51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksiin osallistuvat viranhaltijat. 52 Sosiaali- ja terveyslautakunnan sihteerin nimeäminen

Transkriptio

1 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) Aika , klo 17:02-07:19 Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 49 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 50 Pöytäkirjan tarkastus 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksiin osallistuvat viranhaltijat 52 Sosiaali- ja terveyslautakunnan sihteerin nimeäminen 53 Sosiaali- ja terveyslautakunnalle sekä -toimialalle saapuvan arvopostin kuittaaminen ja vastaanottaminen 54 Talousseuranta toukokuu Henkilökohtaisen avun avustajakeskuksen perustaminen 56 Ikäihmisten perhehoidon toimintaohje 57 Instrumenttien ja huoltotarvikkeiden sekä desinfektioaineiden hankinta, optiovuoden käyttö 58 Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset, vuosiavustukset Testamentin käyttötarkoituksen muutos 60 Viranhaltijapäätökset 61 Ilmoitusasiat 62 Kokouksen päättäminen

2 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) Saapuvilla olleet jäsenet Satu Taiveaho, puheenjohtaja Aarno Järvinen, saapui 17:34 Merja Kuusisto Liisa Palvas Erja Sarenius-Salmenkivi Mari Vainionpää Yrjö Forss Jukka Keränen Pekka Ruotsalainen Lauri Untamo, poistui 17:57 Muut saapuvilla olleet Liisa Vaahtera, hallintosihteeri, sihteeri Päivi Klami, hallinto- ja kehittämispäällikkö Jari X Luoma, vanhus- ja vammaispalvelujen päällikkö Marja-Liisa Palosaari, sosiaalipalvelujen päällikkö Susanna Pitkänen, johtajaylilääkäri Anne Hautajoki, projektiasiantuntija, poistui 16:44 Sari Juhila, vammaispalvelujen päällikkö, poistui 18:51 Arnold Korven-Korpinen, nuorisovaltuuston edustaja, poistui 18:51 Kari Friman, Kunnanhallituksen edustaja Poissa Kati Turunen Allekirjoitukset Satu Taiveaho Puheenjohtaja Liisa Vaahtera Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Forss Yrjö Kuusisto Merja Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on julkisesti nähtävillä

3 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) Liisa Vaahtera

4 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) 49 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan läsnäolijat. Ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

5 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) 50 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Yrjä Forss ja Aarno Järvinen Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Yrjö Forss ja Merja Kuusisto. Kokousjärjestystä muutettiin siten, että 55 Henkilökohtaisen avun avustajakeskuksen perustaminen käsiteltiin 51 ja 52 jälkeen. 58 puheenjohtajana toimi Pekka Ruotsalainen

6 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksiin osallistuvat viranhaltijat TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Liisa Vaahtera liisa.vaahtera@tuusula.fi hallintosihteeri Hallintosäännön 113 :n mukaan toimielimen jäsenten ja esittelijän lisäksi kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus - pormestarilla, kunnanhallituksen varapuheenjohtajilla ja kansliapäälliköllä. Toimielin päättää muiden henkilösten läsnäolo- ja puheoikeudesta. Nuorisovaltuusto voi nimetä lautakuntien kokouksiin edustajansa, jolla on läsnäolo ja puheoikeus. Nuorisovaltuuston edustajalle ei kuitenkaan ole läsnäolo-oikeutta lautakuntien erikseen rajaamissa asioissa. Toimielimen esittelijä tai puheenjohtaja voi päättää asiantuntijan kuulemisesta yksittäisessä asiassa. Asiantuntija voi olla läsnä kokouksessa asiasta käytävän keskustelun päättymiseen asti. Hallintosäännön 120 mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan esittelijänä toimii toimialajohtaja. Toimialajohtaja on tekemällään päätöksellä delegoinut toimivaltaansa siten, että sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden esittelijän toimivat sosiaali- ja terveystoimialan tulosaluepäälliköt. Ehdotus Esittelijä: Päivi Klami, hallinto- ja kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että - viranhaltijoista sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksiin vakituisesti osallistuvat esittelijän lisäksi sihteeri sekä tulosalueiden päälliköt - pyytää nuorisovaltuustoa valitsemaan jäsenistään edustajan sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksiin lautakunnan toimiajaksi - sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden kokouksiin osallistuvat lautakunnan jäsenet ja esittelijän toimii tulosaluepäällikkö, jonka tulosalueella tehtyä päätöstä oikaisuvaatimus koskee sekä lautakunnan sihteeri

7 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) ja toteaa, että - sosiaali- ja terveystoimen johtajalla ja lautakunnan puheenjohtajalla on oikeus kutsua kokouksiin asiakohtaisia asiantuntijoitaja - nuorisovaltuuston edustajana vuonna 2017 on Moona Harmanen Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

8 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) 52 Sosiaali- ja terveyslautakunnan sihteerin nimeäminen TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Liisa Vaahtera liisa.vaahtera@tuusula.fi hallintosihteeri Ehdotus Esittelijä: Päivi Klami, hallinto- ja kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveyslautakuna päättää, että - lautakunnan sihteerinä toimii hallintosihteeri ja hänen estyneenä olleessa kehittämis- ja hallintosihteeri Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

9 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) 53 Sosiaali- ja terveyslautakunnalle sekä -toimialalle saapuvan arvopostin kuittaaminen ja vastaanottaminen TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Liisa Vaahtera liisa.vaahtera@tuusula.fi hallintosihteeri Ehdotus Esittelijä: Päivi Klami, hallinto- ja kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää - valtuuttaa toimistosihteerit kuittaamaan ja vastaanottamaan toimialalle saapuvan arvopostin Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi Posti, ao henkilöt

10 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) 54 Talousseuranta toukokuu 2017 TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Liisa Vaahtera liisa.vaahtera@tuusula.fi hallintosihteeri Liitteet 1 Toukokuun talous.pdf 2 Talousarvion valmistelun perusteet.docx Asiaseloste Selvitys vuoden 2017 talousarvion laadintaperusteista on liitteenä. Toukokuun talousseuranta Sosiaalipalvelujen talousseuranta toukokuu 2017 Menojen toteuma on 36,2 % ja tulojen 25,2 % Lastensuojelun rakennemuutoksen ansiosta sijaishuollon tarve väheni ja uusia sijoituksia (12) tehtiin alkuvuonna 25 % vähemmän kuin vuonna 2016 (16). Tammi-toukokuun aikana sijaishuollossa oli 94 lasta, 17 % vähemmän kuin edellisvuonna (113). Sijaishuollon hoitovuorokausien määrä (11321) oli 23 % pienempi kuin edellisvuonna (2016: 14687). Perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista pysyi alkuvuonna samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna, 35 %, ei yltänyt talousarviossa asetettuun 40 %:n tavoitteeseen. Vastaanotto- ja arviointiyksikön kiireellisen avohuollon tukitoimityöskentelyllä on vähennetty sijaishuollon hoitovuorokausia. Tammi-toukokuussa 81 % jälkihuoltonuorista oli kunnan oman tukipalvelun piirissä. Ostopalvelujen piirissä ovat toisella paikkakunnalla asuvat jälkihuoltonuoret sekä ne asumispalvelujen tarpeessa olevat nuoret, joille ei voida järjestää riittävää jälkihuollon tukea omana toimintana. Perustoimeentulotuki siirtyi Kelalle alkaen. Kelan tiukentuneet perustoimeentulotuen myöntämisen kriteerit ja käsittelyn ruuhkautuminen alkuvuonna vaikeuttivat asiakkaiden asemaa ja lisäsivät akuutin sosiaalityön sekä harkinnanvaraisen toimeentulotuen tarvetta. Harkinnanvaraista toimeentulotukea haettiin erityisesti vuokrarästeihin. Kelasiirrosta johtuen ehkäisevää toimeentulotukea maksettiin enemmän kuin edellisvuonna.

