El 8 Turku-Lohjanharju - moottoritien vaikutusselvitys

El 8 Turku-Lohjanharju - moottoritien vaikutusselvitys TIEHALLINTO VÄGFÖRVALTNINGEN

El 8 Turku-Lohjanharju - moottoritien vaikutusselvitys Tiehallinnon selvityksiä 18/2008 Tieh alli nto Turku 2008

Kannen kuva: Turun tie piiri ISSN 1457-9871 ISBN 978-952-22 1-008-1 TIEH 3201085 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1 553 ISBN 978-952-22 1-009-8 TIEH 3201085-v Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua myylsaatavana: asiakaspalvelu.prima@edita.fi Faksi 020 450 2470 Puhelin 020 450 011 Pohjakartat: Maanmittauslaitos lupa nro 20/MMLJO8, Affecto Finland Oy, lupa L4356 TIE HALLINTO Turun tiepiiri Yliopistonkatu 34 PL636 20101 TURKU Puhelinvaihde 0204 22 11 441 002

-sä Antti Meriläinen, Juha Tervonen, Mikko Seila, Ville Hokkanen, Harri Andersson: E18 Turku Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys. Helsinki 2008. Tiehallinto, Turun tiepiiri. Tiehallinnon selvityksiä 18/2008. 52 s. + Ilitt. 12 S. ISSN 1457-9871, ISBN 978-952-221-008- 1, TIEH 3201085. Asiasanat: jälkiarviointi, tiehankkeet, seuranta, vaikutusten arviointi Aiheluokka: 02 TIIVISTELMÄ Valtatietä 1 on kehitetty moottoritieksi Turun ja Lohjanharjun välillä useassa vaiheessa yli kymmenen vuoden ajan. Tässä työssä arvioidaan jo valmistuneiden moottoritieosuuksien sekä rakenteilla olevan M uurla Lohjatieosuuden vaikutuksia liikenteeseen sekä Turun, Salon ja Lohjan seutujen kehitykseen. Työssä käytetyt aineistot koostuvat yleisesti saatavilla olevista tilastoista ja rekistereistä. Lisäksi toteutuneita ja odotettavissa olevia vaikutuksia on selvitetty laajan kunta-ja yrityshaastattelututkimuksen avulla. Liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja ajomukavuuden paraneminen moottoritieyhteyksien valmistumisen myötä on lisännyt liikkuvuutta kaikkien matkaryhmien osalta. Liikennemäärät valmistuneilla moottoritieosuuksilla ovat kasvaneet maan keskimääräistä kasvua enemmän ja Ijikenneturvallisuus on selvästi parantunut. Tarkastellut moottoritieosuudet tuovat liikenteellisiä hyötyjä jopa ennakoitua enemmän, ja hankkeiden voidaan todeta toteutuvan kannattavampina kuin hankeperusteluissa on arvioitu. Rakentamiskustannukset ovat pysyneet valmistuneiden tieosuuksien osalta budjetissa tai on jopa alitettu. budjetti Moottoritieosuuksien valmistumisella on suuri merkitys keskuksiin suuntautuvaan pitkämatkaiseen työssäkäyntiin. Erityisesti Turku Salo-akselilta Salon suuntaan tapahtuneen pendelöinnin kasvu on ollut yleistä kehitystä voimakkaampaa. Moottoritien varren kunnissa muuttovoitto on joko kasvanut tai on kääntynyt muuttovoitoksi. Lähinnä muuttovoiton ansiosta muuttotappio moottoritien valmistuminen on näissä kunnissa myötävaikuttanut yleistä väestönkehitystä suurempaan väestönkasvuun. Tien vaikutusalueen yritystoimipaikkojen ja työpaikkojen kehitys on selvästi kaksijakoista. Hyvien yhteyksien varressa oleviin kuntiin ja erityisesti keskuskuntiin (Salo ja Lohja) on syntynyt uusia yrityksiä, kun taas syrjäisemmis kunnissa tätä ei ole tapahtunut. Työllisyysvaikutukset ovat pendelöinnin myötä laajempia, eivätkä rajoitu vain keskuskuntiin ja siten jopa tasoittavat alueellista kehitystä. Välitön tien varsi ja liittymät eivät vielä ole sijainnillaan laajasti houkutelleet yrityksiä puoleensa, mutta liittymäalueille on kohdistunut kysyntää. Väestön ja yritysten muutto tien varren kuntiin luo paineita kuntatalouteen palvelutarjonnan ja kunnallistekniikan lisäystarpeen vuoksi. Verotulojen lisäykset toteutuvat vasta vähitellen pitkällä aikavälillä. Moottoritien valmistuminen on parantanut yhteysväliä käyttävien yritysten kuljetusten toimivuutta. Rakenteilla oleva Muurla Lohja-tieosuus tulee lyhentämään matka-aikoja edelleen sekä vaikuttaa positiivisesti myös kuljetusten täsmällisyyteen ja kuljetuskustannuksiin. Moottoritieyhteydet laajentavat myös palvelujen hankinta-aluetta ja parantavat verkottumismandollisuuksia. Etenkin Salo Lohja -akselilla odotetaan syntyvän uutta vuorovaikutusta työvoiman liikkuvuuden ja yritysten välisen yhteistyön muodossa. Tuotantotoiminnalle koko Helsinki Turku moottoritien valmistuminen on liikenteellisesti tärkeämpää kuin yksittäisten tieosuuksien valmistuminen. Se ja tuo valinnanvaraa satamien ja ulko- lisää logististen ketjujen tehokkuutta maankaupan reittien käyttöön. Moottoritieyhteys parantaa myös Suomen kauttakulkureitin kilpailukykyä ja vahvistaa tien kansainvälistä roolia.

på Antti Meriläinen, Juha Tervonen, Mikko Seila, Ville Hokkanen, Harri Andersson: Motorväg E18 Abo Lojoâsen, Konsekvensutredning. Helsingfors 2008. Vägförvaltningen, Abo 18/2008. 52 s. + bilagor 12s. ISSN 1457-9871, vägdistrikt. Vägförvaltningens utredningar ISBN 978-952-221-008-1, TIEH 3201085. Amnesord: efterstudie, vägprojekt, uppföljning, konsekvensbedömning SAMMANFATTNING I drygt tio år har riksväg 1 i många etapper byggts ut till motorväg på avsnittet mellan Abo och Lojoåsen. I detta arbete bedöms konsekvenserna för trafiken på de färdiga motorvägsavsnitten på avsnittet Muurla Lojo, som för närvarande byggs, och för utvecklingen i Åbo, Salo och Lojo regionerna. Allmän statistik och register har utgjort material i arbetet. Dessutom har nuvarande konsekvenser och konsekvenser som är att vänta utretts i en omfattande intervjuundersökning i kommunerna och med företagen. Bättre trafikframkomlighet, trafiksäkerhet och komfort i och med motorvägsförbindelserna har ökat rörligheten inom samliga trafikantgrupper. Trafikmängderna på de färdiga motorvägsavsnitten har ökat mer än i landet i medeltal och trafiksäkerheten har blivit betydligt bättre. De granskade motorvägsavsnitten ger större trafikmässig nytta än väntat och projekten kan konstateras vara lönsammare än vad har beräknats i motiveringarna av projektet. Byggkostnaderna för de färdiga avsnitten har hållit budgeten eller till och med underskridit den. De färdigställda motorvägsavsnitten har stor betydelse för den långväga arbetspendlingen till centrumen. Pendlingen mot Salo, i axeln Abo Salo, har ökat kraftigare än vad den allmänna utvecklingen påvisar. Inflyttningsöverskottet i kommunerna längs motorvägen har antingen ökat eller så har utflyttni ngsöverskottet ändrat till inflyttningsöverskott. Motorvägen har närmast i dessa kommuner bidragit till en befolkningstillväxt som är större än den allmänna tackvare inflyttningsöverskottet befolkningsutvecklingen. Utvecklingen av företagens verksamhetsplatser och arbetsplatser inom vägens influensområde är tydligt tudelad. I kommunerna som ligger vid goda trafikförbindelser, och speciellt i centrumkommunerna (Salo och Lojo), har nya företag etablerats, däremot inte i mera avlägset belägna kommuner. I är sysselsättningseffekterna vidsträcktare och är och med arbetspendlingen till centrumkommunerna, vilket till och med regionalt inte enbart begränsade jämnar ut utvecklingen. Varken läget i vägens omedelbara närhet eller nära anslutningarna har tillsvidare lockat företag i större utsträckning, men en efterfrågan har riktats till områdena kring anslutningarna. Befolkning och företag flyttar till kommunerna längs vägen vilket lägger ett tryck på den kommunala ekonomin eftersom ett större serviceutbud och kommunalteknik behövs. Skatteintäkterna ökar småningom och på lång sikt. Motorvägen har förbättrat företagstransporterna på förbindelseavsnittet. Avsnittet Muurla Lojo, som för närvarande byggs, kommer ytterligare att förkorta restiderna och inverka positivt också på transporternas punktlighet och transportkostnaderna. Motorvägsförbindelserna vidgar också upphand för service och förbättrar möjligheterna att bilda nätverk. Ny -lingsområdet växelverkan i form av arbetskraftens rörlighet och samarbete företagen emellan väntas framförallt i axeln Salo Lojo. En motorväg på hela avsnittet Helsingfors-Åbo är trafikmässigt viktigare för produktionsverksamheten än att enskilda vägavsnitt byggs. Motorvägen ökar effektiviteten och erbjuder hamnarna och utrikeshandeln al- den logistiska ternativa rutter. Motorvägsförbindelsen förbättrar också transitorutternas konkurrenskraft i Finland och stärker vägens internationella roll.

Antti Meriläinen, Juha Tervonen, Mikko Seila, Ville Hokkanen, Harri Andersson: Impact assessment of Road E 18 Turku Lohjanharju motorway. Helsinki 2007. Finnish Road Administration. Finnra Reports 18/2008. 52 P. + app. 12 p. ISSN 1457-9871, ISBN 978-952- 221-008-1, TIEH 3201085. Keywords: post-assessment, road projects, monitoring, impact assessment 1UJIMt1 Highway 1 between Turku and Lohjanharju has been upgraded to a motorway in different phases over a 10-year time period. ln this report, the impacts of the completed motorway sections and the Muurla Lohja road section, which is under construction, are evaluated on transport and the development of the Turku, Salo and Lohja regions. The material used consists of public statistics and registers. Observed and anticipated impacts have been examined through an extensive interview study directed to municipalities and companies along the road. Improvements in driving comfort, safety and the level of service of traffic as a result of new motorway sections have promoted the mobility of all mover groups. Traffic volumes on completed motorway sections have increased more than the average national growth and traffic safety has significantly improved. Regarding transport economy, the studied motorway sections provide greater benefits than expected, and the road projects are more feasible than it was estimated by benefit-cost calculations. Construction costs on the implemented road sections have met the budget or come in under the budget. The implementation of motorway sections is significant for long-distance commuting to regional centres. Especially, the increase in commuter flows from Turku Salo -axis to the direction of Salo has been greater than the overall development in the region. Positive net migration has either increased or net migration has turned from negative to positive in municipalities along the motor - way. Mostly due to positive net migration, the implementation of motorway sections has contributed to higher population growth in these municipalities as compared to overall development. A two-way development in the number of offices and workplaces can clearly been seen in the impact area of the road. New companies have been established in municipalities and especially in regional centres (Salo and Lohja), which have good accessibility along the road. This development has not occurred in more peripheral municipalities. Due to increased commuter flows, employment effects are more significant and not only limited to regional centres, and thus contribute to more balanced regional development. The immediate vicinity and interchanges of the road have not yet largely attracted companies by location, but the demand has focused on interchange areas. Migration of population and companies to municipalities along the road creates pressure on municipal economy as a result of growing demand of services and municipal engineering. Gradual increase in tax revenues will occur in the long run. Transport operations of companies have improved on completed motorway sections. The Muurla Lohja section, which is under construction, will shorten travel times and have a positive effect also on the punctuality and costs of transport. Motorway connections also extend the supply area of services and improve networking opportunities. New interaction is expected in the form of mobility of labour and cooperation between companies especially along Salo Lohja -axis. From the viewpoint of transport and mobility, the completion of the entire Helsinki Turku motorway connection is more important to production activities than the completion of single motorway sections. Helsinki Turku motorway promotes the efficiency of logistic chains and provides more options to the use of ports and routes in foreign trade. The motorway connection also improves the competitiveness of the transit traffic route through Finland and strengthens the international role of the road.

