinnä oleviin tehtäviin ellei yhdistetyn kunnan organisaatiojärjestelyistä ja tehtävien määrittelyistä muuta johdu. Sopijakuntien määräaikainen henkilöstö siirtyy yhdistetyn kunnan palvelukseen määräajan täyttymiseen saakka samoin periaattein kuin vakinainen henkilöstö. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteen mahdollisesta jatkumisesta päätetään erikseen normaalissa järjestyksessä. Yhdistymishallituksen aloitettua toimintansa henkilöstön rekrytoinnissa siirrytään yhteiseen henkilöstötarpeen arviointiin, eläkkeelle siirtymisen ja muun henkilöstöpoistuman ennakointiin, henkilöstöhakuun ja vallinnan valmisteluun yhdistymishallituksen linjausten mukaisesti. Yhdistetyn kunnan henkilöstötarpeita määriteltäessä käytetään työkaluna työn vaativuuden arviointia. Yhdistymishallitus päättää henkilöstön sijoittumisesta viranhaltija- ja työntekijäkohtaisesti yhdistetyn kunnan organisaatioon ja tehtävien jaosta 31.5.2016 mennessä. Ehdotus henkilöstön sijoittumisesta on esillä yhdistymisen yhteistoimintatoimikunnassa ennen päätöksentekoa. 10
7.4 Palkkojen yhtenäistäminen Palkkojen yhtenäistämisen lähtökohtana ovat kunkin henkilöstöryhmän keskipalkkatason mukaiset tehtäväkohtaiset palkat, jotka perustuvat työn vaativuuden arviointiin. Arvioinnissa hyödynnetään sopijakuntien henkilöstöhallinnoissa käytössä olevia työn vaativuuden arvioinnin perusteita ja yhtenäistämisen tarkemmat tavoitteet määritellään henkilöstösopimuksessa. Palkkojen yhtenäistäminen toteutetaan kokonaan vuoden 2018 loppuun mennessä. 7.5 Yhteistoiminta Yhdistymisen valmistelu ja toimeenpano toteutetaan yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa siten kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007) säädetään. Yhdistymishallituksen alaiseen valmisteluorganisaatioon kuuluu kuntatyönantajan ja henkilöstöjärjestöjen edustajista koottu yhdistymisen yhteistoimintatoimikunta, jonka yhdistymishallitus asettaa aloitettuaan toimintansa. Yhdistymishallitus nimeää edellä mainitun yhteistoimintatoimikunnan kuntatyönantajan edustajat ja vahvistaa toimikunnan kokoonpanon saatuaan henkilöstöjärjestöjen päätökset järjestöjen nimeämistä edustajista. Henkilöstöjärjestöjen edustajat edustavat molempien sopijakuntien henkilöstöä. Yhteistoimintaan osoitetaan riittävät voimavarat. Yhteistoimintatoimikunnan käsittelyn perusteella yhdistymishallitus hyväksyy sopimuksen yhdistetyn kunnan yhteistoimintamenettelystä 31.5.2016 mennessä. 8. Palvelut Kuntien yhdistyminen tarjoaa uusia edellytyksiä kehittää ja uudistaa palvelurakennetta, palveluprosesseja ja yksittäisiä palveluja kuntalais- ja asiakaslähtöisesti. Yhdistymisen tärkeänä tavoitteena on hyödyntää sekä rakenteisiin että palveluihin liittyvä tuottavuuden parantamispotentiaali, tiivistää ja uudistaa aiemmin muodostettuja kuntien yhteistoimintarakenteita sekä ottaa käyttöön parhaat käytännöt. Yhdistetyn kunnan kuntastrategiassa on kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä, palvelujen järjestämistä ja tuottamista sekä kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteita koskevat osakokonaisuudet kuntalain tarkoittamalla tavalla. Yhdistymishallituksen ohjauksessa valmistellaan yhdistetyn kunnan palvelulinjaukset 31.5.2016 mennessä. 