Hakunilan kauppakeskus

9.6.2006 Hakunilan kauppakeskus Kaupalliset ympäristövaikutukset

2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...4 1 Selvityksen tavoite ja hankkeen esittely...6 1.1 Selvityksen tavoite... 6 1.2 Hankkeen esittely... 7 1.3 Lähtötiedot... 8 2 Hakunila kauppakeskuksen sijaintipaikkana...9 2.1 Hakunilan sijainti ja vaikutusalue... 9 2.2 Pääkaupunkiseudun kaupan rakenne...11 2.2.1 Päivittäistavarakaupan myymäläverkosto...12 2.2.2 Keskustahakuisen erikoiskaupan keskittymät...12 2.2.3 Tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymä...13 2.3 Väestö ja työpaikat vaikutusalueella...14 2.4 Ostovoiman kehitys vaikutusalueella...15 2.5 Ostovoiman virtaukset...17 3 Vaikutusten arviointi...18 3.1 Vaikutukset kaupan rakenteeseen...18 3.1.1 Teoreettinen vaikutusalue...18 3.1.2 Vaikutukset Hakunilan keskukseen...19 3.1.3 Vaikutukset Tikkurilaan...20 3.1.4 Vaikutukset Koivukylään...20 3.1.5 Vaikutukset muihin keskuksiin...21 3.2 Vaikutukset kaupan saavutettavuuteen...21 3.3 Vaikutukset ostovoimavirtauksiin...21 3.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakentamiseen...22 3.5 Työllisyys- ja taloudelliset vaikutukset...22 3.6 Sosiaaliset vaikutukset...23 3.7 Vaihtoehto 0: hanketta ei toteuteta...24 Liite 1 Kaupan sanastoa ja määritelmiä...25 Päivittäistavarakauppa...25 Tavaratalot...26 Supermarketit...26 Valintamyymälät...26 Muut päivittäistavaramyymälät...27

3 Erikoistavarakauppa...27 Kauppakeskus...28 Ostoskeskus...28 Vähittäiskaupan suuryksikkö...29 Retail park eli erikoiskauppojen keskus...29

4 Yhteenveto Vantaan Hakunilaan on suunnitteilla noin 50.000 m 2 suuruinen kauppakeskus. Kauppakeskus pitäisi sisällään kaksi 10.000 neliön hypermarkettia sekä suuren joukon erikoisliikkeitä ja kaupallisia palveluita. Vuosimyynniltään kauppakeskus voisi yltää yli 140 miljoonaan euroon. Hanke luokitellaan kaupan suuryksiköksi, jolle asetetaan erityisvaatimuksia kaavoituksen suhteen. Tämä selvitys palvelee kaavoituksen yhteydessä tehtävää ympäristövaikutusten arviointia. Hakunilan kauppakeskukselle muodostuu melko luonnollisesti noin 52.000 asukkaan ydinvaikutusalue Itä-Vantaalle ja osittain myös Koillis-Helsinkiin. Alueen vähittäiskaupan kysyntä ja tarjonta eivät nykyään kohtaa, vaan ostovoimavirtaus ulos alueelta on huomattavaa. Päivittäistavaroissa yli puolet ostovoimasta virtaa ulos ja keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa jopa 90 %. Alueella on siis jo nykytilanteessa kysyntää kauppakeskuksen tuomalle tarjonnalle. Sen sijaan tilaa vievän kaupan tarjonta Porttipuistossa ylittää alueen ostovoiman selvästi. Porttipuiston vaikutusalue onkin yliseudullinen. Porttipuiston vetovoiman myötä myös Hakunilan kauppakeskuksen toissijainen vaikutusalue ulottuu laajalle eteläisen Suomen alueelle. Kauppakeskuksen vaikutusalueen ostovoima kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi ennen kaikkea yleisen tulo- ja kulutustason noustessa. Väestönkasvu ei tule olemaan niinkään voimakasta, mutta vaikuttaa silti omalta osaltaan kaupan lisäpinta-alan rakentamisen tarpeeseen. Kulutustason muutoksetkin on vuositasolla maltillisia ja vaihtelevat toimialoittain, mutta pitkällä aikavälillä kasvu kumuloituu. Päivittäistavaroiden suhteellinen osuus kokonaiskulutuksessa on pienentymässä. Uusi kauppakeskus tulee luonnollisesti kiristämään pääkaupunkiseudun vähittäiskaupan kilpailua. Läheisessä Hakunilan ostoskeskuksessa toimintaa joudutaan voimakkaasti sopeuttamaan uuteen kilpailutilanteeseen. Ostoskeskuksen päivittäistavarakaupan palvelut säilyvät kuitenkin hyvällä tasolla, mutta erikoistavarakaupan tarjontaa joudutaan karsimaan. Uuden

5 kauppakeskuksen myötä Hakunilan vähittäiskaupan palveluiden saavutettavuus paranee kuitenkin olennaisesti. Päivittäistavarakaupan lähipalveluihin hankkeella ei ole vaikutusta. Tikkurilan keskustassa palvelutarjonta pysyy vähintään nykyisen tasoisena, vaikka Hakunilan hankkeen lisäksi myös Koivukylään tulee uutta kaupan tarjontaa. Koivukylän keskuksella on oma tiivis lähivaikutusalueensa eikä se kilpaile juurikaan Hakunilan kauppakeskuksen kanssa samoista asiakkaista. Asiakkaan kannalta merkittävin muutos olisi vaihtoehtojen tarjonnan kasvu ja keskimääräisten asiointimatkojen lyhentyminen. Ostosmatkat kilpaileviin kaupan keskittymiin, kuten Jumboon, Tikkurilaan, Malmille ja Itäkeskukseen, vähenevät olennaisesti. Vaikutusalueen vähittäiskaupan ostovoiman ulosvirtaus vähenee selvästi, Silti hanke jättää tilaa myös päivittäistavarakaupan uusille lähimyymälöille. Hakunilan kauppakeskus on melko hyvin saavutettavissa sekä autoilijoiden että autottomien kannalta. Kauppakeskuksesta muodostuu myös sosiaalisesti merkittävä tapahtuma- ja ajanviettotila. Hakunilan imago nousee kauppakeskuksen myötä selvästi ja kiinnostus etenkin asuinpaikkana kasvaa. Uusia asuntoja onkin jo suunnitteilla kauppakeskuksen läheisyyteen. Selvitys on tehty HOK-Elannon ja Tradekan toimeksiannosta. Selvitystyöstä ja sen ohjauksesta on vastannut Vantaan kaupunki. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Vesa Karisalo Vantaan kaupungista. Espoossa 9.6.2006 Kyösti Pätynen KTM, konsultti Saku Järvinen KTM, konsultti

6 1 Selvityksen tavoite ja hankkeen esittely 1.1 Selvityksen tavoite Selvitys koskee Vantaan Hakunilaan suunnitteilla olevan kaupallisen suuryksikkö -määritelmän täyttävän kaupallisen keskuksen vaikutusten arviointia sekä paikallisella että seudullisella tasolla. Selvitys palvelee kaavoitusprosessia ja sen lähtökohtana on kaupan palveluverkko. Selvityksessä vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten kaupan suuryksikkö vaikuttaa Vantaan kaupallisten palvelujen kehittymiseen? Miten kaupan suuryksikkö vaikuttaa seudun vähittäiskauppaan? Muuttuuko Vantaan kaupan keskusrakenne pitkällä aikavälillä? Miten hanke vaikuttaa ostovoiman suuntautumiseen? Keskeisimmät kysymykset liittyvät kauppakeskuksen aiheuttamien kaupallisten ympäristövaikutusten voimakkuuteen ja luonteeseen. Suuryksikön osalta selvitetään seuraavat asiat: päivittäistavara- ja erikoiskaupan kysyntäpohja palvelutarjonnan laatu, määrä ja saavutettavuus suuryksikön paikalliset ja seudulliset vaikutukset kaupallinen vetovoima ja omavaraisuus Tikkurilan keskustan asema sopivuus Hakunilan nykyisten toimintojen kanssa Tarkastelun painopiste on itäisen pääkaupunkiseudun kaupassa. Selvityksessä tarkastellaan myös tilannetta, jossa hanketta ei toteuteta.

