Karjalohjan ja Sammatin aluetoimikuntien yhteinen, tarkennettu kannanotto Karjalohja-Sammatin terveyskeskus-, neuvola- ja suunterveydenhoitoverkkojen käsittelyyn Lohjan perusturvalautakunnassa 3.3.2015 sekä palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmässä 19.3.2015. Karjalohjan ja Sammatin aluetoimikunnat esittävät jäljempänä olevin perustein Karjalohja- Sammatti terveyskeskuksen toiminnan säilyttämistä nykyisessä laajuudessaan, koskien terveyskeskus-, sairaanhoitaja-, neuvola-, laboratorio- ja fysioterapia- sekä suunterveydenhoitopalveluita. Voidakseen esittää PVO- työryhmälle edelleen edellisen 29.1. käsittelyn pohjana olevia palveluverkon muutoksia, tulee esittelevien virkamiesten virkavastuullaan osoittaa eettisesti ja moraalisesti kestäviä toiminnallisia ja taloudellisia perusteita palveluverkon uudistamiselle. Säästöjen hakeminen keskittämällä entinen toiminta kaikessa laajuudessaan harvempaan, tarkoitusta varten rakennettaviin tai remontoitaviin tiloihin, ei tuo säästöjä. Tilakustannukset todennäköisesti nousevat. Kiinteistökuluissa säästö toteutuu ainoastaan, jos kiinteistölle voidaan osoittaa palvelutuotannolle tarpeellista käyttöä toiminnallisten muutosten jälkeen tai kiinteistö poistuu Lohjan kaupungin taseesta, eikä poistuvien kustannusten tilalle tule uusia tilakustannuksia. Lisäkustannuksia tulee erittäin huomattavasti asiakkaille ja potilaille sekä lapsipotilaiden perheille matka- ja aikakulujen kasvaessa erittäin voimakkaasti. Osa kustannuksista tulee Kela:n vastattaviksi. Neuvolan asiakasperheiden lisääntyviä matkoja ei tässä ole voitu arvioida, koska esitys neuvolanpalveluiden siirrosta Nummelle Oinolaan on kelvoton ratkaisu. Perheet eivät pysty käyttämään esityksen mukaista neuvolapalvelua. Kustannustehokkuudella ei Karjalohjan Sammatin terveyspalveluiden siirtoa pois paikkakunnilta voida perustella ainakaan niin pitkään, kun niiden käytössä olevat kiinteistöt säilyvät normaalilla ylläpidolla ja vuosikorjauksilla käyttökuntoisia. Toiminnan sijainnista riippumatta, siihen kohdistuu hyvin hoidettuna aina samaa suuruusluokkaa oleva kiinteistökustannus. Hoidon laadun mittaamisen hyödyllisin mittari on potilastyytyväisyys, potilaiden kokemus saamastaan palvelusta on ollut Karjalohjalla ja Sammatissa erittäin korkea. Hoidon tavoitettavuus lähipalveluna on potilasturvallisuutta ja -taloudellisuutta. Palveluntuottaja on kuitenkin vain yksi osapuoli tässä keskustelussa, muita ovat potilaat, asiakkaat, lapset perheineen, muut omaiset, Kela. Karjalohjan - Sammatin terveyskeskus palvelee vakinaisten asukkaiden rinnalla 4000 6000 vapaa-ajan asukasta (tiedossa oleva ennätys, kolme ongen- tai uistimenkoukun irrotusta päivässä). Terveyskeskus: Yhteinen henkilökunta;1 lääkäri, 1 sairaanhoitaja, 1 terveyskeskusavustaja. Lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotto on kummassakin terveyskeskuksessa 2.5 päivänä viikossa. Lääkärillä on käynyt vuodessa Karjalohjalla 1556 ja Sammatissa 1695 potilasta, yhteensä 3523 potilasta. Se on Lohjan keskimääräistä lääkärikohtaista lukua korkeampi, verrattuna muihin Lohjan terveyskeskuksiin.
