Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen. tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi

Samankaltaiset tiedostot
Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35

RAKSAKYMPPI käytännöksi

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen

Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään

Hyvinvointia työstä. TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKOILLA Vaasa

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Reino Kanerva Esitys (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Fysioterapia työterveyshuollossa

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Hyvinvointia työstä. Esimerkki 1

Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän. sertifiointi. Trust, Quality & Progress ISO 45001:2018. Kiwa Inspecta

edellytykset sairaaloissa Turku FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )

EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TURVALLISESTI VAIHTOON - ENNAKOIDEN JA VARAUTUEN

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Työturvallisuuslaki /738

Nolla tapaturmaa Kulmakivet (luonnos) Tilannekatsaus Etera Ahti Niskanen

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Parempaa työtä yhdessä toimimalla

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Työhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi

Työhygienian erikoistumiskoulutus

Työterveyshuollon ja työhygienian yhteinen tulevaisuus

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Keijo Päivärinta

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Vaikuttava terveyden edistäminen työterveysyhteistyössä yhteiskehittämisenä

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Nolla tapaturmaa vs. nolla suojainta

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Finlandia-talo

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus

Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Jari Toivonen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Liisa Hakala. Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Kemi

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä

Työturvallisuutta perehdyttämällä

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Työhyvinvointi asiakas- ja potilasturvallisuuden edistäjänä

Oppilaitoksen turvallisuusjohtaminen

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Harri Vainio

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Sosiaali- ja terveysministeriö

Transkriptio:

Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi

" The range of tasks in work safety is so broad that, in principle, there are no areas that do not touch upon work safety. " Giesela Kiesau, Bundesanstalt für Arbeitschutz und Arbeitsmedizin " Tuulet ovat suotuisat niille, jotka tietävät mihin ovat menossa. " Vasco da Gama Mika Liuhamo / TTL Tampere / 20.11.2007 2

Määritelmiä Vaara tekijä tai olosuhde, joka voi saada aikaan haitallisen, eitoivotun tapahtuman, haitan tai vahingon Vaarantuminen vaaralle altistuminen tai vaikutusalueelle tuleminen Riski haitallisen tapahtuman todennäköisyys ja vakavuus kuvaa vaaran suuruutta Vahinko, ei toivottu tapahtuma, toteutunut riski haitta äkillinen tai pitkän aikavälin seuraus luokitellaan kohteen mukaan (henkilö, ympäristö ) Turvallisuus varmuus siitä, että haittoja tai vahinkoja ei esiinny vähäinen riski Mika Liuhamo / TTL Tampere / 20.11.2007 3

Havaintoja turvallisuudesta 1. Turvallisuus on suhteellista. 2. Turvallisuutta havainnoidaan välillisesti. 3. Turvallisuus on kompromissi. 4. Turvallisuus on subjektiivista. Mika Liuhamo / TTL Tampere / 20.11.2007 4

TTT vaatimukset organisaation johtamiselle Organisaation toimintaa ohjaavat yhteiskunnasta, toimintaan sisältyvistä vaara ja haittatekijöistä sekä sidosryhmien arvoista ja toimintaperiaatteista johdetut odotukset ja (minimi)vaatimukset työterveydelle ja turvallisuudelle. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa ottamaan huomioon turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat haitta ja vaaratekijät sekä toimenpiteet organisaation kaikkien osien toiminnassa. Yrityksen sisäiset kehittämistyökalut ja ulkoiset arvioinnit tuottavat tietoa toiminnan vaara ja haittatekijöistä. Ulkoiset sidosryhmät ja toimintaympäristö asettavat odotuksia TTT johtamiselle. Yritysten välisessä toiminnassa ne näkyvät esimerkiksi laatujärjestelminä, sopimuksina ja toimintaohjeina. Mika Liuhamo / TTL Tampere / 20.11.2007 5