-den ESIPUHE Valtatien 1 valmistuminen moottoritieksi on tapahtunut useassa eri vaiheessa Turun ja Helsingin välillä. Tiehankkeiden vaikutukset alkavat jo ennen tien valmistum ista ja liikenteelliset vaikutukset sekä alueiden kehitykseen kohdistuvat vaikutukset toteutuvat eripituisilla viiveillä tiehankkeiden valmistumisen jälkeen. Tässä työssä arvioidaan Turku Lohjanharju välillä jo valmistuneiden tieosuuksien sekä rakenteilla olevan Muurla Lohja-tieosuuden liikenteellisiä vaikutuksia sekä vaikutuksia aluekehitykseen Turun, Salon ja Lohjan seuduilla. Muurla Lohja-tieosuuden valmistumisen jälkeen Helsinki Turku moottoritieyhteys alkaa toimia kokonaisuutena ja se palvelee koko Lounais- Suomen ja Lohjan seudun sekä pääkaupunkiseudun välisiä yhteyksiä. Työ tuottaa tietoa tässä liikennekäytävässä tapahtuneesta kehityksestä sekä palvelee yleisesti tiehankkeiden vaikutusarvioinnin kehittämistä. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet Juha Mäki (pj.), Matti ja Markus Salmi Turun tiepiiristä, Vehviläinen, Pekka Jokela, Juha Sillanpää Rikumatti Levomäki Salon Seudun Kehittämiskeskuksesta, Heikki Rouvinen Lohjan kaupungilta, Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitosta sekä Anton Goebel Tiehallinnon asiantuntijapalveluista. Selvityksen laatimisesta ovat vastanneet Antti Meriläinen ja Mikko Seila (Linea Konsultit Oy), Juha Tervonen (JT-Con) sekä Ville Hokkanen (Tampereen yliopiston yhdyskuntatietei laitos). Liitteen 5 on laatinut professori Harri Andersson Turun yliopistosta. Turussa elokuussa 2008 Tiehallinto Turun tiepiiri

El 8 Turku Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys 9 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 11 2 TYÖN MENETELMÄT JA RAJAUKSET 12 3 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET 14 3.1 Liikennemäärien kehitys 14 3.2 Liikenneturvallisuuden kehitys 15 3.3 Hankkeiden kannattavuus 17 4 VAIKUTUKSET LIIKKUMISEEN 20 4.1 Työssäkäynti 20 4.2 Työasiamatkat 22 4.3 Vapaa-ajan liikkuminen ja matkailu 22 4.4 Joukkoliikenne 23 4.5 Logistiset vaikutukset kansainvälisellä ja kansallisella tasolla 24 5 VAIKUTUKSET VÄESTÖNKEHITYKSEEN JA ASUMISEEN 26 5.1 Väestönkehitys 26 5.2 Muuttoliike 28 5.3 Asutuksen sijoittuminen 31 6 VAIKUTUKSET YRITYSTOIMINTAAN JA TYÖPAIKKAKEHITYKSEEN 33 6.1 Toimipaikat, työllisyys ja toimintaolosuhteet 33 6.2 Kuljetusten toimivuus 38 6.3 Yritysten sijaintipaikan valinta 39 7 KUNTA-JA ALUETALOUS 41 7.1 Asukkaiden ansioiden ja kuntatalouden kehitys 41 7.2 Vaikutukset kiinteistömarkkinoihin 44 7.3 Yleinen aluekehitys vaikutusalueen seutukunnissa 45 8 JOHTOPÄÄTÖKSET 47 9 KIRJALLISUUSLUETTELO 51 10 LIITTEET 52

-simmät 2005. 2008. El 8 Turku Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys 11 JOHDANTO ii.]i Valtatietä 1 on kehitetty moottoritieksi Turun ja Lohjanharjun välillä useassa vaiheessa yli kymmenen vuoden aikana. Ensimmäisenä rakennettiin länti tieosuudet. Turku Paimio-tieosuus valmistui vuonna 1997 ja Paimio M uurla-tieosuus valmistui vuonna 2003. Kyseiset tieosuudet paransivat fiikenteellisiä olosuhteita ennen kaikkea Varsinais-Suomessa Turku Salo Lohjan ja pääkaupunkiseudun väliset liikenteelliset olosuhteet pa-akselillaranivat, kun Lohja Lohjanharju-tieosuus avattiin liikenteelle joulukuussa Muurla Lohja-tieosuus on rakenteilla ja se valmistuu loppuvuodesta Tällöin Helsinki Turku moottoritieyhteys alkaa toimia kokonaisuutena palvelee koko Lounais-Suomen ja Lohjan seudun sekä pääkaupunkiseu- ja dun välisiä yhteyksiä. Tiehankkeiden toteuttamiseen ja varsinkin moottoriteiden rakentamiseen liittyy odotuksia siitä, miten Ii ikenteel listen olosuhteiden ja saavutettavuuden paraneminen vaikuttavat alueiden kehitykseen. Näitä vaikutuksia ei kuitenkaan arvioida kattavasti tiehankkeita suunniteltaessa johtuen ehkä siitä, että vaikutusten selvittäminen ennakolta on vaikeaa. Muut kuin tieyhteyksien laadusta riippuvat ja usein hyvinkin paikalliset tekijät vaikuttavat alueiden kehitykseen voimakkaasti. Tätä aihepiiriä on joka tapauksessa käsitelty runsaasti muun muassa aluetieteiden piirissä. Tiehankkeiden vaikutukset alkavat jo ennen tien valmistumista, kun liikenteellisten olosuhteiden muutosta ennakoiva asuin- ja toimitila -alueiden kaavoitus ja rakentaminen vaikuttavat toimintojen sijoittumiseen. Liikenteelliset vaikutukset il menevät heti tieosuuden avaamisen jälkeen. Alueiden kehitykseen kohdistuvat vaikutukset toteutuvat kuitenkin eripituisilla viiveillä tie - hankkeiden valmistumisen jälkeen. Tässä työssä arvioidaan jo valmistuneiden tieosuuksien sekä rakenteilla olevan Muurla Lohja-tieosuuden vaikutuksia liikenteeseen sekä Turun, Salon ja Lohjan seutujen kehitykseen. Tulokset kertovat, mitä vaikutuksia moottoritien rakentaminen on saanut aikaan ja vastaavatko ne hankeperusteluissa esitettyjä tai yleensä tiehankkeilta odotettuja vaikutuksia. Työ tuottaa tietoa Turku Lohjanharju-liikennekäytävän kehityksestä sekä palvelee yleisesti tiehankkeiden vaikutusarvioinnin kehittämistä. Tässä työssä esitetty tilastoaineistoihin ja haastatteluihin perustuva ennen jälkeen vertailu on yksi mandollinen tapa kehittää esimerkiksi tiehankkeiden jälkiarvioin -tia.

12 El 8 Turku Lohjanharju-moottoritien vaikutusselvitys TYÖN MENETELMÄT JA RAJAUKSET 2 TYÖN MENETELMÄT JA RAJAUKSET Tässä työssä pyritään vertaamaan moottoritiehankkeiden toteutuneita vaikutuksia ennalta arvioituihin ja odotettuihin vaikutuksiin sekä määrittämään yleensä sellaisia aluekehitykseen liittyviä vaikutuksia, joista löytyy tilastoaineistoja. Lisäksi toteutuneita ja odotettavissa olevia vaikutuksia selvitetään laajan kunta- ja yrityshaastattelututkimuksen avulla. 1 Työssä arvioitavat vaikutukset ryhmitellään seuraavasti: liikenteelliset vaikutukset vaikutukset liikkumiseen (erityisesti työssäkäynti ja työasiamatkat) vaikutukset väestönkehitykseen ja asumiseen vaikutukset yritystoimintaan ja työpaikkakehitykseen kaavoitukseen ja maankäyttöön vaikutukset kunta- ja aluetalouteen sekä vaikutukset yleiseen aluekehitykseen. Tarkastelualueeseen kuuluvat seuraavat seutukunnatja kunnat (kuva 1): Turun seutukunta (Kaarina, Lieto, Paimio, Piikkiö ja Turun tienvarsialue) Salon seutukunta (Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Suomusjärvi ja Särkisalo) sekä Lohjan seutukunta (Karjalohja, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti ja hti). Vi Koska tarkastelukohteena ovat saman moottoritien (vt 1) vaiheittain toteutetut tieosuudet, ei lueteltujen vaikutusten yhteys yksittäisten tieosuuksien valmistumiseen välttämättä ole tiukan kategorinen. Yhteysvälin alueellista kehitystä tarkastellaan yhtäältä kuntia ja seutukuntia keskenään vertaillen sekä yleisemmällä tasolla kokonaisuutena. E18 -tien kansainvälistä ulottuvuutta tarkastellaan rajallisesti. Turku Paimio- ja Paimio Muurla-tieosuuksien vaikutuksia voidaan arvioida ajallisesti parhaiten ennen ja jälkeen tieosuuksien rakentamisen. Lohja- Lohjanharju-tieosuudelle selvitetään rakentamista ennakoineita ja tien avaamiseen liittyviä välittömiä vaikutuksia sekä tien tarjoamiin mandollisuuksiin liittyviä odotuksia. Muurla Lohja-tieosuudelta kerätään vaikutustietoa ja odotuksia ennen hankkeen valmistumista. Työssä käytetyt aineistot koostuvat yleisesti saatavilla olevista tilastoista ja Lisäksi työssä on tehty 23 haastattelua tien vaikutusalueen rekistereistä. kuntiinja yrityksiin (liitteet 1-3). Työssä hyödynnetään soveltaen Tiehallinnon luonnosta (Tiehallinnon selvityksiä 20/2005) tiehankkeiden jälkiarviointimenettelyksi. Ohjeluonnoksella ei ole virallista asemaa tiehankkeiden vaikutusarvioinnissa, eikä sitä ole sovellettu käytännössä.

El 8 Turku Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys 13 TYÖN MENETELMÄT JA RAJAUKSET Turun Iiepiiri / _ _) Ni.entiepIid L Udaatte o z; t c? L) Tuu.Punno lggn Pin.n.Muuu (2 I... I Lor.Luhjunh.$ (25) L Kuva 1. Va/tat/en 1 tarkaste/tavat tieosuudet ja tien vaikutusa/ueen kunnat. Liikenneväylähankkeiden alueelliset vaikutukset ovat usein mitä suurimmassa määrin siirtymävaikutuksia. Muun muassa kotitaloudet ja liike-elämä hakevat itselleen tavalla tai toisella laadukkaampaa tai edullisempaa asuinpaikkaa ja sijaintia. Tällöin toiset alueet menettävät yrityksiä ja asukkaita ja siirtymien hyödyllisyyteen tai toiset saavat niitä. Tässä työssä ei oteta kantaa haitallisuuteen.

maantien pääteillä 14 El 8 Turku Lohjanharju-moottoritien vai kutusselvitys LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET 3 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET 3.1 Liikennemäärien kehitys Liikennemäärien kehitystä arvioidaan tierekisteritietojen ja liikenteen mittauspistetietojen (LAM) pohjalta. Kuvassa 2 on esitetty suunnittelualueen ja sen lähiseutujen liikennemäärät ja toiminnallinen luokka vuonna 2006. Suurimmat liikennemäärät suunnittelualueella valtatiellä 1 ovat Turussa Jaanintien ja keskustan välillä noin 21 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Piikkiössä kantatien 40 ja maantien 2340 välillä sekä Kaarinassa maantien 180 ja 2221 välillä liikennemäärä on noin 18 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuva 2. Maan tieverkon keskimääräinen vuoro kausiliikenne vuonna 2006 toiminnallisen luokan mukaan (lähde: Tierekisteri). Kuvassa 3 on esitetty suunnittelualueen eri tieosuuksien liikennemäärien kehitys vuosina 1994-2006. Katkoviivalla on esitetty ajankohta, jolloin moottoritie valmistui kyseiselle tieosuudelle. Turku Paimio- ja Paimio Muurlatieosuuksien osalta jälkeen-vaiheessa on otettu huomioon myös vanhan valtatien liikennemäärät. Liikennemäärät ovat kasvaneet jokaisella tieosuudella yli maan keskiarvon tai selvästi yli maan keskiarvon. Tieliikenteen kasvu on 1994 kaikilla maanteillä keskimäärin noin 2 % vuodessa ja ollut vuodesta hieman tätä suurempaa.

