Pekka Mustonen Elämä pelissä Duodecimin, Ylen ja Tarinatalo Oy:n (nykyisin ITV-Finland) Elämä pelissä TV-ohjelma ja elintapoja kartoittava verkkotesti julkaistiin vuonna 2007. Duodecimin ja Kansanterveyslaitoksen kehittämä verkkotesti tuotti testin kyselylomakkeen vastausten perusteella keskimääräisen eliniänennusteen. Se perustui Finriski-kohorttien terveyskäyttäytymis-, asenne- ja riskitietoihin, joita verrattiin noin 25-vuotisen seurannan aikana tapahtuneeseen kuolleisuuteen. Ylen verkkosivuilla julkaistu testi oli menestys, ja se oli vuonna 2007 Ylen kaikkien aikojen suosituin verkkosovellus. Testi tehtiin yli miljoona kertaa, ja yksittäisiä vastaajia arvioitiin olevan yli puoli miljoonaa. Elämä pelissä TV-ohjelmassa julkkikset saivat elintapavalmennusta ja katsojat pääsivät testaamaan elintapamuutosten vaikutusta eliniänennusteeseen. Kymmenet elleivät sadat tuhannet ihmiset tekivät testin useita kertoja nähdäkseen, miten erilaiset elämäntapamuutokset vaikuttavat ennusteeseen KUVA 1. V erkkotestin palauteosiossa moni testin tehnyt ilmoitti, että ei halua erityisen pitkää vaan pikemminkin onnellista elämää. Tämä kirvoitti idean toisesta tuotantokaudesta. Vuoden 2009 lopulla ilmestyneessä Elämä pelissä Onnellisuuden salaisuus ohjelmassa kartoitettiin erityisesti henkiseen hyvinvointiin liittyviä arvoja, asenteita ja toimintatapoja, ja osallistujat saivat TV-ohjelmassa hyvinvointivalmennusta. Kaikille suomalaisille avoin Onnellisuuden salaisuus testi oli laaja yli 70 kysymyksen patteristo, johon vastasi yli 140 000 ihmistä. Vuonna 2012 julkistettiin kolmas tuotantokausi, joka yhdisti ensimmäisen ja toisen tuotantokauden kysymyksiä ja mukaan otettiin myös vastoinkäymisten sietämistä kehittävä verkkovalmennus, johon myös kansalaiset pääsivät mukaan. Kolmannen tuotantokauden verkkotestiin vastasi noin 350 000 ihmistä. Onnellisuuden salaisuus Toisen tuotantokauden onnellisuustestissä terveys, parisuhde, lapset, ystävät, rakkaus ja huumori arvioitiin vastaajien spontaanien arvioiden kannalta tärkeimmiksi onnellisuuden lähteiksi. Tilastollisen analyysin pohjalta ne eivät kuitenkaan erotelleet juuri lainkaan eri tyisen onnellisia vähemmän onnellisista. Onnellisuuden kokemus väheni kuitenkin merkittävästi, jos näihin kaikille ihmisille tärkeisiin perus asioihin oltiin tyytymättömiä. Ansiotaso, koulutus ja muut niin sanotut ulkoiset tekijät vaikuttivat koettuun onnellisuuteen varsin vähän, kuten alan tutkimuskirjallisuuden pohjalta osattiin ennakkoon odottaakin (1). Ylivoimaisiksi onnen lähteiksi nousivat kansainvälisestä Hedelmät ja kasvikset Kohtuullinen liikunta Ylipaino Tupakka Alkoholi Humalahakuisuus Verenpaine Kolesteroli Vanhempien sairaudet Tyytyväisyys ja optimismi Stressin hallinta Sosiaaliset suhteet, parisuhde KUVA 1. Finriski-laskurin toimintaperiaate ja keskeisten muuttujien selitysosuus noin 40 vuoden variaatiosta, eli mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että 50 vuoden eliniänennuste muuttuu 90 vuoden ennusteeksi. 2231 Duodecim 2015;131:2231 7
