Aikuiskoulutusstrategia Yhtymähallitus 28.2.2012 1
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä... 3 2.1. Toiminta-ajatus... 3 2.2. Arvot... 3 2.3. Visio 2015... 3 2.4 Tuloskortti... 4 3. Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö... 5 3.1 Globalisaatio ja ympäristöongelmat... 5 3.2 Työelämä- ja väestömuutokset... 5 3.3 Aikuiskouluttajaverkoston uudistuminen... 5 4. Aikuiskoulutusstrategian painopistealueet... 6 4.1. Osaamisen vahvistaminen... 6 4.2 Koulutuksen laatu... 6 4.3. Alueelliset tavoitteet ja vaikuttaminen... 7 5. Kriittiset menestystekijät... 9 6. Strategian toimenpiteet... 10 2
1. Johdanto Aikuiskoulutusstrategian tarkoituksena on antaa suuntaviivat aikuiskoulutuksen suunnittelulle, toteutukselle ja kehittämiselle. Siinä kuvataan aikuiskoulutuksen menestystekijät sekä keinot organisaation tavoitteisiin pääsemiseksi. Strategian painopisteinä ovat osaamisen vahvistaminen, koulutuksen laatu ja alueellinen vaikuttaminen. 2. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 2.1. Toiminta-ajatus Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän tarkoituksena on valtakunnallisen ammatti-opistostrategian periaatteiden mukaisesti tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua työelämän muuttuviin alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Kuntayhtymä turvaa alueellisen koulutuksen monipuolisen saatavuuden, osallistuu yrittäjyyden edistämiseen ja alueelliseen kehittämistoimintaan sekä edistää kestävää kehitystä. 2.2. Arvot Toimimme vastuullisesti Kohtelemme toisiamme oikeudenmukaisesti Kehitämme toimintaamme yhteistyössä Toimimme työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin perustuen 2.3. Visio 2015. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymällä on hyvät edellytykset toteuttaa ammatti-opistostrategiaa itsenäisenä koulutuksen järjestäjänä. Kuntayhtymän oppilaitokset tarjoavat kilpailukykyiset koulutus- ja kehittämispalvelut, jotka perustuvat työelämälähtöisiin oppimisympäristöihin, osaavaan henkilöstöön, hyviin kumppanuksiin, toimivaan verkostoyhteistyöhön ja kestävään talouteen. 3
2.4 Tuloskortti Näkökulmat Henkilöstö ja toiminnan uusiutumiskyky Keskeiset strategiset tavoitteet 2012-15 - ammatti-taitoinen ja motivoitunut henkilöstö - opettajat perehtyneet hyvin alansa työelämään ja sen kehitysnäkymiin - työelämän tarpeiden mukainen tutkinto- ja kurssitarjonta - pysyminen kehityksen eturintamassa - pätevän henkilöstön saanti, onnistunut rekrytointi Ratkaisevat menestystekijät - henkilöstön osaaminen - henkilöstön työkyky ja motivaatio - joustavat työajat ja -muodot - koulutustarjonnan uusiutumiskyky - tutkintotiimien innovatiivisuus - johtamisen ja esimiestoiminnan tasokkuus - tilojen ja välineiden ajanmukaisuus Asiakkaat ja yhteistyötahot Ydin- ja tukiprosessit Talous - ennakointitoiminta laajaa työhallinnon ja työelämän kanssa - oppimisympäristöt soveltuvia koko ikäluokkaa ja elinikäistä oppimista varten - läheinen yhteistyö työelämän kanssa opetuksen toteutuksessa ja opetusvälineiden käytössä -osallistuminen tiiviisti alueen kehittämiseen -ryhmätyöskentelyn, verkostoitumisen ja yhteistyön syventäminen -yhteistyö valmistuneiden työllistämisessä - kokonaisvaltainen toiminnan suunnittelu ja ohjaus - toiminnan arviointijärjestelmä - systemaattinen palautteen kerääminen ja sen tulosten hyödyntäminen - kustannusten hyvä hallinta - riittävä investointikyky - koulutustarjonnan vetovoimaisuus - yhteisten kehittämishankkeiden määrä työelämän, kehittämiskeskuksen ja Turun amk:n kanssa - aikuiskoulutuksen joustavuus ja laatu - asiakaspalautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen - oppimisen teho ja laatu - opetusjärjestelyjen joustavuus - koulutuksen osuvuus, asiakastyytyväisyys, valmistuminen ammattiin normiajassa, erityisopetuksen teho - kaksoistutkintojen kehittäminen yhteistyössä lukioiden kanssa - sähköinen toiminnan ohjausjärjestelmän käyttöönotto - esimiestoimintaa palvelevat kustannusten seurantajärjestelmät - välineiden ja tilojen uusiminen - tutkinnot toteutettava vos-rahoituksella 4
3. Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö 3.1 Globalisaatio ja ympäristöongelmat Kansainvälistyvässä maailmassa aikuiskoulutukseen vaikuttavat globalisaation mukanaan tuomat haasteet. Kansainvälistynyt talous, ihmisten, palvelujen ja tavaroiden liikkumisen lisääntyminen ja toisaalta ympäristöongelmat tuovat muutoksia aikuiskoulutukseen. Nopeatempoiset suhdannevaihtelut ovat synnyttäneet aikuiskoulutukselle tarpeen nopeaan reagointiin. Laskusuhdanne tuo mukanaan lomautuksia ja irtisanomisia. Tällöin aikuiskoulutuksen on tultava avuksi kouluttamalla uudelleen työtä vaille jäävät. Noususuhdanne lisää osaltaan rekrytointitarvetta ja työperäistä maahanmuuttoa. Tällöin tarvitaan aikuiskoulutusta varmistamaan osaavan henkilöstön tarjonta. Markkinoiden kansainvälistyessä on Suomen vahvuutena korkeatasoinen osaaminen. Tällöin matalan osaamiset työpaikat siirtyvät kolmansiin maihin tai korvautuvat uudella teknologialla. Globalisaatio lisää maahanmuuttoa. Työperäisen maahanmuuton lisäksi on huomattava määrä muista syistä tulevia, mikä asettaa aikuiskoulutukselle uusia haasteita, kun maahanmuuttajat pitää kotouttaa suomalaisen yhteiskuntaan ja samalla kouluttaa suomalaisille työmarkkinoille. Aikuiskoulutuksen on reagoitava myös ilmastonmuutoksiin, koska kaikkien koulutuksen järjestäjien on vastattava siitä, että kansalaisilla on riittävästi tietoa kestävämmistä toimintatavoista ja sellaisista käytänteistä, joilla hidastetaan ympäristöongelmien etenemistä. 3.2 Työelämä- ja väestömuutokset Palvelusektori kasvaa teollisuus- ja maataloussektorin kustannuksella. Kaikkien sektorien sisällä teknologian kehitys johtaa työtehtävien muuttumiseen täsmäosaamisen suuntaan. Suhdanteista riippumatta ilmenee aina samanaikaisesti sekä työttömyyttä että työvoimapulaa. Aikuiskoulutuksen tehtävänä on saada työmarkkinoiden ulkopuolella olevien osaaminen vastaamaan työvoimapula-alojen tarpeita, mikä edellyttää myös ennakoinnin osuvuutta. Väestön ikääntyessä ja eläköityessä on aikuiskoulutuksen autettava ammatissa toimivia säilyttämään itsensä osaavina ja työkuntoisina. Eri sukupolvien kouluttaminen samanaikaisesti vaatii myös erilaisia pedagogisia ratkaisuja eri opiskelijaryhmille. 3.3 Aikuiskouluttajaverkoston uudistuminen Aikuiskoulutusjärjestäjien verkosto on muuttunut. Työnantajien omat oppilaitokset on lopetettu ja samanaikaisesti aikuiskouluttajien joukkoon on tullut useita uusia koulutuksen järjestäjiä. Valtakunnallisesti toimivat järjestäjät ovat lisänneet toimipaikkojaan. Lisäksi markkinoille on tullut runsaasti yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Työnantajien rahoituksella koulutuksia järjestävät myös yrittäjäyhdistykset, kauppakamarit ja muut organisaatiot. Näin ollen alalla vallitsee kova kilpailu ja koulutuskuntayhtymän on löydettävä oma roolinsa, jolla voi parhaiten palvella alueiden elinkeinoelämää ja samalla toimia taloudellisesti kannattavasti. Aikuiskoulutuksen on oltava joustavaa ja alati elinkeinoelämän tarpeiden mukaan muuttuvaa sekä paikalliset tarpeet huomioivaa. Toimintatapana on nopea reagointi sekä modernien menetelmien ja työvälineiden käyttäminen. 5