7 El S Turku Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys 15 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Turku-Paimio toteutunut kyl 1994-2006 Turku-Paimio ennustettu kyl vuodeksi 2006 Paimio-Muurla toteutunut kyl 1994-2006 Paimio-Muurla ennustettu kyl vuodeksi 2006 24 000 22 000 Muurla-Lohja toteutunut kyl 1994-2006 Muurla-Lohja ennustettu kyl vuodeksi 2006 Piikkio vtl+mtllo 20 000 18000 16000 1 14000 > - 12000 > 10000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 3. Liikennemäärän kehitys suunnittelualueen eri tieosuuksila vuosina ja ennen moottoritietä ennustettu liikennemäärä vuodelle 1994-2006 (lähde: Tiehallinto. Turun tiepiiri). 2006 Turku Paimio-tieosuudella liikennemäärät kasvoivat ennen tien valmistumista vuosina 1994-1 997 keskimäärin 4 % ja tien valmistumisen jälkeen vuosina 1998-2006 keskimäärin 3 % vuodessa. Paimio Muurla-tieosuudella liikennemäärät kasvoivat ennen tien valmistumista vuosina 2000-2003 keskimäärin 2 % ja tien valmistumisen jälkeen vuosina 2004-2006 keskimäärin % vuodessa. Muurla Lohja-tieosuudella liikennemäärät ovat kasvaneet vuodesta 1994 keskimäärin 3 % vuodessa. Vuoden 2006 kohdalla olevat pisteet kuvaavat moottoritieosuuksien tiesuunnitelmissa käytettyjen liikenne-ennusteiden mukaista liikenteen tasoa. Vertailussa toteutuneeseen kehitykseen nähdään, että liikennemäärät ovat toteutuneet selvästi suurempina, kuin mitä kyseisille vuosille on ennustettu. Siitä voidaan päätellä, että tieosuuksien käyttö on runsaampaa kuin odotettiin ja ovat ainakin vertailuajankohdalla suurem- tieosuuksien liikenteelliset hyödyt mat kuin tiesuunnitelmissa ennakoitiin (katso luku 4.3). 3.2 Liikenneturvallisuuden kehitys Liikenneturvallisuutta arvioidaan onnettomuusrekisterin avulla. Kuvassa 4 on ja esitetty suunnittelualueen eri tieosuuksien onnettomuuksien kehitys ennen Turku Paimio- ja Paimio Muurla-jälkeen moottoritien valmistumisen. tieosuuksien osalta jälkeen-vaiheessa on otettu huomioon myös vanhalla valtatiellä tapahtuneet onnettomuudet. Vuoden 2005 lopussa valmistuneen Lohja Lohjanharju-tieosuuden ja rakenteilla olevan Muurla Lohja-

16 El 8 Turku Lohjanharju -moottoritien vai kutusselvitys LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET tieosuuden osalta liikenneturvallisuuden kehitystä ei voida vielä analysoida eli tarkastelu kuvaa tilannetta ennen moottoritieosuuksien valmistumista. Turku Paimio Turku Paimio-tieosuudella tapahtui ennen moottoritien valmistumista vuosina 1994-1997 keskimäärin noin 29 henkilövahinko -onnettomuutta vuodessa, joista kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli keskimäärin yksi. Moottoritien valmistumisen jälkeen vuosina 1998-2006 tieosuudella on tapahtunut keskimäärin 8 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa, joista kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli keskimäärin 0,3. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet 71 % ja kuolemaan johtaneet onnettomuudet 70 % moottoritien valmistumisen jälkeen. 30,0 1 28,5 25,0 21.9 20,0 19,0 15,0 10,0 8,2 0,0 I 03 I O3 L..1-. x x. a.x. 6. x c N. o c N. 0 O) j9 o PC) a 8)0 o 1)0 0 4)0 5,0 HEVAT Kuolemaan HEVAT Kuolemaan HEVAT Kuolemaan HEVAT Kuolemaan johtane johtane johtane johtane Turku-Paimlo (1997) Paimio-Muurla (2003) Muurla-Lola (rakenteilla) Lohja-Lohjanharju (2005) Kuva 4. Maanteiden onnettomuuksien kehitys suunnittelualueen eri tieosuuksll - la ennen ja jälkeen moottoritien valmistumisen (keskimäärin I onnettomuutta / vuosi) (lähde: Tierekisterin katseluohjelma). Paimio Mu uria Paimio M uurla-tieosuudella tapahtui ennen moottoritien valmistumista vuosina 2000-2003 keskimäärin 19 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa, joista kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli keskimäärin yksi. Moottoritien valmistumisen jälkeen vuosina 2004-2006 tieosuudella on tapahtunut keskimäärin 5 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa, joista kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli keskimäärin 0,3. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet 72 % ja kuolemaan johtaneet onnettomuudet 70 % moottoritien valmistumisen jälkeen. Muurla Lohja Nykyisen valtatien 1 Muurla Lohja-tieosuudella tapahtui vuosina 2000-2006 22 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa, joista keskimäärin noin 15 % johti kuolemaan.

El 8 Turku Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys 17 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Lohja Lohjanharju Joulukuussa 2005 liikenteelle avatulla Lohja Lohjanharju-tieosuudella tapahtui ennen moottoritien valmistumista vuosina 2002-2005 keskimäärin 4 -onnettomuutta vuodessa, joista noin 12 % johti kuolemaan. henkilövahinko Taulukossa 1 on esitetty suunnittelualueen eri tieosuuksien onnettomuustiheys nelivuotisjaksolla ennen moottoritieosuuksien valmistumista. Turku- Paimio ja Paimio Muurla-tieosuuksien onnettomuustiheys on esitetty myös moottoritien valmistumisen jälkeen. Jälkeen-vaiheen tarkastelussa on otettu huomioon myös vanhalla valtatiellä tapahtuneet onnettomuudet. Turku Paimio- ja Paimio Muurla-tieosuuksilla onnettomuustiheys oli erittäin suuri ennen moottoritien valmistumista, jos sitä vertaa esimerkiksi Muurla Lohja- ja Lohja Lohjanharju-tieosuuksien onnettomuustiheyteen ennenvaiheessa. Tämä kertoo muun muassa yleisen liikenneturvallisuuden paranemisesta viime vuosina, sillä Muurla Lohja-tieosuuden onnettomuustiheys tällä hetkellä maan suurimpia. Moottoritien valmistumisella on ollut mer-on kittävä vaikutus liikenneturvallisuuden paranemiseen Turku Paimio Muurla välillä. Taulukko 1. Onnettomuustiheys eri tieosuuksila vuosina 1994-2006 (lähde: Tierekisterin katseluohjelma). Onn. tiheys (hevat/loo km) ennen-tilanne Ajanjakso ennen-tilanne Onn. tiheys (hevat/loo km) älkeen-tilanne Ajanjakso jälkeen tilanne Tieosuus Turku-Paimio 68,2 1994-1997 12,3 1998-2006 Paimio-Muurla 51,3 2000-2003 7,6 2004-2006 Muurla-Lohja 35,0 2003-2006 -- - Lohja-Lohjanharju 47,9 2002-2005 -- -- 3.3 Hankkeiden kannattavuus Hankkeiden kannattavuusarvioiden toteutumista tarkastellaan keskeisimpien hyöty-kustannussuhteeseen vaikuttavien tekijöiden perusteella: vertaamalla ennalta arvioituja ja toteutuneita rakentamiskustannuksia to vertaamalla tiesuunnitelmissa esitettyjä liikenne-ennusteita tietyllä vertailuajankohdalla -teutuneeseen liikennemääräkehitykseen ja arvioimalla onnettomuusmäärien kehitystä moottoritieosuuksilla tietyllä vertailuajankohdalla.

tai 227 M olivat 18 El 8 Turku Lohjanharju -moottoritien vai kutusselvitys LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Näiden tietojen pohjalta päätellään, ovatko hankkeet toteutuneet enemmän vähemmän kannattavina, kuin mitä hankeperusteluissa esitettiin. Arvio on hankeperustelujen hyöty-kustannuslaskelmaa ei ole suuntaa antava, koska yritetty toistaa. 2 Ennustetun liikennemäärän taso (keskimääräinen vuorokausiliikenne) on le (vuosi 2006) hankeperusteluista poimittujen kasvukertoimien pohjalta, ja sitä on verrattu toteutuneeseen kehi- määritetty poikkileikkausajankohdal tykseen (katso kuva 3). Liikenneturvallisuuden tasoa on arvioitu onnettomuusrekisterin pohjalta (luku 4.2). Rakentamiskustannusten vertailu perustuu hankeperustelujen esittämiin kustannusarvioihin sekä Turun tiepiirin il -moittamiin toteutuneisiin rakentamiskustannuksiin. Turku Paimio (valmistui vuonna 1997) Turku Paimio-tieosuuden kustannusarvio oli tiesuunnitelman mukaan (vuoden 1999 hintatasossa). Toteutuneet rakentamiskustannukset 168 M. Siten arvioidut rakentamiskustannukset alittuivat 59 M, eli peräti neljäsosalla. Vertailuvuoden kohdalla toteutunut liikennemäärä ylitti ennustetun liikennemäärän (KVL) yli 40 prosentilla. Lisäksi liikenneturvallisuuden taso on kokonaisuutena parantunut (moottoritie ja vanha valtatie). Tästä päätellen hanke toteutuu selvästi alun perin arvioitua kannalla esitetty hyötykustannussuhde oli 1,1). -vampana (hankeperusteluissa Paimio Muurla (valmistui vuonna 2003) Paimio-Muurla -tieosuuden tiesuunnitelman ja sitä myöhemmin täydentävien laajennusten (Halikon läntinen ohitustie ja telematiikka välillä Turku Muurla) kustannusarvio oli yhteensä 171 M (vuoden 2002 hintataso). Toteutuneet rakennuskustannukset olivat 167 M alittaen näin ollen kustannusarvion. Vertailuvuoden kohdalla toteutunut liikennemäärä ylitti ennustetun liikennemäärän (KVL) 20 prosentilla. Lisäksi liikenneturvallisuuden taso on kokonaisuutena parantunut (moottoritie ja vanha valtatie). Tästä päätellen hanke toteutuu alun perin arvioitua kannattavampana (han esitetty hyöty-kustannussuhde oli 1,1). -keperusteluissa 2 Ajokustannuslaskelmissa muun muassa nopeustaso vaikuttaa matka-aikasäästöihin, ja se tulisi ottaa huomioon tarkassa laskelmassa. Moottoritien korkea nopeustaso tuottaa runsaasti matka-aikasäästöjä, mikäli mikään ennalta huomioimatta jäänyt tekijä (esimerkiksi ruuhkaisuus) ei heikennä liikenteen sujuvuutta. Tarkastellut valmistuneet moottoritieosuudet eivät ole olleet ruuhkaisia, joten todennäköisesti ajokustannuslaskelmissa käytetyt tavoitenopeustasot ovat toteutuneet, ja ajokustannushyötyjen voidaan olettaa toteutuneen täysimääräisinä nopeustason puolesta.

El 8 Turku Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys 19 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Lohja Lohjanharju (valmistui joulukuussa 2005) Lohja Lohjanharju -tieosuuden kustannusarvio oli tiesuunnitelman mukaan 59 M (vuonna 2001). Toteutuneet rakentamiskustannukset olivat Tiehallin osalta 56 M ja Lohjan kaupunki osallistui lisäksi rakentamiskustannuk -non -sun 2,7 M :lla. Liikennemäärävertailuja ei ole tehty, eikä hankkeen kannattavuudesta esiteta päätelmiä. Hankkeelle esitetty hyötykustannussuhde oli 1,7. Muurla Lohja (valmistuu vuonna 2008) Muurla Lohjanharju-tieosuuden rakentaminen on käynnissä. Rakentamis 310 M. Hyöty-kustannussuhteeksi on esitetty -kustannukset ovat arviolta 1,7.

-sona 20 E18 Turku Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys VAIKUTUKSET LIIKKUMISEEN 4 VAIKUTUKSET LIIKKUMISEEN 4.1 Työssäkäynti Työssäkäynnin kehitystä arvioidaan tarkemmin Turku Paimio- ja Paimlo- Muurla-tieosuuksien vaikutusalueilla ennen ja jälkeen moottoritien valmistumisen. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon naapurikunnista Turkuun ja Saloon suuntautuvaa pendelöintiä, sillä naapurikuntien välillä työssäkäyntivirrat ohjautuvat usein paikalliselle tie- ja katuverkolle. Rakenteilla olevan Muurla- Lohja-tieosuuden ja vuoden 2005 lopussa liikenteelle avatun Lohja- Lohjanharju-tieosuuden osalta työssäkäynnin kehitystä ei voida vielä analysoida. Turku Paimio Turku Paimio-tieosuuden vaikutuspiirin kunnista (Kaarina, Piikkiö, Paimio, Halikko ja Salo) Turun suuntaan työssäkävijöiden määrä oli kolmivuotisjak ennen moottoritien valmistumista (1994-1996) keskimäärin 2200 henkeä ja kolmivuotisjaksona moottoritien valmistumisen jälkeen (1998-2000) 2 550 henkeä, joten pendelöinti on kasvanut noin 350 hengellä keskimäärin 16 %). Päinvastaisessa suunnassa työssäkäynti Turusta edellä mainit- (noin tuihin kuntiin on kasvanut noin 56 % (noin 900 henkeä) samalla ajanjaksolla (taulukko 2). Taulukko 2. Työssäkäyntivirtojen kehitys Turku Paimio-tieosuuden vaikutusalueen kunnissa ennen ja jälkeen moottoritien valmistumisen (ei huomioitu naapurikunnista Turkuun ja Saloon suuntautuvaa pen -delöintiä). Vaikutusvuodet ennen jälkeen VAIKUTUSALUE: 1994-1996 1998-2000 Turku-Paimio (valm. 1997) keskimäärin I vuosi keskimäärin I vuosi Salo-Turku 305 361 Paimlo-Turku 743 854 Piikkiö-Turku 944 1 093 Halikko-Turku 133 157 Salo-Paimio 69 63 SaIo-Piikkiö 7 14 Salo-Kaarina 19 25 YHTEENSA 2 219 2566 Turku-Salo 632 1 090 Turku-Paimio 222 340 Turku-Piikkiö 332 376 Turku-Halikko 16 52 Paimio-Salo 224 32 Piikkiö-Salo 52 98 Kaarina-Salo 115 209 YHTEENSA 1592 2 485