11 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) Toimeentulotukea saaneiden talouksien määrä kunnassa vähentyi selvästi viime vuodesta. Kuukausittain tukea saavia talouksia tammi-toukokuussa oli keskimäärin 142 eli 71 % edellisvuotta vähemmän (496/kk). Mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautisessa palveluasumisessa oli tammi-toukokuussa 45 asiakasta ja hoitovuorokausia oli 6426, mikä oli 7 % vähemmän kuin vuonna 2016 (6920 vrk). Kunnan omassa asiakkaan kotiin vietävässä tukipalvelussa oli toukokuun loppuun mennessä 23 mielenterveyskuntoutujaa ja tuetun asumisen ostopalvelussa oli 13 asiakasta. Lisäksi kotikuntouttajilla oli ryhmätoiminnassa 13 asiakasta. Lisäksi asumispalvelua ostettiin tammi-toukokuussa 15 asiakkaalle päihteidenkäytön tai muun sosiaalisen syyn perusteella. Tammi- toukokuun aikana siirtyi asiakkaita ympärivuorokautisesta palveluasumisesta joko omaan asuntoon kunnan kotikuntouttajien palveluihin tai kevyemmin tuettuihin ostopalveluihin. Kustannuksia vähentävä vaikutus on noin 7600 euroa/kuukausi. Asumisen tukipalvelujen tarve on kasvava mielenterveys- päihde ja muiden sosiaalisten syiden vuoksi. Kasvu hoidetaan ensisijaisesti kunnan kahden kotikuntouttajan tukitoimilla. Mielenterveyskuntoutujien työtoiminnan kysyntä kasvaa, koska Kellokosken sairaalan työtoimintaan ei voi enää osallistua avohoidon potilaat, jotka siirtyvät erikoissairaanhoidosta kunnan palvelujen piiriin. Työtoiminnan palvelua ostetaan asiakkaan arvioidun tarpeen mukaisesti. Työtoiminnan hinta on yksityisillä palveluntuottajilla edullisempaa kuin erikoissairaanhoidolla, joten kunnan kokonaiskulut vähenevät, kustannukset siirtyvät terveyspalveluista sosiaalipalveluihin. Kunta on käynnistänyt mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen sekä työ- ja päivätoiminnan kilpailutuksen toukokuussa. Työttömien määrä on kääntynyt laskuun, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä on Uudenmaan ELY-keskuksen kuntien alueella edelleen korkea. Tuusulan pitkäaikaistyöttömien määrä oli huhtikuussa 556 (maaliskuussa 590) ja työttömyysprosentti 7,0 (maaliskuussa 7,6 %). Kunnan maksuvastuulla olevien työmarkkinatukea saaneiden määrä kasvoi alkuvuonna. Huhtikuun lopussa työmarkkinatuen saajia oli 370 (377/2016 ), joista 214 yli 300 päivää ja 156 yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneita. Kunnan rahoitusosuus työmarkkinatuesta oli huhtikuun lopussa euroa. Työttömien tilanteen seurantaa on laajennettu vuoden 2017 alusta yli 200 päivää työmarkkinatukea saaneiden ja juuri työttömäksi jääneiden osalta. Tavoitteena on ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä varhemmin aloitetuilla tukitoimilla.

12 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) Kela ryhtyy maksamaan 60-vuotiaille lähes yhtäjaksoisesti 5 vuotta työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaneille pitkäaikaistyöttömille takuueläkkeen (760,26 eur) suuruista eläketukea kesäkuusta 2017 alkaen. Tuusulan mahdollisia eläketukeen oikeutettuja henkilöitä kartoitetaan yhdessä Kelan ja Te-toimiston kanssa. Sosiaalisen kuntoutuksen työllisyysohjaajille tuli tammi-toukokuussa 65 uutta asiakasta. Asiakkuus päättyi vuoden 2017 alussa 15 henkilön osalta. Kunnan eri työllistämistoimenpitein sekä OrtonPro-hankkeen avulla on saatu alkuvuonna yhteensä 34 henkilöä pois työmarkkinatukilistalta. Toimialojen välistä yhteistyötä tehdään kuntouttavan työtoiminnan lisäämiseksi ja järjestämiseksi kunnan eri työyksiköissä. Eläkemahdollisuuksien selvittely (ELMA) on käynnissä 17 asiakkaan kohdalla. Terveyspalvelut menojen 37,2 % Terveyspalveluiden tulojen toteuma on 36% ja Valinnanvapauskokeiluhanke eteni. Tuusula, yhdessä muiden Keski- Uudenmaan kuntien kanssa, jätti hakemuksen valtionavustuksesta, jolla nykyinen Keski-Uudenmaan palvelusetelikokeilu voidaan laajentaa myös suun terveydenhuoltoon. Valtion päätöstä odotetaan. Alkuperäinen lääkärija sairaanhoitajan vastaanoton palvelusetelihankesuunnitelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa Tuusulan osuus valtion-avusta on ja omavastuuosuus Hankkeen keskeisimpänä riskinä on asiakas-, potilastietojen ja laskuliikenteen ICT ratkaisut sekä ennalta-arvaamaton valitsijoiden kustannusprofiili. Palveluntuottajille maksettavat kapitaatiokorvaukset määräytyvät yksilökohtaisesti asiakkaan iän, aikaisemman vastaanottopalveluiden käytön ja hoidollisuuden perusteella. Asiakasvalintaportaali avattiin kuntalaisille Kahden ensimmäisen viikon aikana n. 300 tuusulalaista valitsi yksityisen palveluntuottajan. Näistä 6 % on alaikäisiä, vuotiaita 65 % ja yli 65 v 29 %. Palveluntuottajille ensimmäinen korvaus maksetaan kesäkuussa ja sen jälkeen kuukausittain. Duodecimin sähköiset omahoitopalvelut ja omahoitokirjasto otettiin kuntalaisille käyttöön maaliskuussa. Mahdollisuus ohjata potilaita ja asiakkaita näiden palveluiden käyttöön on otettu huomioon hoitomallien päivityksessä.

