Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 1 (34) Aika 30.08.2017, klo 17:13-18:03 Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 63 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 64 Pöytäkirjan tarkastus 65 Sosiaali- ja terveystoimialan potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma 2017 2019 66 Arviointikertomus 2016 67 Heinäkuun talousseuranta 2017 68 Sosiaali- ja terveystoimialan järjestöavustusten myöntäminen 2017 69 Viranhaltijoiden päätökset 70 Ilmoitusasiat, elokuu 2017 71 Kokouksen päättäminen
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 2 (34) Saapuvilla olleet jäsenet Satu Taiveaho, puheenjohtaja Yrjö Forss Aarno Järvinen, saapui 17:13 Jukka Keränen Merja Kuusisto Liisa Palvas Pekka Ruotsalainen Lauri Untamo Mari Vainionpää, saapui 17:13 Heikki Halme, varajäsenet Muut saapuvilla olleet Liisa Vaahtera, hallintosihteeri, sihteeri Kari Friman Päivi Klami, hallinto- ja kehittämispäällikkö Jari X Luoma Marja-Liisa Palosaari, sosiaalipalvelujen päällikkö Susanna Pitkänen, johtajaylilääkäri Pirjo Vainio, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Pirkko Letto, johtava hammaslääkäri, Johtava hammaslääkäri Poissa Kati Turunen Allekirjoitukset Satu Taiveaho Puheenjohtaja Liisa Vaahtera Sihteeri
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 3 (34) 63 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Valmistelija / lisätiedot: Liisa Vaahtera liisa.vaahtera@tuusula.fi hallintosihteeri Todetaan läsnäolijat. Ehdotus Esittelijä: Pirjo Vainio, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 4 (34) 64 Pöytäkirjan tarkastus Valmistelija / lisätiedot: Liisa Vaahtera liisa.vaahtera@tuusula.fi hallintosihteeri Ehdotus Esittelijä: Pirjo Vainio, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Pekka Ruotsalainen ja Liisa Palvas. Päätös Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Pekka Ruotsalainen ja Liisa Palvas
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 5 (34) 65 Sosiaali- ja terveystoimialan potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma 2017 2019 Liitteet 1 2017 Tuusula_potilas- ja asiakasturvallissuunnitelma Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 8 :n 4 momentti edellyttää, että terveydenhuollon toimintayksikössä on laadittu suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. STM: n terveydenhuoltolain nojalla antama asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta (4/2011) määrittelee yksityiskohtaisesti suunnitelman vähimmäissisällön. THL on julkaissut Potilasturvallisuusoppaan (15/2011) Lainsäädännön ja strategian toimeenpanon tueksi. Tuore STM:n julkaisema potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia vuosille 2017 2021 (6/2017) linjaa ajanmukaisen strategian ja sitä täydentäviä yksityiskohtaisempia toimintaohjeita tullee. Uudistetun strategian mukaisesti potilas- ja asiakasturvallisuus on sitä, että henkilön saamat hoito, hoiva ja palvelut, edistävät hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan ja näistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Potilas- ja asiakasturvallisuudella tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien henkilöiden ja organisaatioiden periaatteita ja toimintoja. Tavoitteena on varmistaa hoidon, hoivan ja palvelujen turvallisuus sekä suojata asiakkaita tai potilaita vahingoittumasta. Potilas ja asiakasturvallisuus huomioidaan ehkäisevässä, hoitavassa, korjaavassa sekä kuntouttavassa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja se on osa julkista palvelulupausta. Uudistetun strategian tavoitteena on lisäksi edistää potilaan, asiakkaan ja heidän omaisensa aktiivisuutta ja vastuunottamista potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämisessä. Tuusulan kunnan sosiaali- ja terveystoimen potilasturvallisuussuunnitelma on laadittu 2013 ja hyväksytty vuosille 2013-2014 ja 2015-2016. Suunnitelmassa kuvataan toimialatasolla järjestelmä, jolla potilas- ja asiakasturvallisuutta ylläpidetään, edistetään ja valvotaan. Suunnitelma on väline vähentää hoidosta johtuvia haittoja ja hoitovirheitä organisaation kaikilla tasoilla. Suunnitelmassa määritellään potilasturvallisuuden eri osa-alueiden vastuutahot, voimassaoleva ohjeistus ja jatkotoimenpiteet. Päivitetyssä potilas- ja asiakassuunnitelmassa on huomioitu Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain uudet linjaukset eristämisestä ja liikkumisen rajoittamisesta, Tartuntalain määräykset rokotuksista ja eristämisestä sekä infektioiden seurannasta. Suunnitelmassa otetaan esille Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden rekisteröityminen Valviran pitämään Suosikki rekisteriin, Potilasvahinkoilmoitusjärjestelmän (HaiPro-järjestelmä) työturvallisuusosion (WPro-järjestelmä) käyttöönotto, velvoite erillisestä Lääkehoitosuunnitelmasta ja alueellinen yhteistyö. Sosiaali- ja terveystoimialan potilasturvallisuussuunnitelman päivitetty sisältö on: 1. Johtaminen ja vastuuhenkilöt 2. Henkilöstöjohtaminen ja avoin turvallisuuskulttuuri 3. Henkilöstön osallistuminen
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 6 (34) 4. Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus 5. Potilaan ja läheisten osallistuminen 6. Turvallisuusriskien hallinta, dokumentointi ja tiedonkulku 7. Raportointi ja ilmoitusjärjestelmät sekä korjaavat toimenpiteet 8. Alueellinen yhteistyö 9. Potilas- ja asiakasturvallisuuden edistäminen Potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi suunnitelmaan on kirjattu kehittämistoimenpiteitä vuosille 2017-2019. Kokoonpanoltaan uudistettu kunnan Potilas- ja asiakasturvallisuuden seurantatyöryhmä tarkentaa jatkotoimenpiteitä. Lisäksi työryhmä kehittää potilas- ja asiakasturvallisuusraportin sisältöä ja potilasturvallisuuteen liittyvän informaation levittämistapoja. Seurantatyöryhmä valmistautuu toimintaympäristön muutoksiin potilas- ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Vuosien 2017 2019 kehittämistoimenpiteet: Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö perehdytetään potilasja asiakasturvallisuussuunnitelmaan ja koulutus toteutetaan Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutuksen avulla. Työyksiköiden esimiehet vastaavat siitä, että potilas- ja asiakasturvallisuusasiat ovat osa uuden työntekijän perehdytystä. Kehitetään Haipro- ilmoitusten käsittelyä ja tietojen hyödyntämistä kunnassa ja alueellisena yhteistyönä Järjestetään henkilöstölle Potilas- ja asiakasturvallisuus -teemapäivä keväällä 2018 Uusi Lääkehoitosuunnitelma otetaan käyttöön työyksiköissä Ehdotus Esittelijä: Pirjo Vainio, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy liitteenä olevan potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelman 2017-2019 Päätös Johtava hammaslääkäri Pirkko Letto oli kokouksessa esittelemässä asiaa klo 17.15-17.50. Ehdotus hyväksyttiin.