Unarin järven rantaosayleiskaava Aloitusvaiheen yleisötilaisuus 2.10.2017 3.10.2017 Page 1
Unarin järven rantaosayleiskaava Kaavan laatija: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kuisma Reinikainen, projektipäällikkö, 050 390 5680, kuisma.reinikainen@fcg.fi Mari Lampinen, maisemaselvitykset Minna Tuomala, luontoselvitykset Sodankylän kunta Maankäyttöpäällikkö Ari Pesonen 3.10.2017 Page 2
Unarin järven rantaosayleiskaava Kaavoituksen lähtökohdat ja kaavaprosessi Ranta-alueiden suunnittelu mitoitus Kyläalueiden suunnittelu ja mitoitus Kaavoituksen eteneminen Lähde: Ympäristöministeriön ympäristöopas 120, Rantojen maankäytön suunnittelu 3.10.2017 Page 3
Kaavoituksen lähtökohdat 3.10.2017 Page 4
Kaavoituksen lähtökohdat Sodankylän vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa on todettu, että Unarin järven rantaosayleiskaavan laadinta käynnistetään vuonna 2017. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 13.2.2017 48 käynnistää Unarin järven rantaosayleiskaavan laadinnan. Yleiskaava-alue sisältää Unarin järven ranta-alueineen sekä Uimaniemen ja Unarin kyläalueet. Rantaosayleiskaavalla olisi tarkoitus tutkia ja ratkaista Unarin järven ranta-alueille sijoittuvan loma-asumisen määrä ja sijoittuminen sekä Uimaniemelle ja Unarin kylälle sijoittuva vakituinen asuminen. Kaavan laadinta edellyttää laaja-alaisia selvityksiä luonnosta, maisemasta ja kulttuuriympäristöstä. Kaavoitusprosessin kesto arvioidaan olevan noin 2-3 vuotta. Suunnittelualueella on noin 300 tilaa ja tiloilla yhteensä noin 450 maanomistajaa. Unarin järven pinta-ala on noin 29 km2 ja rakentamiseen soveltuvaa rantaviivaa (lukuun ottamatta Unarin ja Uimaniemen kyliä) on yhteensä noin 38 kilometriä. Ranta-alueille on rakennettu yhteensä noin 130 vapaa-ajan asuntoa. Laskennallisesti arvioiden osayleiskaavalla voidaan alueelle osoittaa vähintään 150 kpl uusia lomarakennuspaikkoja. Edellä mainitut lähtökohdat ja tavoitteet voivat tarkentua ja niitä voi tulla lisää suunnittelun edetessä. 3.10.2017 Page 5
Suunnittelualue 3.10.2017 Page 6
Suunnittelualue ja suunnittelutehtävä Suunnittelualueen ranta-alueille laaditaan oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena ranta-alueilla (MRL 72 ) sekä Unarin ja Uimaniemen kyläalueiden osalta rakennusluvan myöntämisen perusteena ranta-alueen ulkopuolella (ns. kuivan maan alueet, MRL 44 ) Kaava-alue on määritetty siten että se käsittää maankäyttö- ja rakennuslaissa ranta-alueeksi määritellyn alueen, Unarin ja Uimaniemen kylien alueet sekä muut kokonaisuuden kannalta tärkeät alueet. Kaavan perusselvitykset tehdään vastaavalta alueelta. Rantaosayleiskaavalla osoitetaan ranta-alueen ja kyläalueiden osalta pysyvän ja lomaasutuksen määrä, rakennusoikeus ja rakennuspaikkojen sijainti. Tilojen rantarakennusoikeudet tutkitaan ranta-alueen osalta emätilaselvitykseen perustuvalla mitoitustarkastelulla ja kyläalueiden osalta siten, että MRL 44 :n vaatimukset ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuvat. Kyläalueiden osalta käytetty mitoitustapa tarkentuu suunnittelun edetessä. Kaavassa varataan vesistöjen rannoille myös riittävä määrä yleiseen käyttöön tarkoitettuja venevalkama- ja virkistysalueita sekä vapaata rantaa. Ranta-alueiden maisema-, luonto-, ja kulttuuriympäristöarvot huomioidaan kaavoitustyössä. Myös alueen palveluihin ja elinkeinojen toimintaedellytyksiin kiinnitetään huomiota. 3.10.2017 Page 7
