Kaupunginhallitus 224 15.05.2017 Opetuslautakunta 50 24.10.2017 Aiesuunnitelma tulevaisuuden oppimisympäristöjen selvittämiseksi Salossa 1114/12.00.01/2017 Kaupunginhallitus 15.05.2017 224 Valmistelija: apulaiskaupunginjohtaja Kai Saarimaa, kai.saarimaa@salo.fi, p. 02 772 3730 Digitaalinen kehitys on muuttanut ja muuttaa maailmaa nopeammin ja kokonaisvaltaisemmin kuin koskaan aiemmin. Yhteiskunnan digitalisaatio tulee muuttamaan koulua lähivuosina enemmän kuin koskaan aiemmin. Muutoksessa perinteisestä koulusta kohti digitaalista tulevaisuuden koulua on useita haasteita. Haasteita on opettajien digitaalisessa osaamisessa, koulujen tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksissa opetuksessa ja hyödyntämistavoissa osana oppimista sekä muunneltavien joustavien oppimisympäristöjen rakentamisessa. Salon nykyinen oppimisympäristö koostuu useista erikokoisista perusopetuksen kouluista (29) ja kolmesta lukiosta. Oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa koulukiinteistöjen kunnon ja tilojen suhteen sekä varustetason suhteen. Uusi pedagoginen toimintakulttuuri edellyttää viidellä eri tasolla (opettajuus, johtajuus, oppiminen, teknologia ja tilat) tapahtuvaa yhtäaikaista systeemistä kehittämistä kaikissa kaupungin kouluissa. Salon nykyinen kouluverkko kohtaa useita haasteita. Kaupungin väestökehitys ei riitä kattamaan oppilaita riittävästi nykyisen palveluverkon kouluihin. Vuonna 2016 lapsia syntyi 377 kun vielä vuonna 2010 syntyneiden määrä oli 620. Koulukiinteistöjen kunto on vaihteleva ja sisäilmaongelmia esiintyy osassa kouluja. Osa nykyisistä koulukiinteistöistä ei tue uuden opetussuunnitelman mukaisen toimintakulttuurin kehittymistä, jossa luokkatiloista siirrytään oppimisen tiloihin. Kouluista puuttuvat mahdollisuudet muunneltaviin tilaratkaisuihin ja tilojen monipuoliseen käyttöön. Osassa kouluista ruokailu tapahtuu myös luokkahuoneessa. Modernien koulutilojen vajaakäyttö ei ole tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta toimintaa. Ollikkalan koulussa ja Salon lukiossa tehtiin oppimisympäristöjen tilojenkäyttöselvitykset. Rapal Oy:n tekemä tilankäyttömitoitus osoitti Ollikkalan koululla olevan useita luokkatiloja tyhjinä koulupäivän aikana. Keskimääräinen luokkatilojen käyttötaajuus jäi alle 50 %, huippukäyttötaajuus oli 70 %. Salon lukiossa tilankäyttömitoitus osoitti myös osan luokkatiloista olevan tyhjinä ja luokkatilojen keskimääräinen käyttötaajuus oli 50 %, huippukäyttötaajuus 79 %.
