Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus

Transkriptio

1 Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus Naantalin kaupunki Maskun kunta Taivassalon kunta Kustavin kunta Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen

2 (14) SISÄLLYS 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT SOPIMUKSEN TARKOITUS YHDISTYMISEN TOTEUTTAMINEN JA AJANKOHTA SOPIMUKSEN SITOVUUS, VOIMAANTULO YHDISTETYN KUNNAN NIMI JA VAAKUNA YHDISTYMISEN EDELLYTYKSET YHDISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT JA PERIAATTEET YHDISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT YHDISTETYN KUNNAN KUNTASTRATEGIA SOPIJAKUNTIA SITOVAT YHDISTYMISEN ARVOT JA PERIAATTEET KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA SEKÄ YHDYSKUNTARAKENNE ELINVOIMA JA KILPAILUKYKY MAANKÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE KUNTALAISTEN JA ASUKKAIDEN VAIKUTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN YHDISTYMISHALLITUS YHDISTYMISHALLITUKSEN TOIMIVALTA YHDISTYMISHALLITUKSEN KOKOONPANO HALLINNON JÄRJESTÄMINEN LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Yhdistetyn kunnan valtuusto Yhdistetyn kunnan kaupunginhallitus ja muut toimielimet HALLINNON TOIMINTAPERIAATTEET YHDISTETYN KAUPUNGIN PALVELUORGANISAATIO JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄ OMISTAJAOHJAUS- JA KONSERNIOHJEET KUNNANJOHTAJIEN ASEMA HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖPOLIITTISET LINJAUKSET PALVELUSUHDETURVA JA HENKILÖSTÖSOPIMUS HENKILÖSTÖN SIIRTYMINEN JA TEHTÄVIEN MÄÄRITTELY PALKKOJEN YHTENÄISTÄMINEN YHTEISTOIMINTA HENKILÖSTÖASIOISSA PALVELUT PALVELUJEN KEHITTÄMISPERIAATTEET JA LÄHIPALVELUT LÄHIPALVELUT TOISEN ASTEEN KOULUTUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TALOUS TASAPAINOINEN JA KESTÄVÄ TALOUS TALOUDEN HOITO ENNEN KUNTIEN YHDISTYMISTÄ TALOUDEN HOITO KUNTIEN YHDISTYTTYÄ KUNTIEN YHDISTYMISAVUSTUS KUNTIEN YHDISTYMISEEN LIITTYVÄT MUUT JÄRJESTELYT...13

3 (14) NAANTALIN KAUPUNGIN SEKÄ MASKUN, TAIVASSALON JA KUSTAVIEN KUNTIEN KUNTARAKENNELAIN 8 :N MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntarakennelain 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus. Sopimuksen osapuolina ovat Naantalin kaupunki sekä Maskun, Taivassalon ja Kustavin kunnat. Edellä mainittuja kuntia nimitetään jäljempänä sopijakunniksi. 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen ja ajankohta Tässä yhdistymissopimuksessa kuntarakennelain 3 1 kohdan mukaisesti kuntajakoa muutetaan siten, että Maskun, Taivassalon ja Kustavin kunnat lakkaavat ja yhdistyvät Naantalin kaupunkiin Tässä sopimuksessa käytetään nimitystä yhdistetty kunta sen jälkeen, kun edellä mainittu kuntajaon muutos on tullut voimaan. Valtioneuvostolle esitetään, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä yhdistetty kunta määrätään kuntarakennelain 35 :ssä tarkoitetulla tavalla kuulumaan samaan tuomiopiiriin ja samoihin hallintoalueisiin kuin mihin Naantalin kaupunki kuuluu. 1.3 Sopimuksen sitovuus, voimaantulo Yhdistymissopimusta noudatetaan siitä alkaen, kun sopijakuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Sopimusta noudatetaan yhdistymisen voimaantulosta kolme vuotta, vuoden 2019 loppuun. Kuntarakennelain 29 :n mukaisesti henkilöstöä koskeva palvelussuhdeturva on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Yhdistetyn kunnan henkilöstön palvelussuhdeturva on voimassa vuoden 2021 loppuun. Lisäksi henkilöstön asemaa täsmennetään erillisellä henkilöstösopimuksella. Kuntarakennelain 9 :n 2 kohdan mukaan yhdistymissopimusta voidaan muuttaa kuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen voimaantuloon saakka, jos olosuhteet muuttuvat niin, että jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista. Yhdistymissopimuksessa on otettu huomioon ehdollisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain, kuntalain ja vaalilain mahdolliset muutokset ennen yhdistymisen voimaantuloa. Jos lainsäädännössä tapahtuu merkittäviä muutoksia sopijakunnat voivat kuntarakennelain 9 :n 2 kohdassa mainitulla tavalla muuttaa yhdistymissopimusta. 1.4 Yhdistetyn kunnan nimi ja vaakuna Yhdistetyn kunnan nimi on Naantalin kaupunki. Yhdistetty kunta käyttää Naantalin kaupungin nykyistä vaakunaa. 2. Yhdistymisen edellytykset Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä.