Jonojen purku tapahtuu käytännössä joka toinen tiistai, jolloin jonoja purkaa toinen lääkäri terveyskeskusavustajan kanssa. Sairaanhoitajan vastaanotolla on käynyt Karjalohjalla 1334 ja Sammatissa 1497 asiakasta, yhteensä 2831 asiakasta. Väite julkisuudessa (L-U): Sijaislääkärin saaminen on vaikeaa Karjalohjan Sammatin terveyskeskuksiin. Mediverkko Oy:n kanssa solmittu sopimus takaa takapäivystäjän saapumisen terveyskeskukseen klo 10.00 mennessä sopimuslääkärille sattuneen esteen vuoksi. Vertailuksi Lohjan kaupungin henkilökunnan sairastuessa, voimassa oleva sijaiskielto johtaa vastaanoton osittaiseen ja kokonaiseen perumiseen sairauden ajalla, tätä ongelmaa keskittäminen ei mitenkään poista nykyisellä henkilökunta- ja potilasmäärillä. Ongelmaksi saattaa muodostua sijaislääkärin saapumista odotettaessa hoitamatta jääneiden potilaiden saaminen hoitoon samana päivänä. Lohjan kaupungin henkilökunta ei säästösäännösten vuoksi voi tehdä korvauksellista ylityötä, vaikka ostopalvelulääkärillä olisi valmius jatkaa päivää ja hoitaa kaikki kyseisen päivän potilaat. Toimenpide-ehdotus: Terveyskeskus toiminta jatkuu Karjalohjalla ja Sammatissa nykyisellä tasolla. Lohjan kaupungin henkilökunnalla olisi oikeus tehdä ylitöitä ja siirtää tehdyt ylityötunnit tuntipankkiin, josta esimerkiksi vuosilomien yhteydessä voisi ottaa vapaapäiviä. Neuvolat: Yhteinen terveydenhoitaja, lääkärillä 239 käyntiä ja terveydenhoitajalla 1034 käyntiä, yhteensä on ollut 1273 potilaskäyntiä vuodessa. Neuvola on avoinna viikoittain kaksi päivää Karjalohjalla ja kolme päivää Sammatissa. Karjalohjan ja Sammatin yhteisellä terveydenhoitajalla on tilastovuonna vastasyntyneitä Karjalohjalla 9 ja Sammatissa 23 sekä 0-6 vuotiaita Karjalohjalla 91 ja Sammatissa 155, yhteensä 246 eli samaa luokkaa muiden neuvoloiden kanssa. Kuluvan vuoden ennuste, joka perustuu todettuihin raskauksiin, merkitsee Karjalohjalle noin 15 ja Sammatin osalta noin 25 lapsen syntymää vuoden 2015 aikana. Esitys Karjalohjan ja Sammatin neuvolapalveluiden siirtäminen Nummelle/Oinolaan on huono. Kummaltakaan paikkakunnalta ei ole mitään julkisen liikenteen yhteyksiä Nummelle. Suunnitelma neuvolapalveluiden siirtäminen Nummelle on palveluverkon oman valmistelun ja näkemyksen vastainen. PVO- työryhmän pöytäkirjassa15.1.2015 kohta 2.1. Toimenpiteet: toimipisteet ovat julkisen kulkuliikenteen tai päivittäisen asiointikeskuksen läheisyydessä. Hammashoitoloiden selvityksessä todetaan kohdassa 2.2. Oinolan hammashoitolan olevan syrjäinen. Toimenpide-ehdotuksemme: Neuvolapalvelu säilyy nykyisessä laajuudessaan Karjalohjan Sammatin alueella. Laboratorio: Säännöllisesti toistuvia laboratoriokäyntejä Karjalohjalla tiistaisin noin 15 asiakasta ja Sammatissa torstaisin noin 20, asiakkaat käyvät viikoittain esim. verenohennuslääkkeen kontrollissa, henkilökunnan arvion mukaan suuri osa on varsin heikkokuntoisia. Potilaat itse ovat sanoneet, että monelta heistä viikoittaiset laboratoriokäynnit Lohjalle jäisivät tekemättä, jolloin lääkitys olisi kontrolloimatonta tai se lopetettaisiin omatoimisesti. Laboratoriot ovat avoinna yhtenä päivänä viikossa kummassakin terveyskeskuksessa, asiakasmäärät päivää kohden ovat Karjalohjalla noin 25 ja Sammatissa 40 asiakasta laboratoriopäivänä. Toimenpide-ehdotuksemme: Laboratoriopalvelu säilyy nykyisellään Karjalohjan - Sammatin terveyskeskuksessa.