7 1.2 Hankkeen esittely Hakunilan kauppakeskus on hypermarket-vetoinen kauppakeskus, jossa ankkurina toimii kaksi hypermarkettia (Prisma ja Euromarket) katutasossa. Lisäksi kauppakeskuksessa toimii suuri joukko erikoisliikkeitä ja kaupallisia palveluita pääosin toisessa kerroksessa. Kokonaiskerrosala on alustavan suunnitelman mukaan noin 51.000 kerrosneliötä, josta vuokrattavaksi pinta-alaksi jäisi noin 43.000 neliötä. Seuraavassa on havainnekuva kauppakeskuksesta. Nuolet kuvaavat sisäänajoja pysäköintiin, joka sijaitsee pääosin kauppakeskuksen alle kahdessa kerroksessa. Kuva 1: Kauppakeskuksen havainnekuva sekä sisäänajot pysäköintiin (Arkkitehtitoimisto Forma-Furura Oy) Pysäköintipaikkoja olisi yhteensä noin 2.200 kappaletta kahdessa tasossa. Tämän lisäksi olisi jonkin verran maatasopysäköintiä kauppakeskuksen pohjois- ja eteläpuolella. Kauppakeskuksen 2. kerros ulottuisi Vanhan Lahdentien ylitse Hakunilan keskuksen puolelle ja näin takaisi osaltaan Hakunilan tulevan keskustan yhtenäisyyden. Siiven kautta tulisi kulkuyhteys kävelijöille ja pyöräilijöille Hakunilan suunnasta. Asuntorakentamista sijoittuisi Pitkäsentien ja Kauppakeskuksen väliin jäävälle alueelle noin 30 000 ke m 2. Rakennukset voisivat olla 3 8 kerroksisia, jolloin korkeimmat osat sijaitsisivat kauppakeskuksen puolella. Seuraavassa on esitetty arvio kauppakeskuksen pinta-alan ja myynnin jakautumisesta. Vuokrattava pinta-ala on muutettu myyntipinta-alaksi ja myyntitehokkuuksien kautta on johdettu myyntiarviot. 1 1 Hypermarkettien päivittäistavarakaupan myyntitehoksi on arvioitu 9.000 euroa per myyntineliö ja erikoiskaupan tehokkuudeksi 2.300 euroa per myyntineliö. Nämä ovat tyypillisiä hypermarkettien myyntitehoja Suomessa. Kauppakeskuksen muiden toimijoiden keskimääräiseksi myyntitehokkuudeksi on arvioitu 3.300 euroa per myyntineliö.

8 Taulukko 1: Kauppakeskuksen pinta-alan ja myynniin jakautuminen Vuokrattava ala Myynti-ala, m2 Myynti, milj. kem2 yht. pt et yht. pt et Prisma 10 000 7 500 3 000 4 500 37 27 10 Euromarket 10 000 7 500 3 000 4 500 37 27 10 Erikoisliikkeet 22 850 19 423 500 18 923 67 5 62 Liiketilat yht. 42 850 34 423 6 500 27 923 142 59 83 Aulatilat 8 050 Yhteensä 50 900 Yhteensä kauppakeskuksen päivittäistavarakaupan myynniksi kertyisi noin 59 miljoonaa euroa ja erikoiskaupan (sis. myös ravintolat) 83 miljoonaa euroa. Kokonaismyynti olisi siis noin 142 miljoonaa euroa. 1.3 Lähtötiedot Selvityksessä on käytetty seuraavia tietolähteitä ja tausta-aineistoa: Väestötiedot ja -ennusteet: Vantaan kaupunki Tilastokeskuksen kotitaloustiedustelu, talouksien kulutusmenot v. 2001/2002 Vähittäiskauppa Suomessa 2003 julkaisu Päivittäistavarakaupan myyntitiedot (Kaupan Maailma) Tilastokeskuksen SuomiCD Tilastokeskuksen vähittäiskaupan (TOL52) liikevaihtotiedot v. 2004 Liitteessä 1 on selitetty kaupan keskeisimmät käsitteet ja määritelmät.

9 2 Hakunila kauppakeskuksen sijaintipaikkana 2.1 Hakunilan sijainti ja vaikutusalue Suunnitteilla oleva kauppakeskus tulisi sijaitsemaan Hakunilassa Lahdenväylän ja Lahdentien välissä Kehä III:n tuntumassa. Matkaa Hakunilan nykyiseen ostoskeskukseen on noin puoli kilometriä. Alueella toimii nykyään bussivarikko, jota ollaan siirtämässä pois lähivuosina. Lahdenväylän toisella puolella sijaitsee Porttipuiston tilaa vievän kaupan keskittymä, jonka merkittävimpiä toimijoita ovat Ikea ja Kodin Ykkönen sekä monet muut huonekaluketjumyymälät. Hakunilan kauppakeskuksen vaikutusalue tulisi olemaan seudullinen. Vaikutusaluetta määriteltäessä ratkaisevat keskuksen koko, saavutettavuus ja kilpailevat keskukset. Hakunilan kauppakeskuksen ydinvaikutusalue (vaikutusalue I) tulisi ulottumaan Vantaan itäosiin sekä Helsingin koillisosiin Seuraavassa kartassa on esitetty vaikutusalueeseen kuuluvat tilastoalueet asukaslukuineen.

10 KOIVUKYLÄ JUMBO Kuninkaanmäki 1 677 Jokiniemi TIKKURILA 4 688 Hakkila Sotunki 1 364 Itä-Hakkila 519 2 507 Kuninkaala 2 800 Hakunila Puistola 11 043 6 811 Heikinlaakso Ojanko 3 009 Vaarala 56 Jakomäki 2 761 Tattarisuo 5 481 70 MALMI Rajakylä Länsimäki 3 775 5 838 Länsisalmi 70 VIIKKI ITÄKESKUS Kuva 2: Kauppakeskuksen vaikutusalue ja asukasluvut tilastoalueittain Vaikutusaluetta rajaavat kilpailevat keskittymät eli lännessä Tikkurila ja Jumbo, Pohjoisessa tuleva Koivukylän keskus sekä Korson ja Keravan tarjonta, etelässä Malmi, Itäkeskus ja tuleva Viikin kauppakeskus. Hakunilan kauppakeskuksen ydinvaikutusalue muodostuu melko luonnollisesti keskuksen ympärille. Alueella asuu yhteensä noin 52.000 asukasta. Vaikutusalue II ulottuu selvästi ydinvaikutusaluetta laajemmalle. Hakunilan kauppakeskuksen sijainti Kehä III:n ja Lahdenväylän risteysalueelle Ikean vieressä tuo asiakkaita koko eteläisen Suomen alueelta. Valtaosa kauppakeskuksen asiakaskunnasta ja myynnistä tulee kuitenkin ydinvaikutusalueelta eli hyvinkin läheltä.

11 2.2 Pääkaupunkiseudun kaupan rakenne Vantaan ja koko pääkaupunkiseudun merkittävimpiä kaupan keskittymiä on Keski-Vantaalla sijaitseva Tammisto-Pakkalan alue. Alueella sijaitsee Suomen toiseksi suurin kauppakeskus Jumbo sekä mittava määrä etenkin tilaa vaativan kaupan yksiköitä. Porttipuiston ja Hakunilan muodostama kaupan keskittymä muodostaa tulevaisuudessa lähes yhtä merkittävän kaupan keskittymän. Kolmas vastaavan suuruusluokan kaupan keskittymä syntyy tulevaisuudessa Petaksen ja Kivistön alueelle. Näiden kolmen yliseudullisen kaupan keskittymän lisäksi merkittävä tilaa vievän kaupan keskittymä on Petikko-Variston alue. Kaupallisessa mielessä paikallisia keskuksia Vantaalla ovat Tikkurilan ja jopa Myyrmäen keskukset. Melko monipuolisesta tarjonnastaan huolimatta näiden vaikutusalueet rajautuvat tulevaisuudessa melko suppealle alueelle. Myös Korson ja Koivukylän keskukset ovat kaupallisessa mielessä selviä paikalliskeskuksia. Pääväylä Seudullinen Päätie tai -ka Eritasoliittym Petas-Kivistö Alustava linj Tunneliosuu Tammisto- Pakkala Porttipuisto- Hakunila Kuva 3: Vantaan nykyiset ja tulevat kaupalliset keskittymät

