Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?



Samankaltaiset tiedostot
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Liikkuva työpaikka Tulokset

KYKYVIISARI tulkinta Rautalankaohjeet

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät , Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Syö muistisi hyväksi

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Ikädiabeetikon hyvä hoito

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

TASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA

Hyvinvointi ja liikkuminen

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

syntyneet 3936 kävijää % ikäryhmästä

Psyykkinen toimintakyky

Lataa Hyvää aivoille - Satu Jyväkorpi. Lataa

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

VANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN VOINTI JA VIRE -TUTKIMUKSEN TULOKSET. Seppo Kettunen #iareena18

Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Sähköinen terveystarkastus ja valmennus

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI

VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?

Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

MITEN IÄKKÄÄT SUOMALAISET PÄRJÄÄVÄT?

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Mitä vanhuus on? Lähihoitajapäivä 2015 Tampere

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

Minun arkeni. - tehtäväkirja

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( ) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Mielenterveys, kulttuuri ja hyvä elämä. Prof Sami Pirkola psykiatrian dosentti

Urheiluseura liikunnallisen elämäntavan edistäjänä. KKI-päivät Eerika Laalo-Häikiö

Mielekästä ikääntymistä

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Liikahdus Elämäntapa

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA. Aulanko Hämeenlinna to Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.

Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Energiaraportti Yritys X

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Transkriptio:

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija

Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen?

Terveysgerontologinen näkökulma/ Terveyden ja toimintakykyisyyden edistäminen Läpi elämän jatkuva prosessi Elämänkulun epidemiologia Tervettä ikääntymistä voidaan tukea lapsesta asti, läpi aikuisuuden, vanhuuteen asti Gerontologia = vanhuustiede, oppi vanhuudesta Jokainen voi jo nyt vaikuttaa siihen, millainen vanhuus on odotettavissa

Mikä ennustaa terveyttä ja toimintakykyisyyttä vanhana? Geenit Ympäristö Elintavat Millaisia valintoja voimme itse tehdä, jotta saavuttaisimme ikääntyneenä paremman terveyden ja toimintakyvyn?

LIIKUNTA FYYSISEN KUNNON JA HYVINVOINNIN YLLÄPITÄJÄNÄ Hyvinvoivat ikääntyneet liikkuvat keskimääräistä enemmän. Kehämäinen vaikutus: Hyvä mieliala kannustaa liikkumaan Liikunta kohottaa mielialaa Tutkimustieto osoittaa kiistatta säännöllisen liikunnan harrastamisen hyödyn terveydelle. Liikunta ja hyvä lihaskunto ovat tiiviisti yhteydessä ikääntyneiden hyvään fyysiseen toimintakykyyn, parempana säilyvään muistiin ja parempaan elämänlaatuun.

Aiemmin elämässä harrastettu liikunta ennustaa vanhuuden toimintakykyä Riski siihen, että on vaikeuksia tuolista ylösnousussa noin 70-vuotiaana 1,2 1 1 0,8 0,6 0,4 0,6 0,4 0,2 0 Vapaa-aikanani teen askereita, joissa en ruummiilllisesti liiku tai jotka eivät minua rasita Vapaa-aikanani kävelen, pyöräilen tai liikun muulla tavoin vähintään 4 tuntia viikossa. Harrastan vapaa-aikanani varsinaista kuntoliikuntaa tai kilpaurheilua vähintään 3 tuntia viikossa Vapaa-ajan liikunta noin 50-vuotiaana Kulmala et al. Unpublished.

Moni pelkää dementiaa, Muistisairaudelta suojaavia tekijöitä voiko sitä estää? Korkeampi koulutus (kognitiivinen reservi) Korkea ikä Muistisairauden riskiä kasvattavia tekijöitä Liikunta Geneettiset tekijät Terveellinen ravinto (hyvät rasvat, kasvikset, kahvi) Vitamiinit ja antioksidantit Sosiaalisesti aktiivinen elämä Sydän- ja verisuonisairauksien hyvä hoito Korkea verenpaine Tupakointi Ylipaino ja liikkumattomuus Masennus ja stressi