tutkimuskirjallisuudesta poimitut tekijät, kuten optimismi, luottamus hyvään tulevaisuuteen, kiitollisuus, elämän arvon ja merkityksellisyyden kokemus ja sosiaalisten suhteiden vaaliminen (1). Näille tekijöille ominaista on, että ne ovat pääsääntöisesti riippumattomia ympäristötekijöistä ja olleet elämän arjessa läsnä lähes lajinkehityksen alusta asti. Parhaiten onnellisuutta ennustava kysymys kyselyn yli 70 kysymyksen joukosta oli se, kuinka luottavaisesti suhtautuu tulevaisuuteen. Vahvasti edelliseen sidoksissa oli kiitollisuuden kokemus. Luottavaisuus, kielteisyys tai optimismi ja pessimismi ovat osittain perittyjä ja osittain opittuja asenteita ja reaktiotapoja suhteessa elämään ja päivittäisiin tapahtumiin. Huono onni ja ikävät elämänkokemukset näyttivät lisäävän kielteisyyttä ja aiheuttavan katkeruutta tai toivottomuutta. Myönteisyys taas liittyi vahvasti yleiseen henkiseen hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Myönteiset tunteet olivat usein jaettuja ja liittyivät muun muassa rakkauteen, iloon, anteeksiantoon, myötätuntoon ja kiitollisuuteen mutta myös hyvin subjektiivisiin tunteisiin, kuten toiveikkuuteen, uskoon, innostukseen, tyytyväisyyteen ja osaamisen tunteeseen. Monet aikaisemmatkin tutkimukset ovat osoitta neet, että myönteiset ihmiset voivat raskaankin henkisen tai fyysisen taakan alla kokea vahvaa uskoa parempaan tulevaisuuteen ja kokea elävänsä hyvää ja onnellista elämää (2). Myönteinen mieli kykenee suhtautumaan rakentavasti elämän väistämättömiin ristiriitoihin, muutoksiin, menetyksiin ja sairauksiin. Seurantatutkimusten mukaan psyyken niin kutsutut kypsät puolustusmekanismit kulkevat käsi kädessä niin psyykkisen kuin somaattisen hyvinvoinnin kanssa (3, 4). Myönteisiin reaktiomalleihin kuuluvat kypsät puolustusmekanismit, joihin luetaan muun muassa huumori, epäitsekkyys ja torjunta. Ne auttavat hallitsemaan vastoinkäymisiä niin, että toimintakyky ja ihmissuhteet säilyvät (5). Optimismin ja pessimismin vaikutuksista terveyteen on julkaistu satoja tutkimuksia. Pääosa tuloksista tukee hypoteesia, jonka mukaan optimistiset ihmiset ovat pessimistisiä terveempiä ja optimistinen luonne suojaa monilta sairauksilta. Tulokset ovat samansuuntaisia tutkimusasetelmasta tai käytetyistä mittareista riippumatta (6). Optimismi ja pessimismi vaikuttavat myös kuolleisuuteen. Hollantilaisessa seurantatutkimuksessa optimisteiksi luokiteltujen osanottajien kuolleisuus oli merkitseväs A Eliniän ennuste B Eliniän ennuste 75 75 70 70 65 65 60 1 2 3 4 5 6 7 Luottavaisuus 60 1 4,3 4,3 5 5 5,3 5,3 5,8 5,8 15 Kolesteroliarvo KUVA 2. Miten yksittäinen muuttuja vaikuttaa eliniän ennusteeseen. A) Seitsenportainen Likertin asteikko (täysin eri mieltä (1) täysin samaa mieltä (7) väittämästä Suhtaudun tulevaisuuteen sangen luottavaisesti vs eliniänennuste (n = 101 257). B) ilmoitetut kokonaiskolesteroliarvot vs eliniänennuste. P. Mustonen 2232