El 8 Turku Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys 21 VAIKUTUKSET LIIKKUMISEEN Yleiseen kehitykseen verrattaessa vastaa Turku Salo-akselilta Turun suuntaan tapahtunut suhteellinen pendelöinnin kasvu suunnilleen koko Turun työssäkäyntialueelta Turkuun tapahtunutta pendelöinnin kasvua samalla ajanjaksolla ennen-jälkeen moottoritien valmistumisen. Sen sijaan Turku- Salo-akselilta Salon suuntaan tapahtunut pendelöinnin kasvu ylittää selvästi Turusta koko Turun työssäkäyntialueelle tapahtuneen pendelöinnin kasvun. Paimio Muu,la Vuonna 2003 valmistuneen Paimio Muurla-tieosuuden vaikutuspiirin kunnista (Kaarina, Piikkiö, Paimio, Halikko, Salo ja Muurla) Turun suuntaan työssäkävijöiden määrä oli 2000-luvulla ennen moottoritien valmistumista keskimäärin 2 750 henkeä ja moottoritien valmistumisen jälkeen (vuonna 2004) 2 950 henkeä, joten pendelöinti on kasvanut noin 200 hengellä (noin 7 %). on sa-päinvastaisessa suunnassa työssäkäynti Turusta mainittuihin kuntiin malla ajanjaksolla kasvanut 2 600 hengestä 2 800 henkeen (noin 9 %). Tämän tieosuuden jälkeen-vaiheen pendelöintitiedot ovat vain yhdeltä vuodelta, eivätkä siten anna täyttä kuvaa moottoritien valmistumisen vaikutuksista (taulukko 3). Yleiseen kehitykseen verrattaessa vastaa Turku Salo-akselilta sekä Turun suuntaan että Turku Salo-akselilta Salon suuntaan tapahtunut pendelöinnin kehitys suunnilleen koko Turun työssäkäyntialueelta Turkuun tai Turusta koko Turun työssäkäyntialueelle tapahtunutta pendelöinnin kehitystä samalla ajanjaksolla ennen-jälkeen moottoritien valmistumisen. Taulukko 3. Työssäkäyntivirtojen kehitys Paimio Muurla-tieosuuden vaikutusalueen kunnissa ennen ja jälkeen moottoritien valmistumisen (ei huomioitu naapurikunnista Turkuun ja Saloon suuntautuvaa pen -delöintiä). Vaikutusvuodet ennen jälkeen VAIKUTUSALUE: 2000-2003 2004 Palm io-muurla (valm. 2003) keskimäärin / vuosi keskimäärin I vuosi Salo-Turku 379 385 Paimlo-Turku 897 969 Piikkiö-Turku 1 166 1 221 Halikko-Turku 178 214 Muurla-Turku 14 17 Salo-Paimio 69 77 Salo-Piikkiö 12 10 Salo-Kaarina 35 46 YHTEENSA 2 750 2 939 Turku-Salo 1121 1 220 Turku-Paimlo 365 384 Turku-Piikkiö 350 357 Turku-Halikko 63 88 Turku-Muurla 5 5 Paimio-Salo 328 356 Piikkiö-Salo 112 124 Kaarina-Salo 240 277 YHTEENSA 2585 2811

Salon 200 ja 22 E18 Turku Lohjanharju-moottoritien vaikutusselvitys VAIKUTUKSET LIIKKUMISEEN Monen tällä alueella haastatellun yrityksen henkilöstö käy töissä yrityksessä lähialueilta. Salon seudun yrityksissä kuitenkin nähdään, että Turku Paimio- Muurla-moottoritie on parantanut saavutettavuutta ja viime vuosina erityisesti Turusta on alettu käymään yhä enemmän töissä Salossa. Hyvän saavutettavuuden nähdään olevan valtti työvoiman saatavuudelle. Työntekijöiden kynnys hakea töitä kotikuntaansa kauempaa alenee, kun saavutettavuus työpaikalle paranee. Muuria Lohja ja Lohja Lohjanharju Moottoritieyhteyden valmistuessa kokonaisuudessaan Helsinkiin asti odotetaan sen laajentavan Helsingin seudun työssäkäyntialuetta merkittävästi ja lisäävän työssäkäyntiliikennettä erityisesti Länsi-Uudenmaan kuntiin. Myös seudulla ollaan toiveikkaita laajenevan työssäkäyntialueen ja sen tuomien uusien työvoiman hankintamandollisuuksien suhteen. Esimerkiksi kun päivittäistä työssäkäyntiä Salon seudulta pääkaupunkiseudulle ei nykyisin pidetä kovin houkuttelevana, voi se Muurla Lohja-tieosuuden valmistumisen jälkeen olla varteenotettava vaihtoehto. Rakenteilla olevan M uurla Lohja-tieosuuden vaikutuspiiriin Lohjan työssäkäyntialueeseen kuuluvista kunnista (Nummi-Pusula, Karjalohja ja Sammatti) kävi Lohjalla töissä vuosina 2000-2004 keskimäärin noin 580 henkeä. Päinvastaisessa suunnassa Lohjalta mainituissa kunnissa kävi töissä noin henkeä. Vastaavalla ajanjaksolla Salosta kävi Helsingissä töissä lähes henkeä ja Turusta Helsingissä töissä lähes 1 600 henkeä. Päinvastai- 200 sessa suunnassa Helsingistä Salossa kävi töissä noin 70 henkeä ja Turussa noin 650 henkeä. Lohja Lohjanharju-tieosuus avattiin liikenteelle joulukuussa 2005. Lohjalta pääkaupunkiseudulla kävi töissä ennen moottoritien valmistumista vuosina keskimäärin 3 400 henkeä, Vihdissä noin 600 henkeä ja Nummi- 2000-2004 Pusulassa noin 100 henkeä. Päinvastaisessa suunnassa pääkaupunkiseudulta Lohjalla kävi töissä ennen moottoritien valmistumista keskimäärin 650 550 henkeä ja Nummi-Pusulasta vajaa 300 henkeä. henkeä, Vihdistä noin 4.2 Työasiamatkat Työasiamatkat suuntautuvat jo nyt suurelta osin Salon ja Lohjan seuduilta pääkaupunkiseudulle, sillä monien yritysten pääkonttorit tai tärkeimmät yhteistyökumppanit sijaitsevat siellä. Työasiamatkat helpottuvat huomattavasti kun tuleva moottoritie lyhentää matkaa ja matka-aikaa. Työasiamatkat ovat välttämättömiä ja niitä tehdään yhteyksien ollessa huonotkin, mutta haastattelujen mukaan uusi parempi yhteys tulee oletettavasti myös lisäämään työasialiikkumista. 4.3 Vapaa-ajan liikkuminen ja matkailu Vapaa-ajanasunnoilla vietetty aika ja kakkosasuminen lisääntyvät jatkuvasti vapaa-ajan matkat kaupunkiasuntojen ja kakkosasuntojen välillä myös lisääntyvät. Vapaa-ajan asuntojen myynti on ollut koko Turku Helsinki liikennekäytävän varrella selvässä nousussa jo muutaman vuoden. Haastattelujen perusteella Salon alueella valtaosa (noin 80 %) vapaa-ajan asunnon ostajis-

ja 20-30 El B Turku Lohjanharju-moottoritien vaikutusselvitys 23 VAIKUTUKSET LIIKKUMISEEN ta tulee jo nyt Helsingin seudulta ja moni asunnon ostaja onkin ennakoinut että hinnat nousevat tulevaisuudessa. Asuntojen myynti on ollut selväs- sen, sä nousussa jo muutaman vuoden ajan ja moottoritien tuoma parantunut liikenneyhteys vaikuttaa moneen ostopäätökseen. Haastatteluissa kävi ilmi, että Salon seudun matkailuyrityksillä on suuria odotuksia tulevasta moottoritieyhteydestä Helsinki in asti. Matka-aika Helsingin seudulta Salon seudulle lyhenee jopa 15 minuutilla. Esimerkiksi Meri- Teijon matkailualueella Muurla Lohja-tieosuuden valmistumisen uskotaan pelkästään noin 15 % kasvun kotimaan matkailijaryhmiin. Ulkomais- tuovan ten matkailijaryhmien yöpymisten uskotaan kasvavan tien vaikutuksesta jopa %. Myös Lohjan seudulla Muurla Lohja-moottoritieosuuden valmistumisen nähdään avaavan kokonaan uuden suunnan pääkaupunkiseudun lisäksi Lohjan seudulle suuntautuvalle matkailulle, minkä johdosta matkailijamäärien odotetaan kasvavan seudulla huomattavasti. Yritykset ymmärtävät, että moottoritien valmistuminen ei itsessään tuo uusia matkailijoita, mutta mandollistaa matkailutoiminnan ja markkinoinnin kehittämisen tiehen tukeutuen. 4.4 Joukkolilkenne Linja-autoliikenne Moottoritien valmistuminen Turku Helsinki -välille parantaa linjaautoliikenteen liikennöintiolosuhteita. Merkittävintä on täsmällisyyden lisääntyminen ja se, että kuljettajat voivat moottoritiellä ajaessaan ottaa huomioon varmuusmarginaalin Helsingin pään ruuhkia ajatellen. Tien tuoma matkaaikojen lyhentyminen synnyttää myös suoria aikasäästöjä, kun kalustoa ja on merkitystä ottaen henkilöstöä pystytään liikuttamaan nopeammin. Tällä huomioon Turku-Helsinki välin suuret volyymit. Tarjonta Turku Helsinki välillä ei kuitenkaan tule lisääntymään, vaan nykyinen tasavälitarjonta säilyy. Turku Helsinki -moottoritien valmistuminen tulee muuttamaan pikavuororeittejä siten, että pikavuorot siirtyvät entistä enemmän moottoritielle ja erikoispikavuorot kokonaan moottoritielle. Vanhan ykköstien varteen jäävä Saukko- Ian taajama jää sivuun pikavuoroliikenteeltä. Vakiovuoroliikenne Saukkolasta syöttöliikenne pikavuoroille luo uuden haasteen liikennöitsijöille, sillä on varsin suuret matkustajamäärät. Saukkolassa Moottoritien vaiheittainen valmistuminen Turku Helsinki -välillä on vähentänyt linja-autoliikenteen matkustajamääriä pääasiassa yksityisautoilun hyväksi. Viimeisen M uurla Lohja-moottoritieosuuden valmistuminen kiihdyttää entisestään yksityisautoilua, mikä vähentää linja-autoliikenteen matkustajamääriä. Toisaalta linja-autoliikenteen nopeuden ja täsmällisyyden lisääntyessä moottoritien valmistumisen myötä kulkum uotosiirtymät junaliikenteestä linja-autoliikenteeseen ovat mandollisia. Rautatielllkenne Turun ja Helsingin välisellä Karjaan ja Salon kautta kulkevalla rantaradalla kulkee 17 junaa vuorokaudessa molempiin suuntiin. Vuoden 2007 aikataulun mukainen matka- aika Turun ja Helsingin välillä on junatyypistä riippuen noin