13 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) Avopsykiatrisesta hoidosta siirtyy 60 asiakasta perusterveydenhuollon palveluihin. Potilasturvallinen siirto edellyttää toimintamallin kehittämistä yhdessä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalipalveluiden toimijoiden kanssa (mm. tuloterveystarkastukset, lääkehoidon suunnittelu, lääkäriyhteistyö, pärjäämisen tuki). Talousarviossa 2017 perustettiin psykiatrisen sairaanhoitajan toimi. Hoitaja aloitti Toiminnan käynnistyminen viivästyy, jonka vuoksi potilaat ovat edelleen erikoissairaanhoidon hoitovastuulla. Apottitoimiston yhteistyö aloitettiin ja terveyspalveluista kehitystyöhön on kohdistettu lääkärin, hammaslääkärin ja sairaanhoitajan työpanosta yhteensä 1,2 henkilötyövuotta. Työttömien ja maahanmuuttajien kohdennettuja terveystarkastuksia jatkettiin. Sairaanhoitajan terveystarkastuksia toteutui 46 ja lääkärin jatkovastaanottoja järjestettiin 19. Potilasryhmien erityistarpeiden vuoksi tarkastusten toteuttamiseen on tavanomaisesta vastaanottotapahtumista erotettu lääkärin, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan työpanosta yhteensä 1,3 htv. Tuusulan lääkekeskuksen myynti 1-5 /2017 väheni 40 % vastaavaan viime vuoden ajankohtaan nähden. Syynä ovat Järvenpään kaupungin toteuttamat muutokset: JUST terveysaseman käyttöönotto tehosti Järvenpään lääkehuoltoa ja vähensi Tuusulan toimituskertoja. Järvenpään osasto 3:n muuttaminen asumispalveluyksiköksi lopetti kokonaan lääkkeiden myymisen ko. kohteeseen. Ratkaisevinta myyntitulojen vähenemiseen on Tuuskodon siirtymisellä Riihikotoon, josta ei enää tilata lääkkeitä. PopUp-hammashoitolan toiminta laajentui lukuvuonna kaikkiin alakouluihin. PopUp hammashoitolaan pilotoitu terveydenedistämisen pienryhmäohjaus koululaisille vakiintui toimintana. Lähes kaikki alakoulujen oppilaiden suun terveystarkastukset on tehty. Kahdeksas-luokkalaisten suun terveystarkastustoimintaa pilotoitiin monihuonemallia ja kerralla kuntoon - mallia soveltaen. Analyysivaihe on menossa. Aikuisten suunterveydenhuollon hoitoon pääsyä ja hoidon toteuttamista kehitettiin eri ammattiryhmien osaaminen hyödyntäen. Kiireettömään hoitoon pääsy oli kahden kuukauden tasolla. Tuusulan ja naapurikuntien oppilaaksiottosopimuksiin perustuen Tuusulan koulujen ulkokuntalaisoppilasmäärä kasvaa vuoteen 2019 mennessä n. 150 oppilaalla. Oppilasmäärien kasvu huomioitiin kouluterveyden- ja suunterveydenhuollon palveluiden järjestämisessä.

14 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) Perheiden terveyspalveluissa neuvolassa sekä kouluterveydenhuollossa kehitettiin lakisääteisten määräaikaistarkastusten toteuttamistapaa huomioiden yksilön terveydentilan seurantatarpeet. Psykososiaalisissa palveluissa on tarkoituksena yhteistyössä sosiaalipalveluiden kanssa tunnistaa perheiden erilaiset palvelutarpeet ja kohdentaa tukitoimet mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Maakuntauudistuksen linjauksen mukaisesti koulupsykologit ja kuraattorit jäävät kuntaan. Valmistelut kyseisten ammattilaisten siirtämiseen sote:n toimialalta kassi:n vuoden 2018 alusta, aloitettiin. Tuusulan valtuusto päätti Tuusulan ja Nurmijärven yhteisten työterveysyhtiöiden perustamisesta Kunnat ovat merkinneet osakkeet, allekirjoittaneet osakassopimukset ja muodostaneet yhtiöhallitukset. Keski-Uudenmaan Työterveys Oy tuottaa omistajakuntien oman henkilöstön työterveyshuollon. Yhtiöstä Tuusulan osuus on 45 osaketta, merkintähinta Uudenmaan Työterveys Oy vastaa omistajien työterveyden järjestämisvastuusta ja tuottaa markkinaehtoista työterveyspalveluja. Yhtiöstä Tuusulan osuus on 144 osaketta, merkintähinta Yhtiöiden operatiivinen toiminnan suunnittelutyö on käynnissä ja toiminta aloitetaan lokakuussa. Sairaalapalvelut Sairaalapalveluiden tulojen toteuma on 36,1 % ja menojen 44 %. Akuutti jatkohoito- ja kuntoutusosaston remontti aloitettiin tammikuussa ja on viimeistelyvaiheessa. Remontti ei ole vaatinut väistöjä, mutta siitä on koitunut jonkin verran haittaa päivittäiseen toimintaan. Remontin aikana potilaspaikkamäärä laski alimmillaan 28:n eikä ylipaikkoja ollut käytössä. Osaston kuormitus on keskimäärin 82,2 % ja keskimääräinen hoitoaika on pysynyt ennallaan 7,8 päivää.. Akuuttikotihoidossa tammi-toukokuussa on hoidettu yhteensä 203 eri henkilöä ja tehty 1690 hoitokäyntiä. Vainajien tilaremontti valmistui huhtikuussa. Vainajien kylmiökapasiteetti kasvoi remontin myötä yhdeksästä paikasta viiteentoista. Kiljavan sairaala toimii osana sairaalajatkohoidon ja kuntoutuksen alueellista palveluketjua. Tuusulan Kiljavan potilaspaikkakäyttö oli alkuvuodesta keskimäärin 2,2 paikkaa alle tavoitteen 14,4. Paikkakäyttö on ollut vajaata, koska veteraanikuntoutusjaksojen ja omaishoitajakuntoutusryhmien aloitus siirtyi loppukevääseen, intervallipaikkakäyttö on ollut aikaisempaa

15 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) vähäisempää ja Kiljavan pitkäaikaishoitopaikkakäyttö pienempää. Toukokuussa sairaalalähetteitä oli 16. Yhteisvastaanotto fysiatrin kanssa on käynnistynyt ja pilotin tuloksia arvioidaan yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa loppuvuodesta. HUS palvelusuunnitelman talousarvio on kuntayhtymän ilmoittamalla tasolla (37,085 milj. euroa). Vuoden alussa maksettiin kalliin hoidon tasausmaksun ennakkoa 1,077 milj. euroa. Kalliin hoidon tasaukselle ei ole talousarviovarausta. HUS raportoinnin mukaan toteutuneen hoidon eurot ovat 6,2 % (2,3 milj. euroa) yli palvelusuunnitelman huhtikuussa Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhus- ja vammaispalvelujen tulojen toteuma on 38 % menojen 36,1 %. Tuuskodon muutto Riihikallioon toteutui joulukuussa 2016 ja uuden tehostetun palveluasumisen Riihikodon toimintamalli vakiintuu vuoden 2017 aikana. Riihikalliossa on yhteensä 111 tehostettua palveluasumis-paikkaa, joista osa on lyhytaikaishoidon käytössä. Kunnan omien vanhusten tehostetun palveluasumisen paikkojen sekä laitoshoitoyksiköiden käyttöaste pysyi korkeana koko viime vuoden. Vanhuspalvelujen tilanne näyttää alkuvuoden perusteella talousarvion ja vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaiselta. Tehostetun asumispalvelujen ostojen lisäys on alkuvuoden osalta taittunut ja uusia sijoituksia on pystytty tekemään Riihikodosta vapautuneille asumispaikoille. Vanhuspalvelujen osalta riski on olemassa, että suunta kääntyy ja osto-palvelut ylittävät talousarvion. Talousarvion määrärahat ostopalvelulisäyksiin täyttyivät jo ennen vuoden 2017 alkua. Henkilöstön suuret sairauspoissaolomäärät alkuvuoden aikana ovat johtaneet ennakoitua suurempaan sijaistarpeeseen ja henkilöstömenojen kasvuun. Mikäli tilanne ei muutu vuoden aikana normaalivuotta paremmaksi joudutaan talous-arvioylityksiin. Tässä vaiheessa vuotta kuitenkin ennakoidaan, että tehtyjen kehittämisasioiden johdosta vanhuspalvelut pysyy osaltaan talousarviossa, mikäli em. riskit eivät toteudu. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden lukumäärä oli vielä loppuvuodesta 2016 vuoden 2015 tasoa. Alkuvuodesta 2017 säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä on selvästi nousussa. Samanaikaisesti kotihoidon käynti-määrien ja kahden hoitajan tekemien käyntien selkeä lisääntyminen kertoo, että kotihoidon asiakkaat ovat myös entistä hoidollisempia. Tilapäisen kotikäynnin asiakasmäärä on laskusuunnassa. Maaliskuun alusta voimaan astuneiden kotihoidon kriteerien mukaisesti kotihoidon asiakkuus pyritään aloittamaan