Työturvallisuuslaki perustuu työterveyden ja turvallisuuden hallinnan ajattelutapaan Terveys ja turvallisuus syntyy tekemällä. tunnistamalla ja arvioimalla vaaroja, poistamalla tai pienentämällä riskejä, toteuttamalla kehittämistoimenpiteitä ja seuraamalla työoloja ja henkilöstön hyvinvointia Työnantaja johtaa terveyttä ja turvallisuutta työpaikalla. työolojen kehittäminen ja työn turvallisuuden varmistaminen nähdään johtamiskysymyksenä, jossa myös työntekijällä on velvollisuutensa osapuolten väliseen yhteistoimintaan kuuluu työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien huomioonottaminen sekä tiedon hyödyntäminen Huomion kiinnittäminen yksittäisiin vaara ja haittatekijöihin ei ole hyväksyttävä ratkaisu hoitaa työsuojelua. edellytetään kokonaisvaltaista turvallisuuden hallintaa Turvallisuuden hallinta yhdistyy varsinaiseen toimintaan. työnantaja voi valita työpaikalle parhaiten sopivat tavat ja keinot laki ei edellytä tietyn turvallisuuden hallintajärjestelmän käyttöä Mika Liuhamo / TTL Tampere / 20.11.2007 6

Työturvallisuuslaki Komiteamietintö 2001:13 Lain keskeisenä tavoitteena on korostaa systemaattista lähestymistapaa työpaikan työturvallisuuteen ja työterveyteen vaikuttavissa asioissa. havahduttaa yritykset ja laitokset asettamaan työntekijöiden turvallisuus ja terveys yhdeksi toimintansa ohjenuoraksi sekä aikaansaada työpaikoilla suunnitelmallisia ja pitkäjänteisiä toimintatapoja, joilla varmistetaan, että turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät vaatimukset täytetään. kokonaisvaltainen turvallisuusjohtaminen turvallisuuspolitiikka organisointi menetelmät Mika Liuhamo / TTL Tampere / 20.11.2007 7

Organisaation toiminta ja johtaminen TOIMINTAYMPÄRISTÖ Organisaation sisällä arvot ja johtaminen ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisiinsa ja yrityksen perustehtävään. Ulkoiset vaikutukset Muutokset PERUSTEHTÄVÄ Myös organisaation ulkoinen toimintaympäristö vaikuttaa kokonaisuuteen. Tulevaisuudessa organisaatioille on tärkeää pystyä reagoimaan yhä nopeammin muuttuvaan toimintaympäristöön ja sen tuomiin haasteisiin. JOHTAMINEN ARVOT, PERIAATTEET Turvallisuuskulttuuri TTT johtaminen Mika Liuhamo / TTL Tampere / 20.11.2007 8

Työterveyden ja työturvallisuuden johtaminen Turvallisuusjohtaminen, STM 2002 TTT johtaminen on johtamisen näkökulma ja sellaisten yhtenäisten johtamis ja toimintakäytäntöjen kokonaisuus, jotka edistävät terveellisyyttä ja turvallisuutta työpaikalla jokapäiväisiin toimintoihin yhdistettyä suunnittelua, toimintaa, seurantaa ja jatkuvaa kehittämistä suunnitelmallista, tavoitteellista ja ennakoivaa ihmisten, menetelmien ja toimintatapojen johtamista. Tavoitteena on tuottaa, ylläpitää ja parantaa terveellisen ja turvallisen työn edellytyksiä niin organisaation sisällä kuin sen toimintaympäristössä. Työpaikan omiin tarpeisiin perustuva tavoitteenasettelu ja tehokkaat toimintatavat saavuttaa nämä tavoitteet. Pysyvä positiivinen muutos! Mika Liuhamo / TTL Tampere / 20.11.2007 9

Mika Liuhamo / TTL Tampere / 20.11.2007 10

TTT johtamisen periaatteita Petersen, D. 1988. Safety Management A Human Approach 1. Työperäinen kuormittuminen ja sairastuminen, tapaturmat, vahingot ja häiriöt sekä vaaralliset toiminnot ja olosuhteet työssä viestivät puutteista työpaikan johtamisen ja riskien hallinnan menettelytavoissa. Hoidetaanko oireita vai sairautta? 2. Vaaralliset olosuhteet ja vakavia riskejä sisältävät toiminnot pitää tunnistaa, jotta ne voidaan hallita. Toimitaanko ennalta ehkäisevästi vai korjaavasti? 3. Työterveyttä ja turvallisuutta pitää johtaa kuten muitakin organisaatio toimintoja asettamalla tavoitteita, suunnittelemalla ja organisoimalla toimintaa ja seuraamalla tuloksia. Saadaanko tuloksia sattumalta vai systemaattisesti? Mika Liuhamo / TTL Tampere / 20.11.2007 11