Sairaanhoitaja: Sairaanhoitajalla käyntejä on Karjalohjalla vuodessa 1334 ja Sammatissa 1497 asiakasta, yhteensä 2831. Vastaanotto on hoidontarpeen arviointia, verenpaineen mittauksia, haavojen hoitoa, reseptien ja lääkityksen selvittelyä. PVO- työryhmälle annetussa esityksessä vastaanotto säilyisi Karjalohjalla ja Sammatissa. Tämä ratkaisu todennäköisesti lisäisi sairaanhoitajan vastaanoton tarvetta ja asiakasmääriä, joista osa saattaa vähentää lääkärin vastaanotolle tulevien määrää. Kouluterveydenhoito vaikeutuu sekä terveystarkastusten että suunterveydenhoidon osalta kuljetusten järjestämiseksi ja rahoittamiseksi. Karjalohjalla koululaiset ovat käyneet terveyskeskuksessa terveystarkastuksissa sekä suunterveydenhuollossa parin kilometrin etäisyydellä, osa omatoimisesti osa vanhempien kuljettamana. Sammatissa terveyspalvelut ovat koulukiinteistön kanssa näköetäisyydellä toisistaan. Sammatin vapaan kyläkoulun noin 80 oppilasta (Steiner-koulun, jota ei lainkaan mainittu 29.1. käsitellyssä Luonnos: Esi- ja perusopetusverkko ) ovat osa kouluterveydenhoitoa. Erityisryhmät: Karjalohjalla on huomattava määrä eriasteisia ja -laisia kehitysvammaisia sekä laitosmaisesti että ryhmäperhekodeissa lisäksi kotonaan asuvia. Tämän ryhmän terveydenhuoltoon saapuminen edellyttää aina vähintään yhden avustavan henkilön mukana olemista. Fysioterapia: Potilaiden kunnon huomioiden, on fysioterapiapalveluiden säilyttäminen Karjalohjan Sammatin terveyskeskuksissa tarkoituksenmukaista. Palveluiden siirtäminen Lohjalle merkitsee potilaiden ja yhteiskunnan matkakulujen lisääntymistä samassa suhteessa muiden palvelujen siirron kanssa. Se saattaa merkitä osan fysioterapiaa tarvitsevien potilaiden jäämistä matkasta johtuen sen ulkopuolelle. Toimenpide-ehdotuksemme on fysioterapiapalveluiden säilyttäminen nykyisenä osana Karjalohjan Sammatin terveyskeskuksen toimintaa. Suunterveydenhoito Henkilökunta: Kaksi hammaslääkäriä, vastaanotto kummallakin kolmena päivänä viikossa, yhteinen hammashoitaja on ma-ke Karjalohjalla ja to-pe Sammatissa, keskiviikkona Sammattiin tulee hammashoitaja Lohjan keskustasta. Karjalohjan-Sammatin hammaslääkärin vastaanotot sijaitsevat terveyskeskusten yhteydessä, käyntejä on noin 2900 vuodessa. Jonojen purku tapahtuu keskiviikkoisin jatkamalla vastaantottoaikaa kello 21 asti. Verrattaessa käyntimääriä Lohjan muihin hammashoitoloihin, ovat käyntimäärät aivan samalla tasolla hoitohuonetta kohden, Karjalohjalla 1500 käyntiä ja Sammatissa 1400 käyntiä 3/5 vuodesta kummassakin, hammashoitolat ovat avoinna kolmena päivänä viikossa. Karjalohjan hammashoitolan laitteet ovat vuodelta 2001 ja Sammatin vuodelta 2006. Toimenpide-ehdotuksemme on hammashoidon säilyttäminen nykyisellään vähintäänkin siihen liittyvien merkittävien investointien tekemiseen saakka.
Seurausta lääkäripalveluiden siirrosta: Karjalohjalta: Nykyisillä potilasmäärillä runsaat 1500 käyntiä vuodessa; Matka Karjalohjan terveysasemalta Lohjan keskustan terveysasemalle on 30 km ja matka-aika 38 minuuttia. Näillä arvioilla terveyskeskukseen ja takaisin kuljetaan vuodessa noin 1500*30km*2 = 90.000 km ja aikaa tähän kuluu 1500*38 min.*2/60 min. = 1900 tuntia eli 238 kahdeksan tunnin työpäivää. (lähde: Fonectan reittiopas) Sammatista: Nykyisillä potilasmäärillä runsaat 1600 käyntiä vuodessa; Matka Sammatin terveysasemalta Lohjan keskustan terveysasemalle on 20 km ja matka-aika 26 minuuttia. Näillä arvioilla terveyskeskukseen ja takaisin kuljetaan vuodessa noin 1600*20km*2 = 64.000 km ja aikaa tähän kuluu 1600*26 min.