ti pienempi kuin pessimistien (7). Dannerin nunnatutkimuksessa seurattiin nunnaluostarin asukkaita vuosikymmenien ajan. Nuorina aikuisina kirjoitettujen kirjeiden perusteella arvioidun suhtautumistavan mukaan optimistiset nunnat elävät vakioiduissa olosuhteissa keskimäärin kymmenen vuotta pidempään kuin pessimistiset nunnat (8). Women s Health Initiative tutkimuksen mukaan pessimistien kuolleisuus oli kahdeksan vuoden aikana 14 % suurempi kuin optimistien ja optimistien sepelvaltimotautisairastuvuus noin 10 % ja sepelvaltimotautikuolleisuus lähes kolmanneksen pienempi kuin pessimistien (9). Myönteisyys ja elintavat Elämä pelissä aineistojen ehkä tärkein löydös oli, että luottavainen suhtautuminen tulevaisuuteen eli toiveikkuus oli yhteydessä myös terveellisiin elämäntapoihin (10). Toiveikkuus liittyi vahvasti säännölliseen liikuntaan, terveelliseen ruokavalioon, tupakoimattomuuteen, alkoholin kohtuukäyttöön ja hyvään stressinhallintaan. Ne liittyivät vahvasti myös parisuhdetyytyväisyyteen ja hyviin sosiaalisiin suhteisiin, joiden on osoitettu ennustavan parempaa terveyttä ja pidempää eliniän ennustetta (11). Terveyteen olennaisesti vaikuttavista tekijöistä tutkittiin erityisesti niitä, joihin voi omilla valinnoillaan vaikuttaa. Kielteisimmin tulevaisuuteen suhtautuvien suomalaisten liikuntatottumukset ja ravitsemus eivät näyttäneet edistävän terveyttä, ja muun muassa päihteidenkäyttö oli yleisempää sekä runsaampaa kuin myönteisesti tulevaisuuteen suhtautuvien. Elämä pelissä elinikälaskurin mukaan kielteisesti tulevaisuuteen suhtautuvan ryhmän keskimääräinen eliniän ennuste on yli kymmenen vuotta huonompi kuin niiden, jotka suhtautuvat tulevaisuuteen kaikkein myönteisimmin. Kielteisesti tulevaisuuteen suhtautuvista yli puolet ei harrastanut liikuntaa tai niin sanottua hyötyliikuntaa juuri lainkaan, kun taas myönteisistä yli 85 % liikkui vähintään niin paljon, että liikunnan terveyttä edistävät vaikutukset saavutetaan. Myönteisesti tulevaisuuteen suhtautuvat söivät merkittävästi enemmän kasviksia ja hedelmiä. Kielteisistä noin kaksi kertaa useampi tupakoi, ja savukkeita kului noin kolme kertaa enemmän kuin myönteisillä. Alkoholin viikoittaisessa kulutuksessa ei esiintynyt kielteisten ja myönteisten välillä suurta eroa, mutta kielteisistä noin kaksi kertaa useampi joi itsensä vähintään kerran viikossa humalaan. Kolesteroli ja verenpaine eivät olleet merkitsevällä tavalla yhteydessä ravitsemustottumuksiin, liikuntaan tai päihteiden käyttöön ja niiden vaikutus eliniän ennusteeseen koko tutkimuskohortin tasolla oli pieni vaikka yksilötasolla ne ovat merkittäviä sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskitekijöitä (12). Suuri ero toiveikkuuden ja yksittäisten riskitekijöiden välillä selittyy sillä, että toiveikkuus oli yhteydessä useimpiin myönteisesti terveyteen liittyviin muuttujiin. Merkittävä havaintoon liittyvä muuttuja oli koulutus. Kouluvuosien määrän lisääntyessä toivottomuuden yhteys eliniän ennusteeseen muuttui pienemmäksi, ja ero oli noin viisi vuotta korkeimmin koulutetussa ryhmässä ja yli kymmenen vuotta vähiten koulutetussa ryhmässä. Onnellisuustutkija Sonja Lyubomirskyn (13) laajan kirjallisuuskatsauksen mukaan noin puolet onnellisuudesta määräytyy geneettisesti, noin 10 % liittyy ulkoisiin olosuhteisiin, ja peräti 40 % voi olla opittavissa. Myönteisen Eliniän ennuste 80 75 70 65 60 Koulutus (vuosia) 0 10 10 13 13 16 16 22 1 2 3 4 5 6 7 KUVA 3. Miten luottavainen suhtautuminen tulevaisuuteen vaikuttaa eliniän ennusteeseen eri koulutusryhmissä? Kuvan 2A 101 257 vastannutta jaettu eri koulutusryhmiin. 2233 Elämä pelissä