TTT johtamisen elementit, järjestelmä ILO Guidelines on OSH Management Systems (ILO 2001) TTT politiikka toimintaperiaatteet ja sovitut päämäärät työterveydelle ja työturvallisuudelle Esim. nolla tapaturmaa periaate. Organisointi toimintavaltuudet, vastuut sekä yhteistoiminnan muodot riittävä osaaminen, resurssit ja tiedot käytännön työhön. Suunnittelu ja toteutus suunta ja määrälliset ja laadulliset tavoitteet TTT:n kehittämiselle toimenpiteet vaarojen ja haittojen ehkäisemiseksi käytännönläheiseen riskinarviointiin sekä tutkimus ja seurantatietoon perustuen. Arviointi onnistumiset ja epäonnistumiset säännöllinen arviointi osana yhteistoimintaa ja johdon tekemää seurantaa. (Jatkuva) parantaminen jatkuvaa työtä toiminnan, työterveyden ja turvallisuuden kehittämiseksi esitysten käsittely ja toteuttaminen sekä toimiva palautejärjestelmä johdon ja henkilöstön välillä. Mika Liuhamo / TTL Tampere / 20.11.2007 12

Johtamisen kolme ulottuvuutta Asioiden hallinta management Ihmisten johtaminen leadership Johdon toiminta self self management suunnittelu toimintojen ohjaus riskien hallinta tiedonkulku mittaaminen osallistuminen toimivalta, vastuu motivointi ammattitaito sitoutuminen tahtotila, visio periaatteet, missio päämäärä resurssit seuranta Turvallisen toiminnan edellytykset Mika Liuhamo / TTL Tampere / 20.11.2007 13

Tahtotila 1. Työterveys ja turvallisuus on korkeintaan ylimmän johdon määrittelemällä ja hyväksymällä tasolla. 2. Parantaminen vaatii toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Mika Liuhamo / TTL Tampere / 20.11.2007 14

Vahvan tahtotilan ominaisuuksia 1. Kokonaisvaltaisuus Terveys ja turvallisuus on tasavertainen muiden toimintojen kanssa, ei erikseen tai jälkikäteen mietitty ja suoritettu toiminto. 2. Jatkuvuus Kaikkien pitää ymmärtää, että terveyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa vain järjestelmällisellä ja tavoitteellisella työllä. 3. Vastuullisuus Turvallisuus koskee kaikkia. Jokaisella on vastuuta ja jokaisen pitää tuntea oma vastuunsa turvallisuudesta. 4. Absoluuttisuus Terveys ja turvallisuus eivät ole vaihtoehto, ne eivät ole myytävänä! 5. Kumulatiivisuus Suurikin vahinko alkaa pienten tapahtumien summasta. Vaaratilanteista pitää ja kannattaa oppia. Mika Liuhamo / TTL Tampere / 20.11.2007 15

TTT johtamisen vaikuttavuus työpaikalla Edellytykset, järjestelmä Johtaminen, Organisointi, vastuut Suunnittelu, riskinarviointi Osaaminen, pätevyys Seuranta ja mittaaminen INPUT TTT JOHTAMINEN Parantaa tuottavuutta työilmapiiriä työympäristön toimivuutta ja viihtyisyyttä OUTPUT Ohjaavat tekijät Arvot, periaatteet Vaara ja haittatekijät Yhteiskunnan vaatimukset Vähentää henkistä ja fyysistä kuormitusta tapaturmia ja sairauspoissaoloja tuotannon häiriöitä ja muita eitoivottuja tuotoksia Mika Liuhamo / TTL Tampere / 20.11.2007 16

Työturvallisuuden ja terveyden konsepti Tukiorganisaatiot Työpaikka Toimintaympäristö Johto Vaatimukset Työterveyshuolto Vakuutusyhtiö Järjestöt 1. 4. TTTkonsepti 3. Työsuojelu 2. Lisäarvo Attraktiivisuus Kilpailukyky, laatu Tuottavuus Työhyvinvointi Koulutus, palvelu, tutkimus, tiedonvälitys, verkostoituminen Mika Liuhamo / TTL Tampere / 20.11.2007 17