16 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) määräaikaisella arviointijaksolla, jonka kuluessa arvioidaan tarvittavan palvelun määrä ja toimenpiteet, joilla sitä voidaan pienentää/poistaa. Tämän vaikutus ei ole vielä nähtävissä. : Vanhuspalvelujen asiakasmääriä: Palvelu TA Säännöllisen kotihoidon asiakkaita joista yli 75-v Tehostettu palveluasuminen, kunnan toiminta Laitoshoito, kunnan palvelut Tehostetun palveluasumisen ostot - joista 5 kotikuntakorvausasiakkaita muu kunta maksaa Tuusulalle Tuusula maksaa - 0 palveluseteliasiakkaita Tehostetun palveluasumisen jonottajat Laitoshoitopaikan jonottajat Omaishoidon tuki 65-v. täyttäneet Perhehoidon asiakkaita -pitkäaikaisessa perhehoidossa lyhytaikaisessa perhehoidossa

17 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) Vanhuspalvelujen käynti- ja päiväsuoritteet Palvelu 1-5/2016 TA /2017 Säännöllisen kotihoidon käynnit Tilapäisen kotihoidon käynnit Tehostetun palveluasumisen * ostojen päivät seurannassa oli arvioluku vuoden 2016 toukokuun Mobiilitoiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton ja kotihoidon tiimien välisten järjestelyiden odotetaan lisäävän kotihoidon mahdollisuuksia hoitaa huonokuntoisia asiakkaita, kun välittömän työajan osuus nousee 50 %:sta 60 %:iin työjärjestelyjen optimoinnin avulla. Kotihoidon henkilöstön ajankäyttöä tehostamiseen on etsitty keinoja ja kartoitettu ongelmakohtia, jotka ovat esteenä asiakaskohtaisen välittömän työajan lisääntymiselle. Toiminnanohjausjärjestelmän, mobiilitoimintojen ja sähkölukkojen mahdollisuudet, koneellisen lääkkeiden annosjakelun, ateriaja kauppakassipalvelujen muutosten tuomia mahdollisuuksia ei ole vielä saatu riittävästi hyödynnettyä. Henkilöstön jaksamiseen on panostettava ja ryhdyttävä toimenpiteisiin suurten sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Kotiutus-ja arviointiyksikkö valmistautuu remonttiin, jonka aikana asiakaspaikat vähenevät. Tilanteeseen valmistaudutaan tehostamalla kotiutumista tukevaa työtä asiakkaan kodissa ja varhaisella puuttumisella ehkäistään toimintakyvyn hiipumista ja asiakkaan siirtymistä raskaampien palvelujen tarvitsijaksi.. Etelä-Tuusulan ikäihmisten päivätoiminnan remontin aikaisia väliaikaisjärjestelyjä on suunniteltu. Samalla on hahmoteltu kehittämistoimenpiteitä, joilla päivätoiminta yhdessä kotiutusja arviointiyksikön kanssa tukisi asiakkaiden kotona asumista aikaisempaan paremmin. Vammais- ja kehitysvammapalvelujen asiakasmäärät ovat lisääntyneet viime vuoden maaliskuuhun verrattuna selvästi henkilökohtaisessa avussa ja vaikeavammaisten kuljetuspalveluissa. Kehitysvammaisten henkilöiden autetun asumisen (ympärivuorokautinen henkilökunta) sekä omaishoidon tuen asiakasmäärä ovat vähentyneet jonkin verran. Muilta osin asiakasmäärät ovat lähellä viime vuoden tasoa. Vammaispalvelujen asiakasmääriä:

18 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) Vammaispalvelut TA Palvelunsaajat Kuljetuspalvelu Henkilökohtainen apu Palveluasuminen, joista asumisyksiköissä Kehitysvammapalvelut Palvelusaajat Työ- ja päivätoiminta joista toimintakeskus Kettusessa Autettu asuminen Ohjattu asuminen Tuettu asuminen Pitkäaikainen perhehoito Lyhytaikainen perhehoito Pitkäaikainen laitoshoito Muut vammaispalvelut Omaishoidettavat alle 18-vuotiaat vuotiaat

19 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) Palveluseteli, omaishoidon vapaat Kunnan omana toimintana toteutettavan kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksikön suunnittelu jatkuu yhteistyössä Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy:n kanssa. Asukasehdokkaiden haastattelut ovat päättymässä ja alustavat asiakasvalinnat tehdään alkukesän aikana. Yksikkö valmistuu vuonna Henkilökohtaisen avun avustajakeskuksen valmistelu jatkuu yhdessä Kes-ki- Uudenmaan kuntien kanssa. Kehittämis- ja hallintopalvelut Kehittämis- ja hallintopalveluissa tulojen toteuma on 142,3 % ja menojen 21,1 %. Tulojen osalta ennustetta on tarkistettu Tuusulan Apottitoimisto perustettiin ja toiminta alkoi Suun terveydenhuolto liittyy kansalliseen potilastiedon arkistoon (KanTa) vuoden 2017 aikana. Palveluntuottajan tuotantovaikeuksista johtuen ICT-kustannukset ja -toimitukset painottuvat loppuvuoteen. ICT-palvelujen määrärahan osalta muutostarve katsotaan toisen osavuosi-katsauksen yhteydessä. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toteuttamiseksi ja valtakunnallisen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon liittymisen valmiutta lisätään osallistumalla kirjaamisen Kansakouluhankkeeseen. Hankkeessa edistetään määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa sekä kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin, niin että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimuksia. Tilakustannuksissa on varaus Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysaseman väistötilatarpeisiin remontin takia. Kotiutusja arviointiyksikön remontti alkoi toukokuussa viikolla 19 ja sen on arvioitu valmistuvan lokakuun alkuun mennessä, tälle ajalle päivätoiminta tarvitsee väistötiloja. Väistötilamäärärahan osalta muutostarve katsotaan toisen osavuosikatsauksen yhteydessä.

