Maankäytön suuntaviivat 2025
1. Yleiset määräykset ja toteutus Haapajärvellä 1.1. Yleiskaava Yleiskaava sovittaa yhteen ja ohjaa asemakaavojen laatimista. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja se ohjaa mm. asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sijoittumista ja yhteensovittamista. Yleiskaava voidaan tarvittaessa laatia myös tarkaksi rakentamista ohjaavaksi. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai jotakin kunnan osa-aluetta. Haapajärvellä on osayleiskaavat keskustan ja sen ympäristön alueella sekä Oksavalla. Oksavan osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen, Lisäksi on laadittu osayleiskaavoja tuulivoimaloiden alueille Sauviinmäki-Savineva, Ristiniitty ja Välikangas. Pajuperänkankaan tuulivoimala-alueen kaavaa valmistellaan. Lisäksi keskeytyneenä on Kopsan kaivoksen osayleiskaavan laadinta kaivosyhtiön konkurssin takia. Haapajärvestä Kalajoen alajuoksulle päin on myös valtakunnallisesti merkittävä Kalajokilaakson viljelymaisema-aluetta, joka vaikuttaa maankäytön suunnitteluun. 1.2. Asemakaava Asemakaava on yleiskaavaa yksityiskohtaisempi. Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavaan kuuluvat asemakaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. Asemakaavaan liittyy selostus, jossa kerrotaan kaavan laatimisesta ja keskeisistä ominaisuuksista. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset. Haapajärvellä on laadittu asemakaava keskustan alueella ja sitä on tarkistettu lukuisissa eri yhteyksissä muuttuneita tarpeita vastaavaksi. Vireillä ei ole tällä hetkellä laajoja alueita koskevia asemakaavan muutoksia, vaan vireillä olevat muutokset koskevat rajattuja ja pienehköjä alueita. Tulevaisuuden tarpeita on ollut mm. rivitalotonttien saamiseksi mahdollisimman lähelle kaupallista keskustaa. 1.3. Rantarakentaminen Rantarakentaminen on erityistä rakentamista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Jos kaavaa ei ole, rakentamiseen tarvitaan poikkeamispäätös. Haapajärvellä rantarakentaminen on hoidettu pääosin poikkeusluvilla, koska oikeusvaikutteisia rantakaavoja ei ole ollut. Rantarakentamisen ohjaamiseen on ilmennyt tarvetta mm. Tiitonrannan sekä Ylipää-Karjalahti -alueilla. 2
1.4. Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma sisältää maanhankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Haapajärvellä maapoliittinen ohjelma on hyväksytty vuonna 2013. Maapoliittisessa ohjelmassa on tarkennettu mm. maanluovutusperiaatteet. 1.5. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuuttomia. Haapajärvellä suunnittelutarvealueet on määritelty rakennusjärjestyksessä. Yleisen viemärin toimintaalueen määrittely ja laajentaminen on aloitettu teknisen lautakunnan päätöksellä. Lisäksi rakennusjärjestyksessä on määrätty rakennuspaikan koolle asetettava vähimmäismäärät sekä viemäriverkostossa oleville alueille että muille alueille. 1.6. Maakäyttöselvitykset Maakäyttöselvitys on luonteeltaan yleispiirteinen tarkastelu, jonka avulla ohjataan mm. alueen rakentamista. Haapajärvellä on tehty maankäyttöselvitykset Ylipää-Kumiseva ja Autionranta-Oksava kyläalueille. Selvityksen osana on laadittu haja-asutusalueen rakentamistapaohje, joissa rakentamisen pääperiaatteet määritellään tarkemmin. 3