-ton E18 -tie 24 El 8 Turku Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys VAIKUTUKSET LIIKKUMISEEN 1 h 45 min-2 h. Rantaradalla vuorotarjonnan lisääminen ja uuden junakalus käyttöönotto ovat heijastuneet matkustajamäärien selvänä kasvuna sekä Turun että Salon asemilla. Lisäksi sekä Turussa että Salossa on alustavia suunnitelmia rautatie- ja linja-autoasemat yhdistävien matkakeskusten rakentamiseksi, mikä parantaisi asemien palvelutasoa ja juna-bussimatkaketjujen sujumista. Rantaradan heikkenevä kunto estää jo nyt huippunopeuksien käytön ja edellyttää rakenteellisia parantamistoimia lähivuosina. Lisäjunia rantaradalle ei myöskään enää mandu ilman radan välityskykyä lisääviä investointeja. Ju nopeuttaminen edellyttää kohtaamispaikka- ja lisäraideinves-nayhteyksietointeja Turun ja Salon välillä samoin kuin Helsingin päässä. Turun ja Helsingin välisen nopean junaliikenteen kehittämismandollisuuksia pohtineen työryhmän mukaan Turku Helsinki -ratayhteyden kehittämisen strateginen merkitys Suomen liikennejärjestelmässä tulee kuitenkin tiedostaa ja pitkällä tähtäimellä varautua myös uuden nopean radan rakentamiseen Salosta Lohjan kautta Helsinkiin. Tällöin valtatie 1 ja Helsinki Turkurata kulkisivat linjausvaihtoehdosta riippuen suurelta osin samassa liikennekäytävässä, mikä lisäisi liikennemuotojen välistä kilpailua ja vahvistaisi nauhamaisen, liikennekäytävän suuntaisen yhteistoimintavyöhykkeen kehittymistä Helsinki Turku -välille. 4.5 Logistiset vaikutukset kansainvälisellä ja kansallisella tasolla E18 -tiellä on kansallisen merkityksen lisäksi myös kansainvälistä merkitystä. yhdistää kaikki Etelä-Suomen suurimmat kaupungit ja satamat sekä sitoo Suomen osaksi Skandinavian ja Venäjän välistä liikennettä. E18 -tie on ja osa Pohjolan kolmiota. Suomen vahvin väylä itään Haastateltujen yritysten mielestä E18 -tien rakentaminen on myöhässä verrattuna esimerkiksi Helsinki Tampere -tien rakentamiseen. Kansainvälisen merkityksen sekä yleiseurooppalaisen tieverkon näkökulmasta tiehankkeita ei Suomessa ole priorisoitu oikein. Yleisnäkemys logistiikka-alalla on, että moottoritien valmistuessa kokonaisuutena Helsinki Turku -välille vaikuttaa se ja yritysten toimintaolosuhteisii n ko-positiivisesti kuljetusreitin kilpailukykyyn ko E18 -kehityskäytävän tasolla. Turun satamasta voi periaatteessa tulla sisämaahan suuntautuvan jakelun solmupiste. Suuria liikennehankkeita perustellaan usein kansallisen tason vaikutuksilla, vaikka useimmiten niiden välittömät vaikutukset koetaan paikallisesti. Suurien liikennehankkeiden kansalliset vaikutukset ovat mitattavissa vasta pitkän ajan kuluessa, mutta vaikutukset paikalliseen elinkeinoelämään on havaittavissa jo muutaman vuoden kuluttua. Kansallisessa mittakaavassa E18 -tie ja Turku Lohjanharju -tie sen osana, on kaikkien haasta- kokonaisuudessaan teltujen yritysten mielestä Suomen tärkein tieosuus. Tiellä onkin suuri merkitys Suomen logistisen kilpailukyvyn kannalta pitkällä aikavälillä. Turun satamassa odotukset koko Turku Helsinki -tieosuuden valmistumisesta ovat suuret. Sataman raskaasta liikenteestä jo nyt 50 % (arviolta noin kuorma-autoa/päivä/molemmat suunnat yhteensä) kulkee Helsingin 1 200 suuntaan E18 -tietä pitkin. Suurin osa tästä liikenteestä on Suomen sisäistä

ja El 8 Turku Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys 25 VAIKUTUKSET LIIKKUMISEEN liikennettä. Transitoliikenteen osuus on vain 5 %, mutta sen osuus kasvaa vuosittain vähintään 10 %. Tällä hetkellä Turku on Skandinavian liikenteen keskus Suomessa niin rahtikuin matkustajaliikenteen osalta ja Turun merkitys tulee hyvien jatkoyhteyksien takia kasvamaan. Erityisesti transitoliikenteen koetaan olevan mandollisuus, sillä Turku on nopeimman reitin varrella Skandinavian ja Venäjän välillä. Kun moottoritie valmistuu kokonaisuudessaan, liikenteen kasvu nopeutuu ylittää valtakunnallisen satamaliikenteen määrän kasvun keskiarvon. Tie siis lisää selkeästi satamaliikenteen kasvua.

-lassa, on 26 E18 Turku Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys VAIKUTUKSET VAESTÖNKEHITYKSEEN JA ASUMISEEN 5 VAIKUTUKSET VÄESTÖN KEHITYKSEEN JA ASU MI- SEEN 5.1 Väestönkehitys Uuden moottoritieyhteyden rakentaminen näkyy usein muuttoliikkeen kautta tien vaikutusalueen kuntien väestönkehityksessä. Usein jo tien rakentamispäätös vaikuttaa siihen, minne uutta asuinpaikkaa etsivät ihmiset hakeutuvat. Kuvassa 5 on esitetty suunnittelualueen eri tieosuuksien vaikutuspiiriin kuuluvien kuntien väestönkehitys ennen ja jälkeen moottoritien valmistumisen. Rakenteilla olevan tieosuuden Muurla Lohja osalta väestönkehitystä on ja jälkeen moottoritien rakentamispää- tarkasteltu nelivuotisjaksolla ennen töksen. Vuoden 2005 lopussa liikenteelle avatun tieosuuden Lohja- Lohjanharju osalta väestönkehitystä ei voida vielä analysoida. Turku Paimio Turku Paimio-tieosuuden vaikutusalueen kunnissa on väestömäärä moottoritien valmistumisen jälkeen kasvanut suhteellisesti eniten Kaarinassa ja Piikkiössä (1,5 %). Näissä kunnissa väestön- (1,8 %), Liedossa (1,8 %) kasvu ylittää reilusti hallittuna pidetyn prosentin vuotuisen väestömäärän kasvun. Yleiseen kehitykseen verrattaessa on suhteellinen väestömäärän kasvu näissä kunnissa moottoritien valmistumisen jälkeen ollut selvästi suurempaa kuin esimerkiksi samalla ajanjaksolla Turun ja Salon seutukuntien suhteellinen väestömäärän kasvu vuosittain. Ennen moottoritien valmistumista tilanne oli päinvastainen. Paimiossa vähenevä väestönkehitys on kääntynyt nousuun moottoritien valmistumisen jälkeen. Sen sijaan Turun tienvarsialueella (suuralueet 1, 3, 4 5) väestömäärä on tien valmistumisen jälkeen kasvanut selvästi muita ja tienvarren kuntia vähemmän verrattuna aikaan ennen moottoritien valmistumista. Paimio Muurla Paimio Muurla-tieosuuden vaikutusalueen kunnissa on väestömäärä moottoritien valmistumisen jälkeen kasvanut suhteellisesti eniten Muurlassa (2,7 %) ja Särkisalossa (2,3 %). Yli prosentin keskimääräinen vuosittainen kasvu moottoritien valmistumisen jälkeen tapahtunut myös Salossa (1,3 %) ja (1,2 %). Poikkeuksen moottoritien valmistumisen jälkeiseen kas Perttelissä tekee Halikko, missä väestönkasvu on hidastunut moottoritien -vukehitykseen valmistumisen jälkeen. Yleiseen kehitykseen verrattuna on suhteellinen väestömäärän kasvu Muur Särkisalossa, Salossa ja Perttelissä ollut moottoritien valmistumisen jälkeen hieman suurempaa kuin Salon seutukunnassa tapahtunut väestömäärän kasvu ja selvästi suurempaa kuin Turun seutukunnassa tapahtunut suhteellinen väestömäärän kasvu. Ennen moottoritien valmistumista näiden kuntien suhteellinen väestönkehitys oli Särkisaloa lukuun ottamatta suunnilleen samaa suuruusluokkaa kuin Turun seutukunnassa tapahtunut kehitys.

El 8 Turku Lohjanharju-moouoritien vaikutusselvitys 27 VAIKUTUKSET VAESTÖNKEHITYKSEEN JA ASUMISEEN ennen Kaanna - jälkeen u. ennen Lieto jälkeen 0. o a ennen Paimlo - jälkeen Piikkiö Turku (suuralueet 134ja5) Paimlo ennen jälkeen ennen jälkeen ennen jälkeen ennen Halikko - jälkeen ennen Kuusjoki - jälkeen Muurla ennen jälkeen 5-5 -81-20 -si 18 I 117 71 I 118 6 121 125 48 45 ennen.4 Perniö - jälkeen ennen a. Pertteli - jälkeen ennen Salo - jälkeen ennen Särlusalo - jälkeen ennen Kiikala - jälkeen ennen o Kisko - 0 jälkeen E o -J ennen Muurla - jälkeen ennen Pertteli - jälkeen ennen Suomusjärvi - jälkeen Karjalohja Lohja ennen jälkeen ennen jälkeen ennen Nummi-Pusula - jälkeen Sammatti ennen jälkeen.19-91 -131-91 -6-151 4-11 I -131 ennen Lohja., jälkeen? ennen Vihti - 3 jälkeen 17 IS 19 112 12 - - 29 29 27 3 6 6 50 78 254 1311 1313-50 0 50 100 150 200 250 300 350 Kuva 5. Väestönkehitys eri tieosuuksien vaikutusalueen kunnissa ennen ja jälkeen moottoritien valmistumisen (keskimäärin / henkilöä / vuosi) (lähde: Tilastokeskus).

Paimio ja 28 E18 Turku Lohjanharju-moottoritien vaikutusselvitys VAIKUTUKSET VAESTÖNKEHITYKSEEN JA ASUMISEEN Muurla Lohja Rakenteilla olevan Muurla Lohja-tieosuuden vaikutusalueen kunnissa on 2003 tehdyn moottoritien rakentamispäätöksen jälkeen väestömäärä vuonna lisääntynyt keskimäärin 180 asukkaalla vuodessa verrattuna aikaan ennen moottoritien rakentamispäätöstä. Yksittäisistä kunnista väestömäärä on kasvanut suhteellisesti eniten Sammatissa (4,0 %) ja Muurlassa (2,7 %). Näissä kunnissa väestömäärän suhteellinen kasvu on ollut selvästi suurempaa kuin Lohjan seutukunnassa tapahtunut kasvu samalla vertailujaksolla. koko Lohja Lohjanharju Lohja Lohjanharju-tieosuus avattiin liikenteelle joulukuussa 2005. Ennen moottoritien avaamista liikenteelle vuosina 2002-2005 väestömäärä kasvoi Lohjalla runsaalla 300 hengellä ja Vihdissä runsaalla 400 hengellä. Lyhyestä valmiina oloajasta johtuen väestönkehitystä näissä kunnissa moottoritien valmistumisen jälkeen ei voida vielä arvioida. Yhteen veto Verrattaessa kuntien väestönkehitystä ennen ja jälkeen moottoritien valmistumista tai rakentamispäätöstä voidaan tien vaikutusalueen kunnat jakaa kolmeen ryhmään: kunnat, joissa väestönkasvu on lisääntynyt tien rakentamisen jälkeen (Kaarina, Lieto, Muurla, Pertteli ja Salo) tai rakentamispäätöksen jälkeen (Lohja, Nummi-Pusula ja Sammatti) kunnat, joissa negatiivinen väestönkehitys on kääntynyt positiiviseksi tien rakentamisen jälkeen (Paimio, Piikkiö ja Särkisalo) kunnat, joissa väestönkehitys on ollut negatiivinen myös tien rakentamisen tai rakentamispäätöksen jälkeen (Kuusjoki, Perniö, Kiikala, Kisko ja Suomusjärvi). 5.2 Muuttoliike Väyläinvestoinnit mandollistavat asuinympäristön valinnan laajemmalta alueelta, joka ilmenee muuttoliikkeenä. Kuvassa 6 on esitetty Turku Paimio- ja Muurla-tieosuuksien vaikutusalueen kuntien nettomuuton (tulo- ja erotus) kehitys ennen ja jälkeen moottoritien valmistumisen. lähtömuuton Rakenteilla olevan tieosuuden Muurla Lohja osalta nettomuuttoa on tarkasteltu nelivuotisjaksolla ennen ja jälkeen moottoritien rakentamispäätöksen. Vuoden 2005 lopussa liikenteelle avatun tieosuuden Lohja Lohjanharj u osalta toteutunutta nettomuuton kehitystä ei voida vielä analysoida. Turku Paimio Turku Paimio-tieosuuden vaikutusalueen kunnissa (Kaarina, Lieto, Paimio Piikkiö) on nettomuutto ollut negatiivinen (keskimäärin noin -70 henkeä vuodessa) ennen moottoritien valmistumista eli vaikutusalue on kokonaisuudessaan kärsinyt muuttotappiota. Moottoritien valmistumisen jälkeen on näihin kuntiin suuntautuva nettomuutto ollut keskimäärin 444 henkeä vuodessa eli muuttotappio on kääntynyt selväksi muuttovoitoksi. Suurin nettomuuton kasvu on tapahtunut Kaarinassa ja Liedossa.