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 7 (34) 66 Arviointikertomus 2016 TUUDno-2017-681 Liitteet 1 Arviointikertomus 2016 Valmistelijat Päivi Klami, kehittämis- ja hallintopäällikkö, puh. 040 314 3374 Jari Luoma, vanhus- ja vammaispalvelujen päällikkö 040 314 3379 Marja-Liisa Palosaari, sosiaalipalvelujen päällikkö 040 314 3325 Susanna Pitkänen, johtajaylilääkäri 040 314 3601 Liisa Vaahtera, hallintosihteeri 040 314 3310 Tarkastuslautakunta toteaa vuoden 2016 arviointikertomuksessaan: Pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen vaatii yhä uusia toimenpiteitä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen kasvussa (vuonna 2015: 622, vuonna 2016: 640). Sosiaalisen kuntoutuksen työllisyysohjauksessa koko kunnan yhteisillä toimenpiteillä saatiin 71 henkilöä pois työmarkkinatuen piiristä (alunperin 152). Tarkastuslautakunta pitää erittäin myönteisenä toimialojen välistä yhteistyötä, minkä avulla näin hyviin tuloksiin päästiin. Vaikka työttömien määrä kääntyi vuoden 2016 lopulla laskuun, on pitkäaikaistyöttömien määrä Uudenmaan ELY-keskuksen kuntien alueella edelleen korkea. Pitkäaikaistyöttömyys lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja kasvattaa kunnan työmarkkinatuen kustannuksia, jotka nousivatkin 16 % vuodesta 2015. Tehokas työllisyyden hoito edellyttää kunnan kaikkien toimialojen yhteistyötä ja työttömän kohdalla yksilöllisten vaihtoehtojen selvittämistä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärää voitiin lisätä, kun työtoimintakeskuksen lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa järjestettiin kunnan eri työyksiköissä. Elinkeinopalvelujen kanssa rakennettiin pitkäaikaistyöttömille vaihtoehtoisia polkuja työllistyä yrityksiin työkokeilujen ja tukityöllistämisen kautta. Työvoiman monialaisessa yhteispalvelussa TYP-toiminnassa vuonna 2016 oli 70 tuusulalaista, joiden työllistymisen esteistä selviteltiin yhteistyössä kunnan, Kelan ja Te-toimiston kanssa. Osa pitkäaikaistyöttömistä ohjattiin eläkeselvittelyyn ja kun vuonna 2015 kaikki hakemukset hylättiin, saatiin vuonna 2016 viisi myönteistä eläkepäätöstä. "Tarkastuslautakunta toteaa, ettei lastensuojelussa perhehoidon osuus noussut valtuustokauden aikana toivotulla tavalla, mutta pitää kehityssuuntaa kuitenkin hyvänä." Perhehoidon hoitovuorokausien määrä (12 009 vrk) kasvoi vuoteen 2015 verrattuna 5,4 %. Talousarviossa asetettuun tavoitteeseen 40 %:n osuudesta koko sijaishuollon hoitovuorokausista ei kuitenkaan päästy. Perhehoitoa tarkastellaan ensisijaisena vaihtoehtona jokaisen lastensuojelusijoituksen yhteydessä. Kun Perhehoitoyksikkö Pihlaja ei pystynyt vastaamaan kaikkiin sijaishuollon palvelutarpeisiin, ostettiin perhehoitopalvelua muualta. Nuorisoikäisten kohdalla perhesijoituksen esteenä
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 8 (34) on moniongelmaisuus, akuutit päihdeongelmat, koulunkäyntivaikeudet ja aggressiivisuus, joihin perhehoidolla ei ole riittävää kykyä vastata. Jatkossa tehostetaan sijaisperheen ja sijoitetun lapsen ja nuoren tukipalveluja, jotta perhehoito mahdollistuisi. "Tarkastuslautakunta toteaa lastensuojelun asiakasmäärän vähentyneen edelliseen vuoteen verrattuna varhaisen vaiheen tuen ansiosta. Uusia sijaishuollon asiakkaita oli 33 (vuonna 2015: 47)." Perheiden sosiaalipalveluissa painopiste on siirtynyt selkeästi lastensuojelusta sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja saavia asiakkaita oli 637. Lastensuojelun asiakkaita oli 256. Perheiden sosiaalipalvelujen kokonaisasiakasmäärä ei ole kuitenkaan vähentynyt. Tulosalueella on jatkettu rakennemuutoksen toteuttamista ja kotiin vietävien palvelujen monipuolistamista. Oikea-aikaisilla tukipalveluilla voidaan estää lastensuojelun myöhempi asiakkuus. Haasteena tulosalueella on henkilöresurssien riittäminen sekä ehkäiseviin palveluihin että lastensuojelupalveluihin. Sosiaalihuoltolain mukaisten tukipalvelujen (lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja tukihenkilöpalvelu) tarpeeseen ei pystytty kaikilta osin vastaamaan. Perhetyön palvelua jonotetaan. Myös tukihenkilöä odottavia lapsia ja nuoria on jonossa siitä huolimatta, että vuoden 2016 aikana 55 lasta sai tukihenkilön (2015:45 lasta). Lapsiperheiden kotipalvelun kysyntä kasvoi 105 %, kotipalvelua sai 82 perhettä, kun vuonna 2015 perheitä oli 40. Palvelusetelin valitsi 6 asiakasta. Vuoden 2016 aikana sijaishuollossa oli 130 lasta, 3 % vähemmän kuin edellisvuonna (134 lasta). Uusia sijoituksia alkoi 30 % vähemmän kuin edellisvuonna. Lastensuojelun asiakkaille palvelu annetaan pääsääntöisesti avopalveluna kotiin. Koivukujan vastaanotto- ja arviointiyksikön toteuttaman avohuollon kiireellisen tukitoimipalvelun (Napakka-toiminta) piirissä oli yhdeksän perhettä, toiminnalla voitiin estää 10 lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle. "Tarkastuslautakunta pitää myönteisenä, että mielenterveyskuntoutujien tukipalveluja tuotetaan kunnan omana toimintona. Kahdella kotikuntouttajalla oli 35 asiakasta kotiin vietävässä tukipalvelussa." Talousarviossa 2016 vakinaistettiin kaksi lähihoitajan tehtävää mielenterveyskuntoutujien omassa kodissa tapahtuvaan asumisen tukemiseen. Omalla toiminnalla on voitu välttää uusien asiakkaiden siirtymistä ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Lisäksi ostopalveluista kunnan omaan palveluun siirtyi seitsemän asiakasta ja kevyempiin ostopalveluihin siirtyi kuusi asiakasta, tämän vähensi ostopalvelujen kustannuksia arviolta 180.000 euroa. "Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että päihde- ja muiden sosiaalisten syiden vuoksi asumisen tukipalvelujen tarve tulee kasvamaan." Asumispalvelujen tarpeen kasvuun kunnan on järkevää varautua lisäämällä omaa kotiin vietävää tukipalvelua. Kunta käynnisti toukokuussa 2017 sekä päihdeettä mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen ja päivä- ja työtoiminnan ostopalvelujen kilpailutuksen. "Tarkastuslautakunta käsitteli kyberturvallisuusuhkien kasvua ja totesi, että riski toteutui syksyllä 2016, kun sosiaali- ja terveyspuolen sähköisessä