Tyytyväisyys tuloihin 7 6 Negatiiviset Positiiviset 5 4 3 2 1 0 Alin tuloneljännes 2. ja 3. tuloneljännes Tulotaso Ylin tuloneljännes KUVA 4. Pylväsdiagrammissa asteikolla 1 (erittäin tyytymätön) 7 (erittäin tyytyväinen) kuvattuna, kuinka tyytyväisiä negatiivisten ryhmässä ja positiivisten ryhmässä oltiin omaan tulotasoon eri tuloneljänneksissä. Negatiiviset = (eri mieltä tai täysin eri mieltä) väittämän Suhtaudun tulevaisuuteen sangen luottavaisesti) Positiiviset = (samaa mieltä tai täysin samaa mieltä ) väittämän Suhtaudun tulevaisuuteen sangen luottavaisesti) asenteen osalta opittavissa olevan osuuden on kaksostutkimuksissa arvioitu olevan jopa 70 % (14). Vastoinkäymisten sietämistä opettaneen Elämä pelissä ohjelman kolmannella tuotantokaudella kyselyyn vastanneita lähestyttiin lähes kaksi vuotta ohjelman päättymisen jälkeen uudella kyselyllä. Uuteen kyselyyn vastanneiden 11 000:n joukossa myönteisyys oli lisääntynyt, ja koko kohortin tasolla eliniän keskimääräinen ennuste oli 0,8 vuotta pidempi kuin ensimmäisellä vastauskierroksella. Muutos keskimääräisessä eliniänennusteessa oli samaa luokkaa, kuin jos kaikki tupakoijat olisivat lopettaneet tupakoinnin. Kiinnostavaa oli, että ohjelman yhteydessä toteutettu hyvinvointivalmennus koettiin hyödyllisimmäksi vähiten koulutetussa ryhmässä. Vähiten koulutetussa ryhmässä tapahtui myös suurin myönteinen muutos eliniän ennusteessa. Vähiten koulutetuilla oli lähtötilanteessa toki myös eniten eliniän korotuspotentiaalia, mikä johtui keskimäärin epäterveellisemmistä elintavoista. Elämä pelissä aineistossa hyvä tulotaso liittyi olennaisesti korkeaan koulutukseen mutta vaikutti terveyskäyttäytymiseen lähinnä silloin, jos tuloihin ollaan tyytymättömiä, mikä puolestaan oli melko suuressa määrin tulotasosta riippumatonta. KUVASSA 4. käy ilmi, että alimpaan tuloneljännekseen kuuluneet positiiviset olivat tyytyväisempiä tulotasoonsa kuin ylimpään tuloneljännekseen kuuluneet negatiiviset. Negatiivisten ja positiivisten ihmisten prosentuaalinen jakauma oli lähes identtinen kaikissa koulutusluokissa. Pohdintaa Elinympäristön, yhteiskuntarauhan ja kokemuksen oikeudenmukaisuudesta tiedetään vaikuttavan terveyteen. Suomen kaltaisessa länsimaisessa demokratiassa suurella osalla ihmisistä on mahdollisuus elää arvojensa mukaisesti ja terveenä. Kaikissa länsimaisissa terveyseroja tuottavat kuitenkin lukuisat yhteiskunnan rakenteisiin liittyvät seikat. Asuinalue heijastuu usein koulutukseen ja varallisuuteen ja vaikuttaa merkittävästi sosiaalisiin verkostoihin, arvoihin, asenteisiin, ja siten myös ihmisten terveyteen vaikuttavaan käytökseen kuten tupakointiin, humalahakuiseen päihteiden P. Mustonen 2234