8.1 Palvelujen kehittämisperiaatteet Palvelujen ja toimintamallien kehittämisen painopisteinä ovat palvelunkäyttäjien osallisuuden vahvistaminen, ennaltaehkäisy, varhainen tuki sekä eri toimijoiden yhdessä työskentely. Kaikissa palvelukontakteissa kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jotta hyvinvointia uhkaavat riskit tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua ajoissa. Palveluja koskevissa osakokonaisuuksissa linjataan ja kootaan hyvinvointia edistäviä ja ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja ja toimenpiteitä, joita toteutetaan yhteistyössä kolmannen sektorin ja kuntalaisten kanssa talouden asettamissa rajoissa. Kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa ja erityistarpeita seurataan järjestelmällisesti. 11
Palvelurakenteita uudistetaan lisäämällä tilojen ja laitteiden sekä mahdollisuuksien mukaan myös henkilöstön yhteiskäyttöä. Palvelumuotoja muutetaan muodostamalla palvelukokonaisuuksia läpäiseviä palveluja, ottamalla käyttöön liikkuvia palveluja ja lisäämällä sähköistä asiointia. Teknologiaa hyödynnetään työprosessien sujuvoittamiseksi ja työajan kohdentamiseksi asiakaspalvelun tehtäviin. Palvelut toimivat verkostoituneesti julkisten-, yksityisten- ja kolmannen sektorin palvelujen kanssa sekä oppilaitosten kanssa. Kehittämisote on innovatiivinen, luovia ratkaisuja hakeva ja yhdistetyn kunnan oman henkilöstön voimavarat ovat käytössä. Palvelurakenteita, palveluverkkoja ja toimintatapoja uudistettaessa haetaan kokonaistaloudellisia ratkaisuja. Myös palvelunkäyttäjille aiheutuvat kustannukset sekä liikenne- ja joukkoliikenneyhteyksien toimivuus otetaan huomioon. Kehittämisperiaatteet Palvelujen järjestämistä, tuottamista ja muuta kehittämistä koskevia periaatteita noudatetaan kaikissa yhdistetyn kunnan palveluissa: Kuntalais- ja asiakaslähtöisessä palvelujen uudistamisessa palvelut mitoitetaan kunnan taloudellisten voimavarojen mukaisesti. Palveluja hankitaan muilta palveluntuottajilta silloin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Markkinoita hyödynnetään siten, että edistetään toimivien palvelumarkkinoiden kehittymistä. Hankittaessa palveluja muilta palveluntuottajilta päätökset perustuvat hankintalakiin, kustannusvertailuihin ja laatuvaatimuksiin. Varmistetaan palvelujen arviointi- ja laatukriteereiden läpinäkyvyys. Kustannusvertailuissa käytetään yhteistä laskentamallia. Järjestöille ja yhteisöille avustuksia myönnettäessä korostetaan vastikkeellisuutta ja kumppanuutta. Yhteistoimintamenettely huomioidaan prosessin eri vaiheissa ennen päätöksentekoa. Hallintopalvelut ja keskitettävät erityispalvelut sekä tuotannolliset tukipalvelut järjestetään ja sijoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Yhdistymishallitus ohjaa suunnittelua jo ennen kuntien yhdistymistä. 8.2 Palveluverkkojen kehittämisperiaatteet Palveluverkkojen suunnittelun perustana ovat ennakoitavissa olevat väestömäärän ja -rakenteen sekä palvelurakenteen muutokset, toimitilojen peruskorjaustarpeet, sijainti ja riittävyys sekä maankäytön suunnitelmat. Palvelutarpeiden muutoksia arvioidaan yhdistetyn kunnan tasolla. Kustannuksia tarkastellaan sekä investointi- että toimintamenojen osalta. Palveluverkkoja tarkennetaan investointisuunnitelmassa, joka hyväksytään vuosittain talousarvion yhteydessä. Palvelujen saavutettavuus varmistetaan sijoittamalla palvelupisteet toimivien liikenneyhteyksien varrelle tieverkon ja joukkoliikenteen kehityssuuntien perusteella. Palveluverkkojen kehittämisperiaatteet Palveluja järjestetään alueellisesti sekä keskitetyissä palvelupisteissä. Liikkuvilla palveluilla voi olla vastaanottotiloja muiden palvelujen tiloissa. Maantieteellisestä palveluverkosta riippumattomia palveluja ovat sähköiset ja kotiin vietävät palvelut sekä erityispalvelut, joita voidaan hakea myös muualta. Alueellisesti järjestettäviä palveluja ovat kirjastot, liikuntapuistot, nuorisotilat, neuvolat ja jotkut terveysasemien vastaanotoista. 12