E18 Turku Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys 29 VAIKUTUKSET VAESTÖNKEHITYKSEEN JA ASUMISEEN -31 Kaarina jälkeen 174 ennen 3 Lieb - jälkeen 178 Pair jälkeen 16-27 Piikkö jälkeen 76 I- Turku uuralueet ennen 13,4 a5) jälkeen o 0 - -14 enn Paim jälkeen 61 ennen Halikko - jälkeen 3-13 enn Kuusjoki -10jälke ennen 11 Muurla jkeen 30 -l4enn Perniö -2 jälkeen Pertteli ennen U 11 jälkeen 29 ennen I 106 Salo - jälkeen 214 ennen 0 Särkisalo jälkeen 13 ennen 5 Klikala - -2 jälkeen ennen 18 Kisko N -9 jälkeel ennen I 11 Muurla jälkeen 30 ' E c z o 3 ennen U 11 Pertteli jälkeen 29 ennen 15 S omusjärvi - jälkeen 10 ennen 22 Karjalohja jälkeen I Lohja ennen jälkeen ennen 25 Nu mi-pusula - jälkeen 18 4 181 I 204 Sammatti Lohja. 2 \fiht ennen 9 jälkeen 34 ennen - 1153 jälkeen ennen 28 jälkeen - -100-50 0 50 100 150 200 250 300 Kuva 6. Nettomuuton kehitys eri tieosuuksien vaikutusalueen kunnissa ennen jälkeen moottontien valmistumisen (keskimäärin / henkilöä / vuosi) ja (lähde: Tilastokeskus).

-sen ja 30 E18 Turku-Lohjanharju-moottoritien vaikutusselvitys VAIKUTUKSET VAESTÖNKEHITYKSEEN JA ASUMISEEN Yleiseen kehitykseen verrattuna on esimerkiksi Turun ja Salon seutukuntien on vähentynyt samalla ajanjaksolla keskimääräinen vuotuinen muuttovoitto moottoritien valmistumisen jälkeen verrattuna aikaan ennen tien valmistumista. Paimio-Muurla Paimio-Muurla-tieosuuden vaikutusalueen kuntiin (Paimio, Halikko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo ja Särkisalo) suuntautuva nettomuutto on 182 henkeä vuodessa. ollut ennen moottoritien valmistumista keskimäärin Muuttovoitto on kasvanut moottoritien valmistumisen jälkeen keskimäärin henkeen vuodessa eli koko vaikutusalueen muuttovoitto on noin kaksin- 374 kertaistunut. Yleiseen kehitykseen verrattuna on esimerkiksi koko Turun seutukunnan keskimääräinen vuotuinen muuttovoitto samalla ajanjaksolla moottoritien valmistumisen jälkeen vähentynyt ja Salon seutukunnan muuttovoitto on kasvanut noin 30 % verrattuna aikaan ennen tien valmistumista. Mu uria-lohja Rakenteilla olevan Muurla-Lohja-tieosuuden vaikutusalueen kunnissa (Kukala, Kisko, Muurla, Pertteli, Suomusjärvi, Karjalohja, Lohja, Nummi-Pusula Sammatti) muuttovoitto on ollut ennen vuonna 2003 tehtyä moottoritien rakentamispäätöstä keskimäärin 277 henkeä vuodessa. Rakentamispäätök jälkeen muuttovoitto on ollut keskimäärin 316 henkeä vuodessa eli muuttovoitto on kasvanut noin 14 %. Tulevan moottoritien välittämään vaikutuspiiriin kuuluvissa kunnissa (Muurla, Suomusjärvi, Sammatti ja Lohja) muuttovoitto on kuitenkin kasvanut noin 35 % eli hieman enemmän kuin Salon seutukunnassa ja suunnilleen saman verran kuin Lohjan seutukunnassa keskimäärin. Lohja-Lohjanharju Lohja-Lohjanharju-moottoritieosuus avattiin liikenteelle joulukuussa 2005. Ennen moottoritien avaamista liikenteelle Lohjan muuttovoitto oli keskimäärin 153 henkeä ja Vihdin muuttovoitto oli 283 henkeä vuodessa. Lyhyestä valmiina oloajasta johtuen nettomuuton kehitystä moottoritien valmistumisen jälkeen ei voida vielä arvioida. Yhteenveto Verrattaessa kuntien muuttoliikkeen kehitystä ennen ja jälkeen moottoritien valmistumista tai rakentamispäätöstä voidaan tien vaikutusalueen kunnat jakaa kolmeen ryhmään: kunnat, joissa muuttovoitto on kasvanut moottoritien rakentamisen jälkeen (Lieto, Muurla, Pertteli, Salo ja Särkisalo) tai rakentamispäätöksen jälkeen (Suomusjärvi, Lohja ja Sammatti) kunnat, joissa muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi moottoritien rakentamisen jälkeen (Kaarina, Paimio ja Piikkiä) kunnat, joissa muuttotappio on säilynyt myös moottoritien rakentamisen jälkeen (Kuusjoki ja Perniö) tai muuttovoitto on kääntynyt muuttotappioksi rakentamispäätöksen jälkeen (Kiikala ja Kisko).

63 Turku El 8 Turku Lohjanharju -moottoritien vai kutusselvitys 31 VAIKUTUKSET VÄESTÖNKEHITYKSEEN JA ASUMISEEN 5.3 Asutuksen sijoittuminen Maankäytön kehitystä tarkastellaan Väestörekisterikeskuksen vuoden 2006 ja huoneistorekisterin avulla asuinrakennusten ja asukkaiden rakennusmäärässä tapahtuvina muutoksina 5 kilometrin etäisyydellä molemmin puolin tiestä. Asuinrakennusten määrä 5 kilometrin etäisyydellä tiestä koko yhteysvälillä Lohjanharju (pois lukien Turun kaupungin alue) on kasvanut noin 4 600 rakennuksella (noin 19 %) vuodesta 1994 (jolloin tehtiin rakentamispää Turku Paimio-tieosuudesta) vuoteen 2006. Asukasmäärä tien välittö--tös mässä vaikutuspiirissä on kasvanut samalla ajanjaksolla noin 24 000 hen (noin 26 %). -gellä Turku Paimio Turku Paimio-tieosuuden välittömään vaikutuspiiriin (pois lukien Turun kaupungin alue) rakennettiin ennen moottoritien valmistumista vuosina 1994-1997 keskimäärin 80 asuinrakennusta vuodessa ja moottoritien valmistumisen jälkeen vuosina 1998-2006 keskimäärin 170 asuinrakennusta vuodessa (taulukko 4). Uusien asuinrakennusten valmistumistahti on yli kaksinkertaistunut moottoritien rakentamisen jälkeen. Tieosuuden rakentamisen jälkeen % kaikista tieosuuden vaikutusalueen kuntien (Kaarina, Piikkiö, Paimio ja on sijoittunut viiden kilometrin vyöhykkeel- Lieto) uusista asuinrakennuksista le Turku Paimio-moottoritiestä. Samassa vertailussa Turku Paimio-vyöhykkeelle tulleiden uusien asukkaiden määrä on lisääntynyt keskimäärin 415 asukkaalla vuodessa eli lähes kaksinkertaistunut verrattuna aikaan ennen moottoritietä. Tieosuuden rakentamisen jälkeen 73 % kaikista tieosuuden vaikutusalueen kuntien uusista asukkaista on sijoittunut 5 kilometrin etäisyydelle Turku Paimiomoottoritiestä. Taulukko 4. Asuinrakennusten ja asukasmaärän lisäys 5 kilometrin etäisyydellä tiestä ennen ja jälkeen Tu,*u Paimio-tieosuuden valmistumista (lähde: Väestötietojärjestelmä). Kunta Asuinrakennus- Asuinrakennus- Asukasmää- Asukasmäärän ten määrän lisäys ten määrän lisäys rän lisäys I lisäys I /vuosi (1994-1996) lvuosi (1998-2006) vuosi (1994-1996) vuosi (1998-2006) Lieto 9 16 34 65 Kaarina 42 95 251 499 Piikkiö 12 39 48 149 Paimio 13 21 82 90 Yhteensä 76 171 415 803 Paimio Mu uria Paimio Muurla tieosuuden välittömässä vaikutuspiirissä on uusien asuinrakennusten määrä vuosittain kasvanut noin 40 %, mutta uusien asukkaiden määrä on kasvanut vain 3 % moottoritien valmistumisen jälkeen (taulukko 5). 70 % kaikista tieosuuden vaikutusalueen Tieosuuden rakentamisen jälkeen kuntien (Paimio, Halikko, Salo, Pertteli ja Muurla) uusista asuinrakennuksista

-rän -mista. 32 E18 Turku-Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys VAIKUTUKSET VÄESTÖNKEHITYKSEEN JA ASUMISEEN ja 74 % uusista asukkaista on sijoittunut viiden kilometrin vyöhykkeelle Paimio-Muurla -moottoritiestä. Taulukko 5. Asuinrakennusten ja asukasmäärän lisäys 5 kilometrin etäisyydellä tiestä ennen ja jälkeen Paimio-Muurla-tieosuuden valmistumista (lähde: Väestötietojärjestelmä). Kunta Asuinrakennusten määrän lisäys I vuosi (2000-2002) Asuinrakennusten määrän lisäys I vuosi (2004-2006) Asukasmäärän lisäys / vuosi (2000-2002) Asukasmää lisäys I vuosi (2004-2006) Paimio 8 21 34 78 Halikko 28 36 159 125 Salo 50 66 259 303 Pertteli 8 14 76 46 Muurla 7 6 27 18 Yhteensä 101 143 555 570 Muurla-Lohja Erityisesti Lohjalla ja Sammatissa on vuonna 2003 tehty moottoritien rakentamispäätös ja sen jälkeinen tien rakentaminen vahvistanut asuinrakenta Rakentamispäätöksen jälkeen vuosina 2004-2006 on uusien asuinrakennusten määrä Muurla-Lohja-tielinjauksen välittömässä läheisyydessä kasvanut noin 30 % (noin 20 asuinrakennusta) vuodessa verrattuna rakentamispäätöstä edeltävään aikaan (taulukko 6). Samassa vertailussa Muurla- Lohja-vyöhykkeelle tulleiden uusien asukkaiden määrä on lisääntynyt keskimäärin 80 asukkaalla (noin 22 %) vuodessa verrattuna aikaan ennen moottoritien rakentamispäätöstä. Lohja-Lohjanharju Lohja-Lohjanharju-moottoritieosuus valmistui joulukuussa 2005. Lyhyestä valmiina oloajasta johtuen riittävää rekisteritietoa uusista asuinrakennuksista asukasmäärästä tien vaikutuspiirissä ei ole. ja Taulukko 6. Asuinrakennusten ja asukasmäärän lisäys 5 kilometrin etäisyydellä tiestä ennen ja jälkeen Muurla-Lohja-tieosuuden rakentamispäätöstä (lähde: Väestötietojärjestelmä). Kunta Asuinrakennusten määrän lisäys I vuosi (2000-2002) Asuinrakennusten määrän lisäys / vuosi (2004-2006) Asukasmäärän lisäys I vuosi (2000-2002) Asukasmää - rän lisäys I vuosi (2004-2006) Muurla 7 6 29 18 Pertteli 1 0 3 9 Kiikala 1 2 0 5 Kisko 0 0 0 0 Suomus- 4 5 9 11 järvi Sammatti 2 5 3 12 Nummi- 3 3 9 Pusula Lohja 48 62 311 381 Yhteensä 66 83 364 445 9

El 8 Turku Lohjanharju-moouoritien vaikutusselvitys 33 VAIKUTUKSET YRITYSTOIMINTAAN JA TYÖPAIKKAKEHITYKSEEN 6 VAIKUTUKSET YRITYSTOIMINTAAN JA TYÖPAIK- KAKEHITYKSEEN 6.1 Toimipaikat, työllisyys ja toimintaolosuhteet Yritysten toimintaolosuhteiden paranemisen tulisi näkyä tilastoissa esimerkiksi yritysten lukumäärän kasvuna. Taulukko 7 kuvaa kuinka yritysten lukumäärä on muuttunut tarkastelualueella vuodesta 1997 vuoteen 2005. Taulukko 7. Yritystoimipaikkojen lukumäärä vuosina 1997 ja 2005 (lähde: Tilastokeskus). Toimipaikat 1997 2005 Lisäys, kpl Lisäys, % Turun seutukunta Kaarina 812 1 095 283 35 Lieto 814 851 37 5 Paimio 457 475 18 4 Piikkiö 303 351 48 16 Turku 8506 9423 917 11 Salon seutukunta Halikko 349 396 47 13 Kiikala 115 116 1 1 Kisko 100 107 7 7 Kuusjoki 81 94 13 16 Muurla 77 88 11 14 Perniö 344 344 0 0 Pertteli 143 150 7 5 Salo 1 371 1 477 106 8 Suomusjärvi 71 72 1 1 Särkisalo 42 40-2 -5 Lohjan seutukunta Karjalohja 73 99 26 36 Lohja 1 642 1 814 172 10 Nummi-Pusula 325 341 16 5 Sammatti 68 72 4 6 Vihti 1 252 1 453 201 16 Kokoalueyhteensä 16945 18858 1913 11 Kehitys on selvästi kaksijakoista. Hyvien yhteyksien ääressä oleviin kuntiin syntyi uusia yrityksiä, kun taas syrjäisempiin kuntiin ei syntynyt. Lukumääräisesti uusia yrityksiä on syntynyt paljon Kaarinaari, Piikkiöön, Turkuun, Halikkoon, Saloon, Lohjalle ja Vihtiin. Useissa pienissä kunnissa yritysten lukumäärä on pysynyt ennallaan. Uusi elinkeinoelämä keskittyy keskuskuntiin (Salo ja Lohja) ja Turun kehyskuntiin. Kasvu on osin itseään ruokkivaa. Kun elinkeinoelämä vahvistuu, lisääntyy yritysten tarvitsemien palvelujen tarve. Liittymäalueille syntyvät kaupan ja liike-elämän keskittymät tarvitsevat myös tukipalveluja. Valtatien 1 syrjäisempiin kuntiin uusia yrityksiä ei juuri perusteta. varren