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 9 (34) tietohallinnassa sattui kaksi kömmähdystä, jotka ylittivät valtakunnallisen mediakynnyksen. Tarkastuslautakunta totesi myös, että näissä tapauksissa kyse oli lähinnä mainevahingosta, mutta osoittivat, että heikoin lenkki tietojärjestelmissä on edelleen ihminen." Kyberturvallisuuden kasvaviin haasteisiin pyritään vastaamaan jatkuvalla sähköisten ja verkotettujen palvelujen teknisen toteutuksen toiminnan seurannalla, mitä toteutetaan sekä tietohallintopalvelujen, järjestelmien pääkäyttäjien että palvelujen tuottajien yhteistyöllä ja turvallisuustiedon sekä tietoturvan osaamisen lisäämisellä. Tietoturvaan ja suojaan on kiinnitetty erityistä huomiota sekä tarkennettu henkilötietoihin liittyviä toimintaohjeita ja -prosesseja. Tietosuojakoulutusta on jatkuvasti tarjolla ja henkilöstön edellytetään ylläpitävän osaamistaan ja sen toteutumista seurataan vuosittaisten kehityskeskustelujen yhteydessä. Syksyllä 2016 tapahtuneet kömmähdykset olivat kaksi toisistaan riippumatonta tapahtumaa, jotka kyllä liittyivät asiakkaan henkilökohtaisten tietojen käsittelyyn ja niiden luovuttamiseen ja olivat seurausta ihmisen virheellisestä toiminnasta. Tapauksia ei kuitenkaan voida pitää esimerkkeinä kyberuhasta. "Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota erityisesti terveyskeskusten aukiolojen vähenemiseen ja ajanvarausjärjestelmän toimimattomuuteen sekä lääkäriaikojen saantiin." Lautakunnan päätöksen mukaisesti terveyskeskuksen päivystystoiminta siirrettiin kokonaisuudessaan Hyvinkään sairaalaan yhteispäivystykseen 1.7.2015 alkaen, jonka jälkeen terveysasemat ovat auki virka-aikana ma-pe klo 8-16. Helmikuussa 2016 kunnassa otettiin käyttöön Soneran uusi puhelinjärjestelmä, joka mahdollistaa mm. keskitetyn ajanvarauksen ja takaisinsoitot. Puhelinoperaattorilla oli runsaasti järjestäytymisvaikeuksia, joka heijastui etenkin terveyspalveluiden toimintaan Vuonna 2016 lääkäriaikojen T3 (kolmas vapaa aika) keskiarvo oli 18-34 vrk. Lääkäriaikojen saanti heikentyi etenkin loppuvuodesta, kun johtajaylilääkärin irtisanoutuminen ja lääkärien pitkät sairauspoissaolot aiheuttivat lääkärivajetta ja sijaisten rekrytointi pitkittyi. Lääkärityövoiman kohdistamisessa priorisoidaan perheiden terveyspalveluiden yksiköitä ja akuuttihoitoa. Vuoden 2016 aikana lääkärityöpanosta kohdistettiin lisääntyvästi erityisryhmien tarpeisiin (maahanmuuttajat, työttömät ja omaishoitajat). "Tarkastuslautakunta huomauttaa, että kesäsulut Kellokoskella ja Jokelassa sekä päivystyksen siirrot terveyskeskuksista Hyvinkäälle ovat heikentäneet palveluita." Palvelut tuotetettiin sosiaali- ja terveyslautakunnan ja valtuuston linjausten ja päätösten mukaisesti. "Hammashoitolan Pop-Up toiminta laajennettiin kaikille Tuusulan alakouluille. Pilottina aloitettiin lisäksi 8-luokkaliasten suun terveystarkastukset, Suun terveydenhuollon palvelusetelien käyttö ei toteutunut vuoden 2016 aikana ohjelmistojen yhteensopimattomuuden vuoksi." Suun terveydenhuollon palvelusetelin käyttö siirtyy vuodesta 2015 vuoteen 2017, sillä Tieto Oy:n toimittaman potilastietojärjestelmän uusi versio LifeCare
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 10 (34) saadaan käyttöön vasta lokakuussa 2017. Palvelusetelin käyttöönotto on riippuvainen Tiera Oy:n sähköisen alustan ja LifeCare potilastietojärjestelmän yhteydestä.suunterveydenhuolto osallistuu STM Keski-Uudenmaan palveluseteli - valinnanvapauskokeiluun, josaa palvelusetelin käyttö toteutuu. "Jokelan ja Kellokosken kesäsulkujen palautteiden perusteella erittäin hankalana pidettiin sitä, että sulut olivat alkuvaiheessa yhtäaikaisia." Kesällä 2015 Jokelan sulku toteutui 15.6-19.7.15 ja Kellokosken 13.7-16.8.15. Samana vuonna toteutettiin kuntatasoisesti noin viikon mittaiset lomautukset, joita toiminnan ylläpitämiseksi toteutettiin myös kesäaikana,mikä korosti supistetun toiminnan vaikutuksia. Kesällä 2016 sulut toteutettiin niin, että Kellokosken asema oli suljettuna 13.6-17.7.16 ja Jokelan 11.7-14.8.16. "Tarkastuslautakunta on selvittänyt kunnan saamien testamenttivarojen käyttöä ja niiden käyttösuunnitelmia, koska monessa testamentissa käyttötarkoitus on sidoksissa sosiaali- ja terveystoimeen ja sote-uudistus saattaa viedä kunnalta päätösvaltaa asioissa. Tarkastuslautakunta toteaa, että useimman testamenttilahjoituksen käyttöä ja käytön suunnittelua lahjoittajan tarkoittamalla tavalla on tehostettu. Tarkastuslautakunta kehottaa varmistamaan, että varat tulevat käytetyiksi lahjoittajan tarkoittamalla tavalla sote-uudistuksen ja tehtävien tulevasta siirrosta huolimatta." Testamenttivarojen käytöstä esitetään käyttö- ja toteutussuunnitelmat kunkin lahjoittajan varojen käytöstä tehdyn päätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveyslautakunnalle tai sille toimielimelle mille päätöksessä on esitetty raportointi tehtäväksi. Toimialan hallinto- ja talouspalvelut seuraa lahjoituksen käytön toteutumista säännöllisesti. Tavoitteena on, että lahjoitukset on kohdennettu lahjoittajan tarkoittamalla tavalla vuoden 2018 loppuun mennessä. "Arviointikertomuksessa todetaan, että kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisyksikön arvioitu valmistuminen siirtyy kesästä syksyn puolelle 2017." Kehitysvammaisten asumisyksikköhankkeen arvioitu valmistuminen on vuoden 2018 2019 vaiheessa. "Arviointikertomuksessa todetaan, että omaishoidon kriteerejä on tiukennettu." Näin ei ole tapahtunut vaan omaishoidon tuen saamisen kriteerit ovat pysyneet samoina. "Tarkastuslautakunta kiinnittää huomioita siihen, että Tuusulassa säännöllisen kotihoidon piirissä ollaan tuntuvasti alle suositusten ja tilanne on edelleen huonontunut. Tarkastuslautakunta muistuttaa samalla, että kotiin annettaviin palveluihin ja kuntoutusta edistäviin toimenpiteisiin on kiinnitettävä eritysitä huomiota." Tuusulassa säännöllisen kotihoidon palvelun piirissä olevien asiakkaiden määrä 75-vuotiaasta väestöstä on alle valtakunnallisen suositustason ja Tuusulassa trendi on ollut laskeva jo useamman vuoden ajan. Valtakunnallinen suositus on 13-14 % kunnan 75-vuotiaasta väestöstä ja Tuusulassa tämä oli vuonna 2016 8,5 %. Tuusulassa kotihoidon saamisen kynnystä on jouduttu nostamaan, jotta työntekijöiden työpanos saadaan suunnattua sinne missä on eniten tarvetta ja jotta palvelusuunnitelmassa sovittuja käynti- ja aikamääriä voidaan noudattaa. Tästä huolimatta kokemus on, että prosenttiosuudet eivät kerro aivan koko totuutta.