Kaavoituksen tavoitteet Luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottaminen huomioidaan rantojen ja vesistön sietokyky (luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvot, vesistön kuormitus) kyläalueen luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvot Maanomistajien tasapuolinen kohtelu turvataan maanomistajien tasapuolinen kohtelu tutkimalla rakennusoikeus rannoilla ja kyläalueella maanomistajayksiköittäin käyttäen emätila-periaatetta. Emätilaselvityksen leikkausajankohtana käytetään vuotta 1970. Ranta-alueen monipuolinen käyttö turvataan pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen, maa- ja metsätalouden sekä muun elinkeinotoiminnan kehittämistarpeet sekä yleisen virkistyksen ja suojelun tarpeet. Rakennusvalvonnan työn helpottaminen oikeusvaikutteista rantaosayleiskaava voidaan käyttää ranta-alueilla (MRL 72 ) ja kyläalueilla (MRL 44 ) suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena. 3.10.2017 Page 8
Selvitykset Kaavan laadinnassa käytetään alueelle tehtäviä selvityksiä, olemassa olevaa perustietoa, osallisilta ja viranomaisilta saatavia lähtötietoja ja palautetta, sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointia. Yleiskaavoitusta tukevia selvityksiä laaditaan kesän 2017 alkutalven 2018 aikana: Arkeologinen inventointi (Museovirasto) Luontoselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Ranta-alueiden mitoitustarkastelu (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) 3.10.2017 Page 9
Voimassa olevat suunnitelmat 3.10.2017 Page 10
Voimassa olevat suunnitelmat Suunnittelun perustana on Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), sekä sen ns. liitännäislait (mm. Luonnonsuojelulaki, Metsälaki, Vesilaki ) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) tulee huomioida osana kaavaprosessia. Osayleiskaava-alue kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaavan alueeseen. Lapin liitto on hyväksynyt maakuntakaavan 19.5.2006 ja se on saanut lainvoiman 28.1.2008. Maakuntakaava ohjaa osayleiskaavoitusta. Maakuntakaavassa on osoitettu osayleiskaava-alueelle esim. suojeluun, kehittämiseen, elinkeinoihin ja liikenteeseen liittyviä merkintöjä. Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Hamaramaan alueella on voimassaoleva Unarin järven rantakaava (nyk. ranta-asemakaava), joka on vahvistettu 12.5.1993. 3.10.2017 Page 11
Osallisten toivotaan ottavan osaa kaavoitusprosessiin. Osalliset Oheinen luettelo esittää pääosan osallisista, mutta ei ole ketään poissulkeva. Luetteloa voidaan täydentää, ja suunnitteluun voivat osallistua myös muut itsensä osallisiksi kokevat tahot. Kaavaprosessin aikana pidetään 3 yleisötilaisuutta (aloitusvaihe, luonnosvaihe, ehdotusvaihe). 3.10.2017 Page 12
Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset (MRL 9 ja MRA 1 ), mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä siltä alueelta, jolle kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Arvioinnissa käytetään apuna kirjallisia lähteitä sekä tarvittaessa muita selvityksiä ja tutkimuksia. Vaikutuksia koskevaa tietoa kerätään myös annetusta palautteesta, tehdyistä selvityksistä sekä kunnan tulevaisuutta koskevista tutkimuksista ja selvityksistä. Vaikutusten arvioinnin tekijänä on kaavoittaja, mutta menetelminä käytetään myös osallisten, virkamiesten, viranomaisten ja luottamushenkilöiden kanssa käytyjä keskusteluja. 3.10.2017 Page 13
Päätös kaavan laatimisesta Kaavan hyväksyminen Muutoksenhaku Oikaisuvaatimus Hallinto-oikeus Korkein hallinto-oikeus Kuisma Reinikainen Kaavaprosessi Kaavan laatiminen osallisten kanssa vuorovaikutuksessa Osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS) sekä vireilletulosta ilmoittaminen Mitoitusperusteet Kaavaluonnos Kaavaehdotus Selvitykset 2/2017 8-10/2017 10-12/2017 1-8/2018 9/2018-3/2019 4-6/2019 Kuuleminen ja yleisötilaisuudet 3.10.2017 Page 14
Ranta-alueiden suunnittelu ja mitoitus 3.10.2017 Page 15
Suunnittelutarve ranta-alueella Kuisma Reinikainen MRL 72 :n 1. ja 2 momentissa on säädetty suunnittelutarpeesta ranta-alueella: Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. HUOM! Suunnittelutarve koskee myös sellaisia pääosin rantavyöhykkeellä tai ranta-alueella sijaitsevia rakennuspaikkoja, joilla ei ole omaa rantaa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rantojen rakentamisen tulee ensisijaisesti perustua kaavoitukseen Ainoa vaihtoehto yleis- tai asemakaavoitukselle ovat erikseen haettavat poikkeamisluvat. Ranta-asutuksen ohjaamisella pelkillä poikkeusluvilla ei koskaan saavuteta yhtä hyvää tulosta kuin kokonaisvaltaisella kaavallisella suunnittelulla Kaavoituksen avulla myös maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuu paremmin 3.10.2017 Page 16
Rantavyöhyke ja ranta-alue Kuisma Reinikainen Rantavyöhykkeen vähimmäisleveys on keskimäärin 50 metriä. Yleensä sen voidaan katsoa ulottuvan noin 100 metrin etäisyydelle, mutta ei kuitenkaan missään pidemmälle kuin 200 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Ranta-alue on rantavyöhykettä leveämpi rannan osa, jolla rannassa oleva tai rantaan tukeutuva loma-asutus vaatii järjestämistä. Ranta-alueen leveys on hallintokäytännössä usein arvioitu noin 150-200 metriksi, mutta maisemasta ja muista olosuhteista riippuen se voi olla leveämpikin. 3.10.2017 Page 17
Rantavyöhyke ja ranta-alue Kuisma Reinikainen 3.10.2017 Page 18
Suunnittelutarve ei koske Kuisma Reinikainen Ranta-alueen suunnittelutarve ei koske: 1. Maa- ja metsätalouden tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista (esim. talousrakennukset tai (esim. maa- ja metsätalouden sukupolvenvaihdokseen liittyvä asuinrakennus, jos perusteet täyttyvät) 2. Maanpuolustuksen tai rajavalvonnan tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista 3. Merenkulun tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista 4. Olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista eikä 5. Olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista Erilliset rantasaunat: Mitä MRL 72 :n 1 momentissa säädetään, ei koske ennen 1 päivää tammikuuta 1997 olemassa olleeseen asuinrakennukseen tai maatilaan liittyvän saunarakennuksen rakentamista. Omistusoikeus oltava vuodelta 1996 Rakentaminen ei saa vaarantaa luonnon tai maiseman arvoja. Ei kuitenkaan koske aluetta, jonka kohdalla on 2 momentin mukainen suunnittelutarve. Jos kaavoitus vireillä, ei voida soveltaa sellaisenaan vaan tapauskohtaisesti 3.10.2017 Page 19