Eliniän ennusteen muutos 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Koulutus (vuosia) 10 11 13 14 16 17 22 0,0 2012 2014 KUVA 5. Kuvassa näkyy myönteinen muutos eliniän ennusteessa. Muutos liittyy myönteisiin elämäntapamuutoksiin noin 1,8 vuoden välein toistetuissa Elämä pelissä kyselyissä. Noin 11 000 ihmistä vastasi molempiin kyselyihin. Tulos on jaettu neljään eri kohorttiin koulutuksen mukaan. käyttöön tai hedelmien sekä kasvisten syöntiin (15). Lapsuuden ja nuoruuden aikainen turvattomuus, riitaisat suhteet niin vanhempiin kuin sisaruksiin, vanhempien päihdeongelmat ja vakavat mielenterveyden ongelmat eivät anna parhaita lähtökohtia aikuisuuden terveydelle. Hyvät sosiaaliset suhteet nuoruudessa ja tyytyväisyys parisuhteeseen keski-iässä ennustavat terveyttä, pitkää ikää ja onnellista vanhuutta (11). Riittävän tasavertainen mahdollisuus hyvään koulutukseen ja työhön tuottaa terveyttä. Mielekäs työ tuo elämälle arvoa ja merkityksellisyyden tunnetta. Työttömäksi joutuminen on välitön terveysriski (16). Se oli myös Elämä pelissä kyselyn eniten onnellisuutta vähentävä elämänmuutos. Jos sairaus ei uhannut toimintakykyä, ei vakavakaan sairastuminen vaikuttanut onnellisuuden kokemukseen läheskään yhtä paljon kuin työttömäksi joutuminen. Työhön tai harrastuksiin liittyvä mielihyvä ja yhteisöön kuuluminen tuottavat parhaimmillaan suurimpia onnellisuuden tunteita (17). Korkea koulutus ja tulotaso tuottavat keskimäärin parempaa terveyttä. Tämä yhteys kuitenkin katoaa, jos ihminen ei ole tyytyväinen työhönsä ja perheeseensä. Yleisesti ottaen Elämä pelissä aineiston pohjalta voi sanoa, että terveys, työ, parisuhde tai lapset eivät tee välttämättä onnelliseksi mutta näihin arkisten rakenteiden menettäminen tekee onnettomaksi ja lisää sairastavuutta. Lähes kaikkiin edellä mainittuihin terveyttä tuottaviin asioihin vaikuttaa osaltaan toivo, optimismi ja usko tulevaisuuteen. Sivistyssanakirjan mukaan toivo on harras odotus, että jotain myönteistä tapahtuu, toiveikas mieliala. Se voi tarkoittaa myös selviytymisen, menestymisen tai onnistumisen mahdollisuutta. Toivon säilyessä vähäinen koulutus tai tulotaso eivät näyttäydy vastaavina terveys riskeinä. Toivottomuuden kasvaessa terveysriskit vastaavasti kasvavat. Elämä pelissä aineistossa toiveikkuuden ja toivottomuuden jatkumolla oli lineaarinen yhteys päihteiden käyttöön. Toivottomuus on masennustilalle ominainen oire ja vakavalle työuupumukselle tyypillisen kyynisyyden merkki. Toivoa pitäisi siis ylläpitää ja valaa ihmisiin. Elämä pelissä projekti osoitti, että suhteellisen yksinkertainen kiinnostuksen herättäminen, verkkotesti ja -valmennus lisäsivät osallistujien keskimääräistä onnellisuutta ja tyytyväisyyttä. Miljoonan euron kysymys onkin, kuinka toiveikkuuden terveyttä edistävä sanoma saataisiin siirtymään sitä eniten tarvitseville toivottomille. Bhutanissa mitataan bruttokansantuotteen rinnalla onnellisuutta (gross happiness index). Asenneilmapiiriä mittaavien luottamusbarometrien pitäisi johtaa niin terveyttä kuin tuottavuutta lisäävien toimintatapojen muutoksiin. Hyvän johtajuuden on osoitettu