1 Johdanto Tilinpäätös kuntalain ja kirjanpitolain mukaan... 1

TILINPÄÄTÖS 2016

Tilinpäätös 2016 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Tilinpäätös kuntalain ja kirjanpitolain mukaan... 1 2.1 Tilinpäätöstä ja sen sisältöä koskevat säännökset... 1 2.2 Toimintakertomusta koskevat säännökset... 2 3 Toimintakertomus... 3 3.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 3.1.1 Piirin johtajan katsaus... 3 3.1.2 Kuntayhtymän hallinto... 4 3.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys kuntayhtymän alueella... 7 3.1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa... 7 3.1.5 Henkilöstö... 9 3.1.6 Selvitys sisäisen valvonnan järjestämisestä... 10 3.2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 12 3.2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 12 3.2.2 Hallituksen toimenpiteet toimintavuoden tuloksen johdosta... 12 3.2.3 Toiminnan rahoitus... 13 3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset... 14 4 Talousarvion toteuttaminen... 15 4.1 Tavoitteiden ja käyttötalouden toteuttaminen... 15 4.1.1 Strategisten tavoitteiden ja visioiden seuranta... 16 4.1.2 Medisiininen vastuualue... 18 4.1.3 Operatiivinen vastuualue... 19 4.1.4 Lasten vastuualue... 22 4.1.5 Psykiatrian vastuualue... 23 4.1.6 Vastuualue muut/yleislääketiede... 25 4.1.7 Palvelualueiden tavoitteiden seuranta... 26 4.1.8 Akuuttihoidon palvelualue... 28 4.1.9 Avohoidon palvelualue... 29 4.1.10 Vuodeosastohoidon palvelualue... 31 4.1.11 Naisten ja lasten palvelualue... 33 4.1.12 Psykiatrian palvelualue... 35 4.1.13 Sairaanhoidon tuen palvelualue... 36 4.1.14 Diagnostiikkakeskus... 38 4.1.15 Lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualue... 39 4.1.16 Huollon palvelualue... 40 4.1.17 Hallinnon palvelualue... 41 4.1.18 Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon käyttö Vaasan keskussairaalassa... 42 4.2 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu... 45 4.3 Investointiosan toteutumisvertailu... 47 4.4 Rahoitusosan toteutumisvertailu... 51 4.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisvertailu... 52 5 Tilinpäätöslaskelmat... 53 5.1 Tuloslaskelma... 53 5.2 Rahoituslaskelma... 54 5.3 Tase... 55 6 Tilinpäätöksen liitetiedot... 57 6.1 Oikeat ja riittävät tiedot... 57 6.2 Tuloslaskelman liitteet... 57

6.2.1 Toiminnan tuotot... 57 6.2.2 Palvelujen ostot... 57 6.2.3 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista... 58 6.2.4 Varausten muutokset... 59 6.2.5 Selvitys puolueveroista... 59 6.3 Taseen liitetiedot... 59 6.3.1 Pysyvät vastaavat... 59 6.3.2 Omistus tytäryhteisöstä... 60 6.3.3 Saamiset tytäryhteisöltä... 60 6.3.4 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät... 61 6.3.5 Rahoitusarvopaperit... 61 6.3.6 Oman pääoman erittely... 61 6.3.7 Kuntien osuudet peruspääomasta ja muusta omasta pääomasta... 62 6.3.8 Velat jotka erääntyvät viiden vuoden tai pidemmän ajan kuluttua... 62 6.3.9 Sekkitililimiitti... 63 6.3.10 Siirtovelat... 63 6.4 Takaussitoumukset ja huostassa olevat varat... 63 6.4.1 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta... 63 6.4.2 Huostassa olevat varat... 63 6.4.3 Vuokravastuut... 63 6.4.4 Johdannaissopimukset... 63 6.5 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot... 64 6.5.1 Henkilöstön lukumäärä... 64 6.5.2 Henkilöstökulut... 64 6.5.3 Tilintarkastajan palkkiot... 64 7 Käytetyt kirjanpitokirjat... 65 8 Käytetyt tositelajit... 65 9 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 66 10 Tilinpäätösmerkintä... 67 11 Kuntakohtaiset laskutustiedot... 68 11.1 Kuntayhtymän laskutus jäsenkunnilta... 68 11.2 Kuntayhtymän laskuttamat suoritteet jäsenkunnilta... 75 11.3 Kuntayhtymän laskutus jäsenkunnilta erikoisaloittain... 76

1 Johdanto Kuntayhtymä tekee tilinpäätöksen kalenterivuosittain kuntalain mukaisesti. Tilinpäätöksessä seurataan toiminta- ja taloussuunnitelmassa vahvistettuja tavoitteita. Yksiköiden taloutta ja suoritteita seurattiin jatkuvasti vuoden aikana ja toimenpiteisiin ryhdyttiin toiminnan sopeuttamiseksi vahvistettuihin kustannuskehyksiin. Välitilinpäätös laadittiin vuoden aikana 30.4, 30.6, 31.8 ja 31.10. Tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että kuntayhtymän tulos näyttää 1.086.396,65 euron ylijäämää. Jäsenkuntien maksuosuudet olivat yhteensä 198.025.770,11 euroa ylittäen talousarvion 2.971.851,- eurolla. Ylitys tulee suurimmaksi osaksi läpilaskutuksesta, joka koskee hoitoa muissa laitoksissa, mutta n. 1,1 miljoonaa euroa tulee omasta tuotannosta, vaikka jäsenkunnille annettiin vuoden lopussa 9,57 miljoonan euron vuosialennus. Investointeihin budjetoitiin vuoden 2016 talousarviossa yhteensä 27,5 miljoonaa euroa, joista toteutui 17,2 miljoonaa. 2 Tilinpäätös kuntalain ja kirjanpitolain mukaan 2.1 Tilinpäätöstä ja sen sisältöä koskevat säännökset Tilinpäätöksen sisältö Kuntalain 113 :n mukaan kuntayhtymän tilinpäätökseen kuuluu tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Nämä ohjeet kuuluvat kirjanpitolain edellyttämän hyvän kirjanpitotavan lähteisiin. Tasekirja ja muu tilinpäätösaineisto muodostavat seuraavan kokonaisuuden: Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat tuloslaskelma rahoituslaskelma tase Liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät tilinpäätöksen allekirjoitukset tilinpäätösmerkinnät Luettelot ja selvitykset luettelo kirjanpitokirjoista luettelo tositelajeista selvitys kirjanpidon säilytyksestä Varmentavat asiakirjat tase-erittelyt liitetietojen erittelyt tilinpäätöksen tarkastusasiakirjat tilintarkastuskertomus arviointikertomus Tilinpäätöksen laatimisen ajankohta Kuntayhtymäsopimuksen mukaisesti kuntayhtymän tulee laatia tilinpäätös helmikuun aikana. Tilinpäätös on saatettava valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kuntayhtymän hallitus ja sairaanhoitopiirin johtaja. Tilinpäätöksen sidonta Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös sekä luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista samoin kuin tieto niiden säilytystavoista on kirjoitettava sidottuun ja välittömästi tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen sidottavaan tasekirjaan, jonka sivut tai aukeamat on numeroitava. Julkinen käsittely Kuntayhtymän tilinpäätös on julkinen asiakirja, johon sovelletaan kirjanpitolain julkistamissäännösten sijasta lakia yleisten asiakirjain julkisuudesta. Tuloslaskelman, rahoituslaskelman, taseen ja niiden liitetietojen lisäksi julkisia ovat myös tase-erittelyt ja liitetiedot niiltä osin kuin ne eivät sisällä salassa pidettäviä tietoja. Arkistointisäännöt Kirjanpitolain mukaan kirjanpitokirjat on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Kuntayhtymän tasekirja on kuitenkin valtion arkiston ohjeen mukaan säilytettävä pysyvästi. Tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto ja koneellisen kirjanpidon täsmäytysselvitykset on säilytettävä vähintään kuusi vuotta tilikauden päättymisen jälkeen. Yleiset kirjanpitoperiaatteet Kirjanpitolain mukaan tilinpäätökseen kuuluvien asiakirjojen on oltava selkeitä ja tilinpäätöksen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Tilinpäätöstä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava seuraavia periaatteita: - oletus toiminnan jatkuvuudesta 1

-johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - sisältöpainotteisuus - varovaisuuden periaate - tasejatkuvuuden periaate - suoriteperusteisuus - erillisarvostusta koskeva periaate Tilinpäätöksen tarkistaminen ja hyväksyminen Hallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tilintarkastuskertomus. 2.2 Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 115 :n mukaan toimintakertomus on osa kuntayhtymän virallista tilinpäätöstä. Hallitus ja sairaanhoitopiirin johtaja vastaavat toimintakertomuksen antamisesta. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä kuntayhtymässä on selvittää toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista olennaisista asioista, jotka liittyvät kunnan talouteen ja joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Kuntalain 115 :n mukaan hallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. 2

3 Toimintakertomus 3.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3.1.1 Piirin johtajan katsaus Maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus) ovat olleet kuntakentän yleisimmät puheenaiheet toimintavuoden aikana. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on useaan otteeseen tarkistanut linjauksiaan, minkä vuoksi uudistuksen valmistelu on viivästynyt, mutta siitä huolimatta lakien voimaantulon päivämääristä (1.7.2017 ja 1.1.2019) on pidetty kiinni. Vaasan sairaanhoitopiiri jäsenkuntineen on antanut asioista useita lausuntoja. Hallituksen esitys uudeksi maakuntalaiksi ja sote-rakennelaiksi sekä suuri määrä niihin liittyviä lainmuutoksia julkistettiin 21.12.2016, ja niiden eduskuntakäsittely on kevättalvella 2017. Pohjanmaan maakunta aloitti maakuntapohjaiseen hallinto- ja palvelumalliin siirtymisen valmistelun nimittämällä poliittisen johtoryhmän koko uudistukselle sekä poliittisen ohjausryhmän sote-uudistukselle. Valmistelua hoitaa maakuntauudistuksen osalta yksi muutosjohtaja ja sote-uudistuksen osalta kaksi osa-aikaista muutosjohtajaa. Sairaanhoitopiirin johtaja toimii yhtenä sotemuutosjohtajana. Sairaanhoitopiirin henkilöstöä osallistuu valmistelutyöhön monissa eri työryhmissä. Suurin huoli vuonna 2016 koski terveydenhuoltolain muutosta, jossa laaja päivystys keskitettiin 12 sairaalaan. Vaasan keskussairaala ei kuulunut 12 sairaalan joukkoon, mutta se pystyi säilyttämään normaalin yhteispäivystyksen. Eduskunta hyväksyi lain 21.12.2016 osana vuoden 2017 budjettilakeja. Laki antaa valtioneuvostolle oikeuden keskittää toimenpiteet 12 sairaalaan asetuksen avulla. Asetus annetaan vuoden 2017 alussa ja ratkaisee suurelta osin Vaasan keskussairaalan tulevan aseman ja palvelutason. Sairaanhoitopiiri ylitti tavoitteensa toiminnallisesti ja määrällisesti. Kehitys vuoteen 2015 verrattuna oli: -lähetemäärä oli 50.376, -1,6 % -käyntimäärä oli 226.211, +3,6 % -drg-pakettien määrä oli 22.722, - 2,2 % -hoitojaksojen määrä oli 25.264, -2,1% -hoitopäivien määrä oli 81.580, - 5,1 % -leikkausmäärä oli 11.128, - 1,1 % Vuoden 2016 tulosennuste osoitti lokakuussa niin suurta ylijäämää, että hallitus päätti ehdottaa valtuustolle marraskuussa, että toimintavuonna myönnetään enintään 9,57 milj. euron suuruinen jäsenalennus. Valtuusto päätti samalla muuttaa talousarviota niin, että ylijäämään ei pyritä ja kuntaosuuksia ei peritä investointien rahoittamiseen, vaan sitä varten otetaan lainaa. Päätösten tarkoituksena oli helpottaa kuntien taloustilannetta ja tasapainottaa sairaanhoitopiirin taselaskelmaa ennen kuin omaisuus uudistuksen yhteydessä siirtyy maakunnan kautta kansalliselle yhtiölle. Toimintatulot olivat 242,8 M ennen jäsenalennuksena annettuja hyvityksiä. Ne ylittivät alkuperäisen talousarvion 4,2 %. Toimintakulut olivat 223,2 M ja ylittivät talousarvion 1,3 %. Lopulliset toimintatulot olivat jäsenalennusten jälkeen 233,2 M. Vuoden 2016 investointimenot olivat 17,2 M. Suurin yksittäinen hanke oli sairaala-apteekin rakentaminen. Apteekki valmistuu vuoden 2017 aikana. Valtuusto hyväksyi Pohjanmaan uuden sotetalohankkeen suunnittelun osana aiemmin hyväksytyn VKS 2025 -kehityssuunnitelman toteutusta. Valtuusto päättää rakentamisesta, kun suunnitelmat ja kustannuslaskelmat ovat valmiit. Uusien maakuntien tukitoiminnot on tarkoitus hoitaa kansallisten yhtiöiden kautta. Osana tätä kehitystä sairaanhoitopiiri päätti kasvattaa omistusosuuttaan Medbit Oy:ssä, joka on suuri ICT-yhtiö Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella. Valtuusto hyväksyi marraskuun talousarviokokouksessa sairaanhoitopiirin ICT-toiminnan siirtämisen henkilöstöineen Medbit Oy:lle 1.1.2017. Kiitän sairaanhoitopiirin henkilöstöä ja kaikkia, jotka ovat osallistuneet kuntayhtymän toimintaan piirin asukkaiden hyväksi. Göran Honga Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja 3

3.1.2 Kuntayhtymän hallinto Valtuusto Kuntayhtymän organisaatio säädetään kuntayhtymäsopimuksessa ja korkein päätösvalta on valtuustolla. Valtuuston toimikausi on 2013-2016 ja sen kokoonpano vuonna 2016 on ollut: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Pietarsaari Uusikaarlepyy Pia Rosengård-Andersson Anna-Maja Henriksson Gösta Willman Roger Frostdahl Bo Forsman Marcus Suojoki Greta Näs Stefan Sjöberg Bengt Kronqvist Monica Wenman Närpiö Kaskinen Ann-Sofie Smeds-Nylund Ebba Granström Catharina Skur Carl-Gustav Mangs Thorolf Westerlund Emina Arnautovic Roy Wilson Peter Andersén Mustasaari Carola Lithén Lena Gammelgård Pedersöre Ulla-Maj Salin Ann-Helén Sandvik Henrik Sandberg Helena Berger Michael Luther Leif Ingman Tarja Häll Guy Käcko Johanna Överfors Ralf Lindfors Korsnäs Johanna Juthborg Katarina Holmqvist Vaasa Anna-Lena Kronqvist Anita Ismark Ivanka Capova Toivo Ikonen Elisa Finne Raija Kujanpää Kristiinankaupunki Sture Erickson Thomas Öhman Hans Ingvesgård Bernhard Utter Barbro Kloo Ulla Granfors Mikael Perjus Per-Elof Boström Per Hellman Nils-Johan Englund Heimo Hokkanen Ritva Perälä Laihia Mari Lampinen-Tuomela Säde Salo-Somppi Vöyri Tapio Nyysti Heikki Latva-Nikkola Kjell Heir Roy Björklund Gunilla Jusslin Karita Ohlis Luoto Andreas Hjulfors Leif Svenfelt Bernhard Bredbacka Kenneth Liljekvist Valtuuston puheenjohtaja: Gösta Willman, Nykarleby Maalahti I varapuheenjohtaja: Bernhard Bredbacka, Larsmo Lili-Ann Brolund Mikko Ollikainen II varapuheenjohtaja: Mikael Perjus, Kristinestad Tage Svahn Kristina Vesterback Sihteeri: Olle Gull Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2016: Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Puheenjohtaja: Kjell Heir Kjell Heir Gunilla Jusslin Varapuheenjohtaja: Bengt Kronqvist Mathias Skytte Christer Rosengren Sihteeri: Jari Lindholm Kristina Vesterback Anna-Lena Kronqvist Sonja Lappveteläinen Hans Ingvesgård Emily Sundqvist Maria Palm BDO Audiator Oy:n nimeämä Bengt Kronqvist Linda Holm Tilintarkastaja: JHT, Anders Lidman Jani Peräsarka Daniel Lahti Avustava tilintarkastaja: Hans Becker 4