12 2.2.1 Päivittäistavarakaupan myymäläverkosto Seuraavassa kuvassa on esitetty nykyinen päivittäistavarakaupan verkosto Hakunilan kauppakeskuksen läheisyydessä. Kuvasta puuttuu vasta avattu Nissaksen Alepa. K-SUPERMARKET PRISMA SESTO K-MARKET ANTTILA CASSA LIDL SESTO K-MARKET K-MARKET SPAR S-MARKET K-SUPERMARKET SPAR SIWA TARMO LÄHIKAUPPA K-MARKET S-MARKET SPAR Kuva 4: Päivittäistavarakaupan sijoittuminen kauppakeskuksen läheisyydessä Hakunilan keskustassa toimi neljä päivittäistavarakauppaa. Myymälöiden myyntitehokkuudet ovat keskimäärin hyvällä tasolla ja tämän perusteella toiminta on kannattavaa. Ostoskeskuksessa sijaitseva Spar on kuitenkin lopettanut. Lähimmät suuremmat päivittäistavarakaupat sijaitsevat Jakomäessä (S-market) sekä Tikkurilassa, jossa sijaitsee Itä-Vantaan ainoa hypermarket Prisma, tavaratalo Anttila sekä supermarketit K-supermarket ja Lidl. Päivittäistavarakaupan verkosto on alueella melko tiheä ja seurailee väestökeskittymiä. 2.2.2 Keskustahakuisen erikoiskaupan keskittymät Hakunilan läheisin keskustahakuisen erikoistavarakaupan keskittymä löytyy Tikkurilan keskustasta. Erikoisliikkeet sijoittuvat hypermarket Prisman ja kauppakeskus Tikkurin väliin Tikkuraitin kävelykadulle. Edustettuina on monia valtakunnallisia ketjuja, mutta toisaalta monet suositut muotikaupat (esim. H&M, KappAhl, Lindex) puuttuvat. Anttilan tavaratalo sijaitsee hieman erillään muusta Tikkurilan keskustasta.

13 Vantaan monipuolisin erikoiskaupan ja muotikaupan tarjonta löytyy Jumbosta, jossa toimii valtaosa Suomessa toimivista muotikaupan ketjuista. Laajennuksen myötä tarjonta on entisestään kasvanut ja Jumbon vaikutusalue on yliseudullinen kattaen myös koko Vantaan alueen. Hakunilasta asioidaan Jumbossa etenkin viikonloppuisin ja Tikkurilan tarjonta ei välttämättä itävantaalaisille riitä. Itäkeskuksen ja Helsingin keskustan tarjonta erikoistavarakaupassa on erittäin vetovoimainen, joten osa vantaalaisten ostovoimasta virtaa edelleen Helsinkiin etenkin keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa. Myös Malmin keskus kilpailee Hakunilan keskuksen kanssa tulevaisuudessa osittain samoista asiakkaista. Itäisellä Vantaalla keskustahakuisen erikoistavarakaupan tarjonta on nykyisin keskittynyt pääosin Tikkurilaan, jonka tarjonta on kuitenkin alueen ostovoimaan nähden melko vaatimatonta. Koivukylän keskuksen valmistuminen lisää tarjontaa jonkin verran. Hakunilan kauppakeskuksen tarjonnasta keskustahakuista erikoistavarakauppaa lienee suuri osa. Näin Itä-Vantaan erikoiskaupan tarjonta paranee selvästi tulevaisuudessa, vaikkakin Jumbon, Itäkeskuksen tai Helsingin keskustan kanssa ei edelleenkään tasapäisesti pystytä kilpailemaan. 2.2.3 Tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymä Aivan Hakunilan viereen Porttipuistoon on viime vuosina syntynyt yksi pääkaupunkiseudun merkittävimmistä tilaa vievän kaupan alueista. Ikea ja muut tilaa vaativan kaupan yksiköt muodostavat erittäin vetovoimaisen tarjontakokonaisuuden, jonka vaikutusalue ulottuu jopa Uudenmaan ulkopuolelle.

14 2.3 Väestö ja työpaikat vaikutusalueella Tällä hetkellä Hakunilan kauppakeskuksen ydinvaikutusalueella asuu noin 52.000 asukasta. Vuoteen 2015 mennessä vaikutusalueen väestömäärä kasvaa ennusteen mukaan yli 56.000 asukkaaseen. Seuraavassa kartassa on esitetty väestömäärien muutokset tilastoalueittain. KOIVUKYLÄ Kuninkaanmäki 167 Asukasmäärien muutokset v. 2005-2015 2 800-4 900 1 300-2 800 600-1 300 100-600 0-100 -100-0 -600 - -100-2 000 - -600 O Jokiniemi 3 118 Hakkila TIKKURILA Sotunki 141 Itä-Hakkila 168 188 Kuninkaala -199 Hakunila -385 Puistola -347 Heikinlaakso Ojanko -45 Vaarala 1 Jakomäki -94 Tattarisuo -354 2 121 MALMI Rajakylä Länsimäki 58-697 Länsisalmi -9 VIIKKI Kuva 5: Vaikutusalueen väestömäärien muutokset v. 2005-2015 Väestömäärä kasvaa eniten ydinvaikutusalueen reunoilla eli Jokiniemessä ja Tattarisuolla. Sen sijaan aivan keskuksen tuntumassa väestömäärät pysyvät lähes ennallaan. Kauppakeskuksen lähituntumaan nousee kuitenkin suunnitelmien mukaan uusia kerrostaloja ja väkimäärä kävelyetäisyydellä siis kasvaa.

15 Seuraavassa kartassa on esitetty väestön sijoittuminen ruuduittain Hakunilan kauppakeskuksen lähistöllä. K-SUPERMARKET PRISMA SESTO K-MARKET ANTTILA CASSA LIDL SESTO K-MARKET K-MARKET SPAR S-MARKET K-SUPERMARKET SPAR SIWA K-MARKET TARMO LÄHIKAUPPA S-MARKET SPAR Kuva 6: Väestö ruuduittain (250 m x 250 m) kauppakeskuksen läheisyydessä Asukkaat 31.12.2002 250 m x 250 m 760-2 490 390-760 200-390 100-200 40-100 10-40 0-10 Kauppakeskuksen välittömässä tuntumassa sijaitsee Hakunilan asutustihentymä ja tulevaisuudessa kauppakeskuksen ympäristössä asukasmäärä edelleen lisääntyy. Hakkilan ja Porttipuiston yritysalueet erottavat Hakunilan Tikkurilan asutuskeskittymistä. Helsingin puolella Heikinlaakson ja Jakomäen asukkaat muodostavat yhtenäisen asujaimiston Hakunilan kauppakeskuksen ympärille. 2.4 Ostovoiman kehitys vaikutusalueella Ostovoima lasketaan väestömäärän ja keskimääräisten kulutuslukujen perusteella. 2 Kasvuoletuksena käytetään inflaatiokorjattua reaalikasvua ja ennusteissa otetaan huomioon väestömäärän ennustetut muutokset. Ostovoimaennusteiden pohjalta voidaan edelleen arvioida vähittäiskaupan pinta-alan tarve tulevaisuudessa. Ostovoima on jaettu päivittäistavaroiden (ml. Alko) lisäksi erikoiskaupan eri toimialoihin. Näistä muotikauppa ja muu erikoistavarakauppa ovat pääasiassa keskustahakuista erikoistavarakauppaa ja kodintekniik- 2 Laskelman pohjana toimivat Tilastokeskuksen keräämät pääkaupungin kulutusluvut vuodelta 2001/2002, jotka on toteutuneen kulutuksen kasvun perusteella arvioitu nykytasossa. Erikoiskaupassa kulutuslukuina on käytetty Vähittäiskauppa Suomessa 2003 julkaisun laskemia Uudenmaan kulutuslukuja. Päivittäistavarakaupassa reaalikasvu on vuosina 2005 2015 varovaisen arvion mukaan noin 0,7 % vuodessa ja erikoiskaupassa noin 2 % vuodessa (erikoiskaupassa v. 2015-2030 1,5 % vuodessa). Päivittäistavara sisältää Alkon ja erikoistavarasta puuttuvat autokauppa ja polttoaineet.