34 E18 Turku Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys VAIKUTUKSET YRITYSTOIMINTMN JA TYÖPAIKKAKEHITYKSEEN Työpaikkojen lukumäärä lisääntyy olemassa olevien yritysten menestymisen uusien yrityksien perustamisen myötä. Useimmissa tarkastelualueen kun-ja nissa työpaikkojen lukumäärä on kasvanut, mutta myös päinvastaista on tapahtunut (taulukko 8). Taulukko 8. Kunnassa sijaitsevat työpaikat vuosina 1997 ja 2005 (Tilastokeskus). Kunnassa sijaitsevat Muutos Muutos työpaikat 1997 2005 (kpl) (%) Turun seutukunta Kaarina 5 645 7 028 1 383 24 Lieto 4 128 4 886 758 18 Paimio 3 881 3 690-191 -5 Piikkiö 1 803 2017 214 12 Turku 83624 94240 10616 13 Salon seutukunta Halikko 2 305 2 757 452 20 Kiikala 558 531-27 -5 Kisko 439 469 30 7 Kuusjoki 560 578 18 3 Muurla 440 398-42 -10 Perniö 2014 2055 41 2 Pertteli 1148 1 089-59 -5 Salo 15287 17148 1 861 12 Suomusjärvi 383 407 24 6 Särkisalo 208 226 18 9 Lohjan seutukunta Karjalohja 356 482 126 35 Lohja 13 169 15 042 1 873 14 Nummi-Pusula 1 609 1 587-22 -1 Sammath 283 332 49 17 Vihti 6545 7682 1137 17 Koko alue yhteensä 144385 162644 18259 13 Työllisyysvaikutukset ovat laajempia, eivätkä rajoitu vain keskuskuntiin. Varsinkin korkeasuhdanteessa työntekijöitä rekrytoidaan myös etäältä. Kun päivittäinen kulkuyhteys on sujuva ja nopea, on työssäkäynti pidemmän matkan houkuttelevampaa. päästä Pendelöintitarkastelun ja haastattelujen esittämää työssäkäyntialueiden laajentumishavaintoa tukee yritysten lukumäärän kehityksen vertailu työllisyystilastoon (taulukko 9). Kaikissa kunnissa työttömyysaste on laskenut ja joissakin se on laskenut voimakkaasti. Näin on käynyt myös syrjäisemmissä kunnissa, joihin ei ole syntynyt uusia yrityksiä tai kunnassa sijaitsevien työpaikkojen määrä on jopa vähentynyt, Ihmisiä on työllistynyt kasvavissa kunnissa voidaan väittää, että kulkuyhteyksien paraneminen on tukenut työllisyys- ja kehitystä.

El 8 Turku-Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys 35 VAIKUTUKSET YRITYSTOIMINTAAN JA TYÖPAIKKAKEHITYKSEEN Taulukko 9. Työllinen työvoima vuosina 1997 ja 2005 sekä työttömyysaste vuosina 1997 ja 2006 (lähde: Tilastokeskus). 3 Työllinen työvoima Työttämyysaste 1997 2005 Lisäys, kpl Lisäys, % 1997 2006 Turun seutukunta Kaarina 8723 10477 1754 20 12,7 5,2 Lieto 5 961 7 163 1 202 20 8,5 5,0 Paimio 4318 4783 465 11 6,9 3,7 Piikkiö 2 680 3 246 566 21 12,3 5,4 Turku 67230 77055 9825 15 18,5 10,5 Salon seutukunta Halikko 3 920 4 525 605 15 9,4 6,2 Kiikala 777 781 5 1 11,5 7,9 Kisko 715 716 1 0 14,6 9,8 Kuusjoki 754 752-2 - 9,1 6,8 Muurla 585 670 85 15 10,0 6,5 Perniö 2505 2603 98 4 10,6 7,1 Pertteli 1 657 1 831 174 11 9,1 5,4 Salo 10763 11693 930 9 10,7 7,2 Suomusjärvi 504 530 26 5 13,9 8,9 Särkisalo 261 295 34 13 8,5 6,6 Lohjan seutukunta Karjalohja 482 598 116 24 16,1 6,7 Lohja 14855 17341 2486 17 14,7 6,1 Nummi-Pusula 2273 2 554 281 12 15,7 7,3 Sammatti 488 614 126 26 14,3 5,2 Vihti 10383 12649 2266 15 11,5 6,0 Koko alue yhteensa * Koko maa 139 834 160 876 21 042 15 12,7* 7,6* Tarkemmassa tarkastelussa Turun työpaikkakehitys on hidastunut viime vuosina (taulukko 10). Kaarinassa, Piikkiössä ja Halikossa työpaikkojen lukumäärän kasvu on sen sijaan kiihtynyt (taulukot 10-11). Turun ympärille varteen on oletettavasti muodostumassa 'elinkeinoelämän kehä'. kehätien Toisaalta Paimiossa työpaikkakehitys on ollut kokonaisuutena negatiivinen moottoritien valmistumisen jälkeen Muurlassa negatiivinen kehitys on hidastunut. Niissä kunnissa, joissa työttömyysaste on alentunut vaikka työllisten lukumäärässä ei ole tapahtunut muutosta, on tapahtunut pieneneminen koko työvoimavarannon koossa Toisin sanoen, työikäisiä ihmisiä muuttanut kunnista pois tai heitä on siirtynyt eläkkeelle on

(ja 36 El 8 Turku Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys VAIKUTUKSET YRITYSTOIM INTAAN JA TYÖPAIKKAKEH ITYKSEEN Salossa 2000-luvun alun negatiivinen kehitys kääntyi moottoritien valmistumisen jälkeen jälleen positiiviseksi. Se ei liene suoraan moottoritien ansiota, koska Salon teollisuuteen vaikuttavat voimakkaasti muun muassa kansainvälisten konsernien tuotannolliset järjestelyt sekä menestys markkinoilla4. Taulukko 10. Työpaikkojen lukumäärän kehitys Turku-Paimio-tieosuuden vaikutusalueen kunnissa ennen ja jälkeen moottoritien. Työpaikkojen määrän muutos periodilla keskimäärin I vuosi Ennen Moottoritien moottoritietä jälkeen 1994-1997 1998-2005 Kaarina 17 140 Lieto 254 102 Piikkiö -1 11 Paimio 80-39 Turku (suuralueet 1, 3, 4 ja 5) 1 677 201 Taulukko 11. Työpaikkojen lukumäärän kehitys Paimio Muurla-tieosuuden vaikutusalueen kunnissa ennen ja jälkeen moottoritien. Työpaikkojen määrän muutos periodilla / vuosi keskimäärin Ennen Moottoritien moottoritietä Jälkeen 2000-2003 2004-2005 Halikko 29 64 Muurla -28-7 Pertteli 1-1 Salo -258 307 Haastateltujen yritysten mukaan moottoritieyhteydet laajentavat myös palvelujen hankinta-aluetta ja parantavat verkottumismandollisuuksia. Varsinaissuomalaisten yritysten toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden kulkuyhteydet sekä kuljetusten sujuvuus paranevat varsinkin pääkaupunkiseudun suuntaan päinvastoin). Yhteistyökumppanin valinnassa osaaminen on tärkeä kriteeri, mutta jos on valittava kanden tasavertaisen vaihtoehdon väliltä, voi liikenneyhteys olla ratkaiseva tekijä. Kun kumppanien välinen saavutettavuus paranee, se lujittaa yhteistyösuhteita. Uusien yhteistyökumppaneiden aktiivinen hakeminen silti välttämätöntä ja hyvät tieyhteydet tukevat sitä. on Valtatien 1 Lohja Salo WA -selostuksessa (Tielaitos 1996) on teoretisoitu hankkeen vaikutuksia aluekehitykseen, elinkeinoelämäär, ja työllisyyteen sekä kuvattu mennyttä kehitystä ja esitetty karkea arvio tiehankkeen ansiosta Lohjalla ja Salossa toteutuvista työllisyysvaikutuksista. Lohjalle arvioitiin syntyvän pitkällä aikavälillä (välittömästi ja välillisesti) 40-50 työpaikkaa vuodessa. Työpaikat syntyvät kuntaan muuttavien tai siellä perustettavien uusien yritysten myötä sekä muuttoliikkeen ansiosta kasvavan ostovoiman myötä. Salossa työpaikkoja arvioitiin syntyvän samalla mekanismilia vuosittain 20-30. Lisäksi todettiin, ettei syräisemmissä kunnissa koeta vastaavia työllisyysvaikutuksia, ja vähäiset työllisyysvaikutukset liittyvät lähinnä tienvarsipalveluihin. WA -selostuksen esitystä ei voida arvioida, koska kyseinen tieyhteys on vielä rakenteilla. Nyt tehdyssä selvityksessä on kuitenkin todettu, että kyseisellä akselilla on potentlaali, joka oletettavasti luo myös uusia työpaikkoja. Johtopäätös syräisemmistä kunnista vastaa tässä työssä tehtyjä merkittävä vuorovaikutuksen lisääntymisen havaintoja.

sillä lisännyt seutujen El 8 Turku Lohjanharju-moottoritien vaikutusselvitys 37 VAIKUTUKSET YRITYSTOIMINTAAN JA TYÖPAIKKAKEHITYKSEEN Muurla Lohja-tieosuuden valmistuminen tuo monta merkittävää kaupunkiseutua, Turun, Salon, Lohjan ja pääkaupunkiseudun, lähemmäs toisiaan. Haastatellut yritykset kokevat, että erityisesti suuria keskuksia yhdistävänä koko aluetta ja tämän vuoksi Lohjan ja Salon tekijänä moottoritie hyödyttää kasvupotentiaali koetaan Suomen oloissa suureksi. Moottoritien vaikutukset yrityselämään Salon seudulla Salon seudun talouskehitys on ollut 1990-luvun puolivälistä lähtien maan keskimääräistä kehitystä vahvempaa. Seudun IT-kiusteri on luonut hyvinvointia. Haastatelluissa Salon seudun yrityksissä valmistuneiden Turku Paimio ja Paimio Muurlatieosuuksien ja parantuneen saavutettavuuden koetaan parantaneen yritysten toimintaolosuhteita jossain määrin, mutta Muurla Lohjanharju-tieosuuden odotusarvo korkea. on Työntekijöiden rekrytoinnin katsotaan lisääntyvän Lohjalle ja pääkaupunkiseudulle, Muurla Lohja-tieosuus helpottaa työssäkäyntiä Salossa huomattavasti matkan lyhentyessä niin kilometreissä kuin ajallisesti. Työasiamatkat ovat jo nyt suuntautuneet suurelta osin pääkaupunkiseudulle monien yritysten päätoimipaikkojen ja tärkeiden asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden sijaitessa siellä. Uusi yhteys tulee lisäämään työasialukkumista jonkin verran Salon seudun yrityksissä nähdään, että jo valmistunut Turku Muurla-tieosuus on jo Salon ja Turun seudun välistä työssäkäyntiliikennettä. Viime vuosina erityisesti Turusta päin on alettu käymään yhä enemmän töissä Salossa, vaikka aiemmin Turku on koettu alueen keskuskaupunkina, mihin työssäkäyntilhkenne on lähinnä suuntautunut. Haastateltujen yritysten osalta tällä hetkellä noin puolet työntekijöistä tulee Salon ulkopuolelta, suurin osa noin 30 km:n säteeltä Salosta. Tosin moni esimerkiksi Paimiosta Salon Meriniittyyn töihin tuleva käyttää vanhaa seututietä, koska liittymät moottoritiellä eivät palvele kaikkia kulkusuuntia. Moottoritie ei täysin tue paikallista työssäkäyntiliikennettä, vaan on enemmänkin kaupunkiseutuja yhdtävä väylä. Yritysnäkökulma Paimiosta (kandeksassa toimipisteessö Etelä-Suomessa toimiva yhtiö) Hyvä saavutettavuus on ehdoton valtti yritykselle. Kun rekrytoidaan henkilöstöä, moni laskee työmatka-aikaa. Kun reitillä ei ole liikennevaloja, eikä risteävää liikennettä, työntekijä säästää matka-aikaa paljon. On nopeampaa ajaa Paimioon Turun reunakunnista, kuin ajaa esimerkiksi Turun läpi satama-alueelle. Näin Turku- Paimio-tieosuus on edesauttanut työvoiman saatavuutta Nämä hyödyt on havaittu henkilöstöä rekrytoitaessa. jo Muurla Lohja-tieosuuden valmistuminen helpottaa työasiamatkoja ja säästää aikaa. Eri toimipisteiden välinen liikenne sujuu paremmin. Kynnys lähteä asiakkaan luo madaltuu selvästi, kun tie valmistuu Helsinkiin. "Jonossa körötteleminen 70-80 km/h" Muurla-Lohja välillä loppuu pian. Muurla Lohja-tieosuus on tällä hetkellä pahin pullonkaula, sillä tietyöliikenne jopa huonontaa saavutettavuutta entisestään Moottoritien rakentamisen todetaan olevan selvästi myöhässä. Tampereen seudun kehitys on hyötynyt paljon hyvistä yhteyksistä nimenomaan Helsinkiin päin. Se, että moottoritietä ei ole ollut Turusta Helsinkiin asti, on varmasti vaikuttanut uusien yritysten sijainnin valintaan.