Hallitus Hallituksen kokoonpano vuonna 2016: Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Hallituksen puheenjoht.: Hans Frantz Hans Frantz Ragnvald Blomfeldt Varapuheenjohtaja: Per Hellman Monica Sirén -Aura Kenneth Pärus Sihteeri: Olle Gull Mona Vikström Karin Holmqvist-Nybacka Greger Forsblom Ulf Stenman Riitta Kentala Hans-Erik Lindqvist Bernhard Utter Åsa Blomstedt Per Hellman Nils-Johan Englund Ulla Hellén Päivi Lester 27.11.16 asti Pirjo Teppo 28.11.16 lähtien Raija Kujanpää Elisa Finne Sven Grankulla Luisa Tast Asko Salminen Jukka Mäkynen Henkilöstöjaosto Hallitus on palkka- ja henkilöstöpoliittisia kysymyksiä varten asettanut henkilöstöjaoston seuraavalla kokoonpanolla: Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Puheenjohtaja: Mona Vikström Mona Vikström Greta Näs Varapuheenjohtaja: Nils-Johan Englund Anna Tujulin Ragnvald Blomfeldt Sihteeri: Ann-Charlott Gröndahl Roy Wilson Hans-Erik Lindqvist Kenneth Pärus Åsa Blomstedt Nils-Johan Englund Stefan Sjöberg Raija Kujanpää Mikael Perjus Vähemmistökielinen lautakunta Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Puheenjohtaja: Säde Salo-Somppi Säde Salo-Somppi Matti Kalliomäki Varapuheenjohtaja: Raija Viljanmaa Juhani Holm Anja Heinänen Sihteeri: Sari West Vesa-Matti Rantanen Elisa Finne Sari-Milla Ingves Jyrki Jouppi Risto Kukko Liisa Vilkuna Raija Viljanmaa Ensio Kaipio Matias Kvist Heikki Latva-Nikkola Suunnitteluneuvottelukunta Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Puheenjohtaja: Hans Frantz Hans Frantz Rangvald Blomfeldt Varapuheenjohtaja: Monica Sirén-Aura Monica Sirén-Aura Anna Käcko Esittelijä: Auvo Rauhala Yngve Storsved Patrik Ragnäs Hallituksen edustaja: Bernhard Utter Mathias Kass Karin Holmqvist-Nybacka Asiantuntijat: Pia Vähäkangas Gudrun Eklöv Marika Holmberg Alice Backström Jukka Kentala Jarkko Pirttiperä Göran Honga 5

Psykiatrian neuvottelukunta Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Puheenjohtaja: Per Hellman Anne Salovaara-Kero Karl-Göran Löfgren Varapuheenjohtaja: Mikaela Ingo Mikaela Ingo Johanna Juthborg Sihteeri: Maritta Kerätär Ebba Granström Christer Rönnlund Esittelijä: Jesper Ekelund Andreas Hjulfors Pia Rosengård-Andersson Hallituksen edustaja: Raija Kujanpää Per Hellman Alexandra Furu Asiantuntijat: Christina Björklund,psykologi Alice Backström, soc.joht. Markku Sirviö, joht.ylilääk. Helena Lundman-Evars, joht.psy Gerd Kronlund, joht.lääkäri Johtavat viranhaltijat 31.12.2016 Kyntayhtymähallinnon johtoryhmä Göran Honga sairaanhoitopiirin johtaja Puheenjohtaja Auvo Rauhala johtajaylilääkäri Olle Gull hallintojohtaja Marina Kinnunen hallintoylihoitaja Lena Nystrand talousjohtaja Ann-Charlott Gröndahl HR-johtaja Sairaanhoitotoiminnan johtoryhmä Auvo Rauhala johtajaylilääkäri Puheenjohtaja Göran Honga sairaanhoitopiirin johtaja Christian Kantola medisiinisen VA:n joht. Peter Nieminen operatiivisen VA:n joht. Tarja Holm lasten VA:n joht. Sarita Victorzon diagnostiikkakesk. joht. Jesper Ekelund psykiatrian VA-johtaja Olle Gull hallintojoht., hall-huoll PA Marina Kinnunen hallintoylihoitaja Tanja Jaakola ylihoitaja, sair.hoid tuen PA Saija Seppelin ylihoitaja, akuuttihoid. PA Kosti Hyvärinen ylihoitaja, vuodeos.hoid PA Mirjam Holma ylihoitaja, naist ja last PA Maritta Kerätär ylihoitaja, psykiatrian PA Lisa Sundman ylihoitaja, avohoidon PA Satu Hautamäki ylihoitaja., sair.hoidon tuen PA Kim Berg henkilökunnan edustaja Heli Ylihärsilä henkilökunnan edustaja 6

3.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys kuntayhtymän alueella Yleinen taloudellinen tilanne ei ole juuri parantunut vuoden aikana, mutta pieniä kääntymisen merkkejä näyttäisi olevan. Taantuma on koetellut kuntasektoria ja kuntayhtymän kuntia vaihtelevasti, mutta tästä huolimatta ovat useimmat kunnat tehneet paremman tuloksen budjetoituun verrattuna. Alueellamme menee kuitenkin paremmin kuin useimmilla muilla seuduilla maassa; isot kansainväliset yhtiöt menestyvät edelleen hyvin ja työttömyys on pienempi kuin muualla Suomessa. Kuntataloudessa tulee edelleen olemaan leikkauksia ja epävarmuutta, etenkin tulevien rakennemuutosten johdosta. 3.1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Toimintavuoden aikana toimintaa ja taloutta seurattiin jatkuvasti taloussuunnitelman pohjalta. Vuotta on sävyttänyt tuleva rakennemuutos, säästötoimenpiteet ja oman organisaatiomuutoksen suunnittelu, joka astui voimaan 1.1.2016. Valtuusto hyväksyi jo vuoden 2015 aikana 19 miljoonan euron säästöohjelman. Keskustelut ja säästövaateet loivat kustannustietoisuutta, josta tuli tuloksia jo vuoden 2015 aikana. Tämä kehitys jatkui myös vuonna 2016 ja siitä tulee luonnollinen osa toiminnan suunnittelua tulevina vuosina. Henkilöstökulut, joka on suurin kuluerä ja samalla suurin haaste kaikessa seurannassa, olivat huomattavasti budjetoitua alhaisemmat. Tämä on seurausta merkittävistä rakennemuutoksista toiminnassa. Valtuusto muutti vuoden aikana talousarviota siten, että budjetoitu ylijäämä poistettiin. Se oli budjetoitu sitä varten, että kyettäisiin hoitamaan kuntayhtymän lainojen vuosittaisia lyhennyksiä. Samoin poistettiin kuntien maksuosuudet investointeihin ja sen sijaan lainanottoa lisättiin 5 miljoonan euron lisälainalla, jotta rahoituksesta selvittäisiin. Syynä tähän oli se, että kuntayhtymän lainakanta on ollut pieni verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin ja kunnat ovat rahoittaneet investointeja peruspääomaa lisäämällä. Koska kiinteistöt siirtyvät yhteisomistuksessa olevalle kiinteistöyhtiölle ilman, että kunnat saavat korvausta, niin ei ole enää perusteltua lisätä niiden panosta investoinneissa. Tulokseen on vaikuttanut neljä merkittävää tekijää. Ensinnäkin hintoja laskettiin useimmilla erikoisaloilla 10 % välintilinpäätöksen 30.6 perusteella ja toiseksi, hintoihin sisällytetty 3,4 miljoonan euron ylijäämä poistettiin valtuuston tekemällä talousarvion muutoksella marraskuussa. Kolmanneksi, potilasvakuutusvastuu oli pienempi kuin aiemmin ja budjetoitua pienempi. Neljänneksi, maksutuotot olivat huomattavasti korkeammat kuin aikaisemmin ja myös budjetoitua korkeammat, koska 1.1.2016 voimaan astunut asetus sisälsi normaalia huomattavasti suuremman korotuksen. Ylijäämä, joka budjetoitiin ja sisällytettiin hintoihin, muodostaa osan siitä vuosialennuksesta, joka hyvitettiin kunnille vuoden aikana. Erityisvelvoitteista, joista käytetään nimitystä yhteiset maksuosuudet, on laskutettu erilaisia maksuja, jotka ovat suhteessa asukasmäärään. Näitä maksuja ovat jäsenmaksut, jonka suurin kustannus on potilasvakuutusmaksu ja lääkinnällisiin apuvälineisiin suhteutetut kustannukset, kalliin hoidon maksu, ensihoidon maksu sekä maksu erikoissairaanhoidon päivystysvalmiudesta. Näiden maksujen veloitusta korjattiin ennen tilinpäätöstä siten, että lopulliset maksut vastaavat erityisvelvoitteiden lopullisia kustannuksia. Maksut olivat vuonna 2016 yhteensä 24,8 miljoonaa euroa, josta hyvitettiin 8 miljoonaa euroa kalliin hoidon tasaukseen. Kalliin hoidon raja oli 85.000,- euroa potilasta kohden. Potilasvakuutusvastuu pieneni voimakkaasti vuoden aikana, minkä vuoksi jäsenmaksu oli 0,9 miljoonaa budjetoitua pienempi. Jäljellä oleva ylijäämä muodostuu näin ollen ainoastaan omasta tuotannosta ja on 1,1 miljoonaa. Ylijäämä johtuu suurimmaksi osaksi korkeimmista maksutuotoista, jotka olivat 1,3 miljoonaa suuremmat kuin mitä oli budjetoitu. Oman toiminnan toimintakulut ovat melkein tasan budjetoidulla tasolla. Poistot olivat 0,3 miljoonaa budjetoitua pienemmät, mikä johtuu laitteiden käyttöönoton ajankohdasta tai rakennusprojektin valmistumisesta vuoden aikana. Toimintakulut omasta toiminnasta ovat 5,3 miljoonaa euroa tai 2,8 % alle vuoden 2015 tason. Toimintakulut olivat vuonna 2016 yhteensä 223,2 miljoonaa euroa, 2,8 miljoonaa euroa enemmän kuin budjetoitu. Oman toiminnan toimintakulut olivat 185 miljoonaa euroa, 0,1 miljoonaa euroa enemmän kuin oli budjetoitu. Henkilöstökulut v. 2016 toteutuivat 98,5 %, materiaalikustannukset 103,2 % ja ostopalvelut 101,1 %. Palkkakulut olivat 90,8 miljoonaa euroa. Ne vähenivät 2,3 miljoonaa vuoteen 2015 verrattuna. Hoitohenkilökunnan palkat muodostavat suurimman osan palkkakustannuksista eli 45,8 miljoonaa ja talousarvio toteutui 97,8 %. Vähennystä vuoteen 2015 oli 1,1 miljoonaa euroa hoitohenkilöstön osalta. Lääkäreiden palkat alittivat talousarvion 2,2 miljoonalla, mutta sen sijaan ulkopuoliset lääkärinpalkkiot ja ostetut lääkäripalvelut ylittivät budjetin 3,4 miljoonalla eurolla. Huoltohenkilökunnan palkat olivat 9,2 miljoonaa euroa ja toteutuivat 100,9 %, tutkimushenkilöstön palkat olivat 8,8 miljoonaa euroa ja toteutuivat 96,7 % kun taas hallintohenkilöstön palkat olivat 4,2 miljoonaa tai 97,6 % budjetoiduista. 7