Rantarakentamisen mitoitus Kuisma Reinikainen Rakennuslupien myöntäminen suoraan yleiskaavan perusteella edellyttää: rakennuspaikkojen määrä lasketaan tila- tai maanomistusyksikkökohtaisesti rakennuspaikkojen määrä osoitetaan kaavakartalla yksiselitteisesti. rakennuspaikat ja rakentamattomaksi tarkoitetut alueet osoitetaan erillisinä maankäyttövarauksina 3.10.2017 Page 20
Rantarakentamisen mitoitus Kuisma Reinikainen Mitoituksen lähtökohtana ovat: kunnan kehittämistavoitteet eri maanomistajien tasapuolinen kohtelu yhtenäisten vapaiden rantojen riittävyys. Mitoituksen työkaluina ovat; muunnettu rantaviiva (rakentamisen etäisyys) mitoitusvyöhykkeet (olosuhteet) emätilaselvitys (tasapuolisuus) Turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden rantaalueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Mitoitusperiaatteista päätetään sovittamalla yhteen omat tarpeet ja kaavoitukselle laissa asetetut vaatimukset. 3.10.2017 Page 21
Muunnetun rantaviivan menetelmä Kuisma Reinikainen Pääperiaatteena on, että kapean vesistön rannalle voidaan sijoittaa vähemmän rakentamista kuin leveän vesistön rannalle, koska lähekkäin sijoittuvat loma-asunnot häiritsevät toisiaan. Suomessa on eri maakuntien alueella käytössä erilaisia muuntomalleja, joissa huomioidaan esim. maakuntien vesistöjen ominaispiirteitä. Jokialueilla otetaan yleensä huomioon vain 50 % rantaviivasta. Yli 100 m leveillä joilla voidaan käyttää järvialueilla noudatettavia rantaviivan muuntoperiaatteita. Rantaviivan muuntotapa tarkentuu osana mitoitusperusteita suunnittelun edetessä. Esimerkki Etelä-Savon muuntomallin mukaisesti muunnetusta rantaviivasta. 3.10.2017 Page 22
Mitoitusvyöhykkeet Kuisma Reinikainen Rantayleiskaavoituksen mitoituslaskelmissa käytetään yleisesti ns. vyöhykejakoa. Vyöhykejaossa ranta-alueet jaotellaan ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen sekä muiden todettujen arvojen perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin alueisiin. Samanarvoisilla alueilla ja rannoilla käytetään samaa mitoitusnormia. Taajamien läheisyys ja kyläalueen ranta-alueet voivat nostaa mitoituslukua. Usein pienet saaret ja lammet (alle 1 tai 2 ha) jätetään mitoituksen ulkopuolelle. Kaavan ranta-alueilla käytetään tavoitteellisesti lukua 8 rp / mrv-km erityiskohteet huomioiden. Kyläalueiden osalta käytetään tavoitteellisesti omaa korkeampaa mitoituslukua. Vyöhykejako tarkentuu osana mitoitusperusteita suunnittelun edetessä. Esimerkki mitoitusvyöhykejaosta vesistöllä, jonka ranta-alueille kohdistuu paljon erilaisia arvoja. 3.10.2017 Page 23