4 (14) Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos edellä mainitut kehittämistavoitteet täyttyvät ja muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntajaon muuttamisen edellytyksistä kuntajakoselvittäjät toteavat yhdistymisesityksessään, että kaikki kuntarakennelain tarkoittamat yhdistymisen edellytystä täyttyvät. Sopijakunnat muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. 3. Yhdistymisen lähtökohdat ja periaatteet 3.1 Yhdistymisen lähtökohdat Sopijakuntien yhdistyminen toteutetaan vuoden 2017 alusta siten, että Naantalin kaupunkiin yhdistyvät Maskun, Taivassalon ja Kustavin kunnat. Kuntarakennelain tarkoittamien yhdistymisavustusten myöntämisperusteet ovat voimassa. Yhdistymissopimuksessa on jäljempänä esitetty ne tavoitekokonaisuudet, jotka ohjaavat yhdistymisen valmistelua vuosina ja yhdistetyn kunnan toiminnan aloittamista vuosina Yhdistetyn kunnan kuntastrategia Yhdistetyn kunnan kaupunginvaltuusto hyväksyy yhdistetyn kunnan kuntastrategian. 3.3 Sopijakuntia sitovat yhdistymisen arvot ja periaatteet Sopijakunnat sitoutuvat edistämään seuraavia yhdistymisen arvoja: Yhdenvertaisuus: Yhdistetyn kunnan alueita ja asukkaita kohdellaan yhdenvertaisin perustein Keskinäinen luottamus: Sitoudutaan yhteisesti sovittujen tavoitteiden toteuttamiseen Vastuullisuus: Otetaan yhteisvastuu yhdistetyn kunnan alueesta, asukkaista sekä palveluista ja taloudesta. Lisäksi sopijakunnat sitoutuvat soveltamaan seuraavia yhdistymisperiaatteitta: Tulevaisuuteen suuntautuminen Korostetaan yhdistymisen valmistelussa ja toteuttamisessa ennakoivaa ja tulevaisuuteen suuntautuvia vaikutuksia yhdistetyn kunnan toiminnan ja talouden hoidon kehittämisessä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä

5 (14) Kestävä uudistaminen Pyritään alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn kestävään uudistamiseen ja vahvistamiseen yhdistetyn kunnan rakentamistyössä. Yhdistymisen toteuttaminen vaiheittainen Sopijakuntien valtuustojen yhdistymisesityspäätösten ja yhdistymisen voimaantuloajankohdan välisenä aikana yhdistymisen valmistelu toteutetaan vaiheittain yhdistymishallituksen ohjauksessa. Vaiheittaisessa siirtymisessä alustana käytetään toiminnoittain Naantalin kaupunkiorganisaatiota ja konsernin osia. Verkottuminen Edistetään yhdistetyn kunnan sisäistä ja ulkoista verkottumista ja kumppanuuksien rakentamista. Valmistelun ja toimeenpanon jatkuva arviointi Yhdistymissopimuksen toteutumisen arviointi tehdään yhdistetyn kunnan vuosien tilinpäätösten toimintakertomuksissa ja tarkastuslautakunnan arviointikertomuksissa. Ennen yhdistymistä yhdistymishallitus tekee selkoa yhdistymisen valmistelusta ja toteutuksesta yhdistetyn kunnan valtuustolle osana talousarvioraportointia. Arviointitulosten perusteella tehdään tarvittavia korjauksia yhdistymisen ohjauksessa ja johtamisessa. 4. Kilpailukyky ja elinvoima sekä yhdyskuntarakenne 4.1 Elinvoima ja kilpailukyky Sopijakuntien yhdistymisen päämääränä on vahvistaa aluekehitystä ja kuntataloutta siten, että yhdistetty kunta säilyttää elinvoimansa ja kilpailukykynsä sekä kasvun että taantuvan kehityksen vaiheissa. Kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamisessa on tärkeää elinkeino- ja yritystoiminnan edellytysten kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen. Siten turvataan työllisyyttä ja erityisesti nuorten työllisyyttä ja sitä kautta yhdistetyn kunnan taloutta. Elinvoiman ja kilpailukyvyn parantamiseksi kehitetään nykyisiä vahvuuksia ja haetaan uusia. Kuntastrategian osana on yhdistetyn kunnan kilpailukyky- ja elinvoimaohjelma, joilla kunta ohjaa elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittämistä. Yhdistetty kunta kehittää aluettaan kasvusuuntien, rakennemallin ja kasvusopimuksen mukaisesti. Nykyisistä kuntakeskuksista muodostettujen aluekeskusten elinvoimaa edistetään ja niiden välisestä saavutettavuudesta huolehditaan parantamalla joukkoliikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä keskusten välillä. Yhdistetyn kunnan viestinnän ja markkinoinnin perustaksi tehdään viestintäsuunnitelma ennen yhdistymistä. Yhteismarkkinointiin ja mainekuvan rakentamiseen panostetaan. Yhdistetyn kunnan tietohallinnossa otetaan käyttöön järjestelmiä, jotka tähtäävät tehokkaisiin ja taloudellisiin työskentelymenetelmiin. Kuntalaisille tarjottavien sähköisten palvelujen käytettävyyttä parannetaan ja vaihtoehtoja lisätään. 4.2 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Yhdistymisellä tehostetaan yhdistetyn kunnan maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelua ja toteuttamista. Väestön ja elinkeinojen kasvusta aiheutuva tonttien, kunnallistekniikan, liikenneyhteyksien ja palveluinvestointien tarpeeseen vastataan ennakoivasti.