16 kakauppa, rautakauppa ja sisustuskauppa puolestaan tilaa vievää kauppaa. 3 Seuraavassa taulukossa ovat kulutusluvut euroina asukasta kohti. Taulukko 2: Kaupan kulutusluvut (euroa per asukas) v. 2005, 2015 ja 2030 Kulutusluku, /asukas Toimiala v. 2005 v. 2015 v. 2030 Pt-kauppa ml. Alko 2 379 2 551 2 832 Muotikauppa 887 1 081 1 352 Kodintekniikkakauppa 582 709 887 Rautakauppa 423 515 644 Sisustuskauppa 376 459 573 Muu erikoiskauppa 939 1 145 1 431 Erikoiskauppa yhteensä 3 207 3 909 4 888 Vähittäiskauppa yhteensä 5 586 6 461 7 720 Asukaskohtainen ostovoima eli kulutusluku on päivittäistavaroiden osalta lähes 2.400 euroa ja erikoistavaroiden osalta noin 3.200 euroa asukasta kohden. Kulutus tulee varovaisen arvion mukaan reaalisesti kasvamaan alueella seuraavan runsaan kymmenen vuoden aikana lähes 900 euroa asukasta kohden. Tulevaisuudessa päivittäistavaroihin kulutetaan suhteellisesti vähemmän rahaa kuin erikoistavaroihin. Tämä arvio pohjautuu elintason yleiseen nousuun. Erikoistavaroissa vaikutusalue on myös suurempi kuin päivittäistavaroissa. Seuraavassa on esitetty ostovoima ydinvaikutusalueella vuosina 2005, 2015 ja 2030. Taulukko 3: Ostovoima ydinvaikutusalueella vuonna 2005, 2015 ja 2030 Ostovoima, milj. kasvu, milj. Toimiala v. 2005 v. 2015 v. 2030 v. 05-15 v. 15-30 v. 05-30 Pt-kauppa ml. Alko 125 144 159 19 16 35 Muotikauppa 47 61 76 14 15 30 Kodintekniikkakauppa 31 40 50 9 10 19 Rautakauppa 22 29 36 7 7 14 Sisustuskauppa 20 26 32 6 6 13 Muu erikoiskauppa 49 64 81 15 16 31 Erikoiskauppa yhteensä 168 220 275 52 55 107 Vähittäiskauppa yhteensä 293 364 435 71 71 142 Kauppakeskuksen ydinvaikutusalueella vuotuinen ostovoima kasvaa yhteensä noin 142 miljoonaa euroa eli lähes 50 % vuoteen 2030 mennessä. Tästä päivittäistavarakaupassa ostovoima kasvaa arviolta 35 milj., ja erikoistavaroissa yhteensä 107 miljoonaa euroa. Noin puolet kasvusta tapahtuu arvion mukaan ensimmäisen 10 vuoden aikana. 3 Erikoiskaupan jako keskustahakuiseen ja tilaa vievään erikoiskauppaan on suuntaa-antava. Varsinkin kodinsisustamisen ja vapaa-ajantuotteiden määrittäminen ko. kategorioihin ei ole aivan aukotonta.

17 2.5 Ostovoiman virtaukset Hakunilan kauppakeskuksen tarjonta tulee keskittymään etenkin päivittäistavarakauppaan ja keskustahakuiseen erikoistavarakauppaan. Tilaa vievän erikoiskaupan tarjonta keskuksessa tulee olemaan melko pientä. Seuraavassa taulukossa on osoitettu päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisen erikoistavarakaupan ostovoima sekä myynti ja ostovoimavirtaus kauppakeskuksen ydinvaikutusalueella vuoden 2005 tilanteessa. Taulukko 4: Vähittäiskaupan ostovoima v. 2005-2030 sekä myynti ja virtaukset v. 2005 v. 2005 Ostovoima, milj. Myynti Virtaus Toimiala v. 2005 v.2015 v. 2030 milj. milj. indeksi Pt-kauppa ml. Alko 125 144 159 56-69 45 Muotikauppa 47 61 76 1-46 2 Muu erikoiskauppa 49 64 81 9-40 18 "Keskustaerikoiskauppa" 96 125 157 10-86 10 YHTEENSÄ 221 269 316 66-155 30 Tilaa vievä kauppa 72 95 118 Päivittäistavarakaupassa alueen myynti on arviolta noin 56 miljoonaa euroa. On huomattavaa, että alueella ei toimi yhtään Alkoa, joka tässä laskelmassa luokitellaan päivittäistavarakauppoihin. Päivittäistavaroiden ostovoima on puolestaan noin 125 miljoonaa euroa eli noin 55 % pt-ostovoimasta virtaa ulos alueelta. Keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa tarjonta alueella rajoittuu lähinnä Hakunilan ostoskeskuksen sekä Porttipuiston rajoitettuun tarjontaan. Porttipuistossa suurin osa myynnistä on nimenomaan tilaa vievää kauppaa. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan myynniksi on arvioitu 10 miljoonaa eroa ja ostovoima on puolestaan lähes 100 miljoonaa euroa. Näin jopa 90 prosenttia ostovoimasta virtaa ulos alueelta. Ostovoima virtaa Hakunilan kauppakeskuksen ydinvaikutusalueelta lähinnä Tikkurilaan, Jumboon sekä osittain myös Malmille, Itäkeskukseen ja Helsingin keskustaan.

18 3 Vaikutusten arviointi 3.1 Vaikutukset kaupan rakenteeseen 3.1.1 Teoreettinen vaikutusalue Hakunilan kauppakeskus kilpailee lähinnä muiden suurten kaupan keskuksien kanssa. Lisäksi Hakunilan nykyisessä keskuksessa tapahtuu muutoksia hankkeen myötä. Seuraavassa kartassa on esitetty itäisen pääkaupunkiseudun nykyiset ja suunnitteilla olevat kaupan keskukset ja niiden nykyiset ja tulevat vaikutusalueet. Nykytilanne on esitetty katkoviivoilla, tuleva tilanne Hakunilan, Koivukylän ja Viikin toteutumisen jälkeen on esitetty väreillä. 4 KOIVUKYLÄ JUMBO TIKKURILA HAKUNILA MANNI MALMI KANNELMÄKI VIIKKI ITÄKESKUS Kuva 7: Kaupan keskusten vaikutusalueet nykytilanteessa ja tulevaisuudessa 4 Laskelma perustuu ns. Huffin malliin, jossa keskuksen vetovoimatekijänä on kaupan yksiköiden pinta-ala. Keskusta ympäröivät todennäköisyyskäyrät, jotka kuvaavat todennäköisyyttä asioida kussakin keskuksessa. Mitä punaisempi on alue, sitä suurempi dominaatio keskuksella on ko. markkina-alueeseen. Katkoviivat puolestaan kuvaavat nykyisten keskusten asiointitodennäköisyyksiä.

19 Hakunilan kauppakeskus ulottaa vaikutusaluettaan selvästi Tikkurilan keskuksen nykyiselle vaikutusalueelle. Myös Itäkeskuksen ja Malmin suuntaan kilpailu keskusten vaikutusalueilla kiristyy jonkin verran. Myös Koivukylän keskus ulottaa reviirinsä Tikkurilan keskuksen nykyiselle alueelle. Todellisuudessa keskusten vaikutusalueet menevät päällekkäin ja esimerkiksi Jumbon vaikutusalue ulottuu nykyisin Tikkurilaan ja Hakunilaan asti. Teoreettinen tarkastelu antaa kuitenkin hyvät lähtökohdat arvioida vaikutuksia keskusten välisiin suhteisiin tulevaisuudessa. 3.1.2 Vaikutukset Hakunilan keskukseen Hakunilan kauppakeskuksen välittömässä tuntumassa sijaitsee Hakunilan vanha ostoskeskus. Ostoskeskuksessa on toiminut kaksi päivittäistavarakauppaa sekä jonkin verran erikoisliikkeitä ja kaupallisia palveluita. Lisäksi keskuksessa toimivat mm. kunnallinen terveysasema, nuorisotilat, sosiaalitoimisto ja Kela. Hakunilan ostoskeskuksesta on meneillään selvitys, jossa tavoitteena on sopeuttaa ostoskeskuksen toiminnot vastaamaan tulevaa kilpailutilannetta. Hakunilan ostoskeskuksen erikoistavarakaupan tarjonta supistuu selvästi nykyisestä. Todennäköisesti osa ketjumyymälöistä siirtyy uuteen kauppakeskukseen. Sen sijaan päivittäistavarakaupan toimintaedellytykset ostoskeskuksessa säilyvät hyvinä. Sparin lopetettua toimintansa entisen kahden päivittäistavarakaupan sijasta ostoskeskuksessa voisi toimia paremmin yksi hieman suurempi supermarket. Tämä edellyttää kuitenkin liiketilojen uudelleenjärjestelyä. Hakunilan ostoskeskuksen sijainti on erinomainen suhteessa väestöön ja liikennevirtoihin. Sen sijaan pysäköinti on ongelmallinen etenkin päivittäistavarakaupan asioinnin kannalta. Kehittämisselvityksessä pyritään löytämään toimiva ratkaisi ostoskeskuksen kehittämiseksi. Hakunilan ostoskeskuksen vähittäiskaupan tarjonta keskittyy tulevaisuudessa päivittäistavaroihin ja erikoiskaupan ja kaupallisten palveluiden peruspalveluihin. Supermarketin lisäksi keskuksessa voi jatkossa toimi mm. kioski, kukkakauppa, ravintola, videovuokraamo ja parturi-kampaamo. Julkisten ja kulttuuripalveluiden lisääminen ostoskeskuksen nykyisissä tiloissa olisi mahdollista. Lisäksi suunnitellun Hakunila-talon sijoittamista ostoskeskuksen tontille nykyisiin tai uusiin tiloihin kannattaisi tutkia. Myös asuntorakentamisen mahdollisuutta ostoskeskuksen ympäristössä on syytä tutkia. Ostoskeskuksen supermarketin lisäksi Hakunilassa toimii päivittäistavarakaupoista S-Market ja Siwa, joiden toimintaedellytykset ovat kunnossa myös tulevaisuudessa. Myöskään vasta-avatun Nissaksen Alepan toimintaedellytyksiin kauppakeskukselle ei ole merkittävää vaikutusta lähikauppa tukeutuu lähiväestön ostovoimaan. Näin uuden kauppakeskuksen toteuttamisella ei ole juuri vaikutusta Hakunilan päivittäistavarakaupan palveluiden saavutettavuuteen.