20 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) Taloussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan kuukausittain toimialan johtoryhmälle, sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja kunnanhallitukselle. Taloushallinnon järjestelmämuutokset sekä vuonna 2014 tehdyt henkilöstöhallinnon järjestelmämuutokset työllistävät edelleen toimialaa. Toukokuussa on otettu käyttöön uusi asiakirjahallintajärjestelmä CaseM. Hankinta - ja sopimusasiakirjoja siirretään myös sähköiseen TWebsopimusrekisteriin. Toimiala yhteensä Toimialalla jatketaan palveluiden tuotteistamista ja tuotteistettujen palveluiden hintojen päivittämistä oman toiminnan kustannustietoisuuden ylläpitämiseksi sekä kuntalaskutuksen perusteiden tuottamiseksi. Sote- ja maakuntauudistukseen valmistaudutaan kartoittamalla kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita sekä tehtäviä sekä osallistumalla valmistelua tekeviin työryhmiin. Sosiaali- ja terveystoimen koko toimialan tulojen toteuma on 35,3 % ja menojen 39,1%. Sosiaalipalveluissa talouden riskinä on lastensuojelun määräraha, joka budjetoitiin vuoden 2016 talousarvion tasoon, joka ylittyi vuonna Alkuvuonna sijaishuollon tarve on vähentynyt, toisaalta avopalveluiden tarve on lisääntynyt. Mielenterveyskuntoutujien osalta budjetti on myös vuoden 2016 talousarvion tasossa, vaikka tilinpäätöksessä menot ylittyivät. Mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ostopalveluista siirtyminen kunnan omaan palveluun tai kevyempiin ostopalveluihin jatkui. Ympärivuorokautisen hoidon tarve oli pienempi kuin edellisvuonna. Työmarkkinatuen määrärahasta vähennettiin arvio 60 vuotta täyttäneiden henkilöiden siirtymisestä eläkkeelle hallitusohjelman mukaisesti alkaen, mutta eläkkeen maksatus siirtyi kesäkuuhun Tammi-maaliskuun

21 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) työmarkkinatuen piirissä olleiden asiakkaiden määrä kuitenkin lisääntyi. Määräraha riittävyys arvioidaan elokuun osavuosikatsauksen yhteydessä. Terveyspalvelut toteutuvat tällä hetkellä talousarvion mukaisesti. Vastaanottopalveluissa lääkäripalvelujen ostot on lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna. Lääkekeskuksen tulot eivät toteudu talousarvion mukaisina ja ennuste on tehty nyt vuoden 2016 tilinpäätöksen tasoon. Vanhuspalvelujen tilanne näyttää alkuvuoden perusteella talousarvion ja vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaiselta. Tehostetun asumispalvelujen ostojen lisäys on alkuvuoden osalta taittunut ja uusia sijoituksia on pystytty tekemään Riihikodosta vapautuneille asumispaikoille. Talousarviossa 2017 oli varaus sisäiselle tilavuokralle Tuuskodon osalta, kun ei ollut tiedossa päästäänkö muuttamaan vuoden 2016 puolella vai vasta tammikuussa 2017 talousarvion tekovaiheessa. Vanhuspalvelujen osalta riski on olemassa, että suunta kääntyy ja ostopalvelut ylittävät talousarvion. Talousarvion määrärahat ostopalvelulisäyksiin täyttyivät jo ennen vuoden 2017 alkua. Henkilöstön suuret sairauspoissaolomäärät alkuvuoden aikana ovat johtaneet ennakoitua suurempaan sijaistarpeeseen ja henkilöstömenojen kasvuun. Tässä vaiheessa ennakoidaan, että tehtyjen kehittämisasioiden johdosta vanhuspalvelut pysyy osaltaan talousarviossa, mikäli em. riskit eivät toteudu. Vammaispalvelujen tilanne näyttää alkuvuoden perusteella vuoden 2016 kaltaiselta. Jonkin verran asiakaslisäystä ennakoidaan tapahtuvan. Koska vuoden 2017 talousarvio on viime vuoden tilinpäätöstä alhaisempi, ennakoidaan talousarvion ylittyvän n Tämä ei ole kasvua vaan jatkoa jo viime vuonna tai edellisvuonna syntyneelle palvelutarpeelle. Lisämääräraha myönnettiin osavuosikatsauksessa. Vammaispalveluissa talousarvion riskit ovat tietyissä kasvussa olevissa palveluissa, joiden määrärahat ylittivät jo vuoden 2016 tilinpäätöksessä vuoden 2017 talousarvion määrärahatason. Tällaisia ovat erityisesti vammaispalvelun asumispalvelut, henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelu. Vanhus- ja vammaispalveluissa on kiinnitetty aikaisempaa suurempaa huomiota talouden seurantaan ja kehitetty siihen työkaluja. Toimintayksiköissä seurataan aktiivisesti palvelujen käyttöä, henkilöstön poissaolojen määrää sekä tehdään talousseurantaa. Päätettyjä ja valmistelussa olevia kehittämistoimenpiteitä, jotka heijastuvat myös talouden tasapainottumiseen, viedään aktiivisesti eteenpäin. Palvelutarpeen muutoksista ja talouden ylitysuhista raportoidaan tarvittaessa eteenpäin.

22 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) Etelä-Tuusulan terveysaseman akuutti ja jatkohoitoyksikköä ja kotiutus- ja arviointiyksikköä koskevan remontin yhteydessä kotiutus- ja arviointiyksikön hoitopaikkamäärää vähennetään tilapäisesti ja työntekijöiden työpanosta siirretään asiakkaiden kotona tapahtuvaan arviointiin ja tukeen. Kotiutus- ja arviointiyksikön toimintaa tehdään asiakkaan omassa toimintaympäristössä ja varhaisella puuttumisella ehkäistään toimintakyvyn hiipumista ja asiakkaan siirtymistä raskaampien palvelujen piiriin. Lisäksi henkilöstön sijaistarve suhteutetaan toimintaan. Remontin johdosta Etelä-Tuusulan päivätoiminta siirretään väliaikaisesti Kellokoskelle. Päivätoimintaa muutetaan niin, että se palvelee ja tukee toimintamuotona nykyistä tehokkaammin, tavoitteellisemmin ja paremmin kotona asumista. Kehitysvammaisten henkilöiden lyhyt- ja pitkäaikaisen perhehoidon lisäämistä voidaan tehostaa, kun uusi kokopäivätoiminen palveluohjaaja aloittaa työt maaliskuun puolivälissä. Kehitysvammaisten henkilöiden sijoittumista kevyempiin tuetun ja ohjatun asumisen palveluihin edistetään mm. hyödyntämällä uusien yksityisten palveluyksiköiden tarjontaa. Tuetun asumisen ostopalvelujen siirtämistä kunnan omaksi työksi aloitetaan vuoden lopulla. Henkilökohtainen apu pyritään toteuttamaan ensisijaisesti työnantajamallilla, joka on kunnalle edullisin vaihtoehto. Ostopalveluissa hyödynnetään viime vuoden kilpailutuksen hintoja. Työnantajamallia tukevan Keski-Uudenmaan kuntien yhteisen avustajakeskuksen perustamista valmistellaan niin, että toiminta voisi alkaa vuoden 2018 alussa. Kuljetuspalvelujen ohjeiden mukaiseen käyttöön kiinnitetään huomiota ohjaamalla sekä asiakkaita että takseja matkojen käytössä sekä selvittämällä matkatiedostoista mahdollista ohjeiden vastaista käyttöä. Sosiaali- ja terveystoimiala on saanut valtiolta testamenttivaroja, jotka käytetään kotiutus- ja arviointiyksikön, akuuttikuntoutus- ja jatkohoitoosaston, akuuttikotihoidon ja kotihoidon palveluketjujen ja yhteistoiminnan kehittämiseksi. Toimintasuunnitelma tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi. Tuusulan vammaispalvelut ovat Keskisuurten kuntien vertailussa kalliita. Vammaispalveluista tehdään vuonna 2017 selvitys, jossa selvitetään myöntämisen kriteerit, palveluiden käyttö ja palveluiden tilastointitapa suhteessa muihin kuntiin.