6 (14) Yhdistymisessä kuntien välisten rajojen poistamisella vähennetään toiminnallisia esteitä ja edistetään kokonaisvaltaistaan suunnittelua. Täydennysrakentamista tehostetaan ja joidenkin alueiden rakentamisen ajankohtaa voidaan siirtää. Yhdistyneen kunnan pinta-alan laajentamisella ja suuremmalla yhtenäisellä alueella tarjotaan monipuolisia asumisvaihtoehtoja, lisätään kunnan houkuttelevuutta asuinkuntana ja tarjotaan hyvät mahdollisuudet ympäristön huomioonottamiseen. Voimavarojen käyttöä kohdennetaan yhdistetyn kunnan alueella entistä tarkoituksenmukaisemmin. Asuntotuotantoa ohjataan ensisijaisesti yhdistetyn kunnan asemakaava-alueille ja toissijaisesti yleiskaavan osoittamille alueille. Yleiskaavoissa asumiseen osoitettujen alueiden ulkopuolelle rakennettaessa huolehditaan siitä, että rakentaminen sopeutuu maisemaan eikä siitä aiheudu yhdyskuntarakenteen haitallista hajautumista ja kohtuuttomia kunnallistekniikan rakentamiskustannuksia. Yhdistetylle kunnalle tehdään vähintään aluekeskukset kattava oikeusvaikutteinen yleiskaava kahden ensimmäisen valtuustokauden aikana. Aluekeskuksia kehitetään siten, että niissä tarjotaan tontteja uusien asukkaiden ja yritysten sijoittumiseen. Sopijakuntien maapoliittiset ohjelmat päivitetään yhdistetyn kunnan maapoliittiseksi ohjelmaksi, jossa määritellään koko aluetta koskevat maanhankinnan ja luovutuksen periaatteet. 5. Kuntalaisten ja asukkaiden vaikuttaminen ja osallistuminen Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi ja nykyisten kuntien alueiden elinvoiman ylläpitämiseksi ja edistämiseksi valmistellaan yhdistetyn kunnan alueellisen osallistumisen ja vaikuttamisen ohjelma. Vaikuttamistoimielimet perustetaan kuntalain mukaisesti. Kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamista edistetään hyödyntäen sopijakuntien hyviä käytäntöjä alueellisista yhteistyöryhmistä, asukas- ja kylätoiminnasta sekä vapaaehtoistyöstä. Yhdistyneen kunnan yhtenä tavoitteena on palveluprosessien uudistaminen kuntalais- ja asiakaslähtöisesti. Tämän vuoksi on tärkeää saada asukkaat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöään ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Yhdistetyn kunnan tavoitteena on vahvistaa kunnan alueiden asukkaiden paikallisen identiteetin ja kuntalaisvaikuttamisen ja -vastuullisuuden kehittymistä. Kumppanuusperiaatteen mukaisesti tuetaan järjestöjä ja muita yhteisöjä, jotka ottavat vastuuta kunnan palvelutuotannosta tai muutoin omalla toiminnallaan tukevat kuntalaisten omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Lisäksi korostetaan ennaltaehkäisyä. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään tukemalla asukas- ja kyläyhdistysten sekä järjestöjen toimintaa. 6. Yhdistymishallitus 6.1. Yhdistymishallituksen toimivalta Sopijakuntien valtuustot asettavat yhdistetyn kunnan valmistelutyötä varten kuntarakennelain 10 :n tarkoittaman yhdistymishallituksen. Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii yhdistetyn kunnan toiminnan ja talouden sekä hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun sopijakuntien valtuustot ovat kuntien yhdistymisesitystä koskevan päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun yhdistetyn kunnan valtuusto on valinnut kunnanhallituksen. Sopijakuntien toimielimet ja muut viranomaiset ovat velvollisia viemään yhdistymishallituksen käsiteltäväksi sellaiset asiat, joiden päättämisellä on merkittävää vaikutus yhdistetyn kunnan toimintaan ja talouteen. Sopijakuntien toimielimet ja muut viranomaiset eivät saa päättää asioista, joilla on merkittäviä yhdistettyä kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen on yhdistymissopimuksen tarkoituksen vas-

7 (14) taista. Sopijakunnan viranomainen saa kuitenkin päättää asioista, joilla on merkittäviä yhdistettyä kuntaa sitovia vaikutuksia, jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä. Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun sopijakuntien valtuustot ovat kuntien yhdistymisesitystä koskevan päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun yhdistetyn kunnan valtuusto on valinnut kunnanhallituksen. Tässä sopimuksessa määrätyt yhdistymishallituksen toimivaltaan kuuluvat tehtävät siirtyvät yhdistetyn kunnan kaupunginhallitukselle välittömästi sen tultua valituksi. 6.2 Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymishallitukseen valitaan 14 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallituksen paikat jakaantuvat sopijakuntien kesken seuraavasti: Naantalin kaupunki Maskun kunta Taivassalo Kustavi 8 paikkaa 4 paikkaa 1 paikkaa 1 paikkaa Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon neljän kunnan muodostaman alueen puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti siten, että Kokoomuksella on 6, SDP:llä 4, Keskustalla 2 ja Perussuomalaisilla 2 paikkaa. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Kahdella henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa henkilöstöasioissa käsiteltäessä. Sopijakuntien yhteistoimintaelimet tekevät esitykset henkilöstön edustajien valinnasta. Sopijakuntien valtuustojen ja hallitusten ensimmäiset puheenjohtajat valmistelevat esityksen yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten paikkajaosta sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat päättäneet kuntien yhdistymisestä. Sopijakuntien valtuustojen tulee valita yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet neljän viikon kuluessa yhdistymisesityksestä päättämisestä. Yhdistymishallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa johtoryhmä, jossa ovat sopijakuntien kuntajohtajat. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Naantalin kaupungin kaupunginjohtaja. Yhdistymishallituksen esittelijänä toimii johtoryhmän puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa Maskun kunnanjohtaja. Yhdistymishallitus asettaa valmistelussa tarvittavat toimikunnat. Yhdistymishallituksessa ja toimikunnissa käsiteltävien asioiden valmistelua ja toimeenpanoa ohjaa yhdistymisen johtoryhmä. 7. Hallinnon järjestäminen 7.1 Luottamushenkilöorganisaatio Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöhallinto ohjaa ja tukee yhdistetyn kunnan toimintaa, taloutta ja kehittämistä eri näkökulmat huomioon ottaen. Yhdistymisessä korostetaan vastuunkantoa kokonaisuudesta ja yhteistä näkemystä kunnan tulevaisuuden haasteista ja niiden ratkaisuista Yhdistetyn kunnan valtuusto Yhdistetyn kunnan kaupungin valtuustossa on kuntalain mukaisesti 43 valtuutettua. Jos kunnallisvaalit järjestetään syksyllä 2016, toimitetaan ne sopijakunnissa noudattaen kuntarakennelain 23 :n mukaisesti uutta kuntajakoa. Tällöin vaaleilla valittu yhdistetyn kunnan valtuusto aloit-