20 3.1.3 Vaikutukset Tikkurilaan Tikkurila on Vantaan ainut perinteinen kaupunkikeskus kivijalkamyymälöineen, kauppakeskuksineen ja kävelykatuineen. Vähittäiskaupan tarjonnaltaan Tikkurila jää kuitenkin esimerkiksi kauppakeskus Jumbon varjoon. Tikkurila on tähän päivään asti ollut itäisen Vantaan ainoa kauppakeskus -, hypermarket- ja tavaratalokaupan keskus. Hakunilan kauppakeskuksen lisäksi Itä-Vantaalle on suunnitteilla myös Koivukylän hypermarket-keskus. Näin Tikkurilan kaupan asemaa ahdistellaan kahdelta suunnalta. Tikkurila ei ole pystynyt tarjonnaltaan vastaamaan vantaalaisten ostovoimaan. Itä-Vantaalta virtaakin ostovoimaa nykyisin Keski-Vantaalle ja Jumboon sekä Helsinkiin etenkin keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa. Hakunilan kauppakeskuksen myötä tikkurilalaisille sekä muille itä-vantaalaisille tarjontaankin uusi, etenkin viikonlopun asiointivaihtoehto esimerkiksi Jumbolle. Hakunilan kauppakeskuksen vaikutusalue ulottuu aivan Tikkurilan keskustan tuntumaan ja näin vaikutusalueelta osa ostovoimasta suuntautuu Tikkurilan sijasta myös Hakunilaan. Näin etenkin Tikkurilan erikoistavarakaupan myynti saattaa väliaikaisesti laskea. Tikkurilan vähittäiskaupan tarjonta pysyy kuitenkin vähintään nykyisen tasoisena Hakunilan kauppakeskuksesta huolimatta. Väkimäärän kasvu aivan Tikkurilan keskustan tuntumassa mahdollistaa myös kaupan pinta-alan lisäämisen Tikkurilan keskustassa. Kaupan suurmyymälät ja uudet hypermarketit, tavaratalot ja kauppakeskukset sijoittuvat kuitenkin mieluummin liikenteellisesti Tikkurilaa paremmille paikoille. Sen sijaan Tikkurilassa on mahdollisuus parantaa tarjontaa ravintola-, viihde- ja kulttuuripalveluissa. Nämä ovat tyypillisiä ja perinteisiä kaupunkikeskustan vahvuuksia erikoiskaupan lisäksi. Näin Tikkurilalla on myös mahdollisuus erottua kauppakeskuksista monipuolisella kaupunkikeskusta-aktiviteeteilla ja tapahtumilla. Tikkurila säilyy kaupallisessa mielessä vahvana paikalliskeskuksena riippumatta Hakunilan kauppakeskuksen toteutuksesta. 3.1.4 Vaikutukset Koivukylään Koivukylään on suunnitteilla noin 15.000 neliön hypermarket-vetoinen kauppakeskus. Koivukylässä kaupan tarjonta on nykyisin hyvin vaatimatonta mittavaan lähiasutukseen ja ostovoimaan nähden. Tuleva Koivukylän kauppakeskus saakin valtaosan asiakaistaan aivan läheltä. Koivukylän lähiasutus on sijoittunut melko tiiviisti tulevan keskuksen ympärille ja väestöennusteet lupaavat lisäksi mittavaa kasvua alueelle. Koivukylän vaikutusalue onkin melko paikallinen kattaen kauppakeskuksen lähialueiden lisäksi osittain myös Korson. Hakunilan kauppakeskuksen vaikutusalue ei juurikaan ulotu Koivukylän keskuksen reviirille. Molemmilla kauppakeskuksilla on oma luontainen lähivaikutusalueensa. Näin Hakunilan kauppakeskuksella ei ole olennaisia vaikutuksia Koivukylän keskukseen.

21 3.1.5 Vaikutukset muihin keskuksiin Hakunilan kauppakeskuksen myötä kauppakeskusten kilpailu asiakkaista kiristyy. Vantaan keskuksista etenkin Jumbo menettää jonkin verran nykyisistä Itä-Vantaan asiakkaistaan. Tällä ei kuitenkaan ole olennaista vaikutusta Jumbon toimintaan. Myös Helsingin Malmi ja Itäkeskus saavat uuden kilpailijan, jolla on kuitenkin vähäinen merkitys kauppakeskusten myynnin kannalta. Asioinnin Helsingin keskustassa vähenevät myös hieman, mutta vaikutukset sinne ovat kuitenkin hyvin marginaalisia. 3.2 Vaikutukset kaupan saavutettavuuteen Hakunilan kauppakeskuksen lähellä sijaitsee nykyään useita päivittäistavarakauppoja. Minkään päivittäistavarakaupan asema ei ole kuitenkaan uhattuna Hakunilan kauppakeskuksen vuoksi ja päivittäistavaroiden palvelujen saatavuus siis pelkästään paranee alueella. Kauppakeskuksen hypermarketit tuovat alueelle entistä monipuolisemman päivittäistavarakaupan tarjonnan ja näin asioinnit kauempana sijaitsevissa keskuksissa vähenevät. Erikoistavarakaupassa palvelujen saavutettavuus paranee olennaisesti Hakunilassa ja muutenkin itäisellä Vantaalla. Hypermarket-tarjonnan myötä etenkin lapsiperheiden ostosmatkat Keski-Vantaalle tai muihin hypermarket-keskuksiin vähenevät. Erikoisliikkeiden ja kaupallisten palveluiden tarjonnan lisääminen tuo myös kokonaan uutta tarjontaa itäiselle Vantaalle. Kaupan tarjonnan lisäys kiristää kilpailua etenkin päivittäistavarakaupassa, kuluttajat hyötyvät alenevan hintatason kautta Kevyenliikenteen ja pyöräilijöiden saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota Hakunilan kauppakeskuksen suunnittelussa Kauppakeskuksen 2. kerros ulottuisi Vanhan Lahdentien ylitse Hakunilan keskuksen puolelle ja näin takaisi osaltaan Hakunilan tulevan keskustan yhtenäisyyden. Siiven kautta tulisi kulkuyhteys kävelijöille ja pyöräilijöille Hakunilan suunnasta. Autottomille Hakunilan kauppakeskus on hyvin myös bussiliikenteen saavutettavissa. Bussipysäkkien sijoittaminen aivan tulevan keskuksen pääsisäänkäynnin tuntumaan lisää osaltaan myös keskuksen vetovoimaa. Jokiniementiellä bussipysäkit sijaitsevat jo keskuksen kohdalla ja Lahdenväylälle pysäkit ovat suunnitteilla kauppakeskuksen kohdalle. Vantaan lähikauppaverkostoon Hakunilan kauppakeskuksella ei ole vaikutusta ja näin kaupan peruspalveluiden saavutettavuus ei heikkene. Kaupan rakennemuutos on johtanut yhä suurempiin myymäläkokoihin, mutta pienet lähikaupat pystyvät hyvän sijainnin ja suuryksiköistä poikkeavien palvelumallien (esim. aukioloajat, nopea asiointitapa) ansiosta toimimaan kannattavasti. 3.3 Vaikutukset ostovoimavirtauksiin Hakunilan kauppakeskuksella on merkittäviä vaikutuksia Itä-Vantaan kauppamatkoihin ja siten myös alueen ostovoimavirtauksiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty Hakunilan kauppakeskuksen ydinvaikutusalueen ostovoima sekä vähittäiskaupan myynti ja ostovoimavirtaukset vuonna 2005 sekä vuonna 2015. Vuoden 2005 tilanteessa nykymyyntiin on li-