Rakennettavuus Kuisma Reinikainen MRL edellyttää, että rakennuspaikka on rakentamiseen sovelias. Rantarakentamisessa rakentamisalueet tulee sijoittaa alueille, jotka karttatarkastelun ja maastossa käynnin perusteella näyttävät soveltuvan rakentamiseen. Rakentamiseen soveltumattomia tai huonosti soveltuvia ovat muun muassa kosteat ja maaperältään pehmeät rannat, pinnanmuodoltaan erittäin jyrkät rannat, tulvalle tai sortumille alttiit rannat, alavat ja veden vaivaamat rannat sekä hyvin matalat ja veden alta paljastuvat rannat (maankohoamisalueilla). Soveltuvuus rakentamiseen vaikuttaa lähtökohtaisesti rantarakentamisen mitoitukseen ja sijoittamiseen. 3.10.2017 Page 24
Emätilaperiaate Kuisma Reinikainen Rakennusoikeuden määrittämisen on perustuttava yksityiskohtaiseen tila ja maanomistajakohtaiseen selvitykseen Tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi on tarpeen ottaa huomioon ns. hyödynnetty rakennusoikeus eli tiloista jo ennen kaavoitusta lohkottujen rakennuspaikkojen määrä. Emätilaperiaatteen mukaan rakennusoikeus määritetään jonkin tietyn poikkileikkausajankohdan mukaisille tiloille eli emätiloille Lähtökohdaksi valitaan yleensä sellainen ajankohta, jolloin lomarakentaminen on alkanut lisääntyä suunnittelualueella. Tässä osayleiskaavassa käytetään yleisesti Sodankylän alueella käytettyä leikkausajankohtaa 1.1.1970. Lähde: Ympäristöministeriön ympäristöopas 120, Rantojen maankäytön suunnittelu 3.10.2017 Page 25
Emätilaperiaate Kuisma Reinikainen Emätila 1:1 X (muodostettu vuonna 1952) Emätilalla 1:1 X on 1000 m rantaviivaa ja sen laskennallinen rakennusoikeus on 5 Tilan päärakennus on rakennettu rantavyöhykkeen ulkopuolelle vuonna 1955. Sitä ei siten lasketa mitoituksessa käytetyksi rakennusoikeudeksi. Leikkausajankohta mitoitustarkastelussa on 1.1.1970 Kantatilasta A on lohkottu v. 1975 3 kpl rakennuspaikkoja tiloiksi 1:2, 1:3 ja 1:4 Lohkotilat on sittemmin rakennettu, joten ne lasketaan emätilan käytetyiksi rakennusoikeuksiksi (3 rakennusoikeutta) Lisäksi jäljelle on jäänyt ns. kantatila 1:5, jolla ei ole rantavyöhykkeellä olemassa olevia rakennuspaikkoja. Emätilalle jää 2 potentiaalista rakennusoikeutta 2. Nämä osoitetaan rakennuspaikkona tilalle 1:5 1000 m = 5 ro 200 m = 1 ro 200 m = 1 ro 200 m = 1 ro 200 m = 1 ro 200 m = 1 ro 100 m = 0,5 ro 100 m = 0,5 ro 100 m = 0,5 ro 700 m = 3,5 ro 1:2 1:3 1:4 1:1:5 X 5 ro 3 ro = 2 ro 3.10.2017 Page 26
Mitoituslaskelmat Kuisma Reinikainen Emätilatarkastelun poikkileikkausajankohta 1.1.1970 Ajankohdan jälkeen erotetut määräalat katsotaan lohkotiloiksi Emätila 1:1 Näille tiloille vahvistetaan sitten laskennallinen kokonaisrakennusoikeus valitun mitoitusperusteen mukaan Lohkotila 1:2 Lohkotila 1:3 Lohkotila 1:4 Käytetyksi rakennusoikeudeksi luetaan rakennetut asuinrakennukset loma-asunnot myönnetyt rakennus- ja poikkeusluvat erilliset saunarakennukset Emätilojen rakennusoikeus määräytyy muunnetun rantaviivan ja käytetyn mitoitusnormin perusteella tehdyn laskelman mukaan RO 0,6 Käyt. 0 RO 0,7 Käyt. 1 Emätilan RO 3,8 Emätilan käyt. 2 RO 2,5 Käyt. 1 Emätilan jäljellä oleva RO 1,8 (~2) Voidaan myöntää kaksi rakennusoikeutta lohkotiloille, jos niiden oma rakennusoikeus riittää tähän Kohtuullisuustarkastelu (ja poikkeaminen) Jälj. 0,6 Jälj. -0,3 Jälj. 1,5 Jos ei osoiteta omarantaisena, niin voi olla tehokkaampaa (esim. 1, 5 2 x laskennallisen rakennusoikeuden määrä) 1 uusi RO 1 uusi RO 3.10.2017 Page 27