parantavan pitkällä tähtäimellä niin yritysten toiveikkuutta ja tuottavuutta kuin työntekijöiden terveyttä edistävää ilmapiiriä. Toiveikkuutta kehittävät esimiesvalmennukset liittyvät aiheeseen, mutta ne kohdistuvat kuitenkin lähinnä niihin työntekijöihin, jotka ovat luonnostaan toiveikkaita ja menestyvät työelämässä. Sama mahdollisuus ei kuitenkaan kosketa kyynistä tai masentunutta työntekijää, josta työpaikalla halutaan pahimmassa tapauksessa lähinnä päästä eroon. Kuitenkin juuri nämä henkilöt sairastavat eniten tai tuottavat työyhteisöissä eniten sairautta. Han 2235 Elämä pelissä
Kyllä Jepet tietävät... kalat johtajat saavat jatkaa työssään, kunhan vain kvartaalitulos on positiivinen. Kivikovan välineellinen johtajuus voi lyhyellä aikavälillä olla hyvinkin tuottava, mutta pitkällä aikavälillä lähes aina tuhoisa (18). Yritysten päätökset säästöistä ja investoinneista perustuvat keskimäärin bruttokansantuotteen mittauksiin, mikä ei kuitenkaan kerro kansakunnan tuntemuksista juuri mitään. Yhdysvalloissa BKT on kasvanut 1950-luvulta alkaen moninkertaisesti mutta samaan aikaan kansallinen onnellisuusindeksi on kulkenut alamäkeä (19). Toivo liittyy näkökulman vaihtamisen taitoon (20) jopa lähestyvän ja lopulta väistämättömän kuoleman edessä. Tuore EU-raportti (www.resilience-project.eu) keskittyy vastoinkäymisten hallinnassa ja terveyden edistämisessä resilienssi-käsitteeseen. Resilienssi ymmärretään fyysisenä tai psykologisena, dynaamisena ominaisuutena sekä kykynä palautua mahdottomaltakin tuntuvien vastoinkäymisten jälkeen. Winston Churchill ja Harry S. Truman eivät kriisin keskellä julkistaneet säästö- ja leikkauslistoja, vaan yrittivät valaa kansalaisiin toivoa. He muistuttivat pessimistin näkevän mahdollisuudet vain uhkina, kun optimisti näkee samat uhat mahdollisuuksina. Toivosta ja arvoista on juhlapuheissa helppoa puhua ja kirjoittaa. Irtisanomisestaan masentunut, kaikesta syrjäytynyt juoppo tai kovan kyyninen johtaja kokevat toivoa julistavat vetoomukset asenteiden muutoksista hyväosaisten tai naiivin onttoina julistuksina. Toivottomuus ja katkeruus ovat tarttuvia tunnetiloja. Siksi niiden loputtomalta tuntuva kohtaaminen saa idealistisimmatkin saarnaajat löytämään itsestään ihmisten omaa vastuuta yksipuolisesti korostavan uusliberaalin. Ainoa toivo lienee kuitenkin uskoa myös toivon tarttumiseen. Toivo ei kuitenkaan tartu ellei vät hyväosaiset ja omassa elämässään itsensä onnelliseksi kokevat pidä yllä elävää kontaktia itsensä onnettomiksi ja syrjäytyneiksi kokeviin. Kyllä Jepet tietävät viinan ja tupakan olevan tappavan vaarallisia, mutta monelle heistä humala vapauttaa heidät sietämättömältä avuttomuuden tunteelta tai kokemaan itsenä edes hetkeksi elävänä. Ystävän tai ammattiauttajan kyky kulkea juopon Jepen rinnalla häntä moralisoimatta ja kuitenkin omasta ilosta tinkimättä voi olla paras tie tartuttaa toivo toivottomaan. Realistisempia mahdollisuuksia voisi löytyä hienosta koulujärjestelmässämme, jossa ilmeisessä syrjäytymisvaarassa tulevaisuudessa olevien oppilaiden identifiointi on mahdollista. Strategisilla investoinneilla heidän henkistä hyvinvointiansa voisi aktiivisesti tukea. Onnistuessaan toiminta voisi tuottaa jo lähivuosina valtavaa arvoa sekä yksilöille että yhteiskunnalle. PEKKA MUSTONEN, LT, toimitusjohtaja Kustannus Oy Duodecim Kiitokset: Matti O. Huttunen, Kaisa Joutsenniemi, Heimo Langinvainio, Antti S. Mattila, Pekka Aarnisalo P. Mustonen 2236