Ostopalvelut olivat yhteensä 67,5 miljoonaa euroa ylittäen talousarvion 3,1 miljoonalla eurolla. Määrärahat hoidosta muissa laitoksissa ylittyivät 2,8 miljoonaa tai 7,8 % ja muissa asiakaspalveluissa, joihin ostetut lääkäripalvelut kuuluvat, 2,4 miljoonaa tai 42,5 %. Huoltopalvelut ylittivät budjetoidun 0,1 miljoonalla tai 3,7 %, kun taas potilasvakuutusvastuun suuri vähennys vääristää vakuutusten kokonaiskustannuksia. Vastuu kasvaa tai vähenee riippuen vahinkojen laajuudesta ja vakuutuksesta korvausta saavien potilaiden odotetusta eliniästä. Materiaalit ja tarvikkeet toteutuivat 37,4 miljoonaan euroon ja ylittivät budjetoidun 1,2 miljoonalla eurolla. Suurin ylitys oli apteekkitarvikkeissa, 1,6 miljoona euroa. Lääkinnälliset kuntoutustarvikkeet ylittivät talousarvion 0,4 miljoonalla eurolla ja huoltotarvikkeet 0,3 miljoonalla kun taas muita tarvikkeita käytettiin budjetoitua vähemmän. Toimintatuotot olivat 233,2 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja ne ylittivät budjetoidun 3,5 miljoonalla tai 1,5 %. Suurin osa ylityksestä koostuu jäsenkunnilta laskutettavasta läpilaskutuksesta koskien hoitoa muissa laitoksissa. Se oli 3,1 miljoonaa enemmän kuin oli budjetoitu, kun taas jäsenkunnilta saadut tuotot omasta toiminnasta toteutuivat 100,1 % tai 0,2 miljoonaa enemmän kuin oli budjetoitu. Yhteisten maksuosuuksien laskutus jäsenkunnille oli 0,9 miljoonaa vähemmän kuin oli budjetoitu, johtuen jäsenmaksuihin kuuluvien potilasvakuutuskustannusten vähennyksestä. Myynti ulkokunnille ja muille oli 0,2 miljoonaa euroa enemmän kuin budjetoitu ja muut tuotot olivat 0,2 miljoonaa euroa enemmän. Maksutuotot olivat 9 miljoonaa, mikä on 1,3 miljoonaa enemmän kuin oli budjetoitu, tuet ja avustukset olivat 3,2 miljoonaa tai 0,6 miljoonaa budjetoitua vähemmän. Toiminnallisesti avohoidossa toteutui huomattavasti enemmän suoritteita kuin oli suunniteltu. Käyntejä toteutui 5,9 % enemmän kuin oli suunniteltu ja 3,6 % enemmän kuin edellisvuonna. Vaihtelut ovat suuria yksiköiden kesken ja sen huomaa, että suuria rakenteellisia muutoksia on käynnissä. Psykiatrian hoitopäivät vähenivät edellisvuoteen verrattuna 6,3 % kun taas avohoitokäynnit lisääntyivät 4,6 %. Avohoitokäyntejä oli somatiikassa 5,4 % suunniteltua enemmän ja lisäystä oli 3,4 % vuodesta 2015. Siirtoviivepotilaiden hoitopäivät vähenivät 52 % edellisvuodesta, mutta ylittivät edelleen reilusti suunnitellun, niitä oli 1.655 päivää. Vuoden aikana otettiin käyttöön uusi hoitopäivien muoto niille potilaille, jotka jo sisäänkirjoitusvaiheessa ovat yleislääketieteen potilaita, ts. potilaat sisäänkirjoitetaan pth-yhteispäivystyksestä ja he odottavat toista hoitopaikkaa. Näitä päiviä oli vuoden aikana 964 hoitopäivää. DRG-paketit vähenivät 2,2 % vuodesta 2015, mutta vastaavat kuitenkin suunniteltua, vaikkakin toimenpiteet olivat suunniteltua kalliimpia. Investointimenot nousivat yhteensä 17,2 miljoonaan euroon alittaen talousarvion 10,4 miljoonalla tai 37,7 %. Itohjelmien talousarvio alittui 0,5 miljoonalla, rakennusten 9,3 miljoonalla, kun taas kiinteiden rakenteiden ja laitteiden talousarvio alittui miljoonalla eurolla. Koneisiin ja kalustoon oli budjetoitu 2,58 miljoonaa ja ne toteutuivat 2,65 miljoonalla. Suurin rakennusinvestointi oli U-osan rakentaminen, ts. uudet apteekkitilat. Rakentaminen aloitettiin vuonna 2014 ja sen arvioidaan olevan täysin valmis 2018, kokonaistalousarvion ollessa 26,7 miljoonaa euroa. Muutokset F0:ssa olivat vain 0,8 miljoonaa euroa ja vuotta varten oli budjetoitu 3,1 miljoonaa kun taas C-rakennuksen liitäntäkustannukset toteutuivat budjetoidun 0,7 miljoonaa euroa. MNO-rakennuksen muutostyöt olivat 0,5 miljoonaa ja miljoona euroa oli budjetoitu. A2 saneerausta varten budjetoidusta 1,3 miljoonasta toteutui 0,5 miljoonaa. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta suurin yksittäinen projekti on virran suodatus ja tasaisen virran varmistus 0,3 miljoonalla ja sairaalan varavoiman lisääminen 0,4 miljoonalla. Määrärahoista käytettiin vuoden aikana vain runsas puolet, mutta projektit ovat monivuotisia. Suurin yksittäinen kone- ja laitehankinta oli uusi angiolaite röntgenyksikköön 0,8 miljoonalla eurolla, MAL- DI-TOF massaspektrometri 140.000 eurolla sekä videodematoskooppi + focal mikroskooppi ihopoliklinikalle 124.450 eurolla ja leikkausmikroskooppi silmäpäiväkirurgialle 119.643 eurolla. It-investointeihin kuului pienempiä järjestelmäpäivityksiä ja jo aloitettujen projektien jatkamista. Sairaanhoitopiirin It-toiminta siirrettiin 1.1.2017 Medbit OY:lle, It-yhtiölle, jonka Turun yliopistosairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit ja muutamat kunnat omistavat. Osakkeet merkittiin yhtiöön 0,3 miljoonalla eurolla ja kaikki it-ohjelmat ja it-laitteet, jotka oli kirjattu käyttöomaisuutena, myytiin Medbitille. Tasearvoa 31.12.2016 vastaava myyntihinta oli 1,2 miljoonaa euroa. Medbitille on myönnetty 0,8 miljoonan euron laina, jota lyhennetään 5 vuoden ajan. Peruspääoma ei lisätty vuoden aikana valtuuston tekemän talousarviomuutoksen johdosta. Peruspääoma kokonaisuudessaan oli 31.12.2016 yhteensä 61 miljoonaa euroa. Peruspääoman korko oli 0,6 miljoonaa euroa, mikä maksettiin jäsenkunnille vuoden aikana. Tilikauden rahoitusanalyysin mukaan maksuvalmius oli kassapäivinä ilmaistuna 22,7 päivää verrattuna edellisen vuoden 12,4 päivään. Investoinnit ylittivät vuosittaiset poistot vuoden 2016 aikana 9,1 miljoonalla. 8

