VIHERLAAKSON KOULUN PERUSKORJAUS/UUDISRAKENTAMINEN Viherlaakson koulun opettajien lausunto 11.9.2014 Ohessa suunnittelun taustaksi ote Opetushallituksen luonnoksesta opetussuunnitelman perusteista, joissa kerrotaan oppimisympäristöjen merkityksestä oppimisessa. Mukana on myös näkemyksiä oppimisympäristöjen merkityksestä Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisusta 8/2013. Opettajat ovat pohtineet ja esittäneet omia näkemyksiään ja toiveitaan peruskorjaukseen/uudisrakentamiseen liittyen. Asiat on esitetty aineryhmittäin. PERUSOPETUKSEN OPETUSSSUUNNITELMAN PERUSTEET (LUONNOS 25.4.2014, tulee voimaan 1.8.2015) Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta ja osallistumista sekä yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Koulun ulko- ja sisätilojen lisäksi luontoa ja rakennettua ympäristöä käytetään oppimisympäristöinä. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Paikkaan ja aikaan sitomaton oppiminen ja osaaminen tehdään mahdolliseksi tarkoituksenmukaisella tavalla oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista. Tilat, välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritään saamaan oppilaan käyttöön niin, että ne antavat mahdollisuuden myös itsenäiseen opiskeluun. Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön tarkoituksenmukaisella tavalla ja niitä sovelletaan oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi. Oppilaiden omia tietoteknisiä laitteita voidaan käyttää sovituilla tavoilla. Onnistumisen kokemukset ja elämykset erilaisissa ympäristöissä ja oppimistilanteissa innostavat oppilaita oman osaamisensa kehittämiseen. Oppilaille annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa omiin oppimisympäristöihinsä ja niissä toimimiseen. Oppimisympäristöjen suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet. Näin voidaan ehkäistä ennakolta oppimisen ja koulunkäynnin erityisen tuen tarvetta. Tuen tarpeiden pohjalta räätälöidyt oppimisympäristöt voivat olla osa oppilaan suunnitelmallista erityistä tukea.
EDUSKUNNAN TULEVAISUUSVALIOKUNNAN JULKAISU 8/2013 Oppimisympäristön ja pedagogiikan kannalta on oleellista huomioida, että tämän päivän oppilaille yhdessä toimiminen ja erilaiset projektit ovat luontainen tapa toteuttaa itseään ja oppia. Tämän päivän oppilaat haluavat työskennellessään hyödyntää ajanmukaisia välineitä, kuten teknologiaa, oppimisen luontaisena välineenä. Tiedon jakaminen, yhteisteisten kohteiden työstäminen ja vuorovaikutukselliset oppimisprosessit edellyttävät langattoman teknologian ja pari- ja ryhmätyömenetelmien lisääntyvää käyttöä, jolloin opetustilaankin kohdistuvat odotukset ovat yhä moninaisempia. Opetussuunnitelman nykyisten ja samalla uudistamisprosessin alla olevien perusteiden mukaan oppimisympäristöt tulee järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Samalla huomiota kiinnitetään fyysisen oppimisympäristön osalta myös uudistuvan informaatioteknologian hyödyntämismahdollisuuksien käyttöön sekä yleisesti laadukkaisiin elinikäistä oppimista tukeviin opetuspalveluratkaisuihin. Perusopetuksen laatukriteerien fyysistä oppimisympäristöä koskevan laatukriteerin (Opetusministeriö 2009b, 28 29) mukaan fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun tilat, opetusvälineet (mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologia) ja oppimateriaalit sekä rakennettu lähiympäristö ja ympäröivä luonto, joiden suunnittelun periaatteina on käyttäjälähtöisyys ja moninaisten tarveperusteiden huomioiminen. Tiivistetysti fyysisen oppimisympäristön kehittämisessä keskeisenä tekijänä on, että tilat muunneltavuuden ja joustavuuden avulla mahdollistavat erilaisten ryhmien ja opetustapojen työskentelyn ajanmukaisissa sekä koulutuksen järjestäjän suunnitelmallisesti ylläpitämissä