38 E18 Turku-Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys VAIKUTUKSET YRITYSTOIMINTAAN JA TYÖPAIKKAKEHITYKSEEN Yritysnäkökulma Salosta Tehtaalle suuntautuvasta henkilöliikenteestä suuri osa tulee noin 50 km:n säteeltä. Moni työntekijä pendelöi Turusta ja Turku Sato-moottoritien varren kunnista. Puolet työntekijöistä tulee Salon ulkopuolelta. Moottoritie Turusta Saloon on helpottanut työssäkäyntiä huomattavasti. Tosin moni Paimiosta töihin tuleva käyttää vanhaa seututietä, koska liittymät moottoritiellä eivät ole täysin toimivia kaikilta asuinalueilta. Tässä mielessä moottoritie ei täysin tue paikallista (30 km:n sateella) tapahtuvaa työssäkäyntiliikennettä. Toimihenkilöiden työasiaiiikennettä Espoon ja Salon toimipisteiden välillä on paljon. Puhutaan vähintäänkin kymmenistä autoista päivässä. Uusi moottoritie tulee helpottamaan työssäkäyntiliikennettä huomattavan paljon, sillä liikenne Salon ja Espoon välillä on usein välttämätöntä eikä henkilöautoille korvaavia kulkumuotoja juuri ole. Kuljettaessa Salon toimipisteestä ulkomaille, moni työntekijä kulkee nykyään ensin Helsinki -Vantaalle ja sieltä jatkolennolla maailmalle Uusi Turkuun, josta lentaä moottoritie tulee helpottamaan liikkumista Helsinki -Vantaan ja Salon välillä ja vähentää huomattavasti poikkeamista Turkuun 6.2 Kuljetusten toimivuus Haastateltujen yritysten mukaan Turku-Lohjanharju-tieosuus parantaa yhteysväliä käyttävien yritysten kuljetusten toimivuutta. Erityisesti Muurla- Lohja-tieosuus tulee lyhentämään matka-aikoja noin 15 minuutilla. Tieosuus ja kuljetuskustannuksiin. Lisäksi uusi tie on huomattavasti tämän hetkistä vaikuttaa positiivisesti myös kuljetusten täsmällisyyteen turvallisempi. Yrityshaastattelujen perusteella voidaan todeta, että osa raskaasta liikenteestä Paimio-Muurla-osuudella on jäänyt käyttämään vanhaa valtatietä ja Salon kaupungin läpi. Lisäksi osa Salosta moottoritietä länteen kulkee siten raskaasta liikenteestä kulkee Halikon taajaman läpi Märyn suuntautuvasta ja siitä moottoritielle. liittymään Moottoritien valmistuttua kokonaisuutena useampi satama on ulkomaankaupan yhteyksissä kilpailukykyinen vaihtoehto. Monille yrityksille kuijetusten nopeutuminen erityisesti Helsingin ja Turun satamiin on tärkeimpiä hyötyjä. on suuri (kuten metalli- ja elekt-yritykset, joilla viennin osuus liikevaihdosta roniikka-alan yritykset) kokevat tien tuovan pitkällä aikavälillä kilpailuetuja. Monen moottoritien varren yrityksen potentiaaliset asiakkaat sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, ja siksi saavutettavuuden paranemisen juuri pääkaupunkiseudulle katsotaan olevan merkittävä asia. Tien aikaisemmin valmistuneet osuudet Turusta Muurlaan eivät ole parantaneet yhtä merkittävästi laajasti toimivien yritysten toimintaolosuhteita, mutta niillä on nähty olevan lisäksi jonkin verran paikallista merkitystä. Toisaalta pääkaupunkiseudun kehäteiden ruuhkaisuus nähdään yleisesti uhkatekijänä hyötyjen syntymiselle.

on El 8 Turku Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys 41 KUNTA- JA ALUETALOUS 7 KUNTA- JA ALUETALOUS 7.1 Asukkaiden ansioiden ja kuntatalouden kehitys Viime kädessä taloudellisen menestyksen, jota sujuvat kulkuyhteydet tukevat, tulisi näkyä seudun ja sen asukkaiden taloudellisissa tunnusluvuissa. Kotitalouksien tulokehitysindeksillä mitattu Varsinais-Suomen talouskehitys vastannut kutakuinkin koko maan kehitystä (kuva 7). Turku on kehittynyt kuitenkin hieman koko maan tasoa heikommin. Koko maan kehitystä parempana erottuvat Lohjan ja Salon seudut, joista etenkin Salo erottuu edukseen 2000-luvun alun lievästä notkanduksesta riippumatta. Salon taloudellinen menestys alkoi jo ennen moottoritieyhteyksien rakentamista, mutta keskeiset työssäkäyntisuunnat valmistuivat varmasti Salon tarpeita tukevaan aikaan. Lohjan ja Salon kannalta kokonaisuutena valmistuva -moottoritie tukee positiivisen kehityksen jatkuvuutta. Etenkin Helsinki Turku Lohjan seudulla nähdään olevan kasvun mandollisuuksia kun moottoritieyhteydet toimivat kokonaisuutena pian sekä itään että länteen. Kotitalouksien tulojen kehitys 200,0 80,0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Vuo Kuva 7. Kotitalouksien tulojen kehitys seutukunnittain, 1995= 100 (lähde: Tilastokeskus). Kuntien tulonmuodostus riippuu asukkaiden ansiotuloista pidätetyistä veroista ja yritysten maksamista yhteisöveroista. Taulukossa 12 erottuvat kunnat, joiden (nimellishintaiset) verotulot ovat kasvaneet merkittävästi vuosien välillä. 1999-2005 Kaarinassa ja Liedossa verotulot ovat kasvaneet yritysten ja työpaikkojen lukumäärän kasvun mukaisesti. Paimion tulojen laimea kasvu perustuu heikkoon yritys- ja työpaikkakehitykseen. Salon kuntatalouden tulokehitys on ollut todella vahvaa. Lohjan kehitys on ollut maltillista. Verotulojaan ovat kas-

-buden 42 E18 Turku-Lohjanharju-moottoritien vaikutusselvitys KUNTA- JA ALUETALOUS vattaneet etenkin ne kunnat, joissa sekä yritystoimipaikkojen lukumäärä että työllisyys on kehittynyt vahvasti. Kuten edellisissä luvuissa on todettu, on näissä kehityskuluissa vähintään tukeva rooli. moottoritieyhteyksillä Taulukko 12. Kunnan verotulot nimelliseen hintaan 1999 ja 2005 (lähde: Tilastokeskus). Verotulot, M 1999 2005 LiSäys, % Turun seutukunta Kaarina 48,0 61,1 30 Lieto 27,4 37,7 38 Paimio 22,9 25,9 13 Piikkiö 12,3 17,3 41 Turku 416,1 471,3 13 Salon seutukunta Halikko 18,2 23,2 27 Kiikala 3,5 3,9 11 Kisko 3,5 3,7 7 Kuusjoki 3,2 3,4 7 Muurla 3,0 3,4 14 Perniö 12,2 14,4 18 Pertteli 6,8 8,4 24 Salo 67,7 102,8 52 Suomusjärvi 2,5 2,7 9 Särkisalo 2,2 2,1-2 Lohjan seutukunta Karjalohja 2,7 3,5 29 Lohja 85,6 100,6 17 Nummi-Pusula 11,1 13,5 22 Sammatti 2,2 3,1 39 Vihti 53,7 71,2 33 Koko alue yhteensä 803,7 973,1 21 Kunnissa uuden tielinjauksen edellyttämä aktiivinen kaavoitus ja tien tuoma muuttoliike aiheuttavat kuitenkin hyvin voimakkaita investointien sekä palvelutarjonnan lisäämispaineita. Kasvavan kunnan talous joutuu paineiden alle ja jopa käyt- useiksi vuosiksi. Yleensä investoinnit rahoitetaan velkarahalla, tötalous voi edellyttää hetkittäin lainarahoitusta. Näin ollen parantuneet kul muuttoliikkeen toteutuessa mitä oletettavimmin lisäävät kunnan -kuyhteydet menopaineita lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Kuntien tulojen kasvu ja tasapainottaminen tapahtuu viiveellä ja edellyttää hyvätulois- kuntatalouden ten ihmisten muuttamista kuntaan sekä uutta yritystoimintaa. Kaarinan, Kuusjoen ja Piikkiön velkaantumisasteet olivat korkeat jo menneinä vuosina (taulukko 13). Paimion velkaantuminen johtunee työpaikkojen vähenemisestä. Useat velkaantuneet kunnat ovat kuitenkin muuttoliikkeen vastaanottajakuntia. Halikko ja Sammatti ovat ilmeisesti saaneet kuntaan hyvätuloisia asukkaita. Halikko on jopa reagoinut menojen kasvun uhkaan rajoittamalla muuttoliikettä paikallisella kaavoituskiellolla. Salossa kuntata tasapaino on edelleen parantunut. Lohjan luvuissa näkyvät kunnan panostukset kasvuun. Useat pienet kunnat (Kiikala, Kisko, Muurla ja Särkisalo) ovat pitäneet taloutensa tasapainossa, koska väkiluku ei ole muuttunut merkittävästi.

-rahastolta E18 Turku Lohjanharju -moottoritien vaikutusselvitys 43 KUNTA- JA ALUETALOUS Taulukko 13. Kunnan velkaantumisaste (vieraan pääoman ja tulojen suhde) 1997 ja 2005 (lähde: Tilastokeskus). Velkaantumisaste (%) 1997 2005 Turun seutukunta Kaarina 51 59 Lieto 35 44 Paimio 31 53 Piikkiö 52 58 Turku 44 40 Salon seutukunta Halikko 24 21 Kiikala 20 15 Kisko 23 19 Kuusjoki 60 48 Muurla 12 14 Perniö 29 32 Pertteli 20 41 Salo 31 16 Suomusjärvi 25 31 Särkisalo 15 19 Lohjan seutukunta Karjalohja 14 27 Lohja 30 37 Nummi-Pusula 13 23 Sammatti 22 19 Vihti 36 56 Pienissä kunnissa esitettyjä näkökulmia Kunnissa on pyritty pitämään ylla myönteisiä mielikuvia, joita on syntynyt tien vaikutuksesta. Turun ja Salon seudun kehittämiskeskukset sekä Lohjan kaupunki ovat mukana E18-tien yhteisessä markkinointiryhmässa, Kuntien visioissa moottoritie on yksi tukijalka muiden tekijöiden joukossa kuntien menestyksessä. Toisaalta pienten kuntien yhteistyön pitäisi olla sujuvampaa. jotta suunnitteluprosessi etenisi jouhevammin. Tällöin kuntayhty voivat olla ratkaisevassa roolissa Kuntaliitokset muuttavat intres -mät selvästi jatkossa. Esimerkiksi Muurlassa pidetään uuden Sa-sinäkökulmilon syntymistä hyvänä asiana, sillä jatkossa kunnan omat rahkeet eivät olisi riittäneet palveluiden ja kunnallistekniikan rakentamisessa. Esimerkki Sammatin kehityksestä Sammatin väkiluku alkoi kasvaa, kun kunnan pohjoispään halki rakennettiin moottoritie, jota pitkin ajaa töihin pääkaupunkiseudulle tunnissa. Muuttoliike mandollisesti vahvistuu myös sen myötä, kun yhteydet Turun ja Salon suuntaan nopeutuvat. Ennusteiden mukaan nykyinen väkiluku, noin asukasta kasvaa vähintään 1 900 asukkaaseen vuoteen 2013 men-1 300 nessä. Voimakas kasvu on saanut kunnan jopa hakemaan Valtion asunto tukea kunnallistekniikan rakentamiseksi uusille asuinalueille. Sammatissa arvioidaan myös, että Muurla Lohjanharju -moottoritien varrelle 20-30 kilometrin säteelle Sammatista on syntymässä näillä näkymin työpaikkaa kanden vuoden kuluessa 300-400