Alueellisina lähipalveluina järjestetään pääosa varhaiskasvatuspalveluista ja perusopetuksen ala-luokkien opetuksesta sekä osa vanhuspalveluista kuten kotihoito. Uudenlaisia monipalvelupisteitä muodostetaan alue- ja lähikeskuksiin. Monipalvelupisteiden palvelujen sisältö ja laajuus määritellään alueen palvelujen ja erityispiirteiden sekä muiden palveluiden saavutettavuuden perusteella. Niissä voi olla esimerkiksi terveyspalveluita, kirjastopalveluita ja nuorisotiloja. Monipalvelupisteet sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan olemassa oleviin tiloihin. Monipalvelupisteistä saa neuvontapalveluja ja niissä voidaan tarjota myös muiden julkisten viranomaisten palveluja. Keskitetyt palvelut tarjotaan pääsääntöisesti yhdessä tai muutamassa palvelupisteessä. Keskitettyjä palveluja ovat esimerkiksi ympärivuorokautinen päivähoito, erityiskoulut, sosiaaliasemapalvelut, sairaalapalvelut ja terveydenhuollon erityisvastaanotot. 8.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee mahdollisesti voimaan keväällä 2015. Lain hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti kuntien edustajista koostuva edustajainkokous aloittaa Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perussopimusvalmistelun vuoden 2015 alkupuolella. Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymä, jolla on järjestämisvastuu Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueella, aloittaa toimintansa 1.1.2016. Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymä tekee Länsi-Suomen alueen ensimmäisen järjestämispäätöksen syksyllä 2016. Järjestämispäätöksessä päätetään tuotantovastuussa olevista kunnista ja kuntayhtymistä alueella. Sopijakunnat osallistuvat sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän päätöksentekoon järjestämislaissa säädetyllä tavalla. Samoin sopijakunnat hakevat yhdessä muiden Turun kaupunkiseudun ja muiden Varsinais-Suomen kuntien kanssa toimivaa mallia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantovastuussa olevan organisaation toiminnan aloittamiseksi vuoden 2017 alusta. Sopijakunnat siirtävät järjestämislain mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhenkilöstössä tuotantovastuussa olevan organisaation palvelukseen vuoden 2017 alusta ja sopeuttavat kuntien hallinnon ja tuotannolliset tukipalvelut sovitulla tavalla muuttuneeseen tilanteeseen. Samoin omaisuusjärjestelyt hoidetaan alueen kuntien sopimalla tavalla tai järjestämislain edellyttämällä tavalla. Siinä tapauksessa, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tule voimaan tai sen voimaantulo siirtyy myöhemmäksi ajankohdaksi, yhdistyneessä kunnassa on yhdistetyt sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden toimintaa ohjaa yhdistetyn kunnan luottamushenkilöorganisaatioon kuuluva toimielin. Yhdistymishallituksen ohjauksessa tehdään sopijakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhdistämiseen liittyvät valmistelut ja Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän nykymuotoisen toiminnan purkamiseen liittyvät toimet. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisen sisällöllisenä päätavoitteena on palvelurakenteen uudistaminen ja palvelujen laitospainotteisuuden vähentäminen yhdistymisen yhteydessä. Näin turvataan erityisesti vanhusten avo- ja kotihoitopalvelujen palvelutason säilyminen kunnan eri osissa. Sopijakunnat päivittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä ja tuottamista käsittelevän yhdistymissopimuksen kohdan, jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan ennen kuin sopijakunnat päättävät kuntien yhdistymisestä tässä sopimuksessa määriteltynä ajankohtana. 13
9. Talous 9.1 Tasapainoinen ja kestävä talous Yhdistymisen tavoitteena on, että yhdistetyn kunnan tulorahoitus on riittävä ja sen rahoitusasema kestävällä pohjalla kunnan palveluvelvoitteiden ja muiden sitoumusten täyttämiseksi. Sopijakunnat sitoutuvat yhdistymissopimuksen tultua hyväksytyiksi kuntien valtuustoissa tasapainottamaan voimassaolevan talousarvion ja suunnitelmansa vuosille 2015 2017 kuntalain tarkoittamalla tavalla siten, ettei mainittujen vuosien tilikausien tulosten yhteismäärä ole negatiivinen. Lisäksi sopijakunta, jolla on taseessa kertynyttä alijäämää vuonna 2014, sitoutuu tasapainottamaan talouttaan siten, että kertyneen alijäämän määrä vuoden 2016 taseessa on enintään kaksi kolmannesta vuoden 2014 kertyneen alijäämän määrästä. Yhdistetyn kunnan valtuusto päättää palveluiden järjestämis- ja tuottamisperiaatteista. Rakenteellisia uudistuksia ja toimintatapojen kehittämistä tehdään pitkäjänteisesti. Yhdistetyllä kunnalla on sitova henkilöstöohjelma, jossa määritellään kunnan tavoitteellinen henkilöstömäärä ja -rakenne. Yhdistetyllä kunnalla on pitkän aikavalin investointiohjelma. Tavanomaisten investointien lisäksi luodaan edellytykset innovatiivisille ja uudistaville investoinneille. Investointien rahoituksessa otetaan huomioon vaihtoehtoiset rahoitusmuodot. Yhdistymisselvityksessä on kehitysarvio yhdistetyn kunnan taloudesta aloitusvuonna ja tasapainoisesta taloudesta vuoteen 2021. 9.2 Talouden hoito ennen kuntien yhdistymistä Sopijakunnat hoitavat omaa talouttaan vastuullisesti ennen yhdistymistä ja noudattavat kuntarakennelain 31 :n rajoitusta yhdistyvän kunnan viranomaisen toimivallasta. Sopijakunnat eivät tee kuntien yhdistymistä ennakoivia muutoksia talousarvioiden ja -suunnitelmien toimintamenoihin ja -tuloihin ilman yhdistymishallituksen ennakkohyväksymistä vuosina 2015-2016. Sopijakunnat eivät tee vuonna 2015 ja sen jälkeen toteutettavaksi suunnitelluissa investointihankkeissa kuntia rahamääräisesti sitovia päätöksiä ilman yhdistymishallituksen ennakkohyväksymistä. Sopijakunnat eivät tee päätöksiä varojen vastikkeettomasta siirtämisestä tai pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovuttamisesta kuntien tytäryhteisöille tai muille yhteisöille taikka säätiöille ilman yhdistymishallituksen hyväksymistä. Kuntien yhdistämistä edeltävät tilinpäätökset laaditaan tilinpäätöksen laatimisesta annettujen säännösten ja kirjanpito-ohjeiden mukaisesti ilman yhdistämistä ennakoivia kirjauksia. Muutoksia oman pääoman rakenteessa ja varausluonteisissa erissä ei tehdä siitä poiketen, mitä kunnan olisi toimintaa jatkaessaan muutoin sallittu tehdä. 9.3 Talouden hoito kuntien yhdistyttyä Yhdistymishallituksen ohjaamassa valmistelu- ja strategiatyössä määritellään osana yhdistetyn kunnan kuntastrategiaa taloudenhoidon periaatteet ja ne konkretisoidaan uuden kunnan strategian toteuttamisohjelmissa ja vuoden 2017-2019 talousarviossa ja -suunnitelmassa, jonka yhdistetyn kunnan kunnanvaltuusto hyväksyy. 14