3.1.5 Henkilöstö Henkilöstöresurssit Virkojen ja toimien määrä oli vuoden lopussa yhteensä 2 075, jossa oli edellisvuoteen verrattuna vähennystä 67 kappaletta. Hoitohenkilöstön vakanssien määrä väheni 26:lla. Vuoden aikana valmisteltiin ehdotus 53 uuden vakanssin perustamisesta vuoden 2017 alussa henkilöstön lakisääteisten vapaiden hoitamiseksi. Puhdistuspalveluissa ja ravitsemiskeskuksessa lakkautettiin 33 vakanssia säästöohjelman ja uudelleenmitoituksen seurauksena. Kokoaikaisten virkojen ja toimien osuus oli 91 % ja osa-aikaisten 9 %. Kuusi lääkärinvirkaa oli perustettu sivutoimisina. Henkilöstömäärä oli 2 263 henkeä, mikä on 136 henkeä (5,7 %) vähemmän kuin vuonna 2015. Määräaikaisten palvelussuhteiden kartoitus johti siihen, että suuri osa sijaisista vakinaistettiin henkilöstön lakisääteisten vapaiden hoitamiseksi, mikä selittää sen, miksi määräaikaisen henkilöstön osuus väheni 22,5 prosentista (vuonna 2015) 14,7 prosenttiin (vuonna 2016). Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa oli 85,3 % henkilöstöstä. Henkilöstömäärä laski kaikissa ammattiryhmissä. Virkasuhteessa oli 514 henkeä (23 %) ja työsuhteessa 1 749 henkeä (77 %). Henkilöstömäärä 2012 2016 Osa-aikatyö Yhteensä 431 hengellä eli 19 %:lla henkilöstöstä oli vuoden aikana osa-aikatyö (2015: 471 henkeä, 20 %). Osaaikaisista työntekijöistä 239 (55 %) oli itse anonut osaaikatyötä, vaikka heillä oli kokoaikainen vakanssi, kun taas loput 192 henkeä (45 %) oli palkattu osa-aikaiseen vakanssiin tai sijaisuuteen. Osa-aikainen henkilöstö 2016 9

3.1.6 Selvitys sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa resurssien tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas käyttö sekä se, että tavoitteet saavutetaan ja toiminta noudattaa lakeja, ohjeita ja päätöksiä. Sisäisen valvonnan tehtävänä on myös varmistaa, että päätöksenteko pohjautuu oikeaaikaiseen, olennaiseen ja luotettavaan tietoon toiminnasta ja tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen. Kaikilla Vaasan sairaanhoitopiirin työntekijöillä on vastuu siitä, että organisaation sääntöjä noudatetaan ja havaituista puutteista raportoidaan eteenpäin. Luottamushenkilöillä, johtavilla virkamiehillä ja esimiehillä on kuitenkin erityinen vastuu sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Määräysten, ohjeiden ja päätösten noudattaminen Päätöksenteon laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta seurataan kuntalain 90. :n ja kuntayhtymän hallintosäännön määräysten mukaisesti. Hallitus on vahvistanut raportointivelvollisuuden ja seuraa jatkuvasti johtavien virkamiesten päätöksentekoa. Muuta päätöksentekoa seurataan linjaorganisaation raportointivelvollisuuden avulla. Esimiehet vastaavat siitä, että heidän alaisillaan on tietoa ohjeista ja päätöksistä ja että niitä noudatetaan. Käyttäjäoikeuksien ja sairaanhoitopiirin tietojärjestelmien käytön valvonta on tärkeä osa sisäistä valvontaa. Kuntayhtymässä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja hyvää hallintotapaa. Kuntayhtymän päätöksiin voi hakea muutosta valittamalla kuntayhtymän hallitukseen tai asian voi viedä tuomioistuimeen. Vuonna 2016 ratkaissut ja päättyneet oikeusprosessit: - Vuonna 2014 kolme työntekijää haastoi sairaanhoitopiirin oikeuteen laittomasta irtisanomisesta ja syrjinnästä. Työntekijöillä oli ollut määräaikaisia työsopimuksia niin pitkältä ajalta, että he katsoivat, että työsuhteet olisi pitänyt vakinaistaa ennen kuin työnantaja päätti olla jatkamatta niitä. Työsopimuksia ei jatkettu ja työntekijät katsoivat, että se johtui siitä, että he olivat raskaana. Sairaanhoitopiiri kiisti kaikki kanteet. Vaasan hovioikeus julisti marraskuussa 2016 tuomionsa, jossa se hyväksyi kaikki kanteet ja myönsi vastaajille yhteensä noin 120 000 euron korvaukset sekä oikeudenkäyntikulut. Sillä aikaa kun asiaa on käsitelty käräjä- ja hovioikeudessa, piiri on laatinut ja ottanut käyttöön uudet ohjeet, jotka koskevat määräaikaisen henkilöstön ja raskaana olevan määräaikaisen henkilöstön työsopimuksia. Vuonna 2017 voimaan tulleen organisaatiomuutoksen myötä keskitetty ryhmä hoitaa hallinnollisen päätöksenteon, joka koskee määräaikaisten työsopimuksia ja sijaisuuksien jatkamista. -Työntekijä haastoi sairaanhoitopiirin oikeuteen työsuhteen laittomasta purkamisesta. Henkilön työsopimus purettiin sen jälkeen, kun piiri katsoi, että henkilö oli jäänyt pois työstä yli seitsemän päivän ajaksi ilmoittamatta syytä työnantajalle. Osapuolet sopivat asian ennen tuomioistuinkäsittelyä, ja sairaanhoitopiiri maksoi henkilölle korvauksena kuuden kuukauden palkan. -Sairaanhoitopiiri haastettiin markkinatuomioistuimeen vastaajaksi julkiseen hankintaan liittyvässä prosessissa, jossa tarjouksen tekijä oli valittanut hankintayksikön päätöksestä. Valittajat veti kuitenkin valituksensa pois ennen kuin tuomioistuin oli harkinnut asian, joten asia jäi siihen. -Sairaanhoitopiiri oli asianomistajana rikosasiassa, ja vastaajat, joista yksi oli entinen työntekijämme, olivat syytettynä törkeästä velallisen epärehellisyydestä sekä toissijaisesti törkeästä petoksesta, sillä he olivat syytteen mukaan yrittäneet luovuttaa omaisuuttaan tai lisätä perusteettomasti taloudellisia velvoitteitaan erilaisin oikeustoimin. Asia havaittiin eivätkä suunnitellut oikeustoimet ehtineet saada tarkoitettua vaikutustaan. Syytteet hylättiin kokonaisuudessaan. Sairaanhoitopiirillä ei ollut korvausvaatimuksia, sillä välitöntä vahinkoa ei syntynyt ja aiemmin syntyneet kulut oli jo korvattu. Keskeneräiset oikeusprosessit 2016: -Sairaanhoitopiirin palveluksessa ollutta viranhaltijaa syytettiin, ja hänet tuomittiin 2015 käräjäoikeudessa virka-aseman törkeästä väärinkäytöstä ja erotettiin virastaan käräjäoikeuden päätöksellä. Työntekijä valitti päätöksestä Vaasan hovioikeuteen, joka käsitteli asiaa marraskuussa 2016. Tuomio julistetaan vuoden 2017 alussa. Henkilö on ollut oikeusprosessin ajan pidätettynä virastaan. -Sairaanhoitopiirin on haastanut oikeuteen yhdeksän työntekijää, jotka vaativat korvausta (noin 4 000 euroa kukin) menetetystä palkasta. He katsovat, että työnantaja on perusteettomasti muuttanut heidän työaikojaan kompensoimatta sitä palkankorotuksella. Työnantaja teki kyseisen päätöksen 2011 psykiatrian yksikön organisaatiouudistuksen yhteydessä. Sairaanhoitopiiri kiistää kanteet. Tuomioistuin käsittelee asian keväällä 2017. - Pari rikosasiaa, joissa työntekijöitä epäillään sairaanhoitopiirin omaisuuden (lääkkeiden) varastamisesta, on vireillä. Sairaanhoitopiiri on esittänyt asiassa korvausvaatimuksen. Lääkkeisiin liittyviä toimintatapoja on analysoitu ja on tehty parannuksia, joiden on tarkoitus estää vastaavat tapahtumat tulevaisuudessa. - Sairaanhoitopiiri käynnisti kansallisella hankintailmoituksella ja avoimella menettelyllä yhteispäivystyksen lääkäripalveluita koskevan hankinnan ajalle 1.10.2014 1.10.2016 ja mahdolliselle 12 kuukauden optiokaudelle. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 10