22 sätty Hakunilan kauppakeskuksen ennakoitu myynti. Kauppakeskuksen erikoistavarakaupan myynnin on oletettu olevan nimenomaan keskustaerikoistavarakauppaa. Taulukko 5: Vähittäiskaupan ostovoima virtaukset ydinvaikutusalueella v. 2005 ja 2015 Ostovoima, milj. Myynti v. 2005 Virtaus Myynti v. 2015 Virtaus Toimiala v. 2005 v.2015 v. 2030 milj. milj. indeksi milj. milj. indeksi Pt-kauppa ml. Alko 125 144 159 56-69 45 115-29 80 Muotikauppa 47 61 76 1-46 2 Muu erikoiskauppa 49 64 81 9-40 18 "Keskustaerikoiskauppa" 96 125 157 10-86 10 93-32 74 YHTEENSÄ 221 269 316 66-155 30 208-61 77 Tilaa vievä kauppa 72 95 118 Nykytilanteessa kauppakeskuksen vaikutusalueelta virtaa ulos 55 prosenttia päivittäistavaroiden ja 90 % keskustaerikoistavaroiden ostovoimasta. Kauppakeskuksen toteutuksen myötä vuoden 2015 tilanteessa enää 20 prosenttia eli 29 miljoonaa euroa päivittäistavaroiden ostovoimasta virtaisi ulos alueella. Tämä jättäisi tilaa myös lähikauppojen toteutukselle mahdollisiin palvelutyhjiöihin. Keskustaerikoistavaroissa ulosvirtaus olisi 26 % ostovoimasta eli 32 miljoonaa euroa. Näin Hakunilan kauppakeskus ottaa vaikutusalueellaan dominoivan roolin, mutta ostovoimaa alueelta riittää jonkin verran myös kilpaileville keskuksille kuten Tikkurilalle. 3.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakentamiseen Hakunilan kauppakeskus sijaitsee keskeisellä paikalla kaupunkirakenteessa Hakunilan keskustan ja Lahden moottoritien välissä. Toisella puolella Lahdenväylää sijaitsee kehittymässä oleva Porttipuiston tilaa vievän kaupan alue. Kaupunkikuvallisesti kauppakeskuksen alueella on parantamisen varaa, koska alueen nykyiset toiminnot ovat painottuneet varikkotoimintoihin. Kaupallisten palvelujen parantuminen tukisi yhdyskuntarakenteen vahvistumista sekä kauppakeskuksen vieressä että Hakunilan vanhoilla asuinalueilla. Hakunilan imago nousee selvästi ja vetovoima kasvaa etenkin asuinalueena ja kauppakeskuksen läheisten alueiden vetovoima myös työpaikka-alueena. Uusi tieyhteys Porttipuiston ja Hakunilan välille moottoritien alitse tekisi Porttipuisto-Hakunila alueesta entistä yhtenäisemmän kaupan kokonaisuuden. Kauppakeskuksen toiminnan kannalta yhteys ei kuitenkaan ole välttämätön ellei Jokiniementien ruuhkaudu tulevaisuudessa liikaa. 3.5 Työllisyys- ja taloudelliset vaikutukset Kauppakeskushankkeen työllisyysvaikutukset voidaan jakaa yhtäältä rakentamisvaiheeseen ja toimintavaiheeseen, ja toisaalta välittömiin ja välillisiin työllisyysvaikutuksiin. Arviot esi-

23 tetään kokoaikaisina työpaikkoina, vaikka on selvää, että varsinkin kaupassa suuri osa työpaikoista tulisi olemaan osa-aikaisia. 5 Rakennusvaiheen välittömät työllisyysvaikutukset tulisivat olemaan lähes 800 henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja tulisi olemaan noin 520. 6 Kauppakeskuksen toimintavaihe tulisi työllistämään välittömästi noin 750 henkeä, mikä olisi henkilötyövuosina noin 630. Välilliset työpaikat olisivat noin 340 henkilötyövuotta. Kunnallistaloudelliset vaikutukset koostuvat mm. työllisyyden myötä palkkatuloista kertyvästä kunnallisverosta, kiinteistöverosta, kertaluonteisista tuloista (suunnittelu- ja kaavoitusmaksut, kunnallistekniikan liittymismaksu, maanmyynti), liikennejärjestelyiden aiheuttamista kustannuksista (liittymät, liikennevalot, julkinen liikenne) sekä jatkuvista tuloista, kuten energia- ja vesimaksut. 3.6 Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisilla vaikutuksella tarkoitetaan ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa. Kyseessä ovat siis vaikutukset ihmisten jokapäiväisiin toimintoihin, elämäntapaan ja elämän laatuun. Kauppakeskus tuo itävantaalaisille puolijulkisen olohuoneen, tosin kontrolloidusti ja valvotusti. Puolijulkinen olohuone sulkee ovensa arkisin klo 21. Viikonloppuisin (nykyisen aukiololainsäädännön mukaan) keskus tulisi olemaan kesäkuukausia ja joulun aikaa lukuun ottamatta kiinni. Erityisesti ikäihmisten ja kotiäitien vapaa-ajanviettotapana kauppakeskusten sisätilat kahviloineen ovat osoittautuneet suosituiksi. Sosiaalinen kontrolli tekee pakoista turvallisia myös lapsille ja lapsiperheille. Kauppakeskus on sosiaalisesti merkittävä tapahtuma- ja ajanviettotila. Kävely-yhteys Hakunilasta suoraan kauppakeskuksen toiseen kerrokseen mahdollistaa torialueiden toteuttamisen myös kauppakeskuksen yläkerrokseen. Tämä alue tulisi olemaan aina auki ilman kauppakeskuksen sulkemisrajoituksia. Heikosti valvottuina kattotorista saattaa kuitenkin tulla ei-toivotun käyttäytymisen näyttämö. On ajateltavissa, että Hakunilan uuden kauppakeskuksen eräs keskeinen vaikutus on vakavan huomion kiinnittäminen vanhan keskuksen kehittämiseen. Hakunilan vanhassa ostoskeskuksessa tapahtuu muutoksia. Jos keskuksessa ei tehdä uudistuksia, vaarana on ostoskeskuksen yleisilmeen heikkeneminen ja vuokralaiskannan muuttuminen. Tällöin esimerkiksi pubien määrä saattaa kasvaa ja häiriökäyttäytyminen yleistyä. Tähän ongelmaan kuitenkin pyritään tarttumaan ostoskeskuksessa meneillään ole- 5 Vuonna 2003 kaupan alan työntekijöistä 42 % oli osa-aikaisia 6 Rakennusalan työllisyysvaikutusten arvioinnin oletuksena on, että kauppakeskuksen rakennuskustannukset ovat 1.200 euroa per neliö.

24 van kehittämistyön avulla. Tavoitteena on korvata mahdollisesti tyhjeneviä liiketiloja julkisilla palveluilla sekä kulttuuritoiminnoilla. Asuntojen tuominen keskuksen välittömään tuntumaan lisää tosin alueella sosiaalista kontrollia. Myös kulttuuritoimintojen ajoittuminen ilta-aikaan rajoittaa epätoivottua käyttäytymistä. Tori tulisi perinteikkäänä tapahtumaaukiona säilyttämään oman roolinsa hakunila-yhteisön omana paikkana. Suunnitelman mukaan ostoskeskuksesta muodostuisi uudentyyppinen kaupan, julkisten palvelujen ja kolmannen sektorin yhdistävä turvallinen kohtaamispaikka. Hakunilan kauppakeskuksen myötä kaupan palveluiden saavutettavuus ei heikkene minkään väestöryhmän osalta. Päivittäistavarakaupan myymäläverkosto säilyy pääosin ennallaan. Kauppakeskus tuo kokonaan uutta kaupan ja palveluiden tarjontaa alueelle. Kaupunkikuva paranee kauppakeskuksen ja uusien asuntojen myötä ja siten Hakunilan imago asuinpaikkana nousee. Liikennemäärien kasvun tuomia haittoja asukkaiden kannalta voidaan parantaa turvallisten ja viihtyisien kevyen liikenteen yhteyksien luomisella etenkin Hakunilasta kauppakeskukselle. 3.7 Vaihtoehto 0: hanketta ei toteuteta Hankkeen toteuttamatta jättäminen merkitsisi Hakunilan kaupan palvelutarjonnan pysymisen lähes ennallaan. Näin sekä päivittäistavarakaupan että erikoistavarakaupan palvelujen saatavuus pysyisi heikkona. Alueellinen epätasapaino kysynnän ja tarjonnan suhteen jatkuisi eli ostovoimavirtaus ulos Hakunilasta ja lähialueita jatkuisi suurena. Hakunilan ostoskeskuksen kehittämisnäkymät paranisivat jonkin verran, mutta tarjonnan monipuolistaminen olisi vaikeaa. Hakunilan imago ei kohenisi ja siten esimerkiksi Hakunilan maine asuinpaikkana ei paranisi. Tikkurilan keskustan kehittämispotentiaali paranisi jonkin verran, mutta silti mittaviin kaupan lisärakentamisiin aivan keskustaan ei olisi mahdollisuuksia. Kilpailevien kaupan keskusten kuten Jumbon, Malmin ja Itäkeskuksen kilpailutilanne helpottuisi ja myynnin kasvu jatkuisi. Kaupunkirakenteen tavoitteet palveluverkon kehittämisen suhteen jäisivät toteutumatta. Tämä johtaisi nykytilan jatkumiseen; eräin paikoin ehkä kohtuuttomankin pitkät asiointimatkat olisivat arkipäivää useille tuhansille kotitalouksille.