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 11 (34) Tuntuma kuitenkin on, että säännöllisen kotihoidon piiriin pääsevät kyllä ne asiakkaat, jotka tätä palvelua ehdottomasti tarvitsevat. Koska nykyisen terveydenhuollon potilastietojärjestelmän jatkokehitys ja tuki on loppumassa lähivuosina, päätettiin Tuusulassa liittyä Apottihankkeeseen. Riskinä on, ettei päätöstä tehtäessä eikä edelleenkään ole tietoa miten koko valtakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät yhdenmukaistetaan. Uudenmaan maakunnassa toteutetaan valtiohallinnon ohjeistuksen mukaisesti tietohallinnon ja ICT-palveluiden kartoitusta, Tuusula on tässä mukana. Uudenmaan ICT:n tiekartan 2019 2022 mukaan siirrytään toimialasidonnaisissa järjestelmissä (kuten soten asiakas- ja potilastiejärjestelmät) maakunnan kattavaan yhteen loogiseen järjestelmäkokonaisuuteen (Apotti). Tarkastuslautakunta muistuttaa myös, että sopimusarkistointia ja hallinnointia tulee yhtenäistää ja kehittää mm. niin, että laskun asiatarkastajalla ja hyväksyjällä on aina helposti käytettävissä ajantasainen sopimusteksti ja hinnasto laskujen oikeellisuuden varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollolla on käytössä oma sopimusrekisteri excel-taulukkona sekä sopimusarkisto, jossa säilytetään alkuperäiset sopimukset liitteineen. Sopimuksia on siirretty sähköiseen TWeb-sopimusarkistoon, mistä sopimukset liitetiedostoineen on kaikkien katsottavissa. Sopimushallintaan liittyvät etenemisja toimenpidesuunnitelmat päivitettiin osana maakunta- ja soteuudistuksen muutoshallintaa ja toteutus käynnistyi syksyllä 2016.. "Epäonnistumiset valtuustokaudella 2013 2016 : "Terveyspalveluiden saatavuuden hitaus ja monimutkaisuus." Vuosien 2013 2016 aikana terveyspalveluissa on tehty runsaasti rakenteellisia muutoksia ja valmistauduttu samanaikaisesti Keski-Uudenmaan kuntien yhteistyöhön ja sote-uudistukseen. Terveyspalvelut tarjoaa useita palvelukokonaisuuksia, ennaltaehkäisevistä terveyspalveluista, sairaanhoitoon ja suun terveyspalveluihin. Etenkin sairaanhoidon vastaanottopalveluissa tiuhaan muuttuneet toimintakäytännöt, aukioloajat ja puhelinpalveluiden muutokset ovat olleet haasteellisia muutosviestinnässä, kun esim. juuri jaetut puhelinnumerotiedotteet jouduttiin uusimaan lähes heti niiden jakelun jälkeen. Muutosten suunnittelu ja toteuttaminen on tehty olemassa olevan henkilöstön voimin, mikä ei voi olla heijastumatta palveluiden saatavuuteen resurssien vähentyessä. Ikäihmisten palvelujen heikentyminen erityisesti kotipalvelun resurssien niukkuus Vuosien 2013 2016 aikana vanhuspalveluissa on tehty runsaasti rakennemuutoksia, jossa laitoshoitoa on vähennetty ja tehostetun palveluasumisenkin suhteellista osuutta suhteessa iäkkäiden palvelutarpeen kasvuun on vähennetty. Tuusulassa iäkkäiden määrä lisääntyy merkittävästi samaan aikaan kun kaikkein iäkkäimpien hoitoisuus lisääntyy. Aikaisempaa huonokuntoisempi ikäihmisiä hoidetaan yhä enenevässä määrin kotona kotihoidon, omaishoidon ja perhehoidon turvin. Kotona asumisen tukena käytetään myös enemmän asiakkaan kotiin tuotavia palveluja mm. kotihoidon tukipalveluja, päivätoimintaa, akuuttikotihoitoa sekä intervallihoitojaksoja hoitoyksikössä.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 12 (34) Muutoksissa suurin paine on kohdistunut kotihoitoon, jonka saamisen kynnystä on nostettu. Kotihoidon toimintaresursseja ei ole valtuustokaudella lisätty vaan toimintaa on tehostettu toimintatapoja ja -välineitä parantamalla. Ehdotus Esittelijä: Pirjo Vainio, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa kunnanhallitukselle ja edelleen VALTUUSTOLLE yllä olevan selvityksen tarkastuslautakunnan antamaan vuoden 2016 arviointikertomukseen Päätös Aarno Järvinen poistui kokouksesta esteellisenä. Ehdotus hyväksyttiin.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 13 (34) 67 Heinäkuun talousseuranta 2017 TUUDno-2017-297 Valmistelija / lisätiedot: Liisa Vaahtera liisa.vaahtera@tuusula.fi hallintosihteeri Liitteet 1 Liite Heinäkuun talous Heinäkuun talousseuranta 2017 Sosiaalipalvelut Menojen toteuma on 53 % ja tulojen 42,2 % Lastensuojelun rakennemuutoksen ansiosta sijaishuollon tarve väheni ja uusia sijoituksia (17) tehtiin alkuvuonna 15 % vähemmän kuin vuonna 2016 (20). Tammi-heinäkuun aikana sijaishuollossa oli 99 lasta, 15 % vähemmän kuin edellisvuonna (117). Sijaishuollon hoitovuorokausien määrä (15900) oli 21 % pienempi kuin edellisvuonna (2016: 20101). Perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista pysyi alkuvuonna samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna, 35 %, ei yltänyt talousarviossa asetettuun 40 %:n tavoitteeseen. Vastaanotto- ja arviointiyksikön kiireellisen avohuollon tukitoimityöskentelyllä on vähennetty sijaishuollon hoitovuorokausia. Tammi-heinäkuussa 81 % jälkihuoltonuorista oli kunnan oman tukipalvelun piirissä. Omaa asumisvalmennusyksikköä käynnistetään elokuussa.ostopalvelujen piirissä ovat toisella paikkakunnalla asuvat jälkihuoltonuoret sekä ne asumispalvelujen tarpeessa olevat nuoret, joille ei voida järjestää riittävää jälkihuollon tukea omana toimintana. Perustoimeentulotuki siirtyi Kelalle 1.1.2017 alkaen. Toimeentulotuen käsittely sujuu Kelassa alkuvuoden ruuhkien jälkeen jo lain edellyttämässä määräajassa. Harkinnanvaraista toimeentulotukea on haettu erityisesti vuokrarästeihin. Kelasiirrosta johtuen ehkäisevää toimeentulotukea maksettiin enemmän kuin edellisvuonna. Toimeentulotukea saaneiden talouksien määrä kunnassa vähentyi selvästi viime vuodesta. Kuukausittain tukea saavia talouksia tammi-toukokuussa oli keskimäärin 125 eli 75 % edellisvuotta vähemmän (501/kk). Mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautisessa palveluasumisessa oli tammi-heinäkuussa 48 asiakasta ja hoitovuorokausia oli 8905, 7 % vähemmän kuin vuonna 2016 (9568 vrk). Kunnan omassa asiakkaan kotiin vietävässä kotikuntouttajien palvelussa oli heinäkuun loppuun mennessä 44 mielenterveyskuntoutujaa ja tuetun asumisen ostopalvelussa 15 asiakasta. Kotikuntouttajien järjestämään ryhmätoimintaan osallistuneita oli 33, joista 12:lle pelkkä ryhmätoiminta oli riittävä tukimuoto.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 14 (34) Lisäksi asumispalvelua ostettiin tammi-heinäkuussa 17 asiakkaalle päihteidenkäytön tai muun sosiaalisen syyn perusteella. Tammi- heinäkuun aikana siirtyi asiakkaita ympärivuorokautisesta palveluasumisesta joko omaan asuntoon kunnan kotikuntouttajien palveluihin tai kevyemmin tuettuihin ostopalveluihin. Kustannuksia vähentävä vaikutus on noin 7600 euroa/kuukausi. Asumisen tukipalvelujen tarve on kasvava mielenterveys- päihde ja muiden sosiaalisten syiden vuoksi. Kasvu hoidetaan ensisijaisesti kunnan kahden kotikuntouttajan tukitoimilla. Mielenterveyskuntoutujien työtoiminnan kysyntä kasvaa, koska Kellokosken sairaalan työtoimintaan ei voi enää osallistua avohoidon potilaat, jotka siirtyvät erikoissairaanhoidosta kunnan palvelujen piiriin. Työtoiminnan palvelua ostetaan asiakkaan arvioidun tarpeen mukaisesti. Työtoiminnan hinta on yksityisillä palveluntuottajilla edullisempaa kuin erikoissairaanhoidolla, joten kunnan kokonaiskulut vähenevät, kustannukset siirtyvät terveyspalveluista sosiaalipalveluihin. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut sekä työ- ja päivätoimintapalvelut on kilpailutettu. Lautakunta päättää palveluntuottajien valinnasta syyskuun kokouksessa. Työttömien määrä on kääntynyt laskuun. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen kuitenkin korkea. Kesäkuussa yli vuoden työttömänä olleita oli 549 (toukokuussa 556). Työttömyysprosentti oli kesäkuussa 7,8. Kunnan maksuvastuulla olevien työmarkkinatukea saaneiden määrä kasvoi alkuvuonna. Kesäkuun lopussa työmarkkinatuen saajia oli 382 (378/2016 ), joista 223 yli 300 päivää ja 159 yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneita. Kunnan rahoitusosuus työmarkkinatuesta oli kesäkuun lopussa 916.278 euroa. Mikäli kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, aiheutuu siitä työmarkkinatuen talaousarviomäärärahaan 100.000 euron ylitysuhka. Työttömien tilanteen seurantaa on laajennettu vuoden 2017 alusta yli 200 päivää työmarkkinatukea saaneiden ja juuri työttömäksi jääneiden osalta. Tavoitteena on ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä varhemmin aloitetuilla tukitoimilla. Kela ryhtyy maksamaan 60-vuotiaille lähes yhtäjaksoisesti 5 vuotta työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaneille pitkäaikaistyöttömille takuueläkkeen (760,26 eur) suuruista eläketukea kesäkuusta 2017 alkaen. Tuusulan mahdollisia eläketukeen oikeutettuja henkilöitä kartoitetaan yhdessä Kelan ja Te-toimiston kanssa. Sosiaalisen kuntoutuksen työllisyysohjaajille tuli tammi-heinäkuussa 78 uutta asiakasta. Asiakkuus päättyi vuoden 2017 alussa 15 henkilön osalta. Kunnan eri työllistämistoimenpitein sekä OrtonPro-hankkeen avulla on saatu alkuvuonna yhteensä 40 henkilöä pois työmarkkinatukilistalta. Toimialojen välistä yhteistyötä tehdään kuntouttavan työtoiminnan lisäämiseksi ja järjestämiseksi kunnan eri työyksiköissä. Eläkemahdollisuuksien selvittely (ELMA) on käynnissä 17 asiakkaan kohdalla. Terveyspalvelut Terveyspalveluiden tulojen toteuma on 52,8 % ja menojen 54,4 %
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 15 (34) Tuusula osallistuu Keski-Uudenmaan kuntien lääkäri- ja sairaanhoitajan vastaanoton palvelusetelihankkeeseen (= valinnanvapauskokeilu), jossa Tuusulan hankeosuus valtion-avusta on 334 923 ja omavastuuosuus 99 362. Asiakasvalintaportaali avattiin kuntalaisille 19.5.17. Heinäkuun loppuun mennessä hieman yli 600 tuusulalaista valitsi yksityisen palveluntuottajan. Näistä 3 % on alle kouluikäisiä, 7-64 vuotiaita 70 % ja yli 65 v 27 %. Palveluntuottajille maksettavat kapitaatiokorvaukset määräytyvät asiakkaan iän, aikaisemman vastaanottopalveluiden käytön ja hoidollisuuden perusteella. Kesäkuusta tuusulalaisten kapitaatiokorvauksia on maksettu yhteensä n. 28 000. Tuusula päätti osallistumisestaan Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilun laajentamiseen suun terveydenhuoltoon. Sosiaali- ja terveysministeriön myönsi hankkeen laajentamiselle 1,1, milj. valtionosuuden, josta kunnan vahvistamaton hankeosuus olisi 272 537 ja oma rahoitusosuus 54 507. Hanke käynnistyy vuoden loppuun mennessä. Kuntalaisille tarjottavat sähköiset omahoitopalvelut ja omahoitokirjasto otettiin käyttöön maaliskuussa (vuosilisenssi 19 000 ). Hoitomallien päivityksissä huomioidaan mahdollisuus ohjata potilaita ja asiakkaita digitaaliseen terveystarkastukseen ja hyödyntämään verkokursseja ja videohjeistuksia. Palveluun on kirjauduttu 420 kertaa, digitaalisia terveystarkastuksia on tehty yli 160. Kesäkuussa käyttöönotettuun sähköiseen asiakaspalautejärjestelmään (vuosilisenssi /laite n. 1000 ) on kirjautunut yli 600 palautetta. Avopsykiatrisesta hoidossa odottaa 60 potilasta siirtoa perusterveydenhuollon hoitovastuulle. Potilasturvallinen siirto edellyttää toimintamallin kehittämistä yhdessä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalipalveluiden toimijoiden kanssa. Talousarviossa 2017 perustettiin uusi psykiatrisen sairaanhoitajan toimi, jonka arvioitu vuosikustannut on n. 48 000. Toiminta käynnistyy elokuussa. Apottitoimiston yhteistyö aloitettiin ja terveyspalveluista kehitystyöhön on kohdistettu lääkärin, hammaslääkärin ja sairaanhoitajan työpanosta yhteensä 1,2 henkilötyövuotta. Erityisryhmiin kohdennettuja terveystarkastuksia jatkettiin. Työttömien ja maahanmuuttajien hoitajan terveystarkastuksia toteutui 121 ja lääkärin vastaanottoja järjestettiin 66. Potilasryhmien erityistarpeiden vuoksi tarkastusten toteuttamiseen on tavanomaisesta vastaanottotapahtumista erotettu lääkärin, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan työpanosta yhteensä 1,3 htv. Tuusulan lääkekeskuksen myynti 1-7 /2017 väheni 35 % vastaavaan viime vuoden ajankohtaan nähden. Tulokertymää vähentää Tuuskodon toiminnan siirtyminen Riihikodon asumipalveluyksiköihin, Järvenpään osasto 3:n muuttaminen asumispalveluyksiköksi, jossa lääkkeet tilataan avoapteekeista asukkaiden kustantamina sekä Järvenpään kaupungin JUST terveysaseman käyttöönotto. Toimenpiteet tehostivat Järvenpään lääkehuoltoa ja vähensivät Tuusulan toimituskertoja. PopUp-hammashoitolan toiminta laajentui lukuvuonna 2016 2017 kaikkiin alakouluihin. PopUp hammashoitolaan pilotoitu terveydenedistämisen pienryhmäohjaus koululaisille vakiintui toimintana. Lähes kaikki alakoulujen oppilaiden suun terveystarkastukset on tehty. Kahdeksas-luokkalaisten suun terveystarkastustoiminnassa pilotoitiin monihuonemallia ja kerralla kuntoon