2. Maankäytön ohjauksen suuntaviivat 2025 Uusia ja laajoja alueita koskevia yleiskaavan tasoisia maankäytön suunnitelmia ei tulla laatimaan lähivuosina. Tuulivoimankin osalta valmistuneet ja vireillä oleva yleiskaavahanke riittävät tyydyttämään paikkakunnan tuulivoiman rakentamistarpeen. Myöskään maakuntakaavan linjausten mukaan tuulivoimahankkeita ei tule lisää Haapajärvelle. Kopsan kaivosalueen kesken jäänyt osayleiskaava tullaan tekemään, mikäli kaivostoimintaan löytyy uusi yrittäjä kaivosluvan voimassaolon aikana. Asemakaavojen pienehköjen alueiden ja tonttien päivitystarvetta yritysten ja asukkaiden tarpeisiin toteutetaan kulloistenkin tilanteiden ja tarpeiden mukaisesti. Suunnittelukaudella tullaan selvittämään Roikolan 2. kaupunginosan vapaana olevien kerrostalotonttien muuttaminen rivitalotonteiksi sekä muutoinkin tarkistamaan laaja-alaisemmin alueen asemakaavan ajantasaisuutta. Uusia alueita ei asemakaavoiteta suunnittelukaudella, koska nykyisellä asemakaava-alueella on riittävästi tarjolla kerrostalo- ja omakotitontteja, ainoastaan rivitalotonttien tarjonnan lisäämistä lähelle kaupallista keskusta selvitetään. Tiitonrannan alueella on ollut tarvetta ja kysyntää rantarakentamiseen ja muuhun omakotirakentamiseen sekä omakotitalojen että rantasaunojen osalta. Alueelle tullaan laatimaan rakentamista suoraan ohjaava oikeusvaikutteinen kyläkaava, jonka perusteella rakennuspaikat voidaan osoittaa kiinteistökohtaisesti. Suunnittelun lähtökohdaksi otetaan osayleiskaavan M-1-, AT- ja AM-alueet Veitsiniemen ja Isosaaren välisellä alueella ja, jotka ovat myös jätevesiviemärin suunnitelulla toiminta-alueella. Kaavoituksen alustavana tavoitteena on noin 30 rakennuspaikan osoittaminen. Tiitonrannan alueen suunnittelu toteutetaan yhteistyössä alueen maanomistajien ja asukkaiden kanssa. Maanomistajille järjestetään alkusyksystä 2017 yleisötilaisuus, jossa selvitetään kaavoitusprosessin tavoitteita ja vaikutuksia. Yleisötilaisuuden jälkeen maanomistajille tehdään kirjallinen kysely halukkuudesta osallistua kaavoitusprosessiin. Kaavoitusprosessin aikana tarkentuvat mm. kohteeksi tuleva alue ja kustannusten jako kaupungin ja maanomistajien välillä. Kustannusten jakoperusteena ovat yleisesti olleet kaavoituksessa osoitettujen rakennuspaikkojen määrä. Maanomistajien yleisötilaisuuden, mahdollisten muiden neuvottelujen ja kyselyn tulosten yhteenveto on tavoitteena saada valmiiksi vuoden 2017 loppuun mennessä. Sen jälkeen tekninen lautakunta voisi aloittaa vuoden 2018 alussa varsinaisen kyläkaavan laadinnan. Tavoitteena on ohjata rakentamista huomioon ottaen yhdyskuntarakentamisen periaatteet ja valtakunnallisesti merkittävän Kalajokilaakson viljelyalueen maisema-arvot. Liitteenä alustava kyläkaavarajaus. Tiitonrannan alueen suunnittelusta saatujen kokemusten jälkeen vastaava tarkastelu sekä suunnittelu- ja ohjausprosessi tehdään erillisellä valmisteluprosessilla ja päätöksenteolla osayleiskaavan mukaiselle Ylipään ja Karjalahden ranta-alueelle aikaisintaan vuosina 2019-20. Tämän jälkeen myös Kuona-Väliojan ja erityisesti sen Emmanpuiston alueen rakentamisen ohjausta selvitetään esim. osayleiskaavalla tai suunnittelutarvealuemäärityksellä. Muutoin omakotitalojen rakentamista osayleiskaavan kyläalueille sekä osayleiskaavan ulkopuolisille alueille ohjataan rakennusjärjestyksen mukaisella rakennuspaikan kokovaatimuksella sekä suunnittelutarve- ja poikkeuslupapäätöksillä. Lisäksi kylien uusien rakennusten rakennuspaikkojen ohjauksessa huomioidaan Autioranta-Oksavan ja Ylipää-Kumiseva alueiden maankäyttöselvitykset. 4
Liitteenä: - alustava kartta Tiitonrannan suunnittelun kohteena olevasta alueesta Oheismateriaalina: - keskustan ja lähiympäristö osayleiskaava 2035 - ajantasa-asemakaava - Ylipää-Kumisevan ja Autioranta-Oksavan maankäyttöselvitykset - rakennusjärjestys - maapoliittinen ohjelma 5