Ammattikorkeakoulun käytöstä vapautuva kaupungin omistama kiinteistö mahdollistaisi uuden opetussuunnitelman mukaisen oppimisympäristön tilatarpeisiin vastaamisen yleisopetuksen puolella. Isompien oppimiskeskusten tarkastelu mahdollistaisi henkilökunnan käytön tehostamisen ja johtajuuden kehittymisen. Asiaa esitellään tarkemmin kaupunginhallituksen kokouksessa. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus käy lähetekeskustelun aiesuunnitelmasta kouluverkon ja uuden opetussuunnitelman yhteennivomisesta huomioiden väestökehitys, koulutilojen kunto ja kaupungin omistama kiinteistökanta ja henkilöstövaikutukset sekä päättää, että aiesuunnitelmaa jatkovalmistellaan opetuslautakunnassa siten, että se voidaan tuoda hallituksen käsiteltäväksi 30.10.2017 mennessä. Päätös: Opetuslautakunta 24.10.2017 50 Merkittiin että Pia Setälä ja Jari Niemelä olivat kokouksessa selostamassa asiaa. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Valmistelija: lasten ja nuorten palveluiden johtaja Pia Setäl, pia.setala@salo.fi, 02 778 4001 Koulutus nousee kunnissa entistä vahvempaan asemaan ja muuttuu keskeiseksi menestystekijäksi tulevaisuuden kunnassa, kun osa nykyisiä kuntien tehtäviä siirtyy maakunnille. Oppiminen ja osaaminen nähdään yhtenä Salon menestystekijänä tulevaisuuden kunnassa. Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa otettiin käyttöön uudet opetussuunnitelmat 1.8.2016. Uudessa ops:ssa oppiminen perustuu oppilaan toiminnallisuuteen ja aktiiviseen työskentelyyn, jossa käytetään laajasti hyväksi koko koulun ja kaupungin ympäristön tarjoamia oppimismahdollisuuksia. Oppijalla on merkittävä rooli oman oppimisensa tavoitteenasettajana, johtajana ja arvioijana. Opetussuunnitelmassa korostetaan vuorovaikutustaitojen tärkeyttä ja yhdessä tekemistä sekä laaja-alaista osaamista. Tavoitteiden asettamisen ja arvioinnin kautta oppija tunnistaa ja hallitsee omaa oppimisprosessiaan ja havannoi siinä tapahtuvaa jatkuvaa kehitystä. Opettaja toimii oppijan oppimisen aktivoijana ja mahdollistajana, joka ohjaa oppilaat tiedon äärelle. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmassa painotetaan niin ikään monipuolisia oppimisympäristöjä, opiskelijan ohjaamista itsenäiseen tiedonhankintaan ja keskeiseen asemaan nousee osaamisen tunnustaminen.
Uusi opetussuunnitelma edellyttää käytössä olevilta oppimisympäristöiltä tilojen, kalusteiden ja varusteiden muunneltavuutta ja monipuolista käyttöä. Kaupungin oppimisympäristöjen tulisi olla sellaiset, että ne tukevat uuden opetussuunnitelman mukaista pedagogiikkaa. Oppimisympäristöselvityksestä tulisi löytyä toimenpide-ehdotukset seuraavien linjausten toteuttamiseksi: Miten varmistetaan uuden opetussuunnitelman mukaisen pedagogiikan toteutuminen kaikissa kouluyksiköissä? Miten säilytetään koulujen elinvoimaisuus ja opetuksen tasa-arvoisuus? Miten varmistetaan vahvan pedagogisen johtajuuden toteutuminen kaikissa kouluyksiköissä? Miten edistetään koulutilojen monipuolista käyttöä? OPS:n mukaisen pedagogiikan, koulujen elinvoimaisuuden ja opetuksen tasa-arvoisuuden toteutuminen edellyttää monipuolisia oppimisympäristöjä. Raja-aidat formaalin ja informaalin oppimisen väliltä väistyvät ja oppiminen tapahtuu kaikkialla, koko oppijan elinpiirissä. Myös koulun tilojen tulisi tukea omaehtoista oppimista koulupäivän ulkopuolella. Oppimista lähestytään ongelma- ja projektilähtöisesti ja eri sisältöjä sidotaan loogisilla tavoilla toisiinsa. Tavoitteiden asettamisen ja arvioinnin kautta oppilas oppii tunnistamaan omaa oppimisprosessiaan ja havannoi omaa kehittymistään oppimisessa. Opetussuunnitelman toteutuminen edellyttää, että oppilailla on aito valinnan mahdollisuus ops:n mukaisissa aineissa. Kaikilla oppilailla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologian käyttöön opetuksessa. Opetusryhmien tulisi olla mielekkäät ja järkevän kokoiset, jotta aito ongelmien ratkaiseminen, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen tukevat oppimista. Mahdollistamalla monipuolisen kielipolun alakoulusta lähtien varmistetaan salolaisten nuorten osaaminen ja kaupungin houkuttelevuustekijä. Työelämässä on pitkään puhuttu hallinnoin sijaan johtajuudesta. Kouluyhteisössä tarvitaan vahvaa pedagogista johtajuutta, joka edistää esimerkillään ja tuellaan koulun sekä henkilöstön sopeutumista muutokseen. Johtamiselle on varattava riittävästi aikaa kaikissa kouluyksiköissä ja johtajuutta tulee jatkuvasti kehittää. Isompien oppimiskeskusten tarkastelu mahdollistaisi henkilökunnan käytön tehostamisen ja johtajuuden kehittämisen. Tällä hetkellä kouluissa 31 rehtoria, joista 11 virkarehtoria. Koulutilojen tulisi olla tehokkaassa käytössä ottaen huomioon kaupungin väestömääräkehityksen. Koulurakennusten tilojen tulee olla muuntojoustavia, toiminnallisuuteen ja vuorovaikutukseen kannustavia. Koulun tiloihin voidaan sijoittaa muutakin kuin opetustoimintaa ja siksi tulisi tarkastella nuorisotilojen keskittämistä koulujen yhteyteen. Myös koulukäyttöön suunniteltu AMK:n tila tulisi hyödyntää jatkossakin. Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen koulujen yhteyteen tulisi huomioida. Lähiliikuntapaikka on päiväsaikaan aktiivisesti käytössä oppi- ja välitunneilla ja kouluajan ulkopuolella koko lähiympäristön yhteisenä vapaa-ajan liikuntapaikkana aktivoiden lapsia ja nuoria liikkumaan.