25 Liite 1 Kaupan sanastoa ja määritelmiä Kuluttajan ostotapahtumat ovat tavallisesti joko päivittäisiä, usein tapahtuvia ostotapahtumia tai harvoin tehtäviä erikoistavaraostoja. Vähittäiskauppa jaetaan päivittäistavaroihin ja erikoistavaroihin, joiden molempien kulutus on tällä hetkellä keskimäärin puolet. Päivittäistavaroiden ryhmään kuuluvat elintarvikkeet, tupakkatuotteet, usein kotitaloudessa tarvittavat ns. non-food-tuotteet, kuten teknokemian tuotteet (pesu- ja puhdistustuotteet) sekä joukko muita tuotteita, kuten kodintarvikkeet, kodinpaperit, lehdet ja kosmetiikka. Normaalin elintarvikemyymälän valikoima koostuu juuri em. tuotteista. Alkoholituotteiden osalta käytäntö vaihtelee, mutta päivittäistavarakaupoissa myytävät alkoholijuomat kuuluvat poikkeuksetta päivittäistavaroiden ryhmään. Erikoistavaraa ostetaan harvemmin. Erikoistavara käsitteenä pitää sisällään lähes kaiken päivittäistavarakaupan ulkopuolelle kohdistuvan vähittäiskaupan yksityisen kulutuksen: pukeutumisen, vapaa-ajan tuotteet, kodintekniikan, optisen alan tuotteet, asumisen ja sisustamisen jne. Autokauppakin voidaan lukea erikoistavaraostosten piiriin, mutta se pidetään yleensä jo tilastollisistakin syistä erillään muusta erikoiskaupasta. Päivittäistavarakauppa MYYMÄLÄTYYPPI TAVARATALOT - hypermarket myyntipinta-ala 2.500 m2 tai yli päivittäistavaroiden osuus pinta-alasta alle ½ - tavaratalo myyntipinta-ala 1.000 m2 tai yli päivittäistavaroiden osuus pinta-alasta alle ½ -> keskustatavaratalo -> liikennehakuinen tavaratalo (halpatavaratalo) SUPERMARKETIT - supermarket, iso myyntipinta-ala 1.000 m2 tai yli päivittäistavaroiden osuus pinta-alasta yli ½ - supermarket, pieni myyntipinta-ala 400 999 m2 päivittäistavaroiden osuus pinta-alasta yli ½ VALINTAMYYMÄLÄT - valintamyymälä, iso myyntipinta-ala 200 399 m2 sunnuntaiaukiolon piirissä asemakaava-alueella - valintamyymälä, pieni myyntipinta-ala 100 199 m2 sunnuntaiaukiolon piirissä asemakaava-alueella - pienmyymälä / elintarvikekioski myyntipintaa-ala alle 100 m2 vapaa aukiolo, valikoima rajoitettu MUUT MYYMÄLÄT Valikoimassa vain tietyt tuoteryhmät - erikoismyymälät myyntipinta-ala 200 399 m2 - kauppahalli myyntipinta-ala 100 199 m2 tai yli - suoramyynti

26 Tavaratalot Tavaratalo on monen alan tavaroita myyvä vähittäismyymälä, jonka myyntipinta-ala on vähintään 1.000 m 2. Tavaratalossa minkään tavararyhmän osuus myyntipinta-alasta ei ylitä puolta kokonaismyyntialasta. Tavaratalon osastot vastaavat alan erikoisliikkeiden valikoimaa. Tavaratalo-tyyppejä voidaan sanoa olevan kolmea erilaista: - hypermarketit - keskustatavaratalot - liikennehakuiset tavaratalot (sis. halpatavaratalot eli ns. hard discounter) Hypermarket on monen alan tavaroita myyvä pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva vähittäismyymälä, jonka myyntipinta-ala on yli 2.500 m 2. Hypermarketissa elintarvikkeiden osuus on vähemmän kuin puolet kokonaispinta-alasta, mutta myynnin painopiste on päivittäistavaroissa. Hypermarket voi sijaita kaupungin keskustassa, sen tuntumassa, kauppakeskuksessa tai muualla liikenteellisesti hyvin saavutettavissa paikoissa. Esimerkkejä hypermarketeista ovat Prisma, Citymarket ja Euromarket. Keskustatavaratalossa on korkea palvelu-aste ja kassat sijaitsevat osastoilla. Tavaratalo voi sijaita kaupungin ydinkeskustassa, aluekeskuksessa tai muualla sijaitsevassa kauppakeskuksessa. Keskustahakuisia tavarataloja ovat mm. Sokos, Stockmann ja Anttila, joissa korostuu muodin ja vapaa-ajan tuotteiden suuri osuus. Liikennehakuisissa tavarataloissa (sis. halpatavaratalot) lajitelma on laaja, usein päivittäistavara käsittää ainoastaan kuivan teollisen elintarvikkeen ja palvelu on minimissään. Liikennehakuisissa tavarataloissa korostuu raskaampi erikoistavara, kuten pienrauta, työkalut, rakennus- ja remontointitarvikkeet, joita hankkiessaan asiakas liikkuu tavallisimmin autolla. Näille tavarataloille on tyypillistä liikennehakuinen sijainti vilkkaasti liikennöidyn tien varrella esimerkiksi hypermarket-keskuksen yhteydessä. Liikennehakuisia tavarataloja ovat mm. Tarjoustalo, Hong Kong ja Säästötalo Robin Hood. Raja tavaratalon ja halpahintatavaratalon välillä on kuitenkin joskus häilyvä. Supermarketit Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva päivittäistavaramyymälä, jonka myynti-pinta-ala on vähintään 400 m 2 ja jossa päivittäistavaroiden osuus on yli puolet myyntipinta-alasta. Toimialan käytännön tilastoinnissa supermarketmyymälät jaetaan pintaalaltaan suuriin yli 1.000 m 2 ja pieniin 400 1.000 m 2 supermarketteihin, joita kutsutaan myös yleisesti marketeiksi. S-Market, Valintatalo, K-Supermarket ja Spar ovat esimerkkejä supermarket-ketjuista. Valintamyymälät Valintamyymälät ovat pieniä päivittäistavaramyymälöitä, joita kutsutaan yleisesti lähikaupoiksi. Valintamyymälä on tavallisesti pieni, yleensä alle 400 m 2 :n kokoinen myymälä, joka sijaitsee asutuksen keskellä jalankulkuyhteyksien päässä. Isot valintamyymälät ovat pinta-