4. Aikuiskoulutusstrategian painopistealueet 4.1. Osaamisen vahvistaminen Aikuiskoulutuksen tulee varmistaa, että työnantajilla riittää osaavaa työvoimaa. Tällä varmistuksella tarkoitetaan sekä nykyisen henkilöstön osaamisen vahvistamista että rekrytoitavan uuden henkilöstön osaamisesta huolehtimista Varmistamiseen liittyy sekä määrällinen ennakointi että koulutuksen laadun kehittäminen. Ikäluokkien pienentyessä koulutusjärjestelmä ei yksin pysty huolehtimaan työvoiman riittävyydestä. Ennakoinnin ja työelämäyhteyksien avulla kerätään tietoja työelämän tarpeista. Suoritettavien tutkintojen näytöt ja näiden arvioinnit ovat myös suunnittelukohteina. Ennakoinnin ja yhteyksien rinnalla on korostettava myös kouluttajien ideoiden merkitystä. Koulutuksen järjestäjien yhteistyötä lisätään ja kaikenlaista kilpailua vältetään, koska nämä keinot koituvat aina haitaksi koulutustarpeen tyydyttämisessä. Lisäksi kilpailutilanne voi aiheuttaa ylilyöntejä, kuten taloudellisesti kannattamatonta toimintaa ja vajaiden suoritusten hyväksymistä. Lyhyet etäisyydet mahdollistavat joko oman koulutuksen järjestämisen tai opiskelijoiden ohjaamisen lähialueen oppilaitoksiin. Yhteistyötä eri alojen työnantajiin, yrittäjäjärjestöihin, ammattijärjestöihin ja viranomaistahoihin lisätään. Koulutustoiveisiin reagoidaan aina, rahoitusmahdollisuudet selvitetään ja ehdotukset viedään hallinnollisesti eteenpäin. Työelämästä tulevia kouluttajia käytetään aiempaa enemmän. 4.2 Koulutuksen laatu Koulutuksen laatua tarkastellaan kahdesta näkökulmasta eli osaavien kouluttajien ja koulutuksen laadun. Koulutuksen laadun varmimmat takeet ovat hyvät oppimistulokset. Opetushenkilöstön osaamisessa kiinnitetään huomiota sekä nykyisen henkilöstön osaamisen vahvistamiseen että uuden osaavan henkilöstön rekrytoimiseen. Opetushenkilöstön osaamista täydennetään hankkimalla tarpeellista osaamista työelämästä ja muilta koulutuksen järjestäjiltä. Nykyisen osaamisen kartoitusta tehdään jatkuvasti ja henkilöstöä kannustetaan hankkimaan täydentävää täsmäkoulutusta itselleen. Lisäksi luodaan puitteet ja tarjotaan resurssit osaamisen siirtämiseen työntekijöiltä toiselle. Erityisen tärkeää siirtäminen on tilanteissa, joissa osaava henkilö siirtyy pois työnantajan palveluksesta esimerkiksi eläkkeelle. Osaavan henkilöstön hyvinvoinnista on niinikään huolehdittava. Kaikki tutkintoon johtava koulutus on näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja tällöin koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että kaikilla opettajilla on näyttötutkintomestarin pätevyys. Aiemmin näyttötutkintomestaripätevyyden hankkineille järjestetään päivityskoulutusta. Opettajille järjestetään mahdollisuus osallistua työelämäjaksoille. Jaksojen pituus voi vaihdella eri aloilla yhdestä viikosta kahteen kuukauteen. Myös muita keinoja alojen uusimman tiedon saamiseksi tuetaan. Koulutuksen laatuun vaikutetaan henkilöstön osaamisen ohella nykyaikaisilla opetusmenetelmillä ja oppimisympäristöillä sekä opiskelijoiden aiemman osaamisen huomioon ottavalla henkilökohtaistamisella. Aiemmin hankittu osaaminen luetaan hyväksi. Työssäoppimispaikoilla tapahtuvaan oppimisen ja ohjaamisen laatuun kiinnitetään huomiota. Erityisen tärkeää on työpaikkaohjaajien koulutuksesta huolehtiminen. 6
4.3. Alueelliset tavoitteet ja vaikuttaminen Alueellinen toimintatapa Aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoimistojen hallinnollisen yhdistämisen maakunnallisesti ei uskota tuovan etuja asiakkaille, vaan kukin koulutuksen järjestäjä tarjoaa OKM:n ammattiopistostrategian mukaisesti kaikkia koulutusmuotoja. Kuitenkin maakunnallista yhteistyötä tiivistetään solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti. Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän rahoitusta haetaan yhteistyössä muiden maakunnan oppilaitosten kanssa. Rahoituksen puitteissa parannetaan yrityspalveluprosessia ja siihen liittyviä sähköisiä työkaluja sekä laaditaan yrityspalveluille toimintasuunnitelma. Vältetään epätervettä kilpailua. Kuntayhtymän sisällä hyödynnetään mahdollisimman hyvin synergiaedut. Sovitaan järjestämissopimusten suhteen työnjaosta ja toteutetaan koulutuksia yhdessä hyödyntäen etätyökaluja Aikuiskoulutuksen tavoitteet ja kohdentaminen toteutetaan toiminta-alueelle asetettujen elinkeinopoliittisten tavoitteiden suuntaisesti ja sen toteuttamista tukien. Kuntayhtymä tulee varautumaan ikäluokkamuutoksista johtuvaan painotuksen siirtymään nuorisokoulutuksesta aikuiskoulutukseen. Aikuiskoulutuksen toteuttaminen jalkautetaan koulutusaloille niin, että yhä useampi henkilöstöstä omaa valmiudet toimia myös aikuiskouluttajina. Johtoryhmän panostusta aikuiskoulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen lisätään ja aikuiskoulutukselle tehdään erillinen markkinointisuunnitelma sekä vuosittaiset toteutussuunnitelmat. Loimaan alue Loimaan seutukunnan elinkeinopoliittisen strategian painopistetoimialoja ovat - maa- ja riistatalous, elintarvikkeiden ja juomien valmistus eli ns. agribisnes - koneiden ja laitteiden valmistus - metallituotteiden valmistus - sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Loimaalla on koko seutukunnan päivittäistavaramyynnin sekä auto-, kodinkone- ja kodintekstiilikaupan keskittymä. Säilytetään oma oppisopimistoimisto, joka palvelee myös Liedon aluetta. Vakka-Suomi Vakka-Suomen elinkeinostrategian painopistetoimialoja ovat - kulkuneuvo- ja metalliteollisuus sekä meriklusteri - ympäristöystävälliset energiaratkaisut ja energiateknologiaan liittyvät koneet ja laitteet - elintarvikeala, maatila- ja kalatalous - hyvinvointiala Uudenkaupungin tulevat mittavat tehdashankkeet tulevat lisäämään aikuisten lisä- ja täydennyskoulutuksen tarvetta. Novida varautuu tähän hyvissä ajoin ja suunnitteluresursseja tullaan sen vuoksi lisäämään. Aikuiskoulutustarjonta muotoutuu kysynnän mukaan. Erityisesti panostetaan ympäristöalan, palvelualan, sosiaali- ja terveysalan sekä metalli- ja logistiikka-alan koulutuksen kehittämiseen. Paikallisia koulutustarpeita selkiytetään ja ennakointityötä tehdään yhdessä TEtoimiston, Ely-keskuksen, kehittämisyhtiöiden ja Uudenkaupungin kaupungin kanssa. 7
Lieto Liedon kunnan elinkeinopolitiikan painopistealueet ovat mm. seuraavat: - yritystoiminnan toiminta- ja kasvuedellytysten kehittäminen - yrittämisilmaston parantaminen - osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen - yrittäjyysosaamisen tukeminen Yritysten kokonaismäärä on melko vahvasti nouseva, yrityskanta on erittäin monipuolista sekä yrityskoko että yritysten toimiala huomioon ottaen. Liedon ammatti- ja aikuisopisto tarjoaa yhteistyötä erilaisten yleisten ja räätälöityjen koulutusten toteuttamisessa sekä niiden markkinoinnissa yrittäjiksi aikoville ja jo toimiville yrittäjille. Tutkintoon johtavaa koulutusta tarjotaan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa liiketaloudessa, tietojenkäsittelyssä, sähkö- ja rakennusalalla. Tutkitaan tarve ja mahdollisuudet sosiaali- ja terveysalan koulutuksen käynnistämiseen 8
5. Kriittiset menestystekijät 9
6. Strategian toimenpiteet 10
Lähteet Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus: Loimaan seutukunnan elinkeinostrategia elinkeinojen, työllisyyden ja innovaatioympäristöjen kehittämisohjelma. Loimaa 2009. Länsi-Suomen lääninhallitus: Kestävää kilpailukykyä ja aktiivista osaamista jokaiselle Varsinais- Suomen aikuiskoulutusstrategia 2009 2015. Turku 2009. Vakka-Suomen seutukunta, kuntayhtymä, Ukipolis: Vakka-Suomen KOKO-ohjelmaehdotus 2010 2012. Uusikaupunki 2009. 11