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 16 (34) -mallia soveltaen. Alustavan analyysin peruteella toimintamallit vapauttavat sth:n aikoja laskutettavaan toimintaan. Aikuisten suunterveydenhuollon hoitoon pääsyä ja hoidon toteuttamista kehitettiin eri ammattiryhmien osaaminen hyödyntäen. Kiireettömään hoitoon pääsy oli kahden kuukauden tasolla. Tuusulan ja naapurikuntien oppilaaksiottosopimuksiin perustuen Tuusulan koulujen ulkokuntalaisoppilasmäärä kasvaa vuoteen 2019 mennessä n. 150 oppilaalla. Oppilasmäärien kasvuun varaudutaan kouluterveydenja suunterveydenhuollon palveluiden järjestämisessä. Mäntsälän oppilaaksiottosopimuksen kirjaustavan vuoksi terveyspalvelut ei pysty laskuttamaan 1.8 alkaen koulupsykologi ja -kuraattoripalveluista. Odotettavissa oleva tulonmenetys on n. 7000. Perheiden terveyspalveluissa puheterapiaostot ylittyvät. Talousarviossa palveluihin on varattu 40 000 kun samanaikaisesti palvelun tarvearvion perusteella maksusitoumuksia on myönnetty 142 547. Vastaavasti neuropsykologisiin tutkimuksiin ja kuntoutukseen on varattu 250 000 ja myönnettyjen maksusitoumusten yhteissumma on 371 263. Huomionarvoista on, että osa kustannuksista siirtyy ensi vuoteen, koska palveluntuottajat eivät psyty ottamaan uusia asiakkaita ennen vuoden vaihdetta. Valtionapulainsäädännön muutosrajoitin-järjestelmä vähentää Tuusulan kunnan valtionapuja sosiaali- ja terveysmenojen kasvaessa ennen 1.1.2019. Kunnan on siten tarkoituksenmukaista rajoittaa kasvua mm. siirtämällä toimintoja muille toimialoille jo ennen maakuntaan siirtymistä. Maakuntauudistuksen linjauksen mukaisesti koulupsykologit ja kuraattorit jäävät kuntaan. Talousarvioon 2018 esitetään kyseisten ammattihenkilöiden siirtämistä kasvatus- ja sivistystoimialalle vuoden 2018 alusta. Valmistelut siirtymisen toteuttamiseksi aloitettiin. Tuusulan valtuusto päätti 8.5.2017 Tuusulan ja Nurmijärven yhteisten työterveysyhtiöiden perustamisesta. Keski-Uudenmaan Työterveys Oy tuottaa omistajakuntien oman henkilöstön työterveyshuollon. Tuusulan omistuksessa on 45 osaketta, joiden kokonaismerkintähinta on 247 500. Uudenmaan Työterveys Oy vastaa omistajien työterveyden järjestämisvastuusta ja tuottaa markkinaehtoista työterveyspalveluja. Yhtiöstä Tuusulan osuus on 144 osaketta ja näiden kokonaismerkintähinta 160 000. Yhtiöhallitukset ovat järjestäytyneet ja operatiivisen toiminnan suunnittelutyö jatkuu. Yhtiöt aloittavat toimintansa loka-marraskuun vaihteessa. Sairaalapalvelut Sairaalapalveluiden tulojen toteuma on 48,8% ja menojen 61,7 %. Akuutti jatkohoito- ja kuntoutusosaston remontti aloitettiin tammikuussa ja on valmistunut. Remontti ei vaatinut väistötiloja, mutta siitä koitui jonkin verran haittaa päivittäiseen toimintaan. Potilaspaikkamäärä laski alimmillaan 28:n eikä ylipaikkoja ollut käytössä. Osaston kuormitus oli keskimäärin 81,02 % ja keskimääräinen hoitoaika pysyi ennallaan 7,5 päivää. Akuuttikotihoidossa tammi-heinäkuussa on hoidettu yhteensä 285 eri henkilöä ja tehty 2521 hoitokäyntiä.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 17 (34) Vainajien tilaremontti valmistui huhtikuussa. Vainajien kylmiökapasiteetti kasvoi remontin myötä yhdeksästä paikasta viiteentoista. Kiljavan sairaala toimii osana sairaalajatkohoidon ja kuntoutuksen alueellista palveluketjua. Tuusulan Kiljavan potilaspaikkakäyttö oli alkuvuodesta keskimäärin 2,1 paikkaa alle tavoitteen 14,4. Paikkakäyttö on ollut vajaata, koska veteraanikuntoutusjaksojen ja omaishoitajakuntoutusryhmien aloitus siirtyi syksyyn, intervallipaikkakäyttö on ollut aikaisempaa vähäisempää ja Kiljavan pitkäaikaishoitopaikkakäyttö pienempää. Kiljava laskutti palvelusopimuksen mukaisista käyttämättömistä potilaspaikoista yhteensä 51.313,50 euroa. Tasauslaskennan perusteella kunnan on mahdollista saada palautusta, mikäli potilaspaikkojen käyttö vuoden lopussa ylittää sopimustason. Kesä-heinäkuussa Kiljava-lähetteitä oli yhteensä 37. Yhteisvastaanotto fysiatrin kanssa käynnistettiin helmikuussa ja pilotin tuloksia arvioidaan yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa vuoden lopussa. HUS palvelusuunnitelman talousarvio on kuntayhtymän ilmoittamalla tasolla (37,085 milj. euroa). Vuoden alussa maksettiin kalliin hoidon tasausmaksun ennakkoa 1,077 milj. euroa. Kalliin hoidon tasaukselle ei ole talousarviovarausta. HUS on kesäkuun hallituksessa ilmoittanut että Tuusula saisi vuodelta 2017 ylijäämänpalautusta n. 1,4 milj. euroa. Tuusula on maksanut palveluiden käytön perusteella jäsenkuntien maksuosuuden tasausta huhtikuussa 0,7 milj. euroa ja heinäkuussa 0,7 milj. euroa. Heinäkuun lopussa jasenkunnan maksuosuuden poikkeama talousarviosta oli 0,3 %. Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhus- ja vammaispalvelujen tulojen toteuma on 55,9% ja 52,4menojen %. Tuuskodon muutto Riihikallioon toteutui joulukuussa 2016 ja uuden talon vihkiäisiä vietettiin kesäkuussa. Uuden tehostetun palveluasumisen Riihikodon toimintamalli vakiintuu vuoden 2017 aikana. Riihikalliossa on yhteensä 111 tehostettua palveluasumispaikkaa, joista osa on lyhytaikaishoidon käytössä. Kunnan omien vanhusten tehostetun palveluasumisen paikkojen sekä laitoshoitoyksiköiden käyttöaste pysyi korkeana koko viime vuoden. Vanhuspalvelujen tilanne näyttää alkuvuoden perusteella talousarvion ja vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaiselta. Tehostetun asumispalvelujen ostojen lisäys on alkuvuoden osalta taittunut ja uusia sijoituksia on pystytty tekemään Riihikodosta vapautuneille asumispaikoille. Vanhuspalvelujen osalta riski on olemassa, että suunta kääntyy syksyllä edellisvuosien tapaan ja ostopalvelut ylittävät talousarvion. Talousarvion määrärahat ostopalvelulisäyksiin täyttyivät jo ennen vuoden 2017 alkua. Henkilöstön suuret sairauspoissaolomäärät alkuvuoden aikana ovat johtaneet ennakoitua suurempaan sijaistarpeeseen ja henkilöstömenojen kasvuun. Mikäli tilanne ei muutu vuoden aikana normaalivuotta paremmaksi joudutaan talousarvioylityksiin. Tässä vaiheessa vuotta kuitenkin ennakoidaan, että tehtyjen kehittämisasioiden johdosta vanhuspalvelut pysyy osaltaan talousarviossa, mikäli em. riskit eivät toteudu.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 18 (34) Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden lukumäärä on vähentynyt kesällä keväisistä luvuista ja on heinäkuussa jo edellisvuotta alhaisemmalla tasolla. Kotihoidon käyntimäärien ja kahden hoitajan tekemien käyntien määrä kertoo kuitenkin, että kotihoidon asiakkaat ovat entistä hoidollisempia. Tilapäisen kotikäynnin asiakasmäärä on edellisvuoden tasolla. Maaliskuun alusta voimaan astuneiden kotihoidon kriteerien mukaisesti kotihoidon asiakkuus pyritään aloittamaan määräaikaisella arviointijaksolla, jonka kuluessa arvioidaan tarvittavan palvelun määrä ja toimenpiteet, joilla sitä voidaan pienentää/ poistaa. Viitteitä tämän vaikutuksesta on nähtävissä. Omaishoidon tuen saajien lukumäärä on alentunut merkittävästi vuoden aikana erityisesti yli 65-vuotiaiden omaishoidettavien osalta. Uusia omaishoidettavia tulee jatkuvasti palvelun piiriin, mutta palvelun piiristä poistuvien määrä on uusia suurempi. Vanhuspalvelujen asiakasmääriä: : Palvelu 31.7.2016 TA2017 31.7.2017 Säännöllisen kotihoidon asiakkaita 285 280 263 - joista yli 75-v 212 241 196 Tehostettu palveluasuminen, kunnan toiminta Laitoshoito, kunnan palvelut Tehostetun palveluasumisen ostot - joista kotikuntakorvausasiakkaita muu kunta maksaa Tuusulalle Tuusula maksaa toiselle kunnalle 77 111 111 41-0 93 113 103 5 3-1 1 palveluseteliasiakkaita Tehostetun palveluasumisen 5 4 4 5 jonottajat Laitoshoitopaikan jonottajat 0 0