Tee testi osoitteessa www.terveyskeskus.fi KIRJALLISUUTTA 1. Mattila AS, Aarnisalo P. Onnen taidot. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2009. 2. Nes LS, Segerstrom SC. Dispositional optimism and coping: a meta-analytic review. Pers Soc Psychol Rev 2006;10:235 51. 3. Vaillant GE. Aging well. Boston: Little Brown and Company 2002. 4. Vaillant GE. Spiritual evolution: a scientific defense of faith. New York: Broadway Books 2008. 5. Huttunen MO. Miesnäkökulma hyvään ikääntymiseen. Duodecim 2009;125:1127 33. 6. Huttunen J. Toivosta terveyttä? Kirjassa: Pelkonen R, Huttunen MO, Saarelma K, toim. Sairaus ja toivo. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2013, s. 30 8. 7. Chida Y, Steptoe A. Positive psychological well-being and mortality: a quantitative review of prospective observational studies. Psychosom Med 2008;70:741 56. 8. Danner DD, Snowdon DA, Friesen WV. Positive emotions in early life and longevity: findings from the nun study. J Pers Soc Psychol 2001;80:804 13. 9. Tindle HA, Chang YF, Kuller LH, ym. Optimism, cynical hostility, and incident coronary heart disease and mortality in the Woman s Health Initiative. Circulation 2009;120:656 62. 10. Joutsenniemi K, Härkänen T, Pankakoski M, ym. Confidence in the future, healthrelated behaviour and psychological distress: results from a web-based crosssectional study of 101 257 Finns. BMJ Open 2013;3. 11. Vaillant GE. Onnellisuus on rakkautta. Piste. Duodecim 2010;126:2693 9. 12. Murray CJ, Lopez AD. Measuring the global burden of disease. N Engl J Med 2013;369:448 57. 13. Lyubomirsky S. The how of happiness: a scientific approach to getting the life you want. New York: The Penguin Press 2007. 14. Mosing MA, Zietsch BP, Shekar SN, Wright MJ, Martin NG. Genetic and environmental influences on optimism and its relationship to mental and self-rated health: a study of aging twins. Behav Genet 2009;39:597 604. 15. Buck D, Maguire D. Inequalities in life expectancy. Changes over time and implications for policy. The Kings Fund 2015. http://www.kingsfund.org.uk/publications/inequalities-life-expectancy. 16. Heponiemi T, Wahlström M, Elovainio M, Sinervo T, Aalto AM, Keskimäki I. Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 14/2008. 17. Csikszentmihalyi M. Flow: the psychology of optimal experience. New York: Harper & Row 1990. 18. Uusikylä K. Hyvä työ - paha työ. Howard Gardner ja hyvän työn aakkoset. EVA Analyysi 12/2010. 19. Speth JG. The bridge at the edge of the world: capitalism, the environment, and crossing from crisis to sustainability. New Haven: Yale University Press 2008. 20. Mattila AS. Näkökulman vaihtamisen taito. Helsinki: WSOY 2007. 2237 Elämä pelissä