Lisäksi tulisi tarkastella harrastustoiminnan ja omaehtoisen oppimisen lisäämistä koulutiloissa koulupäivän ulkopuolella. Esiopetuksen sijoittamista koulun tiloihin tulisi tarkastella. Koulukiinteistöjen kunto on vaihteleva ja sisäilmaongelmia esiintyy osassa kouluja. Koulukiinteistöjen kunto tulee tarkastella osana oppimisympäristöselvitystä. Oppimisympäristöselvityksen jatkovalmistelun aikataulu ja valmisteleva työryhmä: 2017 9.10. Kaupunginhallituksen ja opetuslautakunnan iltakoulu / oppimisympäristöselvityksen perusteiden esittely 24.10. Opetuslautakunta / oppimisympäristöselvityksen perusteiden esittely ja jatkotyöskentely 20.-30.11. Kuntalaiskysely + henkilöstö/ oppijat Joulukuu Joulukuu 2018 Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Valtuuston iltakoulu Työryhmän työskentely alkaa Työryhmän toimenpide-esitykset Kuntalaistilaisuudet Päätöksenteko Oppimisympäristöselvityksen työryhmän kokoonpano: Lautakunnan puheenjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Lasten ja nuorten palveluiden johtaja Opetuspäällikkö Nuorisopalveluiden päällikkö Varhaiskasvatuspäällikkö Tilapalvelujen kaupungininsinööri Lukion rehtori, 2 perusopetuksen rehtoria Nuorisovaltuuston edustaja Pedagoginen asiantuntija (sihteeri) Työryhmä kuulee tarvittaessa muita asiantuntijoita. Oppimisympäristöselvityksen linjaukset on esitetty kaupunginhallituksen ja opetuslautakunnan yhteisessä iltakoulussa 9.10.2017. Esitys on nähtävissä sähköisessä kokoushallinnassa lautakunnan sivuilla olevan linkin kautta. Apulaiskaupunginjohtaja:
Opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esitettyjen linjausten ja aikataulun perusteella laadittavan tarkemman oppimisympäristöselvityksen. Nimetty työryhmä valmistelee varsinaisen oppimisympäristöselvityksen toimenpide-esitykset, jotka tuodaan opetuslautakunnan kautta kaupunginhallituksen käsittelyyn edellä esitetyn aikataulun mukaisesti. Päätös: Opetuslautakunta piti neuvottelutauon klo 19.10-19.19. Annika Viitanen ehdotti, että asiantuntijoina työryhmän työskentelyyn voidaan kutsua esim. vapaa-aikapalveluiden, kaupunkikehityspalveluiden sekä elinkeinoelämän edustajia tarvittaessa. Lisäksi luottamushenkilöistä työryhmään nimetään Marianne Bonn sekä nuorisovaltuuston edustajalle varaedustaja. Opetuslautakunta tulee prosessin aikana pitää ajantasalla valmistelun edistymisestä. Opetuslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen Annika Viitasen ehdotuksella täydennettynä.