*2/60 min. = 1390 tuntia eli 173 kahdeksan tunnin työpäivää. Palvellun tuottajalle, Lohjan kaupunki saattaa, keskittämisestä onnistunein edellytyksin, syntyä kustannusten nousun taittuminen asiakkaiden, potilaiden sekä Kela:n kustannuksella. Tässä, kuten muissakin palveluverkkosuunnitelmissa, on tarkasteltava kokonaisuudessa yhteiskunnan eri osapuolille koituvia kustannuksia. Emme tiedä miten esitetyt muutokset toteutuessaan vaikuttaisivat hoitoon hakeutumiseen, nouseeko hoitokynnys matkan vuoksi. Hoitamattomista sairauksista ei koidu yhteiskunnallista säästöä. Sairaanhoitajan vastaanotolla asiakasmäärien lisääntyminen on erittäin todennäköistä. Jos näin säästetään lääkärillä käyntejä potilaan saadessa riittävän hoidon, on kyse säästöstä. Seurausta laboratorion siirrosta: Karjalohja: Viikoittainen tarve matkustaisi Lohjalle on laboratorioasiakkaiden kohdalla Karjalohjalta noin 25 henkilömatkaa, vuoden aikana se merkitsee 78.000 km vuodessa ja ajassa se merkitsee 205 kappaletta kahdeksan tunnin henkilötyöpäiviä. Osa asiakkaista saattaa jättää tarvittavat kontrollikäynnit käymättä pidentyvän matkan vuoksi. Sammatti; Sammatista laboratorioon matkustaisi viikoittain noin 40 henkilöä osa avustajan kanssa, kuten Karjalohjaltakin, matkaa kertyy vuodessa 83000 km ja aikaa kuluu 225 kahdeksan tunnin henkilötyöpäivää, yksi henkilötyövuosi. Matkasuoritteet yhteensä: Matkoista lääkäriin ja laboratorioon syntyy nykyiseen nähden lisäystä yhteensä 315.000 km ja ajallisesti 841 kahdeksan tunnin henkilötyöpäivää. Lääkäri- ja laboratoriokäyntien lisäksi muiden siirtyvien palveluiden asiakkaat joutuvat palveluita käyttäessään suorittamaan saman matkan Lohjalle ja takaisin. Sitä, muodostuuko siitä kynnyskysymys käyttää palvelua, emme osaa arvioida. Matkakustannuksia emme arvioi tässä yhteydessä tietämättä, kuten kukaan ei tiedä, matkustusmuotojen välistä jakaumaa, vaihtoehtoja ovat linja-auto, taxi, henkilöauto tai ambulanssi. Kaikki matka-ajat on laskettu henkilöauton mukaan, julkisella liikenteellä matkustettaessa käytettävä aika on huomattavasti pidempi.
Muita huomioita: Prosessit: Kehittämällä palveluprosessia potilaan/asiakkaan ensimmäisestä yhteydenotosta hoidon päättymiseen saakka, on syytä tehdä ennen palveluverkon muutoksia. Ottamalla asiakas keskiöön, edetään oikealla tiellä palveluiden ja säästöjen tekemisessä. Prosessien tehostaminen edellyttää laajaa ajattelutavan muutosta, johtosäännöistä ja organisoinnista alkaen lähtevää kehitys- ja muutostyötä. Vaikutukset yhteisöön: Toimipisteitä vähentämällä ja keskittämällä koulu- ja terveyspalveluja Lohjan kaupunki torjuu maaseutuympäristöön hakeutuvien henkilöiden ja lapsiperheiden tulon lohjalaisiksi. Näille ihmiselle se juttu ei ole tulla lohjalaisiksi, vaan tulla maaseudun asukkaiksi Lohjalle. Supistuva kouluverkko ohjaa Karjalohja-Nummi-Pusula-Sammatti alueille muuttavien asukkaiden rakennetta lapsiperheiden sijasta juurilleen palaaviin isovanhempiin. Lohjan kaupunginvaltuusto 24.9.2013, Maankäytön rakenne 2013-2037 Nauhataajaman määrite: Pusulan, Nummi - Saukkolan, Sammatin ja Karjalohjan palvelutaajamat ovat hyvien lähipalvelujen ja maaseutumaisen taajama-asumisen alueita, joilla on hyvät kevyen liikenteen olosuhteet ja lähiliikuntamahdollisuudet. Alueiden vetovoimaisuus perustuu hyvään arkeen sekä erityisesti vaalittavaan maaseutukirkonkylien kulttuurimiljööseen. Tavoitteena on, että Pusulan, Sammatin ja Karjalohjan asukasmäärä kasvaa kunkin noin 400 ja Nummi - Saukkolan noin 800 asukkaalla vuoteen 2037 mennessä. Käsittelyssä oleva palveluverkon uudistamisen malli, vie pohjan pois näiltä kylien elinkelpoisuutta tukevilta Lohjan kaupunginvaltuuston maankäytön päätöksiltä. Koulujen poistuminen kyliltä poistaa ne lapsiperheet, joilla on mahdollisuus muuttaa lähemmäs koulua, joka ei välttämättä ole Lohjalla. Terveyspalveluiden siirtyminen pois kyliltä vie mennessään mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös apteekit. Lopullisena vaikutuksena palveluverkon supistaminen koulun ja terveyden kohdalla johtaa entisten kuntien näivettymiseen harvaan asutuksi maa- ja metsätalousalueeksi sekä toisaalta vapaa-ajanalueiksi. Onko tavoite Lohjan maaseudun kutistaminen ja jos on, kertokaa se lohjalaisille avoimesti. Lohja 2.3.2015 Karjalohjan aluetoimikunta Olli Kilpinen varapuheenjohtaja Sammatin aluetoimikunta Anne Linnonmaa puheenjohtaja