23 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) Ehdotus Esittelijä: Päivi Klami, hallinto- ja kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee talousseurannan tiedoksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

24 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) 55 Henkilökohtaisen avun avustajakeskuksen perustaminen TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Sari Juhila sari.juhila@tuusula.fi vammaispalvelujen päällikkö Liitteet 1 Avustajakeskus perustamissuunnitelma docx 2 Avustajakeskus kustannusten jakautuminen xlsx 3 Yhteistoimintasopimus doc 4 Vammaisneuvoston lausunto.doc Valmistelun taustaa Hyvinkään ja Järvenpään kaupunkien, Mustijoen perusturvan (Mäntsälän ja Pornaisten kunnat) sekä Nurmijärven ja Tuusulan kuntien edustajat ovat valmistelleet yhteisen henkilökohtaisen avun avustajakeskuksen perustamista. Valmistelutyöhön on osallistunut vammaispalvelujen ja henkilöstöhallinnon johtavia viranhaltijoita, esimiehiä ja työntekijöitä. Tuusulan kunnasta valmisteluun ovat osallistuneet vammaispalvelujen päällikkö Sari Juhila, henkilöstöjohtaja Harri Lipasti, palvelussuhde-esimies Sirpa Piiroinen sekä vanhus- ja vammaispalvelujen päällikkö Jari Luoma. Avustajakeskus tarjoaa henkilökohtaisten avustajien työnantajille avustajien palkanmaksuun ja muhin työnantajavelvoitteisiin sekä rekrytointiin liittyviä palveluja. Neuvontaa ja ohjausta annetaan myös henkilökohtaisille avustajille. Avustajakeskuksen perustamiseen tarve liittyy kuntien velvoitteisiin tarjota henkilökohtaisten avustajien työnantajille ohjausta ja neuvontaa työantajuudesta suoriutumiseksi sekä järjestää tarvittavat sijaispalkanmaksajapalvelut. Tällä hetkellä kunnat ovat järjestäneet sijaismaksajapalveluja joko omana toimintana tai ostopalveluna tilitoimistoilta tai näiden yhdistelmänä. Omana palveluna järjestettävä palvelu on kunnissa pääosin yhden asiaan kouluttautuneen työntekijän varassa ja sen vuoksi haavoittuva. Ostopalveluna hankittu sijaismaksajapalvelu puolestaan on toiminut huonosti, koska henkilökohtaisen avun palkanlaskenta, neuvonta ja ohjaus vaativat erityisosaamista, jota tilitoimistoilla ei ole. Palveluntuottajien vaihtumiset ja palveluntuottajan henkilökunnan vaihtuminen ei ole mahdollistanut palvelun sujuvaa toteutumista. Neuvontaa ja ohjausta työnantajavelvoitteista antavat myös vammaispalvelun sosiaalityöntekijät ja muu vammaispalvelun henkilökunta, samoin he ovat rajallisten resurssien puitteissa avustaneet avustajien rekrytoinnissa ja sijaisten hankinnassa. Henkilökohtaisen avun käyttäjien määrän jatkuvasti kasvaessa tarve sijaismaksajapalveluihin, neuvontaan, ohjaukseen ja rekrytointiapuun on lisääntynyt. Näiden palvelujen toteuttamiseen tarvitaan uusia toimivampia ratkaisuja.

25 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) Tuusulassa henkilökohtaisen avun piirissä on tällä hetkellä 123 asiakasta, joista noin 80:n palvelu toteutetaan kokonaan tai osittain työnantajamallilla. Henkilökohtaisen avun asiakasmäärän arvioidaan edelleen kasvavan asiakkaalla vuosittain. Henkilökohtaisen avun kokonaiskustannukset ilman kunnan järjestämien sijaismaksajapalvelujen kuluja olivat euroa vuonna 2016 (v. 2015: ). Tästä työnantajamallilla järjestettyjen palvelujen kustannukset olivat euroa eli 69 % (v. 2015: ja 77 %) ja ostopalveluna hankitun henkilökohtaisen avun kustannukset euroa eli 31 % (v. 2015: ja 23 %). Tuusulan kunnassa sijaismaksajapalveluja hoitaa yksi henkilöstöhallinnossa työskentelevä palkkasihteeri, jonka työajasta tähän tehtävään kuluu noin 80 % (0,8 htv). Avustajapalkkojen hoitamista varten on hankittu oma palkkaohjelma, joka on yhteydessä KuntaPron järjestelmään. Henkilöstö- ja muut kustannukset sijaismaksajapalvelun hoitamisesta ovat vuonna euroa. Kustannuksiin ei sisälly sosiaalityöntekijöiden työpanosta. Nykyinen lainsäädäntö Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulain mukainen palvelu, johon vaikeavammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus. Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua kolmella tavalla: 1. Kunta korvaa vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. 2. Kunta antaa vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen. 3. Oma tai ostopalvelu. Kunta hankkii vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestää palvelun itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Tällä hetkellä voimassa oleva laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista edellyttää, että vaikeavammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa, jos palvelu toteutetaan työnantajamallilla. Palvelun toteuttaminen työnantajamallilla tarkoittaa, että vammainen henkilö toimii avustajansa työnantajana ja saa kunnalta korvauksen avustajan palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin sekä muihin kohtuullisiin avustajasta aiheutuviin välttämättömiin kustannuksiin. Työnantajamallilla toteutetussa henkilökohtaisessa avussa tulee työsuhteessa noudatettavaksi yleinen työlainsäädäntö, mm. työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, vuorotteluvapaalaki, opintovapaalaki, laki nuorista työntekijöistä ja yhdenvertaisuuslaki. Henkilökohtaisten avustajien työehtosopimusta noudatetaan, mikäli työnantaja on Henkilökohtaisten avustajien työantajaliiton (Heta-liitto ry) jäsen. Työsuhdetta koskevat myös työeläkelainsäädäntö, lakisääteinen tapaturmavakuutus, vapaaehtoinen ryhmähenkivakuutus sekä laki työterveyshuollosta.

