3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017

Samankaltaiset tiedostot
3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

Pari sanaa kuluttajan valintateoriasta

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset

Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016


ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.

ill 'l' L r- i-ir il_i_ lr-+ 1r l

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2009: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

TU Kansantaloustieteen perusteet Mallivastaukset www1

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017

1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on

Vuokrakaton vaikutus asuntojen tarjontaan. Vientitukien vaikutus vaihtotaseeseen. Työmarkkirakenteiden vaikutus työttömyysasteeseen

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Y56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 2010: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaus

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

Y56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 2010: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2

Kuluttajan valinta ja kysyntä. Viime kerralta. Onko helppoa ja selvää? Mitä tänään opitaan?

TU KERTAUSTA ja vanhoja tenttikysymyksiä 1. välikoetta varten

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus

Luentorunko 6: Työmarkkinat

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä

TU Kansantaloustieteen perusteet Mallivastaukset www1

TENTTIKYSYMYKSET

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

1. Arvioi kummalla seuraavista hyödykkeistä on hintajoustavampi kysyntä

* Taloudellisen ajattelun kurssi. * Tarkastelun lähtökohtana yksilöiden ja yritysten käyttäytyminen.

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

Hyvän vastauksen piirteet

Aikaisemmin on havaittu, että kuluttajan valinnat riippuvat hallussa olevasta rahamäärästä (m) ja hyödykkeiden hinnoista (P).

Viime kerralta Epävarmuus ja riski Optimaalinen kulutus-säästämispäätös: Tulo- ja substituutiovaikutus analyyttinen tarkastelu Epävarmuus Epävarmuus

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : MALLIVASTAUKSET

Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Laskutehtävät 1 - Mallivastaukset

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon.

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE MALLIVASTAUKSET

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti

KANSANTALOUSTIETEEN PERUSKURSSI (KTT A10) HARJOITUSTEHTÄVÄT

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Ensimmäisen asteen polynomifunktio

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: /10000=10

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Ympyrän yhtälö

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016


MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ ESITYS pisteitykseksi

Tekijä Pitkä matematiikka

Taloustieteen perusteet 31A Ratkaisut 3, viikko 4

5. www-kierroksen mallit

Tenttiin valmistautuminen ja kertaus. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Yritykset ja asiakkaat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

Harjoitus 7: vastausvihjeet

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

Yritykset ja asiakkaat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

Differentiaaliyhtälöt II, kevät 2017 Harjoitus 5

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

Luku 1 Toimijat, käyttäytyminen, instituutiot, tasapaino

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

4.1 Kaksi pistettä määrää suoran

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu Ratkaisuita

Rajatuotto ja -kustannus, L7

1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

2.7. Intertemporaalinen valinta

c. Indifferenssikäyrän kulmakerroin eli rajasubstituutioaste on MRS NL = MU L

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 7 to

Makrotaloustiede 31C00200

Tekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

MIKROTEORIA 1, HARJOITUS 1 BUDJETTISUORA, PREFERENSSIT, HYÖTYFUNKTIO JA VALINTA

Transkriptio:

TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo makkaroina on M = 40-0*P = 40 makkaraa. Tehtävä 2. Luumujen hinnan nousu kiertää suoraa ensin vastapäivään niin, että luumuja saa aiempaa vähemmän appelsiinien määrän pysyessä samana. Sitten tulojen lasku pudottaa suoraa kokonaan alaspäin pitäen kulmakertoimen samana. Tehtävä 3. Kun tuotteen hinta nousee, kyseisen tuotteen kysytty määrä alenee, jolloin tuotetta korvaavan substituuttituotteen kysyntä kasvaa. Kun substituuttituotteen kysyntä kasvaa, on tätä valmistettava enemmän, jolloin työvoiman kysyntä kasvaa, siirtäen työvoiman kysyntäkäyrää oikealle.

Tehtävä 4. Oikea vastaus: 2400 Hyödyn maksimointiehto: P1/P2=MU1/MU2 Tästä seuraa: 2/P2 = 12/14400. Eli P2 = 2400. Tehtävä 5. Oikea vastaus: B Indifferenssikäyrät eivät leikkaa koskaan. Jos indifferenssikäyrät leikkaisivat, tarkoittaisi tämä, että yksi kulutuskori tuottaisi kaksi hyödyn tasoa samanaikaisesti. Tämä ei ole mahdollista. Tehtävä 6. Alkuperäinen budjetti on: 60, mikä nähdään siitä, että 5 euron hintaisia hampurilaisia saa 12 kpl. Tästä saadaan tuloiksi 60. Toisaalta sama nähdään, kun 3 euron päärynöitä saadaan 20. Uudet tulot ovat siis 10 euroa vähemmän eli 50. Kun hampurilaisten uusi hinta on 6 euroa ja päärynöiden 5 euroa, saadaan yhtälö: 6H + 5P = 50 H = 50 6 5 6 P