Liikunta ja hyvä kunto suojaa dementialta Säännöllinen keski-iässä harrastettu liikunta (vähintään kaksi viikossa, vähintään 30min kerralla) voi pienentää sairastumisriskiä Liikunnan ja pienentyneen dementiariskin välisiä mekanismeja tutkittaessa havaittiin, että liikunta oli voimakkaasti yhteydessä suurempaan aivojen harmaan aineen tilavuuteen sekä aivojen kokonaistilavuuteen, mitkä osaltaan selittävät fyysisesti aktiivisten pienempää riskiä sairastua dementiaan. Lähteet: Rovio et al. Lancet Neurol. 2005 Nov;4(11):705-11. Leisure-time physical activity at midlife and the risk of dementia and Alzheimer's disease. Rovio et al. Neurobiol Aging. 2010 Nov;31(11):1927-36. The effect of midlife physical activity on structural brain changes in the elderly.

Liikunta vai joku muu siihen liittyvä asia? Riittääkö, että kokee oman kuntonsa hyväksi? 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Riski sairastua dementiaan ennen 72-vuoden ikää 1 1,9 4,2 0 Hyvä Tyydyttävä Huono Millaiseksi koet oman fyysisen kuntosi (arvio noin 50-vuotiaana) (Kulmala et al. 2014)

7 Tutkimusten valossa vanhuus ei ole vain kurjaa 6,8 6,6 6,4 6,2 6 5,8 18-21 26-29 34-37 42-46 50-53 58-61 66-69 74-77 82-85 Hyvinvointi arvioituna asteikolla 1-10 Mukaeltu: Stone et al. Proc Natl Acad Sci USA. 2010 Jun 1;107(22):9985-90. A snapshot of the age distribution of psychological well-being in the United States.

Onnellisuus 100-vuotiaana Kun 100-vuotiailta kysyttiin, mikä vaikuttaa eniten tämän hetken onnellisuuteenne, nousi yksi asia ylitse muiden: Tyytyväisyys ja hyväksyntä suhteessa menneeseen elämään. Onnellisimpia olivat ne, jotka olivat samaa mieltä seuraavien väittämien kanssa: Kun katson elämääni taaksepäin, olen aika tyytyväinen En muuttaisi mennyttä elämääni, vaikka pystyisin Olen saanut elämältä aika lailla sen, mitä halusinkin 14.11.2014 Jenni Kulmala Bishop et al. Gerontology. 2010;56(1):88-92. Predicting happiness among centenarians.

Masennukselta ja alakulolta suojaavia tekijöitä 20v. 40v. 60v. 80v. Hyvä sosioekonominen asema Koulutus Oman paikan löytyminen elämässä Tunne, että voi itse vaikuttaa elämäänsä Sosiaalinen verkosto Elämän kokeminen tarkoituksellisena Mukaeltu: Fiske et al. Annu Rev Clin Psychol. 2009;5:363-89. Depression in older adults. 14.11.2014 Jenni Kulmala

Hyvä elämänlaatu ikääntyessä, mistä se koostuu? (Hautakangas 2004, Jyväskylän yliopisto, Pro Gradu -tutkimus) Yli 75-vuotiaiden naisten kertomana hyvä elämänlaatu koostuu 5 ominaisuudesta: Kokemus selviytymisestä. Sota-aika ja siitä selviytyminen vaikutti arvoihin ja moniin asioihin suhtautumiseen sekä elämän hyvyyteen vielä ikäihmisenäkin. Tarpeellisuuden kokemus tuli esille kerronnassa lapsista ja lapsenlapsista huolehtimisessa. Lisäksi huolenpito laajeni käsittämään huolehtimisen naapureista ja ystävistä. Sosiaalisen yhteisyyden kokemukset. Niihin kuuluivat suhteet paitsi ystävättäriin myös suhteet toiseen sukupuoleen. Romantiikkakin kuului osana ihmissuhteisiin. Myös huumori ja elämän pienet ilot liittyivät sosiaalisen yhteisyyden kokemuksiin. Yhteys Luojaan ja luontoon näyttäytyi hiljaisena taustatekijänä, joka loi turvallisuutta ja lievitti yksinäisyyttä. Elämän sujumisen kokemus liittyi hyvään toimintakykyyn: vaivattomuuteen ja yleiseen terveyteen. Omaan ikään suhtauduttiin verraten sitä tuttavien terveyteen ja toisaalta ikämäärittelyihin vaikuttivat terveydenhuollon ammattilaisten tekemät arviot sekä julkisuudessa esiin tulleet vanhuuden, osin kielteisetkin kuvat.