6.000.000 euroa. Tarjouskilpailun hävinnyt tarjouksen antaja valitti sairaanhoitopiirin hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen ja vaati sen kumoamista. Sairaanhoitopiiri kiisti valituksessa esille tuodut perusteet ja vaati valituksen hylkäämistä. Markkinaoikeus kumosi päätöksellään 3.2.2016 sairaanhoitopiirin hankintapäätöksen. Markkinaoikeuden päätöksen johdosta sairaanhoitopiiri keskeytti käynnissä olevan hankinnan ja käynnisti uuden tarjouskilpailun, joka sittemmin johti em. palvelun tuottajan vaihdokseen. Markkinaoikeuden päätöksestä on tehty valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antaa ratkaisunsa vuoden 2017 puolella. Tavoitteet ja seuranta Kuntayhtymän valtuusto vahvistaa kolme vuotta kattavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa piirin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Se, miten tavoitteet ovat toteutuneet, esitellään toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksen talousarvion toteutumaa koskevassa selonteossa. Hallitus saa välitilinpäätöksen kolme kertaa vuodessa. Tulosvastuulliset vastaavat oman vastuualueensa jatkuvasta talousarvioseurannasta ja raportoivat poikkeamista eteenpäin. Toiminnan tulokset arvioidaan asiakas-, prosessi-, henkilöstö- ja talousnäkökulmasta. Tarkastuslautakunta arvioi vuosittain, kuinka hyvin valtuuston vahvistamat tavoitteet on saavutettu. Tarkastuslautakunta tapaa kirjata arviointikertomukseensa joitakin keskeisiä huomioita, jotka käsitellään hallituksessa erikseen ja annetaan valtuustolle tiedoksi. Myös tilintarkastaja tekee vuositarkastuksen ja toimittaa valtuustolle tarkastuskertomuksensa. Riskienhallinnan järjestäminen Tärkeä tavoite sairaanhoitopiirin kaikessa toiminnassa on potilaiden turvallisen ja laadukkaan hoidon varmistaminen. Riskienhallinta perustuu hallituksen hyväksymään riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikkaan. Riskikartoitus tehdään vuosittain, ja siitä raportoidaan johtoryhmälle ja hallitukselle. Kuntayhtymän johtavat viranhaltijat seuraavat yhdessä vakuutusmeklarin kanssa vakuutusturvaa ja tekevät vakuutusyhtiön kanssa yhteistyötä vakuutusturvan pitämiseksi ajantasaisena. Vakuutusyhtiö raportoi säännöllisesti toteutumasta. Hallitus tekee päätöksen vakuutusyhtiön valinnasta ja vakuutusturvan tasoa koskevista pääperiaatteista. Sairaanhoitopiiri kerää järjestelmällisesti tietoa potilashoitoon liittyvistä vaaratilanteista. Ilmoitukset tehdään sähköisesti HaiPro-ohjelmassa ja käsitellään vastuuhenkilön toimesta. Vaasan sairaanhoitopiirin henkilöstö saa jatkuvasti koulutusta turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Rakennuskanta muodostaa haasteen, sillä useat rakennuksista ovat vanhoja ja epätarkoituksenmukaisia. Tilanne paranee sitä mukaa kuin uusia tiloja otetaan käyttöön. Merkittävien talousarviosupistusten vuoksi tehtiin siivoussektorilla, teknisellä sektorilla ja psykiatriassa erityiset riskiseurannat. Tiedotus ja viestintä Hallitus johtaa tiedotusta ja viestintää hyväksymänsä viestintästrategian pohjalta. Kuntayhtymän sisäistä ja ulkoista viestintää on kehitetty. Kuntayhtymä on mukana sosiaalisessa mediassa ja julkaisee tiedotuslehden kaksi kertaa vuodessa. Lehdistötilaisuuksia järjestetään säännöllisesti hallituskokousten yhteydessä mutta myös silloin, kun sairaalassa tapahtuu uusia, tärkeitä asioita. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sairaanhoitopiiri on yhdessä Svenska Österbottens förbund för utbildning och kulturin kanssa palkannut tilintarkastusassistentin sisäistä tarkastusta varten. Sisäinen tarkastus toimii tarkastussäännön ja hallituksen sisäisestä valvonnasta antamien ohjeiden mukaisesti. Hallitus hyväksyy sisäisen tarkastajan työohjelman ja saa häneltä raportteja. Sisäinen tarkastaja suorittaa myös piirin johtajan ja hallintojohtajan antamia työtehtäviä. 11

3.2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Vaasan sairaanhoitopiirin ky 2016 2015 1 000 1 000 Toimintatuotot 233 183 242 125 Toimintakulut -223 214-226 868 Toimintakate 9 969 15 257 Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot 135 121 Korkokulut -299-312 Muut rahoituskulut -638-758 Vuosikate 9 167 14 308 Poistut käyttöomaisuudesta -8 081-8 562 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 086 5 746 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 104,47 % 106,73 % Vuosikate/Poistot, % 113,44 % 167,11 % 3.2.2 Hallituksen toimenpiteet toimintavuoden tuloksen johdosta Vuoden 2016 ylijäämä on 1 086 396,65 euroa, joka jää kirjanpidossa omaan pääomaan. 12

3.2.3 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma 2016 2015 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 9 167 14 308 Pysyvien vastaavien hyödykk. myyntivoitot/tappiot -4 0 Pakollisten varausten muutos -750 606 Tulorahoituksen korjauserät -754 606 Investointien rahavirta Investointimenot -17 158-13 978 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 216-15 943-13 938 Toiminnan ja investointien rahavirta -7 529 976 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 15 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 930-3 400 Lyhytaikaisten lainojen muutos -6 000 4 916 7 070 1 516 Oman pääoman muutokset -2 346 1 000 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -9 44 Vaihto-omaisuuden muutos 248-65 Saamisten muutos 11 882 287 Korottomien velkojen muutos -2 534 4 066 9 586 4 332 Rahoituksen rahavirta 14 310 6 849 Rahavarojen muutos 6 780 7 825 Rahavarojen muutos Kassavarat 31.12. 15 127 8 347 Kassavarat 1.1. 8 347 522 6 780 7 825 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta viiden vuoden aikana -31 934-29 192 Investointien tulorahoitus, % 53,43 % 102,36 % Lainanhoitokate 4,25 3,94 Kassan riittävyys (pv) 22,70 12,42 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta = Tulorahoitus +/- korjauserät + investoinnit, netto. Yhteensä viimeisten 5 vuoden aikana. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12.(Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) / Kassasta maksut tilikaudella (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön + Korkokulut + Muut rahoituskulut + Investointimenot + Antolainojen lisäys + Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)) 13