27 alaltaan 200-399 m 2 :n päivittäistavaramyymälöitä ja pienet valintamyymälät ovat pinta-alaltaan 100-199 m 2. Lähikauppoihin kuuluvat valintamyymälät, kyläkaupat, laatikkomyymälät ja kioskit. Esimerkkejä lähimyymäläketjuista ovat Siwa, Alepa, Sale, Ruokavarasto, K-Extra ja Pikkolo. Kyläkauppa on haja-asutusalueella taikka pienissä taajamissa sijaitseva valintamyymälä, jonka myyntipinta-ala on alle 400 m 2 ja vuosimyynti jää alle 1,6 miljoonan euron. Haja-asutusalueella sijaitsevat valintamyymälät kuuluvat vapaan aukioloajan piiriin. Pienmyymälä ja elintarvikekioski on myynti-pinta-alaltaan alle 100 m 2 :n päivittäistavaramyymälä. Elintarvikekioskin myynti voi tapahtua luukun kautta taikka itsepalvelu- tai palvelumyymälän tapaan. Kioskin myyntivalikoima on rajoitettu, mutta sen aukiolo on vapaa myös kaava-alueilla. Huoltoasema- ja liikennemyymälät sijaitsevat asutuskeskittymissä huoltamoiden yhteydessä ja valtateiden varsilla. Näiden myymälöiden päivittäistavaramyynti on lisääntynyt viime aikoina merkittävästi. Kehityksen pääasiallisena syynä on näiden myymälätyyppien vapaa aukiolomahdollisuus ja valikoimaltaan kuluttajia kiinnostava tarjonta. Esimerkkejä huoltoasema- ja liikennemyymälöistä ovat ABC-Market, Neste Quick Shop, Pikkolo sekä Esso Snack & Shop Muut päivittäistavaramyymälät Tavaratalojen, supermarkettien ja valintatalojen lisäksi päivittäistavaroita myydään vähäisessä määrin tuotekohtaisissa erikoismyymälöissä, kauppahalleissa, suoramyyntinä, torikaupassa, myymäläautoissa ja sähköisessä kaupassa. Näiden jakelukanavien osuus kokonaismarkkinoista on viime vuosina ollut vähenemään päin. Päivittäistavaroiden sähköinen kauppa puolestaan ei ole kehittynyt ennustetulla tavalla johtuen ruoan jakelua koskevista, toistaiseksi ratkaisua vaille olevista logistisista ongelmista. Erikoistavarakauppa Erikoistavarakaupat ovat tiettyihin tuoteryhmiin ja niihin liittyviin palveluihin erikoistuneita myymälöitä. Erikoistavarakauppa jakautuu pääsääntöisesti keskustahakuiseen kauppaan ja keskustapakoiseen kauppaan, kuten paljon tilaa vaativaan kauppaan. Tyypillisiä keskustahakuisia toimialoja ovat muotikauppa ja vapaa-ajan tuotteiden kauppa. Keskustapakoinen kauppa tarvitsee paljon tilaa, sillä on heikompi vuokranmaksukyky ja se on enemmän riippuvainen autolla asioivista asiakkaista. Harvoin ostettavan erikoistavaran kauppa hakeutuu tavallisesti joko toimialakohtaisiin keskittymiin (vrt. autokauppa, huonekalukauppa, muotikauppa), kun taas usein ostettavan erikoistavaran kauppa pyrkii dominoimaan kukin omia lähimarkkinoitaan (vrt. kukkakauppa, fotokauppa, polttoainekauppa). Se, kuinka lähelle parhaita liikepaikkoja kukin toimipiste toimintaympäristössään hakeutuu, määräytyy yrityksen vuokranmaksukyvyn perusteella.

28 Erikoistavarakaupassa voimakas ketjuuntuminen, nopeasti uudistuvat toimintatavat ja eriytyvät konseptit ovat olleet viime aikaisen kehityksen avainsanoja. Ulkomaisten ketjujen etabloituminen Suomen markkinoille on näkyvää ja määrätietoista. Yleisimpiä markkinoille tulleita konsepteja ovat olleet suuripintaiset, usean tuhannen neliömetrin ketjumyymälät, jotka sijoittuvat keskustojen ulkopuolelle erillisiin kaupan keskittymiin. Kauppakeskus Kauppakeskus tarkoittaa saman katon alla toimivaa erikoiskaupan myymäläkeskittymää, jossa yhdenkään myymälän pinta-ala ei ylitä puolta koko keskuksen pinta-alasta. Kauppakeskuksen pinta-ala on vähintään 5.000 huoneisto- m 2 ja siellä tulee toimia vähintään 10 myymälää, jotka avautuvat sisätilaan yhteiselle käytävälle. Kauppakeskuksella on yhteinen johto ja markkinointi. Keskustaan toteutettava kauppakeskus edellyttää toimivaa pysäköintiä. Siksi kauppakeskukset ovat viime vuosina hakeutuneet keskustojen ulkopuolelle hyvien liikenneyhteyksien päähän. Suuremmilla paikkakunnilla keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten läheisyyteen on syntynyt joko ennen tai jälkeen kauppakeskuksen tuloa myös merkittäviä tilaa vievän kaupan keskittymiä. Kaupunkien ydinkeskustaan perinteisesti vapaa-ajan ja pukeutumisen erikoismyymälät ovat viime vuosien aikana pyrkineet sijoittumaan kauppakeskuksiin (shopping mall). Hypermarket-keskukset muistuttavat toisinaan paljon kauppakeskuksia täyttämättä kuitenkaan määritelmää. Suomessa on kauppakeskuksia määrittelystä riippuen 40 50. Suomen vanhin kauppakeskus on Helsingin Itäkeskus, jonka vuokrattava pinta-ala on nykyään lähes 100.000 m 2, ja joka on samalla Pohjoismaiden suurin kauppakeskus. Muita suuria kotimaisia ovat esim. Espoon Iso Omena, Vantaan Jumbo ja Raision Mylly. Näiden kokoluokka on 50.000 m 2 tai enemmän. Suurten kauppakeskuksien sanotaan usein olevan eräänlaisia pienoiskaupunkeja, jossa on tarjolla sekä kaupallisia että julkisia palveluja. Ostoskeskus Ostoskeskus muodostuu yhdestä tai useammasta liikerakennuksesta, jotka avautuvat ulospäin. Pinta-ala on tavallisesti alle 5.000 m 2 ja liikkeitä vähintään viisi. Ostoskeskusten omistusrakenne vaihtelee, mutta monissa tapauksissa se on pirstoutunut. Ostoskeskusten määritelmä ei kata yhtenäistä hallintoa tai huolto- ja markkinointikäytäntöjä, mutta yhteistyötä harjoitetaan silti vaihtelevasti. Ostoskeskuksia löytyy ympäri Suomea, mutta luonnollisesti eniten pääkaupunkiseudulta, jossa niitä on rakennettu lähiöiden asuinalueille. Pelkästään Helsingissä on 1950-,1960- ja 1970-luvuilla rakennettua ostoskeskuksia noin 30, kuten esimerkiksi Munkkivuori, Kontula,

29 Kannelmäki, Myllypuro ja Roihuvuori. Valtaosa ostoskeskuksista on kohdannut kauppakeskusten tullessa suuria vaikeuksia, mutta poikkeuksiakin löytyy. Vähittäiskaupan suuryksikkö Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslaissa yli 2.000 krs- m 2 suuruista vähittäiskaupan myymälää. Vähittäiskaupan suuryksiköitä ovat: o hypermarketit o suuret supermarketit o tavaratalot o erikoistavaroiden myymälät (ei kuitenkaan paljon tilaa vaativan kaupan myymälät) Seuraavat toimialat ovat ohjauksen piirissä: sisustuskauppa (asumiseen liittyvä sisustus: valaisimet, peitteet, verhot yms.), urheilukauppa, muut vapaa-ajan tuotteet, muotikauppa. Lain mukaan vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitettujen alueiden ulkopuolelle, ellei asemakaavassa ole erityistä merkintää vähittäiskaupan suuryksiköstä. Vähittäiskaupan suuryksikkösäädökset eivät koske paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppa. Seuraavat paljon tilaa vievän kaupan toimialat eivät ole ohjauksen piirissä: moottoriajoneuvojen kauppa, moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, venekauppa ja veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisustus: maalit, tapetit, keittiökalusteet jne.), rautakauppa, rakennustarvikekauppa, maatalouskauppa, puutarha-alan kauppa, kodintekniikkakauppa Retail park eli erikoiskauppojen keskus Retail park on uusi erikoiskaupan konsepti, joka tarjoaa yhtenä kokonaisuutena suunnitellun, toimivan ja kaupallisesti vetovoimaisen toimintaympäristön. Erikoiskauppojen keskus muodostuu useammasta liikerakennuksesta, joiden yhteenlaskettu koko on noin 15.000 70.000 krs- m 2. Se sijaitsee yleensä keskusta-alueiden ulkopuolella yhdessä tasossa ja aukeaa ulkotilaan yhteiselle pysäköintialueelle. Retail parkin toimintaperiaate perustuu lähinnä erikoiskaupan toimialojen osalta suurmyymälöiden keskittämiseen yhteen keskukseen. Sijainti on pääsääntöisesti taajaman reuna-alueella tai kokonaan sen ulkopuolella välityskapasiteetiltaan suurten liikenneväylien risteysalueilla. Rakennusmassat sijoitellaan perusmallin mukaan yhteisen pysäköintialueen ympärille usein I:n, L:n, U:n tai neliön muotoon. Toimialojen keskittäminen lisää kaupan keskuksen vetovoimaa. Esimerkiksi vapaa-ajan tuotteiden, asumisen, sisustamisen ja rakentamisen tuotemaailmat muodostavat varsin ehjän, kuluttajaa kiinnostavan kokonaisuuden. Monissa ul-