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 19 (34) Omaishoidon tuki 65-v. täyttäneet 103 103 86 Perhehoidon asiakkaita -pitkäaikaisessa perhehoidossa 0 0 5 10 2 6 -lyhytaikaisessa perhehoidossa Vanhuspalvelujen käynti- ja päiväsuoritteet Palvelu 1-7/2016 TA2017 1-7/2017 Säännöllisen kotihoidon käynnit Tilapäisen kotihoidon käynnit Tehostetun palveluasumisen 77 334 132 000 83 419 711 717 20 130 37 600 20 646 ostojen päivät Mobiilitoiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton ja kotihoidon tiimien välisten järjestelyiden odotetaan lisäävän kotihoidon mahdollisuuksia hoitaa huonokuntoisia asiakkaita, kun välittömän työajan osuus nousee 50 %:sta 60 %:iin työjärjestelyjen optimoinnin avulla. Kotihoidon henkilöstön ajankäyttöä tehostamiseen on etsitty keinoja ja kartoitettu ongelmakohtia, jotka ovat esteenä asiakaskohtaisen välittömän työajan lisääntymiselle. Toiminnanohjausjärjestelmän, mobiilitoimintojen ja sähkölukkojen mahdollisuudet, koneellisen lääkkeiden annosjakelun, ateriaja kauppakassipalvelujen muutosten tuomia mahdollisuuksia ei ole vielä saatu riittävästi hyödynnettyä. Henkilöstön jaksamiseen on panostettava ja ryhdyttävä toimenpiteisiin suurten sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Kesällä kotiutus-ja arviointiyksikkö oli remontissa, jonka aikana asiakaspaikat vähenivät. Tilanteeseen valmistauduttiin tehostamalla kotiutumista tukevaa työtä asiakkaan kodissa ja varhaisella puuttumisella ehkäistään toimintakyvyn hiipumista ja asiakkaan siirtymistä raskaampien palvelujen tarvitsijaksi. Etelä-Tuusulan ikäihmisten päivätoiminta siirtyi remontin alta väliaikaisesti Kellokoskelle Kustaa Aadolf-taloon. Alkuvuoden aikana on hahmoteltu kehittämistoimenpiteitä, joilla päivätoiminta yhdessä kotiutusja arviointiyksikön kanssa tukisi asiakkaiden kotona asumista aikaisempaan paremmin. Vammais- ja kehitysvammapalvelujen asiakasmäärät ovat lisääntyneet viime vuoden heinäkuuhun verrattuna henkilökohtaisessa avussa ja vaikeavammaisten kuljetuspalveluissa. Kehitysvammaisten henkilöiden
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 20 (34) autetun asumisen (ympärivuorokautinen henkilökunta) sekä omaishoidon tuen asiakasmäärät ovat vähentyneet jonkin verran. Muilta osin asiakasmäärät ovat lähellä viime vuoden tasoa. Vammaispalvelujen asiakasmääriä: Vammaispalvelut 31.7.2016 TA 2017 31.7.2017 Palvelunsaajat 31.12. Kuljetuspalvelu Henkilökohtainen apu Palveluasuminen, 491 106 51 26 500 115 50 26 517 124 48 26 joista asumisyksiköissä Kehitysvammapalvelut Palvelusaajat 31.12. Työ- ja päivätoiminta 104 54 102 58 105 58 - joista toimintakeskus Kettusessa 70 6 70 8 64 9 Autettu asuminen Ohjattu asuminen 16 8 30 18 7 35 18 7 31 Tuettu asuminen 7 6 6 Pitkäaikainen perhehoito Lyhytaikainen perhehoito Pitkäaikainen laitoshoito Muut vammaispalvelut Omaishoidettavat 31.12. 96 56 90 50 89 52
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 21 (34) alle 18-vuotiaat 40 40 37 18 64-vuotiaat - 20 19 Palveluseteli, omaishoidon vapaat Kunnan omana toimintana toteutettavan kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksikön suunnittelu jatkuu yhteistyössä Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy:n kanssa. Asukasehdokkaiden haastattelut ovat päättyneet ja alustavat asiakasvalinnat on tehty kesäkuussa. Yksikkö valmistuu vuonna 2018. Henkilökohtaisen avun avustajakeskuksen valmistelu jatkuu yhdessä Keski- Uudenmaan kuntien kanssa. Avustajakeskuksen toiminta käynnistyy vuoden 2018 alussa. Kehittämis- ja hallintopalvelut Kehittämis- ja hallintopalveluissa tulojen toteuma on 306,7 % ja menojen 32,5%. Tulojen osalta ennustetta on tarkistettu. Apotin käyttöönotto etenee Tuusulassa, kun kunta merkitsi Apotin osakkeita. Käyttöönottoon liittyvät merkintä- ja aikatauluneuvottelut saatiin valmiiksi toukokuussa 2017. Apotin käyttöönotto ja siihen liittyvät tehtävät on keskitetty Tuusulan Apotti-toimistoon. Hanketta tehdään yhteistyössä Oy Apotti Ab:n, järjestelmien toimittajien ja käyttäjien sekä tietojärjestelmäpalveluiden kanssa. Suun terveydenhuolto liittyy kansalliseen potilastiedon arkistoon (KanTa) vuoden 2017 aikana. Palveluntuottajan tuotantovaikeuksista johtuen ICTkustannukset ja -toimitukset painottuvat loppuvuoteen. ICT-palvelujen määrärahan osalta muutostarve katsotaan toisen osavuosi-katsauksen yhteydessä. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toteuttamiseksi ja valtakunnallisen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon liittymisen valmiutta lisätään osallistumalla kirjaamisen Kansa-kouluhankkeeseen. Hankkeessa edistetään määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa sekä kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin, niin että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimuksia. Tilakustannuksissa on varaus Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysaseman väistötilatarpeisiin remontin takia. Kotiutus- ja arviointiyksikön remontti alkoi toukokuussa viikolla 19 ja sen on arvioitu valmistuvan lokakuun alkuun mennessä, tälle ajalle päivätoiminta tarvitsee väistötiloja. Väistötilamäärärahan osalta muutostarve katsotaan toisen osavuosikatsauksen yhteydessä. Taloussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan kuukausittain toimialan johtoryhmälle, sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja kunnanhallitukselle. Taloushallinnon järjestelmämuutokset sekä vuonna 2014 tehdyt henkilöstöhallinnon järjestelmämuutokset työllistävät edelleen toimialaa. Toukokuussa on otettu käyttöön uusi asiakirjahallintajärjestelmä CaseM. Hankinta - ja sopimusasiakirjoja siirretään myös sähköiseen TWebsopimusrekisteriin.