3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset VASTAAVAA 2016 2015 VASTATTAVAA 2016 2015 1 000 1 000 1 000 1 000 A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma 60 982 60 982 1 Aineettomat oikeudet 472 1 037 60 982 60 982 II Aineelliset hyödykkeet IV Muut omat rahastot 3 287 3 287 1 Maa- ja vesialueet 3 807 3 807 2 Rakennukset 80 325 82 640 V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 11 337 7 937 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 472 5 715 Tilikauden ylijäämä 1 086 5 746 4 Koneet ja kalusto 9 972 10 849 6 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 21 339 10 780 121 915 113 791 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 76 692 77 952 III Sijoitukset 1 Osakkeet ja osuudet 1 202 895 2 Muut lainasaamiset 60 60 C PAKOLLISET VARAUKSET 1 262 955 2 Muut pakolliset varaukset 6 019 6 769 6 019 6 769 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 37 37 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 400 409 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Keskusvarasto 604 626 E VIERAS PÄÄOMA Apteekkivarasto 1 535 1 760 Kanttiinivarasto 19 16 I Pitkäaikainen Verivalmistevarasto 18 21 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslait. 32 100 19 060 2 176 2 423 7 Muut velat 187 281 II Saamiset 32 287 19 341 Pitkäaikaiset saamiset 2 Lainasaamiset 656 II Lyhytaikainen 656 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslait. 3 430 9 400 Lyhytaikaiset saamiset 6 Ostovelat 12 613 13 589 1 Myyntisaamiset 7 798 20 221 7 Muut velat 5 173 5 117 2 Lainasaamiset 229 85 8 Siirtovelat 16 647 18 168 3 Muut saamiset 2 653 3 041 37 864 46 274 4 Siirtosaamiset 937 808 11 618 24 155 Rahoitusarvopaperit VASTATTAVAA YHTEENSÄ 153 263 150 746 III 1 Osakkeet ja osuudet 30 30 IV Rahat ja pankkisaamiset 15 097 8 316 VASTAAVAA YHTEENSÄ 153 263 150 746 Taseen tunnusluvut 2016 2015 Omavaraisuusaste, % 50,04 51,71 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 30,08 27,10 Lainakanta 31.12., 1 000 35 530 28 460 Lainasaamiset 31.12., 1 000 60,04 60,00 Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaeht. varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta 31.12., 1 000 = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset, 1 000 = Sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset 14

4 Talousarvion toteuttaminen 4.1 Tavoitteiden ja käyttötalouden toteuttaminen Käyttötalouden toteutuminen Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama 2015-2016 2015 2016 2016 talousarviosta % % Toimintatuotot 242 125 002 229 661 918 233 183 053 3 521 135 1,5-3,7 Toimintakulut -226 867 726-220 333 016-223 213 713-2 880 697 1,3-1,6 Toimintakate 15 257 277 9 328 902 9 969 340 640 438 5,0-34,7 Rahoitustuotot ja -kulut -949 245-900 000-802 339 97 661-10,9-15,5 Poistot -8 561 881-8 428 902-8 080 604 348 298-4,1-5,6 Ylijäämä/alijäämä 5 746 150 0 1 086 397 1 086 397 32,0-81,1 Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama 2015-2016 2015 2016 2016 tavoitteesta % % Myyntituotot Oma tuotanto Pkl-käynnit, somatiikka 47 145 243 46 232 935 49 209 514 2 976 579 6,4 4,4 Pkl-käynnit, psykiatria 9 265 232 9 125 755 9 400 597 274 842 3,0 1,5 Hoitopäivät psykiatria 12 032 549 13 026 239 13 200 039 173 800 1,3 9,7 DRG-paketit 88 701 774 77 433 631 80 335 865 2 902 234 3,7-9,4 Outlier-päivät 6 194 900 6 160 610 5 933 640-226 970-3,7-4,2 Siirtoviivepot. Yleislääketiede 2 566 550 374 125 1 213 625 839 500 224,4-52,7 Siirtoviivepot. Akuuttilääk./yleislääke. 530 200 530 200 Hengityshalvauspotilaat 1 458 772 1 089 521 1 109 620 20 099 1,8-23,9 Potilaskoti 33 273 20 617 14 317-6 300-30,6-57,0 Hyvitys lask. -5 712 016-9 570 000-9 570 000 67,5 161 686 277 153 463 433 151 377 416-2 086 017-1,4-6,4 Hoito muissa laitoksissa Pkl-käynnit, yliop.sair. somatiikka 3 511 754 3 382 700 3 693 338 310 638 9,2 5,2 Pkl-käynnit, yliop.sair. psykiatria 70 406 69 000 56 228-12 772-18,5-20,1 Pkl-käynnit, somatiikka 3 485 359 3 407 200 3 994 112 586 912 17,2 14,6 Pkl-käynnit, psykiatria 226 084 213 500 276 707 63 207 29,6 22,4 Pkl-käynnit, lääk. kuntoutus 272 503 223 700 249 291 25 591 11,4-8,5 Hoitopäivät, yliop.sair. somatiikka 16 784 231 17 564 500 17 653 441 88 941 0,5 5,2 Hoitopäivät, yliop.sair. psykiatria 51 276 90 000 158 115 68 115 75,7 208,4 Hoitopäivät muissa sair.ja TK:t, som. 5 437 119 5 330 200 6 036 521 706 321 13,3 11,0 Hoitopäivät muissa sair.ja TK:t, psyk. 1 148 206 1 135 000 592 606-542 394-47,8-48,4 Hoitopäivät valtiollisissa sairaaloissa 3 145 119 2 500 000 2 918 401 418 401 16,7-7,2 Hoitopäivät, lääk. kuntoutus 3 528 3 528 Pkl-käynnit, P:saari, somatiikka 575 443 318 300 768 537 450 237 141,5 33,6 Pkl-käynnit, P:saari, psykiatria 334 922 299 600 166 952-132 648-44,3-50,2 Hoitopäivät, P:saari, somatiikka 1 504 887 889 200 1 670 959 781 759 87,9 11,0 Hoitopäivät, P:saari, psykiatria 31 536 50 000 2 309-47 691-92,7 36 578 846 35 472 900 38 241 047 2 768 147 7,8 4,5 Laskutetut suoritteet Oma tuotanto Pkl-käynnit, somatiikka 177 656 174 377 183 736 9 359 5,4 3,4 Pkl-käynnit, psykiatria 40 616 39 280 42 475 3 195 8,1 4,6 Hoitopäivät psykiatria 21 466 19 875 20 111 236 1,2-6,3 DRG-paketit 23 232 22 637 22 722 85 0,4-2,2 Outlier-päivät 7 788 8 525 8 357-168 -2,0 7,3 Siirtoviivepot. Yleislääketiede 3 449 500 1 655 1 155 231,0-52,0 Siirtoviivepot.Akuuttilääk./yleislääke. 964 964 Hengityshalvauspotilaat, hpv. 1 484 1 070 1 090 20 1,9-26,5 Potilaskoti 194 200 139-61 -30,5-28,4 15

4.1.1 Strategisten tavoitteiden ja visioiden seuranta Näkökulma Asiakas Prosessit Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Potilaiden kokema laatu on Suomen parasta Väestö saa palvelua ja vaikuttavaa hoitoa nopeasti, sujuvasti ja oikea-aikaisesti Kunnat ja sosiaalija perusterveydenhuolto tyytyväisiä Toiminnan lähtökohta on asiakas ja potilas. Hoito on kokonaisvaltaista, potilasta kuunnellaan, kohdataan ja ohjataan Palvelut suomen ja ruotsinkielellä Potilasturvallisuuden varmistavat käytännöt rutiinikäytössä Toimiva laatujärjestelmä Avoterveydenhuollon yhteistyökumppanit saavat hyvää ja asiantuntevaa palvelua Asiakaslähtöiset prosessit Toimiva yhteistyö ja työnjako perusterveydenhuollon ja yliopistosairaalan kanssa palvelualueilla yhtenäistetään toimintatapoja Päivystävän keskussairaalan asema turvataan Johtamisjärjestelmä on selkiytetty ja seurantamenettelyt ovat käytössä säännöllisesti Alueellisen yhteistyö perustuu järjestämissuunnitelmaan ja palveluketjuihin Toimintaa tukevat tilat, laitteet ja ICTjärjestelmät Prosessien jatkuva kehittäminen sekä tehostaminen Riittävä tiedonkulku Kaikki esimiehet ovat sitoutuneita seuraamaan toimintaa sovituilla mittareilla. Siirtoviivepotilaita ei enää ole Henkilöstö/ Oppiminen ja uudistuminen Riittävä, osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kehittämis- ja palveluhenkisyys Henkilöstön kaksikielisyys Opetus- ja tutkimusmyönteisyys Kehityskeskustelukäytännöt ovat monipuolisia ja kattavia Terveet ja tarkoituksenmukaiset tilat Työntekijöiden rekrytoinnissa ja pysyvyydessä onnistuminen, houkutteleva työnantaja Palkat ja palkitsemiskäytännöt kilpailukykyisiä Työnkuormitus optimitasolla Asema opetussairaalana, jossa tutkimus aktiivista Talous Keskitytään erikoissairaanhoitoa vaativien sairausryhmien kustannustehokkaaseen hoitoon Toteutetaan VKS 2025 ohjelman mukaista 11 %:n säästöä etupainotteisesti Hoidon tuottavuus ja kustannusvaikuttavuus kehittyvät paremmalle tasolle sopimalla työnjaosta yliopistosairaaloiden ja perusterveydenhuollon kanssa Kustannus- ja hintataso maan keskitasoa Työnjako kuntien kanssa on sovittu kustannustehokkaaksi ja sitä noudatetaan. Asukaskohtaiset tarvevakioidut kustannukset maan keskitasoa Rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten avulla lisää tehokkuutta Laitteiden ja rakennusten elinkaarimallin toteuttaminen Tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle 2016 Kehitetään mittari omistajakuntien tyytyväisyydelle toimintaan, talouteen ja niiden ohjaukseen Laaditaan konkreettinen suunnitelma potilaan kokeman laadun kehittämiseksi Asiakasedustajien aktiivisempi käyttö kehittämisessä Yhteistyö TYKServan kanssa tiivistyy Vastuualueiden ja palvelualueiden prosessit on kuvattu ja mittarit määritelty Tuotantorakenteen sopeuttaminen SO- TE raamiin käynnissä Seurantataulut ovat käytössä jokaisessa tulosyksikössä Henkilökunnan osaamista kehitetään systemaattisesti osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti Henkilöstöä osallistutaan suunnitelmallisesti VKS 2025 suunnitteluun Kaksikielisyyttä tukevia toimintoja kehitetään Jokaisessa tulosyksikössä on käyty keskustelu yhdenmukaisten periaatteiden pohjalta Kehityskeskustelujen lisäksi tulosyksiköissä käydään ryhmäkeskustelu yksikön tavoitteista ja kehittämistoimenpiteistä. Toteutetaan 5 milj. säästöt Pysytään tiukassa budjettiraamissa jäsenkuntien menojen osalta 16