Erityiset sisältövaatimukset Kuisma Reinikainen Osoitetut rakennukset on merkitty kaavaan siten, että MRL 10 luvussa säädetyt ranta-alueita koskevat erityiset säännökset toteutuvat tarvittavassa laajuudessa Rakennuspaikat ja rakentamattomaksi tarkoitetut alueet on osoitettu erillisinä maankäyttövarauksina Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset MRL 73 (MRL 39 ja MRL 54 lisäksi) Suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön Luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan huomioon muutoinkin huomioon, sekä Ranta-alueelle jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta Ei koske kyläaluieita, jos virkistysarvot on turvattu 3.10.2017 Page 28
Kyläalueiden suunnittelu ja mitoitus 3.10.2017 Page 29
Suoraan rakentamista ohjaava osayleiskaava kuivan maan alueilla MRL 44 :n mukaisesti yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennuslupaan oikeuttavana kaavana sellaisilla kuivan maan alueilla, joilla maankäytön ohjaustarve ei edellytä asemakaavan laatimista. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Säännös koskee omakoti- ja paritalojen lisäksi myös muuta pienimuotoista asuinrakentamista ja myös mittakaavaltaan ja ympäristövaikutuksiltaan maaseudulle soveltuvaa työpaikka- ja palvelurakentamista Esim. kyläalueiden ranta-alueiden osalta sovelletaan kuitenkin aina rantamitoitusta, jos aluetta ei asemakaavoiteta. 3.10.2017 Page 30
Edullisuustekijöihin ja/tai ympäristöarvoihin perustuva vyöhykejako Lähtökohta kyläalueen suunnittelulle Kiinteistöjako ei ole määräävä, mutta rakennusoikeudet määritetään kiinteistöittäin. Luodaan yhdyskuntarakennetta kehittävä ja tehostava malli, jonka lähtökohtana alueen ominaispiirteet Tutkitaan lisärakentamisen potentiaali ja määritetään aluetarpeet Ratkaisun tasapuolisuus voidaan tarkastella esim. omistajakohtaisesti Kuisma Reinikainen Edellyttää analyysien tekoa esim. palveluverkon toimivuudesta, infrastruktuurin kapasiteetista, rakennettavuudesta, kulttuuriympäristön arvoista ja ympäristöstä. Analyysi tarkentuu osana mitoitusperusteita suunnittelun edetessä ja jalostuu ns. rakennemalliksi. 3.10.2017 Page 31
3.10.2017 Page 32
3.10.2017 Page 33
3.10.2017 Page 34
3.10.2017 Page 35
Kaavoituksen eteneminen 3.10.2017 Page 36
Kaavaluonnoksen ja ehdotuksen kautta lopulliseen kaavaan Selvitykset, mitoitusperusteet ja kaavaluonnos Laaditaan tarvittavat selvitykset Viranomaisneuvottelu Laaditaan mitoitusperusteet ja mitoitustarkastelu Laaditaan kaavaluonnos Kuisma Reinikainen Kaavaluonnos eli valmisteluaineisto tulee nähtäville Yleisötilaisuus Osallisilla mahdollisuus antaa mielipiteitä Viranomaiset antavat lausunnot Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen kaava valmistellaan ehdotukseksi Mielipiteiden ja lausuntojen käsittely sekä niihin annettavat vastineet Muut esille tulevat asiat Viranomaisneuvottelu Kaavaehdotus tulee nähtäville luonnoksen tapaan Yleisötilaisuus Osallisilla mahdollisuus antaa muistutuksia Viranomaiset antavat lausunnot Lopullinen kaava Korjaukset muistutusten ja lausuntojen perusteella Hyväksymiskäsittely Valitusoikeus 3.10.2017 Page 37
Kiitos mielenkiinnosta Kuisma Reinikainen 050 390 5680, kuisma.reinikainen@fcg.fi 3.10.2017 Page 38