tiloissa. Kun nykykoulun luokkahuone vielä mielletään helposti opettajajohtoisuutta suosivaksi pulpettijonojen rivistöksi, näkee tulevaisuuden tutkimus luokkahuoneen muunneltavana kokonaisuutena, jossa yhdistyy erilaiset tila- ja ryhmätyömahdollisuudet. Tulevaisuuden luokkahuoneen leimallisina ominaisuuksina nähdään muunneltavuuden lisäksi myös joustavuus, johon yhdistyy tietoteknisten ratkaisujen tehokas hyödyntäminen sekä helppo kalusteiden siirrettävyys. Kehityksen seurauksena luokkahuoneet eivät saa olla toistensa kopioita, vaan yleisopetustilojenkin tulee taipua yksilötyöskentelystä aina suuriin ryhmätyöprojekteihin. Kehityksen seurauksena voidaan katsoa opetustilojen suunnitteluperusteiden siirtyneen perinteisestä luokkatila-ajattelusta opetustila-ajatteluun, jota kuvataan seuraavan kuvion avulla:
TAIDE- JA TAITOAINEIDEN OMA OSASTO/SIIPI Kuvataidepainotuksen näkökulmasta: Yläkoulun painotettu kuvataideopetus ja lukion taideviestintäpainotus tarvitsevat molemmat nykystandardin mukaisesti kalustetut ja varustetut tilat. On otettava huomioon kummankin koulun mediaopetuksen samanaikaisuus, joka vaatii riittävät tilat. 1. Kuvataiteella on omat erityistarpeet monipuolisen tietoteknisen työskentelyn tilaan, ts. kiinteä käyttömahdollisuus kuvataideluokkien välittömässä läheisyydessä (kuvankäsittelyä, videoeditointia, laaja-alaisesti mediakasvatusta ja viestintää) 2. Kuvataide tarvitsee ehdottomasti nykystandardin mukaisia useita editointitiloja, jotka ovat väliseinillä (äänieristyksellä) erotettavissa eri työskentelyryhmille. Taide- ja taitoaineiden näkökulmasta: 1. Taide- ja taitoaineitten synergia kasvaa ja kehittyy, kun tilat ovat samassa siivessä. 2. Oppiaineitten oma siipi jäsentää myös oppijaa ja edistää integraatiota. Navigointi koulurakennuksessa suuntaa navigoimaan eri tieteenalojen parissa. 3. Teknologia/teknologiasovellukset: digitaalinen media, mediakasvatus> nuorisokulttuuri> monialainen kulttuurikasvatus 4. Materiaalien ja välineitten monipuolinen hyödyntäminen, yhteisprojektit. Projektitöiden esillelaittoon tarvitaan näyttelytilaa: lukittavia vitriinejä, sermejä tai töiden kiinnitysalustoja seinille ja aulatilaan kattoritilät töiden ripustamista varten. 5. Työtilojen monipuolinen hyödyntäminen, jolloin myös samanaikaisopetus mahdollistuu Kouluyhteisön näkökulmasta: 1. Vapaan liikkumisen draamatilat, vähint. 2 kpl (jossa ei kiinteitä kalusteita): -draamakasvatukseen/ilmaisutaitoon -poikkitaiteelliseen toimintaan (integrointiprojektit) -yläkoulun tukioppilaskoulutukseen -pienluokkien ryhmäytystoimintaan -luokkien ryhmäytystoimintaan
KUVATAIDETILOJEN SUUNNITTELUUN: Lähtökohdat (OPH:n kriteerit): -toimivuus, käytännöllisyys -turvallisuus -tarkoituksenmukaisuus -kestävyys -muuntautumiskykyisyys -viihtyisyys Huomioon otettava myös: -Lukion taidelinjan erityistarpeet (esim. taidelinjan projektitöiden säilytys, 18 eri kuvataidekurssia, lukiodiplomitöiden säilytys) -Lukion suurten ryhmien opetukseen tarvittavat työskentelytilat -Koulun kuvataidepainotuksen tarpeet (suurikokoisia 3-ulotteisia teoksia/projektitöitä, 9. kuvataideluokkien lopputöiden säilytys sekä muiden oppilastöiden säilytys) -poikkitaiteellisen työskentelyn tilatarpeet (tilan muunnettavuus erilaisiin toimintoihin) Kuvataideopetuksen eri osa-alueiden tarpeet: Kuvataideluokkia neljä (2 lukiolle ja 2 koululle), joissa: -Av-välineet opetukseen(tykki, smartboart, tietokone ja dokukamera, tulostin ja skanneri) -Kunnolliset pimennysverhot (kuvia katsellaan paljon) -Kolme vesipistettä ja isot vesialtaat, joissa saostussuodattimet, kuivauskaapit- ja hyllyt -Ritilähyllyjä oppilastöiden kuivatusta varten ja avohyllyjä työvälineiden säilytystä varten. -säilytyskaappeja välineille ja materiaaleille -Helposti siirrettävät pöydät ja tuolit (jotta saadaan esim. maalaustelineet kätevästi käyttöön) -Kattoon ritilä tai kiinnitystangot oppilastöiden kiinnitystä varten -Seinille alustat oppilastöiden esillelaittoon (myös tarkastelua varten) -Hyvä valaistus -tietokonetyöskentelyä varten kiinteitä työpisteitä (huom. Tietokoneen näytön koko vähint. 