8 (14) taa toimintansa heti vaalituloksen vahvistamisen jälkeen. Valtuusto päättää yhdistyneen kunnan talousarviosta vuodelle 2017 ja muista yhdistettyä kuntaa koskevista asioista sekä valitsee ne yhdistetyn kunnan luottamustoimielimet, joiden toiminnan se katsoo tarpeelliseksi ennen yhdistymistä. Jos kunnallisvaalit kuntalain muutoksen vuoksi siirtyvät keväälle 2017, yhdistetyn kunnan valtuusto muodostetaan kuluvan kunnallisvaalikauden loppuun kestäväksi toimikaudeksi yhdistämällä sopijakuntien valtuustot osittain yhdistetyn kunnan valtuustoksi sopijakuntien asukasmäärien mukaisessa suhteessa. Yhdistetyn kunnan valtuustoon tulee vähintään neljäsosa kunkin sopijakunnan valtuutetuista. Kustakin sopijakunnasta valtuustoon tulevat valtuutetut ja varavaltuutetut määräytyvät heille edellisissä kunnallisvaaleissa vaalilain 89 :n mukaisesti annettujen vertauslukujen suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Osayhteisvaltuustona muodostettu valtuusto on toimivaltainen välittömästi valtioneuvoston kuntien yhdistämistä koskevan päätöksen jälkeen Yhdistetyn kunnan kaupunginhallitus ja muut toimielimet Yhdistetyn kunnan kaupunginhallitus on kooltaan 11 jäsenen suuruinen. Yhdistetyn kunnan kaupunginhallituksen toimikausi alkaa heti, kun valtuusto on sen valinnut. Jos yhdistyneen kunnan valtuuston toimikausi alkaa merkittävästi ennen kuntien yhdistymistä, voi valtuusto päättää, että yhdistymishallitus jatkaa sen valmistelevana elimenä ja yhdistetyn kunnan kaupunginhallitus asetetaan vasta lähempänä yhdistymisen voimaantuloa. Yhdistetyn kunnan lautakuntien määrässä ja koossa noudatetaan lähtökohtaisesti nykyisen Naantalin kaupungin lautakuntarakennetta ja lautakuntien kokoa ellei siitä ole erityisestä syystä perusteltua poiketa Yhdistettyyn kuntaan perustetaan saaristolautakuntaa, jolle osoitetaan myös haja-asutus- ja maaseutuasiat lukuun ottamatta yksityistie- ja joukkoliikenneasioita. Sivistystoimi keskitetään yhdelle lautakunnalle ja sillä voi olla useampi esittelijä. Muutoin luottamushenkilöorganisaation rakenteen valmistelee yhdistymishallitus mennessä ja sen hyväksyy yhdistetyn kunnan valtuusto. 7.2 Hallinnon toimintaperiaatteet Hallinnon järjestämisen periaatteet kuntien yhdistämisessä ovat: yhdistää sopijakuntien hallinto rakenteeltaan matalaksi ja tehokkaasti toimivaksi hallintoorganisaatioksi, jonka henkilöstömitoitus vastaa tehokkaimpien, samankokoisten kuntien henkilöstömitoitusta. hyödynnetään tietoliikenneyhteyksiä ja tietojärjestelmiä siten, että hallintotyötä voidaan tehdä riippumattomasti toimipaikkojen sijainnista. vahvistaa työntekijöiden osaamista ja poistaa hallinnon päällekkäisyyttä höydyntäen tehokkaasti hallinnon henkilöstöpoistuma. Yhdistetyn kunnan hallinnollinen keskus sijaitsee Naantalin kaupunkikeskuksessa 7.3 Yhdistetyn kaupungin palveluorganisaatio ja johtamisjärjestelmä Yhdistymishallitus valmistelee yhdistetyn kunnan palveluorganisaation mennessä ja sen hyväksyy yhdistetyn kunnan valtuusto. Uudistuksessa kootaan kaupungin palvelut kokonaisuuksiksi, joissa kuntalaisten ja asiakkaiden valinnanmahdollisuudet otetaan huomioon ja joissa palveluohjausta ja asiakaspalvelua parannetaan. Uudistuksen tulee vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä tukevia rakenteita ja toimintatapoja ja tukea yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä järjestöjen ja yritysten kanssa.