Sopijakuntien vuoden 2016 tilinpäätökset laatii yhdistetyn kunnan kunnanhallitus ja tilinpäätöksen hyväksyy ja vastuuvapauden myöntää yhdistetyn kunnan kunnanvaltuusto. Yhdistetyn kunnan tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat tarkastavat sopijakuntien hallinnon ja talouden vuodelta 2016 sopijakuntien tarkastuslautakuntien ja tilintarkastajien valmistelun pohjalta. Yhdistetyn kunnan tarkastuslautakunta antaa sopijakuntien arviointikertomukset vuodelta 2016 ja sopijakuntien vuoden 2016 tilinpäätökset hyväksyy ja vastuuvapaudesta päättää yhdistetyn kunnan valtuusto. Sopijakuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät 1.1.2017 yhdistetylle kunnalle kuntarakennelain 36 :n mukaisesti. Kunnan palvelusuoritteista perittävien myyntihintojen ja maksujen sekä kunnan maksamien tukien, avustusten ja muiden tulosiirtojen määräytymisperusteet yhdistetyn kunnan alueella yhtenäistetään ja yhtenäistä käytäntöä noudatetaan viimeistään kuntajaon muutoksen voimaantullessa, jollei mainitusta ajankohdasta poikkeamiseen ole lakiin perustuvaa syytä. Sopijakuntien investointisuunnitelmat eivät sido yhdistetyn kunnan investointisuunnitelman tekemistä ja hyväksymistä. 9.4 Kuntien yhdistymisavustus Kuntarakennelain 43 :n mukaan yhdistymisavustusta maksetaan 2,0 miljoonaa euroa, josta 0,8 miljoonaa euroa vuonna 2017 sekä 0,6 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 0,6 miljoonaa euroa vuonna 2019. Yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan kuntajaon muutoksessa, jossa on mukana kuntarakennelain 4 f :ssä tarkoitetun talousperusteen täyttävä kunta tai kuntia. Lisäosa on 150 euroa mainitun edellytyksen täyttävän kunnan asukasta kohden ja enintään miljoona euroa yhdistymistä kohden. Yhdistetyssä kunnassa yhdistymisavustus käytetään kunnan talouden vahvistamiseen ja välittömiin yhdistymisestä aiheutuviin kustannuksiin. 10. Kuntien yhdistymiseen liittyvät muut järjestelyt Yhteistoimintasopimukset Yhdistymishallitus ja sen toimikauden päätyttyä yhdistetyn kunnan hallitus päättää, miten toimitaan voimassaolevien yhteistoimintasopimusten muuttamisessa ja purkamisessa. Kuntayhtymät Yhdistymishallitus ja sen toimikauden päätyttyä yhdistetyn kunnan kunnanhallitus käsittelee sopijakuntien sopimukset eri kuntayhtymien kanssa ja neuvottelee niihin tarvittavat muutokset. Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän toiminta nykyisessä muodossaan lakkaa vuoden 2016 lopussa ja terveyspalvelut ovat osa yhdistetyn kunnan peruspalveluja jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista ei muuta johdu. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikka Mikäli rekisteriin merkityn yhtiön, yhdistyksen, osuuskunnan tai muun yhteisön, toiminimen tai säätiön yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrättynä kotipaikkana oleva kunta lakkaa, yhdistetty kunta tulee kuntajaon muutoksen voimaan tullessa yhteisön tai säätiön kotipaikaksi kuntarakennelain 34 :n mukaisesti. 15