27, jotta soveltuu kuvankäsittelyyn) Varastotilat, joissa: -Työvälineille ja tarvikkeille tilavat varastotilat (huom. paljon erilaista välineistöä ja materiaaleja) -Oppilastöille tarpeeksi säilytystilaa, jossa -säilytystiloihin kunnollinen ilmanvaihto (esim. kuivumassa olevat öljymaalaukset ja keramiikkatyöt) -Maalaustelineiden ripustustelineet seinille -lukolliset kaapit kamerakalustolle (kamerat, jalustat yms.) -pöytätilaa kameroiden lataukselle ja muulle välineistölle -säilytystilaa rekvisiittavälineistölle (puvustus, maskeeraus mm. elokuvakasvatuksessa) Grafiikantilat: Prässi (joka vaatii kunnollisen sijoitustilan), vetokaapit syväpainografiikan materiaalikäsittelyä varten, vesialtaat, lukittava metallinen säilytyskaappi liottimia varten
Keramiikka ja kuvanveistotilat -otettava huomioon työsuojelu: vetokaapit esim. kipsin ja erilaisten lasitteiden sekoittamista varten (mikro- ja lasituspölyä) - keramiikkauuni on sijoitettava erilliseen lukittavaan tilaan Valokuvapimiö ja pimiön etuhuone. Pimiöön 5-6 suurennuskonetta, kehitealtaille tilaa, vesialtaat ja kuivauskaapit, hyvä ilmanvaihto välttämätön! -lukolliset säilytyskaapit kemikaaleille ja kemikaalijätteille -säilytystilaa valokuvamateriaaleille ja työskentelyvälineille Mediastudio, jossa: -Digitaalisen työskentelyn yksiköitä/työskentelypisteitä -luokka- tai aulatilan muuntautuvuus valokuvastudioksi (tai sermillä eristettävä tila) -tietokoneita pienryhmätyöskentelyyn -Editointiyksikköjä tarpeeksi siten, että huomioidaan sekä lukion että yläkoulun samanaikaisopetus ks. myös taide-ja taitoaineitten oma siipi -äänieristys eri moduulien välillä (editointiyksiköissä käsitellään myös ääntä) Aulatilaa, jossa vitriinikaappeja, sermejä ja seinätilaa oppilastöiden esillelaittoa varten. ÄIDINKIELEN OPPIMISYMPÄRISTÖÖN LIITTYVIÄ TOIVEITA: - Jokaisella äidinkielen ja kirjallisuuden opettajalla pitäisi olla oma luokkahuone. - Tarvitsemme ilmaisutaidon tunteja varten toimivat tilat (valot ja äänentoisto). Ympäristön pitää olla sellainen, että siellä mahtuu liikkumaan. Rekvisiittavarasto tilan yhteyteen. Nykyisin suuri osa tunnista menee kalusteiden siirtelyyn. - Äidinkielen ja ilmaisutaidon luokkien sijainti olisi hyvä olla taideluokkien läheisyydessä. - Kirjasto/mediateekki toimivaksi ja äidinkielen luokkien yhteyteen. Espoon kaupungin kirjastosuunnitelma on aika kunnianhimoinen. Tulevan kirjaston pitäisi vastata vähintäänkin muiden toimivien koulukirjastojen tasoa. - Luokkien yhteyteen tarvitaan hyllyjä, joissa on nähtävillä uusimpia nuortenkirjoja. Tarvitsemme myös enemmän sarjakirjoja, jotta jokainen luokan oppilas voi lukea saman kirjan. - Käsikirjaston pitäisi olla helposti saatavilla äidinkielen luokkien lähistöllä. - Äidinkielen varaston tulee olla lähellä luokkatiloja. Jos varastoja ei ole, luokissa pitää olla paljon lukittavia säilytystiloja. Olisi hyvä, jos varasto toimisi samalla myös taukotilana, jossa voisi esim. korjata oppilaiden tekstejä. Tämä on erityisen tärkeää, jos erillisiä työtiloja ei tule opettajille. - Luokissa olisi hyvä olla toimiva äänentoisto ja ainakin joissakin äidinkielen luokissa pimennysverhot elokuvien katselemisen vuoksi. Tärkeää on myös hyvä äänieristys- (Lisenssiasiat kuntoon.) - Pidämme selviönä, että tietotekninen varustetaso on tulevan opsin vaatimustason mukainen. - Toivomme, että vanhaa koulurakennusta ei peruskorjata vaan saamme uuden rakennuksen, jossa on toimivat ja terveelliset opiskelu- ja työtilat.