9 (14) Yhdistetylle kunnalle rakennetaan selkeä, yhtenäinen johtamisjärjestelmä, jolla varmistetaan kunnan ja kuntakonsernin tehokas toiminta ja hyvä ohjattavuus. 7.4 Omistajaohjaus- ja konserniohjeet Yhdistyneelle kunnalle nimetään konsernijohto, johon kuuluvat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muut hallintosäännössä nimetyt viranomaiset. Konsernijohto valmistelee yhdistyneen kunnan omistajaohjausta ja tytäryhteisöjen toimintaa koskevat ohjeet sekä vastaa omistajaohjauksen toteuttamisesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Omistajaohjaus- ja konserniohjeet hyväksyy yhdistyneen kunnan valtuusto. Omistajaohjauksella varmistetaan, että yhdistyneen kunnan tytäryhteisöjen hallitusten toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Konserniohjeessa annetaan määräykset kuntalaissa säädetyistä asiakokonaisuuksista. Konserniohjetta sovelletaan soveltuvin osin myös yhdistyneen kunnan osakkuusyhteisöjen ohjauksessa. Yhdistyneen kunnan tytäryhteisöjen hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. 7.5 Kunnanjohtajien asema Kuntarakennelain 30 :ssä säädetään kunnanjohtajan asemasta. Jos yhdistyvän kunnan kunnanjohtaja ei siirry uuden kunnan kunnanjohtajaksi, hänet siirretään soveltuvaan uuden kunnan virkaan tai työsopimussuhteeseen. Kunnanjohtajan asemasta ja oikeuksista on muutoin voimassa, mitä kuntarakennelain 29 :ssä säädetään. Yhdistetyn kunnan kaupunginjohtaja on nykyisen Naantalin kaupungin kaupunginjohtaja. Sopijakunnat sitoutuvat siihen, ettei ennen yhdistymisajankohtaa vapautuvan kunnanjohtajan virkaa täytetä toistaiseksi, vaan enintään määräajaksi kuntien yhdistymiseen saakka. Lakkaavien kuntien toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen valitut kunnanjohtajat siirtyvät Naantalin kaupunginhallinnon tai konsernihallinnon vaativiin johto- ja esimiestehtäviin. Toiseen virkaan tai työsopimussuhteeseen siirtyvillä kunnanjohtajilla on oikeus saada tasoltaan aiempaan virkaan kuuluvia etuja vastaavat edut. 8. Henkilöstö Henkilöstöllä ja osaamisella on yhdistetyssä kunnassa tärkeä merkitys. Henkilöstöpolitiikan linjausten hyvään toteuttamiseen kiinnitetään erityistä huomiota yhdistymisen valmistelussa ja toimeenpanossa. Yhdistetyn kunnan henkilöstön eläkepoistuma hyödynnetään. Hallinnon ja tukipalvelujen henkilöstövoimavarat sopeutetaan mahdollisesti toteutuvan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain toimeenpanon vaatimiin henkilöstöjärjestelyihin. 8.1 Henkilöstöpoliittiset linjaukset Yhdistymishallitus valmistelee ja hyväksyy mennessä yhdistymisen henkilöstöpoliittiset linjaukset. Linjaukset käsitellään yhdistetyn kunnan yhteistoimintatoimikunnassa ennen päätöksentekoa. Henkilöstön muutostukeen ja -valmennukseen, osaamisen kehittämiseen sekä henkilöstöviestintään varataan tarpeelliset toiminta- ja talousresurssit henkilöstöpoliittisten linjausten mukaisesti.

10 (14) 8.2 Palvelusuhdeturva ja henkilöstösopimus Kuntarakennelain 29 :ssä säädetään henkilöstön asemasta kuntajaon muuttuessa. Kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Vuosien alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy 3 :ssä tarkoitetun uuden tai toisen kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee molempia sopijakuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Yhdistymishallitus valmistelee yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen kanssa yhdistyvän kunnan henkilöstösopimuksen, jossa ratkaistaan muun muassa palvelussuhteisiin liittyvät muut henkilöstöetuudet. Työantajan puolelta henkilöstösopimuksen hyväksyy yhdistymishallitus ja työntekijöiden puolelta sopijakuntien henkilöstöä edustavat henkilöstöjärjestöt. 8.3 Henkilöstön siirtyminen ja tehtävien määrittely Sopijakuntien vakinaiset viranhaltijat ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat työntekijät siirtyvät yhdistetyn kunnan palvelukseen heille soveltuviin vastaaviin tai sitä lähinnä oleviin tehtäviin ellei, yhdistetyn kunnan organisaatiojärjestelyistä ja tehtävien määrittelyistä muuta johdu. Sopijakuntien määräaikainen henkilöstö siirtyy yhdistetyn kunnan palvelukseen määräajan täyttymiseen saakka samoin periaattein kuin vakinainen henkilöstö. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteen mahdollisesta jatkumisesta päätetään erikseen normaalissa järjestyksessä. Yhdistymishallitus päättää henkilöstön sijoittumisesta viranhaltija- ja työntekijäkohtaisesti yhdistetyn kunnan organisaatioon ja tehtävienjaosta mennessä. Ehdotus henkilöstön sijoittumisesta käsitellään yhdistyneen kunnan yhteistoimintatoimikunnassa ennen päätöksentekoa. Yhdistymishallituksen aloitettua toimintansa henkilöstön rekrytoinnissa siirrytään yhteiseen henkilöstötarpeen arviointiin, eläkkeelle siirtymisen ja muun henkilöstöpoistuman ennakointiin, henkilöstöhakuun ja vallinnan valmisteluun yhdistymishallituksen linjausten mukaisesti. 8.4 Palkkojen yhtenäistäminen Palkkojen yhtenäistämisen lähtökohtana on kunkin henkilöstöryhmän keskipalkkatason mukaiset tehtäväkohtaiset palkat, jotka perustuvat työn vaativuuden arviointiin. Arvioinnissa hyödynnetään Naantalin henkilöstöhallinnossa käyttöönotettavaa työn vaativuuden arviointia. Työn vaativuuden arvioinnin perusteet määritellään henkilöstösopimuksessa. Palkkojen yhtenäistäminen tehdään mennessä. 8.5 Yhteistoiminta henkilöstöasioissa Yhdistymisen valmistelu ja toimeenpano toteutetaan yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa siten, kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007) säädetään. Yhdistymishallituksen alaiseen valmisteluorganisaatioon kuuluu kuntatyönantajan ja henkilöstöjärjestöjen edustajista koottu yhdistyneen kunnan yhteistoimintatoimikunta, jonka yhdistymishallitus asettaa aloitettua toimintansa. Yhdistymishallitus nimeää edellä mainitun yhteistoimintatoimikunnan kuntatyönantajan edustajat ja vahvistaa toimikunnan kokoonpanon saatuaan henkilöstöjärjestöjen päätökset järjestöjen nimeämistä edustajista. Henkilöstöjärjestöjen edustajat edustavat kaikkien sopijakuntien henkilöstöä.