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 22 (34) Toimialalla jatketaan palveluiden tuotteistamista ja tuotteistettujen palveluiden hintojen päivittämistä oman toiminnan kustannustietoisuuden ylläpitämiseksi sekä kuntalaskutuksen perusteiden tuottamiseksi. Sote- ja maakuntauudistukseen valmistaudutaan kartoittamalla kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita sekä tehtäviä sekä osallistumalla valmistelua tekeviin työryhmiin. Toimiala yhteensä Tasaisen kulutuksen mukaan käyttö olisi 58,3 %. Kirjanpito suljetaan pian kuukauden alussa (6-8. pvä) toimialan toteumasta puuttuu palveluostojen kustannuksia jotka kirjautuvat seuraavalle kuukaudelle. Huhtikuun osavuosikatsauksen yhteydessä toimialalle myönnettiin määrärahamuutoksia: - vammaispalveluihin lisämäärärahaa 600 000 - Tuuskodon sisäiset vuokra vähennettiin - 67 500 - lääkekeskuksen tuloja vähennettiin - 30 000 - kehittämis- ja hallintopalvelujen tuloja lisättiin 2 100 Menomuutokset 532 500 Tulomuutokset 27 900 Sosiaali- ja terveystoimen koko toimialan tulojen toteuma on 52,3% ja menojen 56,05% suhteessa muutettuun talousarvioon. Sosiaalipalveluissa talouden riskinä on lastensuojelun määräraha, joka budjetoitiin vuoden 2016 talousarvion tasoon, joka ylittyi vuonna 2016. Alkuvuonna sijaishuollon tarve väheni, toisaalta avopalveluiden tarve on lisääntynyt. Kesäaikana on tullut asiakkaita, joiden hoitoisuus edellyttää sijaishuoltoon sijoittamista ja perhehoito ei ole mahdollinen. Mielenterveyskuntoutujien osalta budjetti on myös vuoden 2016 talousarvion tasossa, vaikka tilinpäätöksessä menot ylittyivät. Mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ostopalveluista siirtyminen kunnan omaan palveluun tai kevyempiin ostopalveluihin jatkui. Ympärivuorokautisen hoidon tarve oli pienempi kuin edellisvuonna. Työmarkkinatuen määrärahasta vähennettiin arvio 60 vuotta täyttäneiden henkilöiden siirtymisestä eläkkeelle hallitusohjelman mukaisesti 1.1.2017 alkaen, mutta eläkkeen maksatus siirtyi kesäkuuhun 2017. Tammikesäkuun työmarkkinatuen piirissä olleiden asiakkaiden määrä ei ole laskenut, ja määräraha uhkaa ylittyä n. 0,1 milj. euroa. Määräahan riittävyys arvioidaan elokuun osavuosikatsauksen yhteydessä. Terveyspalvelut toteutuvat tällä hetkellä talousarvion mukaisesti. Vastaanottopalveluissa lääkäripalvelujen ostot on lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna. Lääkekeskuksen tulot eivät toteudu talousarvion mukaisina ja ennuste on tehty nyt vuoden 2016 tilinpäätöksen tasoon.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 23 (34) Vanhuspalvelujen tilanne näyttää alkuvuoden perusteella talousarvion ja vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaiselta. Tehostetun asumispalvelujen ostojen lisäys on alkuvuoden osalta taittunut ja uusia sijoituksia on pystytty tekemään Riihikodosta vapautuneille asumispaikoille. Talousarviossa 2017 oli varaus sisäiselle tilavuokralle Tuuskodon osalta, kun ei ollut tiedossa päästäänkö muuttamaan vuoden 2016 puolella vai vasta tammikuussa 2017 talousarvion tekovaiheessa. Tilavuokran varaus vähennettiin I osavuosikatsauksen yhteydessä. Vanhuspalvelujen osalta riski on olemassa, että suunta kääntyy ja ostopalvelut ylittävät talousarvion. Talousarvion määrärahat ostopalvelulisäyksiin täyttyivät jo ennen vuoden 2017 alkua. Henkilöstön suuret sairauspoissaolomäärät alkuvuoden aikana ovat johtaneet ennakoitua suurempaan sijaistarpeeseen ja henkilöstömenojen kasvuun. Tässä vaiheessa ennakoidaan, että tehtyjen kehittämisasioiden johdosta vanhuspalvelut pysyy osaltaan talousarviossa, mikäli em. riskit eivät toteudu. Vammaispalvelujen tilanne näyttää alkuvuoden perusteella vuoden 2016 kaltaiselta. Jonkin verran asiakaslisäystä ennakoidaan tapahtuvan. Heinäkuun tilanteen perusteella osavuosikatsauksen määrärahalisäys riittää. Vammaispalveluissa talousarvion riskit ovat tietyissä kasvussa olevissa palveluissa, joiden määrärahat ylittyivät jo vuoden 2016 tilinpäätöksessä vuoden 2017 talousarvion määrärahatason. Tällaisia ovat erityisesti vammaispalvelun asumispalvelut, henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelu. Vanhus- ja vammaispalveluissa on kiinnitetty aikaisempaa suurempaa huomiota talouden seurantaan ja kehitetty siihen työkaluja. Toimintayksiköissä seurataan aktiivisesti palvelujen käyttöä, henkilöstön poissaolojen määrää sekä tehdään talousseurantaa. Päätettyjä ja valmistelussa olevia kehittämistoimenpiteitä, jotka heijastuvat myös talouden tasapainottumiseen, viedään aktiivisesti eteenpäin. Palvelutarpeen muutoksista ja talouden ylitysuhista raportoidaan tarvittaessa eteenpäin. Etelä-Tuusulan terveysaseman akuutti ja jatkohoitoyksikköä ja kotiutus- ja arviointiyksikköä koskevan remontin yhteydessä kotiutus- ja arviointiyksikön hoitopaikkamäärää vähennetään tilapäisesti ja työntekijöiden työpanosta siirretään asiakkaiden kotona tapahtuvaan arviointiin ja tukeen. Kotiutus- ja arviointiyksikön toimintaa tehdään asiakkaan omassa toimintaympäristössä ja varhaisella puuttumisella ehkäistään toimintakyvyn hiipumista ja asiakkaan siirtymistä raskaampien palvelujen piiriin. Lisäksi henkilöstön sijaistarve suhteutetaan toimintaan. Remontin johdosta Etelä-Tuusulan päivätoiminta siirretään väliaikaisesti Kellokoskelle. Päivätoimintaa muutetaan niin, että se palvelee ja tukee toimintamuotona nykyistä tehokkaammin, tavoitteellisemmin ja paremmin kotona asumista. Kehitysvammaisten henkilöiden lyhyt- ja pitkäaikaisen perhehoidon lisäämistä voidaan tehostaa, kun uusi kokopäivätoiminen palveluohjaaja on aloittanut työt. Kehitysvammaisten henkilöiden sijoittumista kevyempiin tuetun ja ohjatun asumisen palveluihin edistetään mm. hyödyntämällä uusien yksityisten palveluyksiköiden tarjontaa. Tuetun asumisen ostopalvelujen siirtämistä kunnan omaksi työksi aloitetaan vuoden lopulla.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 7/2017 24 (34) Henkilökohtainen apu pyritään toteuttamaan ensisijaisesti työnantajamallilla, joka on kunnalle edullisin vaihtoehto. Ostopalveluissa hyödynnetään viime vuoden kilpailutuksen hintoja. Työnantajamallia tukevan Keski-Uudenmaan kuntien yhteisen avustajakeskuksen toiminta alkaa vuoden 2018 alussa. Kuljetuspalvelujen ohjeiden mukaiseen käyttöön kiinnitetään huomiota ohjaamalla sekä asiakkaita että takseja matkojen käytössä sekä selvittämällä matkatiedostoista mahdollista ohjeiden vastaista käyttöä. Sosiaali- ja terveystoimiala on saanut valtiolta testamenttivaroja, jotka käytetään kotiutus- ja arviointiyksikön, akuuttikuntoutus- ja jatkohoitoosaston, akuuttikotihoidon ja kotihoidon palveluketjujen ja yhteistoiminnan kehittämiseksi. Toimintasuunnitelma tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi. Tuusulan vammaispalvelut ovat Keskisuurten kuntien vertailussa kalliita. Vammaispalveluista on meneillään selvitys, jossa selvitetään myöntämisen kriteerit, palveluiden käyttö ja palveluiden tilastointitapa suhteessa muihin kuntiin. Ehdotus Esittelijä: Pirjo Vainio, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee talousseurannan tiedoksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.