KIELTEN OPETTAJIEN TOIVEET: Opettajille kunnolliset ja hiljaiset työtilat aineryhmittäin, joihin mahdollisuus saada tietokoneet, printterit ja kunnon säilytystilat - Kielten opetusluokat lähekkäin toisiaan (mahdollistaa sujuvan yhteistyön) ja vieressä tarpeeksi varastotilaa - I talo (kielitalo) ehdottomasti purettava terveydellisistä syistä, tilat eivät myöskään ole nykyaikaisia eivätkä toimivia - Tilojen muunneltavuus, esim. kaksi pienempää luokkaa voisi yhdistää yhdeksi isoksi tai oppilaalle paikka, johon hänet voi laittaa työskentelemään hiljaisesti (esim.tekemään koetta) - Isoja luokkatiloja, joihin mahtuu 24 oppilasta työskentelemään eri muodoissa - Toimiva ja nopea langaton verkko REAALIAINEIDEN OPETTAJIEN TOIVEET: -Reaaliaineluokat lähelle toisiaan ja reaaliopettajien työtilat lähellä toisiaan ( Reaalisiipi ) - Tilojen muunneltavuus ( pulpetteja voi liikutella, osa työpisteistä oppilailla seisomapaikkoja, riittävästi pistokkeita atk-välineille, luokat riittävän tilavia turvallisuuden ja opiskelun takia) - Yksi reaaliluokista olisi varustettu kaikilla mahdollisilla atk-välineillä (opettajat voisivat jakaa luokan käytön keskenään) - Tulevaisuuden kannalta mietityt oppimistilat eivät voi olla rakennettu vanhoihin (Vanhan talon remontoilla ei voida rakennuksen perusteita muuttaaà talon purkaminen) -Kirjastotila, missä kirjoja, koneita, pienryhmille pöytiä - Reaalikäytävälle pieniä ryhmätyöskentelytiloja oppilaille (esim noin kuudelle oppilaalle). Näitä samoja tiloja voisi käyttää huoltajatapaamisissa. -Korjauksen yhteydessä mietittävä parkkipaikkojen riittävyys opettajille ja opiskelijoille - Kaksi erilllistä opettajainhuonetta -Parkkihuone oppilaalle, joka poistetaan opetuksesta tai menettää hermonsa (tilassa ikkuna valvonnan takia)
TOIVEET KOTITALOUSLUOKKIEN TILOISTA: 1. Kaksi erillistä kotitalousluokkaa. 2. Välissä erillinen tila: varastot opetusmateriaaleille, kuiva-aineille ja kylmäsäilytystilat opettajien pukeutumistila, jossa ope- wc opettajien työtila. 3. Vaatehuoltotila joko molemmissa luokissa omansa tai yhteinen tila luokkien välissä. 4. Luokat mieluiten 1. kerroksessa, lähellä uloskäyntiä tavaratoimitusten vuoksi. 5. Luokkiin tultaessa lokerikot ja naulakot oppilaiden tavaroille. OPINTO-OHJAAJAN HUONE - oltava riittävän iso: huoltajapalavereissa tai pienryhmäohjauksessa voi olla 5-10 henkilöä, tilaa sohvalle, tuoleille ja parille oppilastietokoneelle - opon huoneeseen kulku eteistilan kautta, eteistilan oltava riittävän reilun kokoinen, jotta siihen mahtuu hyllyjä ja telineitä kirjallista materiaalia varten sekä 2-3 tietokonetta ja sohvat odottelua varten - turvallisuusnäkökohdat: poistumismahdollisuus uhkaavissa tilanteissa, pako-ovi - opon huone ja luokkahuone, jossa opo-tunnit pidetään, oltava vierekkäin, luokassa tietokoneet tai luokan yhteydessä erillinen tietokoneluokka LUONNONTIETEIDEN AINERYHMÄ Halutaan, että vanhat rakennukset puretaan ja tilalle tulee uudet, tarkoituksenmukaiset tilat. Nykyiset luokkasijoittelut ja -tilat eivät tue OPSia ja oppiaineiden intregraatiota. 3 fyke-labraa (lukioon verrattuna yläkoulussa pyörii kaikki fyke-tunnit jatkuvasti, lukiolla meneillään vain osa kursseista) Fykematikalle kaksi varastoa, joissa myös opettajien työtila tuntien ja kokeellisuuden suunnittelua varten. Työtilassa vähintään kolme tietokonetta, jotta myös oppilastöitä voidaan tarpeen vaatiessa tehdä näillä koneilla. 2 bige-labraa (joita voidaan hyödyntää fyke:ssä, kun luokka on muuten tyhjänä) - OPS edellyttää kokeellisuutta - opettajat mukana suunnittelussa koko ajan Bigelle oma varasto kokoelmia varten sekä opettajien työtila Bige-kasvihuone kasvilampuilla, kuten Esim. Haukilahden koulussa Varastot luokkien lähellä (välissä, kaksi bige-labraa, varasto niiden välissä) FYKEssä varastoon pitää päästä kahdesta luokasta sekä käytävältä, jolloin suunnitteleva opettaja ei kulje toisen opettajan oppituntia häiriten luokan kautta.