11 (14) Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet yhdistetyssä kunnassa ja sen valmistelussa turvataan eri yhteistoimintamuodoilla. Yhteistoimintaan osoitetaan riittävät toiminnalliset ja taloudelliset voimavarat. Yhteistoimintatoimikunnan käsittelyn perusteella yhdistymishallitus hyväksyy sopimuksen yhdistetyn kunnan yhteistoimintamenettelystä mennessä. Yhdistyneen kunnan yhteistoimintatoimikunta käsittelee sellaiset yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävät asiat, joilla on merkittävää vaikutusta yhdistyneen kunnan henkilöstöön. Yhdistyneen kunnan yhteistoimintatoimikunnassa käsiteltäviä asioita ei käsitellä kuntien omissa yhteistoimintaelimissä 9. Palvelut Kuntalaisten ja asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden sekä omatoimisuuden ja aktiivisuuden edistämistä pidetään lähtökohtana yhdistetyn kunnan palvelujen järjestämiselle ja tuottamiselle. Asukkaiden valinnan mahdollisuuksia sekä kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamista vahvistetaan ja palveluohjausta ja asiakaspalvelua parannetaan. Palvelukontakteissa kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jotta hyvinvointia uhkaavat riskit tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua ajoissa. Asukasmäärän ja väestön ikääntymisen aiheuttamia kasvu- ja kantokykypaineita ohjataan ja johdetaan yhdistetyssä kunnassa yhtenäisin toimin aiempaa laajemmalla alueella. Yhdistymisen tavoitteena on nostaa palvelutuotannon toiminta-astetta palvelurakenteita kehittämällä ja työntuottavuutta parantamalla ottamalla käyttöön kuntien parhaat käytännöt. Henkilöstön laaja eläkkeelle siirtyminen hyödynnetään organisoimalla yhdistetyn kunnan hallintoa ja tukipalveluja uudelleen suurempiin tuotantoyksiköihin aiempaa laajemmalla alueella ja/tai hankkimalla palveluja ulkoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisen tuotantovastuun siirtymisen vuoksi sopijakunnat joutuvat järjestelemään hallinnon ja tuotannolliset tukipalvelut uudelleen vuoden 2017 alusta. Palvelujen toimitilojen, tietojärjestelmien ja laitteiden käyttöä tehostetaan. Palvelujen toimintamalleja muutetaan muodostamalla palvelukokonaisuuksia läpäiseviä palveluja, ottamalla käyttöön liikkuvia palveluja ja lisäämällä sähköistä asiointia. Teknologiaa hyödynnetään työprosessien sujuvoittamiseksi sekä työajan ja -panoksen kohdentamiseksi asiakaspalvelun tehtäviin. Palvelurakenteita, palveluverkkoja ja toimintatapoja uudistettaessa haetaan kokonaistaloudellisia ratkaisuja. Myös palvelunkäyttäjille aiheutuvat kustannukset ja joukkoliikenneyhteyksien toimivuus otetaan huomioon. Yhdistymishallituksen ohjauksessa valmistellaan esitys yhdistetyn kunnan palvelulinjauksiksi mennessä. Yhdistetyn kunnan valtuusto hyväksyy edellä mainitut linjaukset ja periaatteet. 9.1 Palvelujen kehittämisperiaatteet ja lähipalvelut Palveluverkkojen suunnittelun perustana ovat maankäytön suunnitelmat, ennakoitavissa olevat väestömäärän ja -rakenteen sekä palvelurakenteen muutokset. Palvelutarpeiden muutoksia arvioidaan yhdistetyn kunnan tasolla tai lähipalveluissa alueittain. Palveluverkkosuunnitelmissa otetaan huomioon yhdistetyn kunnan asukasrakenteen muutosten lisäksi nykyisten toimitilojen riittävyys, peruskorjaustarpeet ja sijainti. Kustannuksia tarkastellaan investointi- ja toimintamenojen osalta. Palveluverkkoja tarkennetaan investointisuunnitelmassa, joka hyväksytään vuosittain talousarvion yhteydessä. Palvelujen saavutettavuus varmistetaan sijoittamalla palvelupisteet toimivien liikenneyhteyksien varrelle tieverkon ja joukkoliikenteen kehityssuuntien perusteella. Palveluja järjestetään alueellisesti sekä keskitetyissä palvelupisteissä. Liikkuvilla palveluilla voi olla vastaanottotiloja muiden palvelujen tiloissa. Maantieteellisestä palveluverkosta riippumattomia pal-