26 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) Vireillä olevat lainsäädäntöön ja järjestämistapaan liittyvät muutokset Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän (VALAS) teki ehdotuksensa lainsäädännön uudistamisesta edellisellä hallituskaudella. Työryhmän työtä on jatkettu tällä hallituskaudella edellisen ehdotuksen pohjalta. Ehdotus on parhaillaan lausuntokierrokselle ja uuden vammaispalvelulain pitäisi tulla voimaan alkaen. Henkilökohtainen apu tulee palvelujen toteuttamistapana entisestään korostumaan ja laajentamaan palvelujen käyttäjien määrää. Sipilän hallituksen ohjelman mukaan vammaislainsäädännön uudistamisen tulee tapahtua niin, että uudistukset eivät saa lisätä julkisen talouden menoja. VALAS-työryhmän ehdotukset olisivat kokonaisuudessaan lisänneet vammaispalvelujen kustannuksia 22 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö antoi tehtäväksi selvitysmies Kalle Könkkölälle esittää vaihtoehtoisia malleja, miten hallitusohjelman tavoitteet kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseksi voidaan saavuttaa vammaispalveluja koskevan lainsäädännön osalta niin, että samalla turvataan vammaisten henkilöiden oikeus riittäviin ja tarpeenmukaisiin palveluihin. Könkkölän raportti sisältää mm. maakunnallisten henkilökohtaisten avun keskusten perustamisen tukemaan työantajuutta, avustamaan palkanmaksussa ja rekrytoinnissa sekä hoitamaan avustajavälitystä. Järjestämiskuntayhtymään ja maakuntahallintoon siirtyminen Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula suunnittelevat yhteisen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskuntayhtymän perustamista alkaen. Lisäksi on valmisteilla siirtyminen maakuntahallintoon alkaen. Keski-Uudenmaan Avustajakeskuksen toiminta on liitettävissä näihin uusiin järjestämis- ja tuotantomalleihin. Avustajakeskuksia Suomessa Suomessa toimii tällä hetkellä vähintään kymmenen erityyppistä henkilökohtaisen avun avustajakeskusta, jotka tarjoavat palveluja henkilökohtaisen avun päätöksen saaneille henkilöille. Keskuksia toimii mm. Lahdessa, Kouvolassa, Kuopiossa ja Varsinais-Suomen alueella. Keskusten ydintehtäviä ovat palkanlaskenta, ohjaus ja neuvonta sekä rekrytointiapu. Osa keskuksista järjestää myös koulutusta vammaisuudesta tai henkilökohtaisena avustajana toimimisesta. Osa keskuksista tarjoaa työnohjausta sekä avustajille että työnantajille. Keskukset toimivat kunnallisina tai kuntien sekä järjestöjen rahoittamina. Osassa kunnista on palkattu työntekijöitä, jotka antavat perehdytystä ja ohjausta työnantajana tai palvelunkäyttäjänä toimimiseen.

27 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) Työnantajien ja avustajien määrät, palkkojen ja ostopalvelujen kustannukset Henkilökohtaisen avun piirissä oleva asiakkaat, joilla oli voimassaoleva päätös ( ): Kunta Hyvinkää Järvenpää Mustijoen perusturva Nurmijärvi Tuusula Henkilökohtaisen avun työnantajamallin palkkakustannukset sekä ostopalvelukustannukset vuonna 2016: Kunta Työnantaja-mallin kustannukset (sis. vakuutukset, vähennetty alv) Ostopalvelun kustannukset Kustannukset yhteensä Hyvinkää Järvenpää Mustijoen perusturva Nurmijärvi Tuusula Henkilökohtaisen avun asiakasmäärät koko vuoden aikana vuonna 2016 ja ennuste 2017: Kunta Asiakkaat, joilla hk-avun päätös 2016 Työnantajaasiakkaat 2016 Avustajat 2016, joille maksettu palkkaa Ennuste hk-avun asiakkaat 2017 Hyvinkää Järvenpää Mustijoen pt Nurmijärvi Tuusula Yhteensä Henkilökohtaisen avun asiakasmäärät joulukuussa 2016:

28 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) Kunta Asiakkaat, joilla hk-avun päätös 12/2016 Työnantajaasiakkaat 12/2016 Avustajat 12/2016, joille maksettu palkkaa Avustajat 12/2016, joilla työsopimus (arvio) Hyvinkää Järvenpää Mustijoen pt Nurmijärvi Tuusula Yhteensä Toimintamallien kustannusten vertailua: Sijaismaksajapalvelujen ja työnantajuuteen liittyvien ohjaus- ja neuvontapalvelujen arvioidut kustannukset nykyisillä toimintamalleilla vuonna 2017: Kunta Ulkoiset HallinnollisetKunnan Kunnan Yhteensä kustannuksetkustannukset, henkilötyövuodet henkilötyövuosien tilat yms. kustannukset ALV 0 % Hyvinkää Järvenpää , Mustijoen perusturva tiedot puuttuvat Nurmijärvi , Tuusula , Ulkoiset kustannukset sisältävät mm. tilitoimistokustannuksia ja ohjelmistokustannuksia. Kunnan henkilötyövuodet eivät sisällä sosiaalityöntekijöiden työpanosta ohjaus- ja neuvontapalveluihin nykytilanteessa. Sosiaalityöntekijöiden käyttämä työmäärä ohjaus- ja neuvontapalveluihin eroavat kunnittain. Avustajakeskuksen arvioidut kustannukset Avustajakeskuksen toimintakustannukset vuonna 2018 ovat: Ulkoiset Tilat, hallinto kustannukset (palkanmaksuohjelmistokulut, Avustajakeskuksen Henkilöstökustannukset Yhteensä henkilötyövuodet

29 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) muut ohjelmistokulut) Vertailu kustannuksista työnantajamallilla ostopalvelumallilla Kustannusten vertailun perusteella henkilökohtaisen avun järjestäminen työnantajamallilla on vähintään noin 25 % edullisempaa kuin palvelun hankkiminen ostopalveluna, kun kustannuksiin on laskettu mukaan myös avustajakeskuksesta aiheutuvat kustannukset. Osa henkilökohtaisen avun käyttäjistä tarvitsee palvelun jatkossakin ostopalveluna, koska työnantajavelvoitteiden hoitaminen ei ole mahdollista avusta ja ohjauksesta huolimatta. Arvio eri kunnille tulevasta maksuosuudesta vuonna 2018 Avustajakeskuksesta aiheutuvien kustannusten arvioidaan vuonna 2018 olevan Tuusulan kunnan osalta euroa. Kustannukset riippuvat työantajien ja maksettujen palkkojen määrästä yhteistoimintasopimuksen määrittämällä tavalla sekä siitä, liittyvätkö kaikki Keski-Uudenmaan kunnat avustajakeskukseen. Avustajakeskuksen palvelut Avustajakeskuksen palveluja ovat: lakisääteisten työnantajavelvoitteiden hoitaminen ja/tai niissä avustaminen: palkkahallinto, sijaispalkanmaksajuus vakuutukset työterveyshuolto neuvonta- ja ohjauspalvelut työsuhteeseen liittyvissä asioissa työnantajille tarkoitetut työnantajavelvoitteisiin ja oikeuksiin liittyvät koulutukset tuki avustajien rekrytointiin avustajien sijaisvälitys. Avustajakeskuksen toiminta laajenee vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa palveluihin tulevat kuulumaan lakisääteisten työnantajavelvoitteiden hoitaminen ja niissä avustaminen sekä työsuhteeseen liittyvä ohjaus ja neuvonta. Seuraavissa vaiheissa tulevat mukaan työnantajien koulutus, tuki avustajien rekrytointiin ja sijaisvälitys. Palvelut ovat vammaispalvelulain tarkoittamaa työnantajuuteen liittyvää ohjausta ja apua, joka on vammaisille henkilöille maksutonta. Avustajakeskuksen hallinto