Labrat ensisijaisesti luonnontieteen opetukseen. Yläkoulu haluaa fyke ja bige-labrat samaan kerrokseen. Toivoisimme myös lukion fyke-labroja samaan kerrokseen. Luonnontiedekerros!!!! Kuitenkin omat luokat yläkoululle, jotta varmistetaan labrojen saanti yläkoulun tunneille ja OPSn täyttyminen. Matikkaan yksi iso luokka ja yksi pieni luokka. Niiden väliin matematiikan varasto, opetusvälineille, oheismateriaalina oleville kirjoille sekä havaintomateriaalille. Hissi Pieniä aulatiloja luokkien läheisyydessä, jossa pöytiä luokkatilan jatkeeksi. Eri oppiaineiden integraatio helpottuu sekä luokkatilan jatkeena tarvittaessa käytettävissä ryhmätyöskentelyyn. Toiminnallinen oppiminen sekä eriyttäminen vaatii muunneltavia työskentelytiloja. Pienet aulatilat luokkien läheisyydessä auttavat tässä. Mafyke ja bige luokkakoot vähintään 60 m2. (paitsi yksi pienempi luokka matematiikan pienryhmäopetukseen). Labratiloissa kalustus vie niin paljon tilaa, että vaikka ryhmäkoot ovat pienempiä tarvitaan tilaa. Muuten luokissa tarvitaan tilaa luokkatilan muunneltavuuden vuoksi. Uuden OPSin mukaisen monimuotoisen opiskelun turvaamiseksi tarvitaan muunneltavuutta. Eriyttämisen sekä toiminnallisen oppimisen varmistaminen. Sivupöytiä pistorasioineen ja lavuaareineen tarvitaan jokaiseen labraan. Kaikkiin luokkiin runsaasti taulutilaa. Sekä Smartboard että tussitaulu(ja). Opetus on monipuolista, joten tunneilla monipuolisten opetusmenetelmien rinnakkainkäytön pitää olla mahdollista. Kartat bige-luokkiin siten, ettei mene taulun/smartboardin eteen. Karttojen pitää olla turvallisuus- ja käyttösyistä sivussa opettajan liikkumatilasta. Oppilaille tiloja välitunnin viettämistä varten. Suunniteltu välituntien viettoon. Riittävän pieniä tiloja, joissa äänimelu ei kasva liian suureksi. Ei Ruusutorpan koulussa olevan ison hallin kaltaista tilaa, jossa syödään, joka toimii aulana, ja jossa vietetään välituntia. Hallissa kaikuu, siellä on jatkuvasti rauhatonta. Tämä lisää levottomuutta. Ruokala omaan tilaan, jota kuitenkin voisi käyttää esim. kokeiden pitämiseen tai ryhmätöiden tekemiseen ruokailuaikojen ulkopuolella. Kunnon sosiaalitilat opettajille suihkuilla ja henkilökohtaisten tavaroiden kaapeilla. Pienempiä kokoustiloja vanhempainvartteja ja muita palavereita varten. Opettajien työtiloja voisi olla sijoitettuna opehuoneen oleskelutilan yhteyteen. Vrt. Viherlaakson Lukion nykyinen järjestely. Tämä edesauttaa opettajien välistä tiedonkulku ja tavoitettavuutta. Turvallisuusnäkökulma: Nykyiset rappukäytävät eivät ole poistumisen eikä välituntien vieton kannalta lainkaan nykystandardien mukaiset. Sisäilmatutkimusten tulokset huomioitava. Miten mikrobit, sädesienet ym. saadaan pois? Nykyinen rakennus ei täytä esteettömyysvaatimuksia. Rappusia ei voida entisestään kaventaa, lukion opiskelijamäärien kasvu huomioiden.