Tehtävä 7. Kun sukkien hinta nousee, kiertyy budjettisuora myötä päivään (budjettisuora jyrkkenee, sen kulmakerroin on p sukat p t paita ). Tämä sukkien suhteellisen hinnan nousu saa kuluttajan vaihtamaan (substituoimaan) osan sukista t-paidoiksi. Substituutiovaikutuksen suuruus on siirtymä indifferenssikäyrällä uuden hintasuhteen mukaiseen tangeerauspisteeseen (eli hyöty pidetään vakiona vaikka kuluttajalla ei tulovaikutuksen takia olekaan nyt varaa ostaa tätä uutta kulutuskoria). Talloin siirrytään kuvassa pisteestä E pisteeseen B. Tulovaikutuksessa puolestaan huomioidaan se, että sukkien hinnan nousun myötä kuluttajan reaalitulot ovat laskeneet aina kun sukkia kulutetaan edes jonkin verran. Nyt siis katsotaan, missä pisteessä uusi budjettisuora tangeeraa korkeinta mahdollista indifferenssikäyrää. Tämä tapahtuu pisteessä C, alemmalla indifferenssikäyrällä. Siirtymä pisteestä B pisteeseen C on nyt tulovaikutus kun taas siirtymä alkuperäisestä pisteestä E lopputilanteeseen C on kokonaisvaikutus. Substituutiovaikutus: hyödykkeiden suhteellisten hintojen aiheuttama muutos kulutuksessa, kun hyöty pidetään vakiona Tulovaikutus: Hintamuutoksesta johtuvan reaalisen ostovoiman muutoksen vaikutus kulutukseen (reaalista ostovoimaa mitataan nyt hyödyllä) Kokonaisvaikutus: Tulo- + substituutiovaikutus

Tehtävä 8. Hyödykkeen X lisääminen siirtää kuluttajan alemmalle indifferenssikäyrälle. Saavutettu hyöty on siis sitä suurempi, mitä vähemmän hyödykettä X käytetään. Täten hyödyke X on haitake. Tehtävä 9. Indifferenssikäyristä on mahdollista päätellä, että maksimaalinen hyöty saavutetaan, kun hyödykkeiden Y ja X kulutetut määrät ovat yhtäaikaisesti mahdollisimman lähellä indifferenssikäyrän IC3 keskipistettä. Tämä keskipiste ilmentää rajaa, jonka jälkeen myös tuotteiden lisäkulutus siirtää kuluttajaa alemmille indifferenssikäyrille eli jonka jälkeen lisäyksiköt ovat ei-toivottuja. Tehtävä 10. Indifferenssikäyrältä toiselle on mahdollista siirtyä vain, kun kummankin tuotteen käyttöä lisätään. Jos toisen tuotteen käyttöä lisätään enemmän kuin toisen, tämä ei tuota lisähyötyä. Tuotteita on siis kulutettava samassa suhteessa, joka näkyy kuvaajassa katkoviivana.

Tehtävä 11. Olkoon budjettisuora Ya = A - A/B * Xb, jossa Ya on hyödykkeen a määrä, Xb on hyödykkeen b määrä, A on kuluttajan reaalitulo hyödykkeenä, ja B on kuluttajan reaalitulo hyödykkeenä b. Koska muutos kuluttajan tuloissa vaikuttaa arvoon A, muutos kuljettajan tuloissa siirtää budjettisuoraa. Koska muutos toisen hyödykkeen (a tai b, ei väliä kumpi) hinnassa vaikuttaa tällä hyödykkeellä laskettuun reaalituloon, vaikuttaa muutos hyödykkeen hinnassa suoran kulmakertoimeen ( A/B). Tehtävä 12. Täydellisten substituuttien tapauksessa rajakorvausaste (MRS) on vakio, jolloin indifferenssikäyrä havaitaan suorana viinana ja rajakorvausaste on vakio. Tehtävä 13. Yrityksen voiton maksimoinnin ehto on rajatuotos = rajakustannus. Nyt rajatuotos on kokonaismyyntituloihin saatava lisäys yhden työntekijän lisäpalkkauksesta, kun omenan hinta on 2. Rajakustannus puolestaan on yhden työntekijän palkkauksesta aiheutuva lisäkustannus päivässä, mikä nyt on yhtä suuri kuin 24 palkka.

Ohessa taulukoituna rajakustannukset: Työntekijöiden määrä Päivässä kerätyt omenat Tuotto Rajatuotos 0 0 0 0 1 40 80 80 2 77 154 74 3 89 178 24 4 95 190 12 5 100 200 10 6 102 204 4 Kun työntekijöitä on palkattu 3, on rajatuotos 24, mikä on yhtä suuri kuin palkka ja tällöin myös voitto maksimoituu. Tehtävä 14. Oikea vastaus: B Tuotantotekijähintojen laskeminen lisää tuotteen tarjontaa, mikä nostaa tuotteen kysyttyä määrää. Tuotteen kysyntä ei kuitenkaan tämän seurauksena kasva, eli kysyntäkäyrä pysyy paikoillaan. Tehtävä 15. Nyt hyödykkeet, joita Aino kuluttaa, ovat palkan avulla ostettavat kulutushyödykkeet sekä vapaa-aika. Palkan nousun myötä vapaa-ajan suhteellinen hinta kasvaa / kulutushyödykkeiden suhteellinen hinta laskee (tekemällä enemmän työtä ja pitämällä vähemmän vapaa-aikaa, Aino voi ostaa enemmän kulutushyödykkeitä). Tästä aiheutuva substituutiovaikutus saa siis Ainon lisäämään työntekoa (eli lisäämään

kulutushyödykkeiden kulutusta ja vähentämään vapaa-ajan kulutusta). Samanaikaisesti palkan nousu kuitenkin mahdollistaa sekä kulutuksen että vapaa-ajan kasvun. Kuvasta nähdään, että palkan nousun jälkeisessä tasapainopisteessä Ainon kuluttaman vapaa-ajan määrä on kasvanut. Niinpä tulovaikutus (Aino voi kuluttaa enemmän vapaa-aikaa) dominoi substituutiovaikutusta (Ainon kannattaa vähentää vapaa-aikaansa) ja työntarjontakäyrä kiertyy taaksepäin (palkan nousu ei lisääkään työntekoa).