30 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) Avustajakeskuksen hallinnosta ja sitä koskevasta päätöksenteosta vastaa Hyvinkään kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta. Yhteistoiminnan järjestämistä varten perustetaan sopimuskuntien nimeämistä johtavista sosiaalitoimen viranhaltijoista koostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on keskuksen talousarvioesityksen valmistelu ja esitysten tekeminen keskuksen toiminnan kehittämis- ja muutostarpeista, sekä sopimusosapuolten välisen yhteistyön järjestäminen. Ohjausryhmä voi tehdä harkintansa mukaan sopimuskunnille esityksiä sopimuksen tai perustamissuunnitelman muutoksista. Päätösehdotus Valmistelijaryhmä esittää, että kuntien yhteinen Keski-Uudenmaan avustajakeskus perustetaan alkaen. Avustajakeskuksen jäsenkuntina ovat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä ja Pornainen (Mustijoen perusturva), Nurmijärvi sekä Tuusula. Vastuukuntana toimii Hyvinkään kaupunki. Tuusulan kunnassa henkilökohtaisen avun sijaispalkanmaksua on hoitanut konsernipalvelujen henkilöstöhallinnossa oleva palkkasihteeri yhteistyössä vammaispalvelujen työntekijöiden kanssa. Tämän vuoksi asia tulee käsitellä sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa että kunnanhallituksessa. Palkkasihteeri siirtyy liikkeen luovutuksella Hyvinkään kaupungin palvelukseen ja ennen päätöksen tekoa käydään yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Ehdotus Esittelijä: Päivi Klami, hallinto- ja kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että Tuusulan kunta liittyy Keski-Uudenmaan Avustajakeskukseen alkaen liitteenä olevan perustamissuunnitelman ja yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Avustajakeskuksen perustamista varten vuoden 2018 sosiaali- ja terveystoimen talousarvioon varataan tarvittavat määrärahat yhteistoimintasopimus tulee kuntaa sitovaksi, vaikka osa kunnista jättäisi liittymättä avustajakeskukseen ja valtuuttaa sosiaali- ja terveyslautakunnan muokkaamaan perussopimusta niin, että se kattaa vain mukaan liittyneet kunnat sosiaali- ja terveysjohtaja valtuutetaan tekemään perustamissuunnitelmaan ja yhteistoimintasopimukseen mahdollisesti tarvittavat vähäiset muutokset. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

31 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) 56 Ikäihmisten perhehoidon toimintaohje TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Jari Luoma jari.luoma@tuusula.fi vanhus- ja vammaispalvelujen päällikkö Liitteet 1 Ikäihmisten perhehoidon toimintaohje 2017.doc 2 Tuntiperusteisen ikäihmisten perhehoidon hoitopalkkiot ym 2017.doc 3 Ikääntyneiden perhehoidon toimintaohjeeseen tehdyt muutokset.doc 4 Hoitopalkkiot ym 2017.doc Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi ikäihmisten perhehoidon toimintaohjeen Laki perhehoitolain muuttamisesta (510/2016) tuli voimaan Lakimuutosten johdosta toimintaohjetta on tarpeen tarkentaa tarvittavilta osin. Lakimuutokset koskevat perhehoitajien vähimmäispalkkion ja vähimmäisvapaiden määrää, hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestämistä sekä perhekodissa hoidettavien enimmäismäärää. Lisäksi ikäihmisten perhehoidon käynnistämisen jälkeen saatujen kokemusten pohjalta on havaittu tarpeita toimintaohjeen muutoksiin. Ikäihmisten perhehoidon toimintaohjeen päivitys on valmisteltu Keski- Uudenmaan sote- aluemallin Perhehoidon työryhmässä kuntayhteistyönä. Muutokset esitetään toteutettaviksi samanlaisina kaikkien mukana olevien kuntien (Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula) osalta. Ikääntyneiden perhehoidon päivitetty toimintaohje on liitteenä 1. Luettavuuden helpottamiseksi oheismateriaalina on aiemmin hyväksytty ikäihmisten perhehoidon toimintaohje, johon on merkitty nyt päivityksen yhteydessä esitettävät muutokset erilaisin korostuksin. Päivitetyn perhehoidon toimintaohjeen mukaan perhehoidon yhtenä muotona on osavuorokautinen perhehoito, toimintaohje luku Osavuorokautinen perhehoito voi olla myös tuntiperusteista, jos perhehoito on kestoltaan enintään 3 tuntia kerta. Tämä tuntiperusteinen perhehoidon muoto vaatii perhehoitajalle maksettavan tunti-, kulu- ja käynnistämiskorvausten vahvistamisen. Muilta osin perhehoitajalle maksettavien hoitopalkkioiden, kulukorvausten ja käynnistämiskorvausten osalta asiaa valmistellaan vielä Keski-Uudenmaan kuntayhteistyönä ja tuodaan myöhemmin päätöksentekoon.

32 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) Lisätiedot: Jari Luoma, vanhus- ja vammaispalvelujen päällikkö, puh Liitteet Liite 1 Ikääntyneiden perhehoidon päivitetty toimintaohje Liite 2 Tuntihoitona annettavan ikäihmisten perhehoidon tunti-, kulu- ja käynnistämiskorvaukset Oheismateriaali Oheismateriaali 1 Ikääntyneiden perhehoidon toimintaohjeeseen tehtävät muutokset. Oheismateriaali 2 Ikäihmisten perhehoidosta maksettavien hoitopalkkioiden, kulukorvausten ja käynnistämiskorvaukset vuonna 2017 Ehdotus Esittelijä: Päivi Klami, hallinto- ja kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan ikäihmisten perhehoidon toimintaohjeen alkaen voimaan tulevaksi; hyväksyä liitteenä olevan tuntihoitona annettavan ikäihmisten perhehoidon tunti-, kulu- ja käynnistämiskorvaukset alkaen voimaan tulevaksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Sosiaali- ja terveyslautakunta valtuuttaa sosiaali- ja terveystoimenjohtajan tekemään toimintaohjeeseen mahdollisesti tarvittavat vähäiset muutokset Tiedoksi Vanhussosiaalityö, Vanhuspalvelujen päällikkö Marjo Liimatainen

33 Tuusulan kunta Pöytäkirja 6/ (51) 57 Instrumenttien ja huoltotarvikkeiden sekä desinfektioaineiden hankinta, optiovuoden käyttö TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Pirkko Letto pirkko.letto@tuusula.fi johtava hammaslääkäri Asiaselostus Seudullinen hankintakeskus kilpailutti vuonna 2014 Tuusulan kunnan suunterveydenhuollon tarveaineet, suun terveydenhuollon käsi-instrumentit, suunterveydenhuollon oikomistarvikkeet sekä huoltotarvikkeet ja desinfektioaineet. Tuusula on irtautunut hankintapalvelukeskusyhteistyöstä Sen aikana laaditut sopimukset kuitenkin sitovat Tuusulaa. Toimialan johtosäännön mukaan lautakunta päättää palveluiden ostamisesta. Tältä osin kuitenkin Seudullisen hankintapalvelukeskuksen tekemät sopimukset olivat kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti voimassa ilman lautakunnan käsittelyä, koska toimivalta oli siirretty seudulliselle toimijalle. Nykyinen sopimuskausi on alkuperäiseltä kestoltaan voimassa saakka, ja sopimuksen mukaan siinä on enintään kaksi (2) kertaa yhden (1) vuoden optiokausi. Tuusula on käyttänyt yhden optiokauden sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen mukaisesti. Palvelu on ollut sopimuksen mukaista ja sen jatkaminen on perusteltua. Suun terveydenhuolto on halukas jatkamaan sopimusta kilpailutuksessa valittujen toimijoiden kanssa toisen optiokauden ajan Optiosta on päätettävä sopimuksen voimassaoloaikana, ja nykyinen sopimuskausi päättyy Ehdotus Esittelijä: Päivi Klami, hallinto- ja kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää käyttää nykyisten Plandent Oy:n, Herpola Oy:N, Hammasväline Oy:n ja Suomi 3 M Oy:n kanssa tehtyjen sopimuksen mahdollistaman viimeisen optiovuoden oikeuttaa johtajaylilääkärin allekirjoittamaan sopimuksen option käytöstä -tarkastaa ja hyväksyy pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi ao yritykset