TTT konseptin osatehtävät 1. TTT konsepti työpaikan työturvallisuuden ja terveyden hallinta integroituu kokonaisvaltaisesti työpaikan muuhun toimintaan turvallisuusjohtamiselle kriteerit ja tavoitetasot 2. TTT kilpailutekijänä turvallisuuden hallinta parantaa yksittäisen yrityksen, verkoston ja yhteisten työpaikkojen houkuttelevuutta, laatua ja tuottavuutta kilpailutekijä yritysten välisessä verkottuneessa toiminnassa 3. Työsuojelun vaikuttavuus työsuojelun menettelytapojen ja ohjausvälineiden kehittäminen työsuojelun ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden osaaminen 4. Tukiorganisaatioista lisäarvoa työnantajan, työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistoiminta tukipalveluiden koherenssi Mika Liuhamo / TTL Tampere / 20.11.2007 18

Työterveyslaitos vaikuttaa työpaikoille TTTjohtamisen kautta Työterveyslaitoksen toiminnan lähtökohta on vaikuttavuus. työterveys ja turvallisuusnäkökohtien kytkeminen työpaikkojen johtamiseen osaksi niiden päätöksentekoa tavoiteet ja päämäärät, suunnitelmat ja toimenpiteet, seuranta ja arviointi tutkimusten ja selvitysten tekeminen työpaikan kanssa toimenpide ehdotusten saattaminen päätettäväksi ja toteutetuksi työpaikan toimesta. TTL:n tutkimus ja kehitys palvelee TTT johtamista. osaaminen ja menetelmät siirretään työpaikkojen voimavaraksi työpaikkojen yhteistoimintakäytäntöjä kehitetään TTT johtamisen edistämiseksi. TTL:n palvelu tukee TTT johtamista. kokonaisvaltaiset ratkaisumallit, haittojen ja vaarojen priorisointi, suositukset riskinhallintaan, jatkuva parantaminen lausunnoissa ja selvityksissä arvioidaan yksittäisten tekijöiden ohella myös työpaikan riskienhallintamenettelyjä ja TTT johtamiskäytäntöjä. yhteenveto johtoa ja päätöksentekoa varten. Mika Liuhamo / TTL Tampere / 20.11.2007 19

Lisätietoa WWW: STM, työsuojelupiirit, työturvallisuuskeskus http://www.tyosuojelu.fi/fi/turvallisuusjohtaminen http://www.tyoturva.fi/tyoturvallisuus/hallinta/turvallisuusjohtaminen/ http://fi.osha.europa.eu/good_practice/turvallisuus/johtaminen.stm Komiteamietintö 2001:13. Työturvallisuuslakitoimikunnan mietintö. STM, Hki 2001 (http://www.stm.fi/suomi/tso/julkaisut/tyoturvallisuuslaki.pdf) Standardit ja spesifikaatiot ILO OSH 2001. Työterveys ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmiä koskevia ohjeita. STM 2003. 28 s. OHSAS 18001:fi. Työterveys ja turvallisuusjohtamisjärjestelmät. Spesifikaatio. SFS 2001. OHSAS 18002:fi. Ohjeita OHSAS 18001:n soveltamiseksi. SFS 2001. Kirjallisuus Hämäläinen, P. Onnistuneen turvallisuusjohtamisen sisältö ja käytännöt. STM, Työsuojelujulkaisuja 54, Tampere 2001. 84 s. Kuusisto, A. 2000. Safety management systems, Audit tools and reliability of auditing. Espoo, VTT Technical Research Centre of Finland. 174 p. Sauni S., Lappalainen J., Piispanen P. Hyvä turvallisuusjohtaminen teollisuuden yhteisillä työpaikoilla. Työturvallisuuskeskus 2001. 45s. Ullakonoja, V. ym. Työturvallisuuslaki. Soveltamisopas. TTL 2002. Mika Liuhamo / TTL Tampere / 20.11.2007 20