12 (14) veluja ovat sähköiset ja kotiin vietävät palvelut sekä erityispalvelut, joita voidaan hakea myös yhdistetyn kunnan ulkopuolelta. Keskitetyt palvelut tarjotaan pääsääntöisesti kaupunkikeskuksessa. Alueellisesti sijoittuvia palveluja ovat kirjastot, liikuntapuistot, nuorisotilat, neuvolat ja osa terveysasemien vastaanotoista. Lähipalveluina järjestetään pääosa varhaiskasvatuspalveluista ja perusopetuksen ala-luokkien opetuksesta sekä osa vanhuspalveluista. Monipalvelupisteitä muodostetaan aluekeskuksiin. Monipalvelupisteiden palvelujen sisältö ja laajuus määritellään alueen palvelujen ja erityispiirteiden sekä muiden palvelujen saavutettavuuden perusteella. Niissä voi olla asiointi- ja neuvontapalvelujen lisäksi esimerkiksi terveyspalvelujen vastaanottoja ja kirjastopalveluja sekä nuorisotiloja. Monipalvelupisteet sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan olemassa oleviin tiloihin Lähipalvelut Kuntalais- ja asukasnäkökulmasta ensisijaisia ovat lähipalvelut. Lähipalveluilla tarkoitetaan palveluja, jotka tarjotaan säännöllisesti asukkaiden asuinalueilla tai ne tuodaan kotiin. Lähipalvelut tuotetaan asukkaille yhteneväisin perustein ottaen huomioon asiakkaiden määrä ja ikä, palveluiden käyttötiheys sekä alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä ja liikenneyhteyksissä. Yhdistymishallitus määrittelee yhdistetyn kunnan palvelulinjauksissa lähipalvelut ja niiden perusteet mennessä. Perusteet määritellään ainakin seuraavien palveluiden osalta: varhaiskasvatus, perusopetus ja erityisesti alakoulupalvelut, liikuntapaikat, kirjastopalvelut sekä asiakas- ja neuvontapalvelupisteet Toisen asteen koulutus Yhdistetty kunta hakee lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämis- ja ylläpitolupia valmisteilla olevan lainsäädännön mukaisesti ennen vuoden 2017 alkua. Samalla yhdistetty kunta päättää toisen asteen koulutusorganisaatioiden hallinto- ja organisaatiomuodosta. Yhdistyminen ei vaikuta suoraan kuntien lukioiden toimipisteiden sijaintiin ja määrään. Myöhemmin lukiokoulutuksen toimipisteiden verkkolinjauksiin vaikuttavat opiskelijamäärät ja virrat, opiskelijoiden suuntautuminen lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen, koulutusmuotojen yhteistoiminnan kehittyminen, oppilaitosten erikoistuminen sekä valtionosuusperusteet. 9.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi on mahdollisesti tulossa eduskunnan käsittelyyn loppuvuodesta Lain hyväksyminen ja mahdollinen voimaantulo varmistuvat erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden päättymisen jälkeen. Sopijakunnat tarkentavat yhdistymissopimuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä ja tuottamista käsittelevän tämän sopimuskohdan, jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan ennen kuin sopijakunnat päättävät kuntien yhdistymisestä viimeistään Siinä tapauksessa, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tule voimaan ennen kuntien päätöksentekoa yhdistymisestä tai lain voimaantulo siirtyy myöhemmäksi ajankohdaksi, sopijakunnat yhdistävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Yhdistymishallituksen ohjauksessa tehdään sopijakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhdistämiseen liittyvät valmistelut. Sopijakunnat irtautuvat nykyisistä kuntayhtymien tai vastuukuntien ylläpitämistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueista vuoden 2017 alusta. Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenteeseen kuuluva monijäseninen toimielin ohjaa ja vastaa päätöksenteosta sosiaali- ja terveyspalveluissa yhdistetyssä kunnassa. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan ennen sopijakuntien päätöksentekoa kuntien yhdistymisestä, sopijakunnat hakevat yhdessä Turun kaupunkiseudun ja muiden Varsinais-

13 (14) Suomen kuntien kanssa toimivan hallinnollisen ratkaisun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantovastuussa olevien organisaatioiden perustamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi järjestämislain mukaisesti. Sopijakunnat siirtävät järjestämislain mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantonsa ja palveluhenkilöstössä tuotantovastuussa olevan organisaation palvelukseen lain määräämä ajankohtana. Sopijakunnat sopeuttavat yhdistymishallituksen ohjauksessa kuntien hallinnon ja tukipalvelut muuttuneeseen tilanteeseen. Samoin omaisuusjärjestelyt tehdään tuotantoalueen kuntien sopimalla tavalla ja/tai järjestämislaissa säädetyllä tavalla. 10. Talous 10.1 Tasapainoinen ja kestävä talous Yhdistymisen tavoitteena on, että yhdistetyn kunnan tulorahoitus on riittävä ja sen rahoitusasema kestävällä pohjalla kunnan palveluvelvoitteiden ja muiden sitoumusten täyttämiseksi. Kunnan tuloveroprosentti pidetään kilpailukykyisenä siten, että se pysyy alle asukkaan kuntakokoluokan keskiarvon. Tulorahoitusta vahvistetaan toimenpiteillä, joilla lisätään uusia työpaikkoja, parannetaan yritysten tuotannollisten investointien ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä kunnassa ja alueellisesti. Yhdistyneellä kunnalla ja sen kuntakonsernilla tulee olla riittävät ylijäämäerät ja varaukset, joilla varaudutaan poikkeuksellisiin tulonvähennyksiin Tulorahoituksen (vuosikatteen) osuus pidetään vähintään kahdessa kolmanneksessa poistonalaisten investointien nettomäärästä taloussuunnittelukaudella. Yhdistetylle kunnalle laaditaan pitkäaikavälin investointiohjelma, jossa arvioidaan yhdistymisen vaikutukset investointitarpeeseen ja jonka yhteydessä arvioidaan luovutusarvot sellaisille olennaisille varallisuuserille, joiden kohdalla omaisuuden realisointi on perusteltua. Kunnan omavaraisuusaste pyritään nostamaan suunnittelukaudella yli 60 %:n, kuntakonsernin suhteellisen velkaantuneisuus pyritään pitämään alle 50 %:n. Palvelutoiminnan ja tukitoimintojen tuottavuutta parannetaan suunnittelukaudella ,5 %:a vuodessa karsimalla hallinnon ja palvelujen päällekkäisyyksiä, panostamalla hyvinvoinnin edellytysten parantamiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan, uudistamalla palvelujen tuotantoprosesseja ja palveluverkkoja vastaamaan muuttuvia tarpeita ja hyödyntämällä uutta teknologiaa. Tuottavuuden mittaamisen perusteena käytetään kunnan palkkamenojen määrää ellei myös palvelun laadun huomioon ottavaa tuottavuusperustetta ole käytettävissä. Yhdistyneelle kunnalle laaditaan henkilöstöohjelma, jossa määritellään kunnan tavoitteellinen henkilöstömäärä ja -rakenne. Ohjelmaan sisällytetään luonnollisen poistuman hyödyntäminen, työvoiman saannin turvaaminen sekä henkilöstön monipuolista käyttöä tukevat lisä- ja täydennyskoulutuksen tarjoaminen Talouden hoito ennen kuntien yhdistymistä Sopijakunnat hoitavat talouttaan vastuullisesti ennen yhdistymistä ja noudattavat kuntarakennelain 31 :n rajoitusta yhdistyvän kunnan viranomaisen toimivallasta. Sopijakunnat eivät tee kuntien yhdistymistä ennakoivia muutoksia vuosien 2015 ja 2016 talousarvion toimintamenoihin ja -tuloihin ilman yhdistymishallituksen ennakkohyväksymistä. Sopijakuntien vuosien 2015 ja 2016 talousarvioihin tehtävät muutokset investointimenoissa ja - tuloissa edellyttävät yhdistymishallituksen ennakkohyväksymistä.

14 (14) Sopijakunnat eivät tee vuonna 2017 ja sen jälkeen toteutettavaksi suunnitelluissa investointihankkeissa kuntia rahamääräisesti sitovia päätöksiä ilman yhdistymishallituksen ennakkohyväksymistä. Sopijakunta, jolla on taseessa kertynyttä alijäämää vuonna 2014, sitoutuu tasapainottamaan talouttaan vuoden 2016 loppuun mennessä vähintään määrän, joka on kolmannes vuoden 2014 taseen kertyneen alijäämän määrästä. Sopijakunnat eivät tee päätöksiä varojen vastikkeettomasta siirtämisestä tai pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovuttamisesta kuntien tytäryhteisöille tai muille yhteisöille taikka säätiöille ilman yhdistymishallituksen hyväksymistä. Kuntien yhdistämistä edeltävät tilinpäätökset laaditaan tilinpäätöksen laatimisesta annettujen säännösten ja kirjanpito-ohjeiden mukaisesti ilman yhdistämistä ennakoivia kirjauksia. Muutoksia oman pääoman rakenteessa ja varausluonteisissa erissä ei tehdä siitä poiketen, mitä kunnan olisi toimintaa jatkaessaan muutoin sallittu tehdä Talouden hoito kuntien yhdistyttyä Yhdistetyn kunnan talousarvion ja -suunnitelman vuosille valmistelee yhdistetyn kunnan kaupunginhallitus ja sen hyväksyy yhdistetyn kunnan kaupunginvaltuusto. Sopijakuntien vuoden 2016 tilinpäätökset laatii yhdistetyn kunnan kaupunginhallitus ja tilinpäätöksen hyväksyy ja vastuuvapauden myöntää yhdistetyn kunnan kaupunginvaltuusto. Yhdistetyn kunnan tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat tarkastavat sopijakuntien hallinnon ja talouden vuodelta 2016 sopijakuntien tarkastuslautakuntien ja tilintarkastajien valmistelun pohjalta. Yhdistetyn kunnan tarkastuslautakunta antaa myös sopijakuntien arviointikertomukset vuodelta Sopijakuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät yhdistetylle kunnalle kuntarakennelain 36 :n mukaisesti. Kunnan palvelusuoritteista perittävien myyntihintojen ja maksujen sekä kunnan maksamien tukien, avustusten ja muiden tulosiirtojen määräytymisperusteissa noudatetaan yhtenäistä käytäntöä. Päätös myyntihintojen, maksujen sekä kunnan maksamien tukien, avustusten ja tulonsiirtojen yhtenäistämisestä tehdään hyvissä ajoin ennen yhdistymistä. Sopijakuntien investointisuunnitelmat eivät sido yhdistetyn kunnan investointisuunnitelman tekemistä ja hyväksymistä Kuntien yhdistymisavustus Kuntarakennelain 43 :n mukaan yhdistymisavustusta maksetaan euroa, josta euroa vuonna 2017 ja euroa vuonna 2018 ja vuonna Yhdistymisavustus tulee kuntarakennelain 42 a :n mukaan käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, yhdistyneen kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai yhdistetyn kunnan talouden vahvistamiseen. Yhdistetyssä kunnassa yhdistymisavustus käytetään kunnan talouden vahvistamiseen. 11. Kuntien yhdistymiseen liittyvät muut järjestelyt Sopijakuntien keskinäiset sopimukset Sopijakuntien keskinäiset sopimukset päättyvät

15 (14) Kuntayhtymäsopimukset ja sopimukset yhteistoiminta-alueista Maskun, Taivassalon ja Kustavin kunnat lakkaavina kuntina eroavat kuntayhtymistä ja yhteistoimintaalueista, joissa ne ovat jäsenkuntina tai sopimuskuntina mennessä. Muihin sopimuksiin liittyvät oikeudet ja velvoitteet Muihin sopimuksiin, joissa Maskun kunta, Taivassalon kunta tai Kustavin kunta on sopijaosapuolena , liittyvät oikeudet ja velvoitteet siirtyvät Naantalin kaupungille Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikka Mikäli rekisteriin merkityn yhtiön, yhdistyksen, osuuskunnan tai muun yhteisön, toiminimen tai säätiön yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrättynä kotipaikkana oleva kunta lakkaa, yhdistetty kunta tulee kuntajaon muutoksen voimaan tullessa yhteisön tai säätiön kotipaikaksi kuntarakennelain 34 :n mukaisesti.