Näkökulma Asiakas Prosessit Avainmittarit, tavoite- ja sitovuustaso (V=valtuusto H=hallitus) Tavoitteen toteuttaminen Potilasasiakastyytyväisyys > 4,0 asteikko (1-5) (V) Kuntaasiakastyytyväisyys > 3,5 asteikko (1-5) (V) Asiakasraadin julkilausumia 4 (H) Hoidontarpeen arviointi ja hoitoon pääsy lainmukaista ja vähintään kansallista keskitasoa (V) Laatu- ja turvallisuusraportti käsitelty (H) Potilas- asiakastyytyväisyys saavutettiin Kuntatyytyväisyyskyselyssä liian alhainen vastausprosentti. Pitää kehittää uusi, toimivampi kyselypohja. Julkilausumia oli 4 Hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon pääsy on keskimääräistä parempia 2:ssa ja huonompia 1:ssä vertailuaineistossa Laatu- ja potilasturvallisuusraportti käsiteltiin hallituksessa TYKSin osuus yliopistojen ostopalveluista nousee (H) Keskeneräiset palveluketjut saatetaan valmiiksi (H) Lean-menetelmän käyttö 25 % yksiköistä (H) Siirtoviivepotilaiden osuus alle 0,3 % kuntalaskutuksesta (V) Johdon ja esimiesten käyttämät mittarit on valittu. (H) Tyksin osuus ostopalveluista nousee Keskeneräisiä palveluketjuja on saatettu vamiiksi Lean menetelmien käyttö on 27 % yksiköistä Siirtoviivepotilaita on 0,8 % kuntalaskutuksesta Johdon ja esimiesten käyttämät mittarit valittuun ja raportointi on tapahtunut suunnitelmien mukaan ja Exreport on otettu käyttöön tukemaan raportointia Henkilöstö/ Oppiminen ja uudistuminen Työterveyslaitoksen työhyvinvointi-tutkimuksessa tulokset yli osallistuvien sairaaloiden keskiarvon (H) Osaamisen kehittämissuunnitelman toteutuminen (H) Hoitoisuus/hoitaja on yksiköissä optimialueella vähintään 50%/kk (H) Tulosyksiköissä jatkuvan kehityksen keskustelut käyty 100 % (H) Kehityskeskustelut käyty 70 % (H) Työhyvinvointitutkimuks ei tehty 2016 Osaamisen kehittämissuunnitelma toteutui Hoitoisuus/hoitaja oli optimialueella 52 % Jatkuvan kehityksen keskustelut on käyty 64 % yksiköistä Kehityskeskustelu 71 % Talous Palkkamenot talousarvion palkat (V) Tilikauden tulos talousarvion tulos (V) Sairaalan tuotantoprofiilin vertaus vastaaviin keskussairaaloihin tehdään vuosittain (H) Palkkamenot toteutuivat 98,7 % talousarviosta Tilkauden tulos 1 m > budjetoitu Sairaalan tuotantoprofiilin vertaus vastaaviin keskussairaaloihin tehtiin. 17

4.1.2 Medisiininen vastuualue Medisiininen vastuualue aloitti toimintansa organisaatiomuutoksen seurauksena 1.1.2016. Medisiininen vastuualue pyrki vastaamaan väestön erikoissairaanhoidon tarpeeseen hyvällä hoidolla viivytyksettä. Medisiiniseen vastuualueeseen kuuluivat seuraavat erikoisalat: sisätaudit, kardiologia, onkologia, neurologia, keuhkosairaudet ja ihotaudit. Jokaisen erikoisalan ylilääkäri vastasi potilasprosesseista omalla erikoisalallaan. Potilasprosesseja kehittämällä pyrittiin tarjoamaan erikoissairaanhoitoa kustannustehokkaasti. Hoitamalla potilaita enemmän avohoitokäynneillä saavutettiin kustannushyötyä. Hoitosuositusten mukaan annetut, uudet kalliit lääkkeet, lisäsivät toisaalta kustannuksia. Avohoitokäyntien määrät olivat suunniteltuja suuremmat (105 % suunnitellusta). Kardiologialla tulevien lähetteiden määrässä oli nousua. Vaasan kaupungin tuottama erikoissairaanhoito väheni ja se lisäsi avohoitokäyntejä medisiinisellä vastuualueella. Vuodeosastohoidon määrä (DRG-paketit) toteutui suunnitelman mukaan (99,8 % suunnitellusta). Kustannukset hoidoista muissa laitoksissa olivat suunniteltua korkeammat (132 % suunnitellusta / n. 9,3 milj. euroa). Hoito yliopistosairaaloissa vastasi noin 2/3 osaa näistä kustannuksista (n. 6,1 milj.euroa), muissa keskussairaaloissa (n.2.3 milj. euroa) ja Pietarsaaren kaupunki (0,7 milj euroa). Kardiologialla aloitettiin uutena hoitomuotona vaikeahoitoisen eteisvärinän ablaatiohoidot jäähdytysmenetelmällä. Henkilökunnan koulutusjakson jälkeen toiminta käynnistyi maaliskuussa ja toimenpiteitä tehtiin yhteensä 18. Sydäninfarktipäivystys jatkui 24/7 periaatteella edelleenkin. Loppuvuoden aikana päivystyspotilaiden määrä oli kuitenkin jonkin verran vähentynyt Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin potilaiden poisjäännistä johtuen. Kokonaisuudessaan sydänaseman toimenpidemäärä oli vain hieman pienempi kuin edellisenä vuotena. Onkologian klinikka tarjosi VSHP alueelle onkologiset hoidot kattavasti. Toimintaa kehitettiin vastaamaan väestön tarpeita ja tarjoamaan parasta onkologista hoitoa. Sädehoito pidettiin ajan tasalla ja hoitoja tarjottiin koko Pohjanmaalle, jossa ei ole sädehoidossa kilpailua lähiympäristössä. Laadun varmistamiseen ja erinomaisten hoitotulosten julkistamiseen käytetään rekisteritutkimusta. Selkeästä työnjaosta Varsinais-Suomen Syöpäkeskuksen kanssa neuvoteltiin, mutta nämä neuvottelut jatkuvat edelleen. Neurologia: aivoinfarktin aiheuttamaa vammautumista voitiin vähentää verisuonitukoksen mekaanisella poistolla ja hoito tapahtui valikoidulla potilasjoukolla Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Neurologian klinikka oli vuonna 2016 mukana kansainvälisessä aivoinfarktin sekundaaripreventio-tutkimuksessa (NAVIGATE-ESUS). Psykologitilanteen parannuttua neurologian poliklinikalla voitiin järjestää valikoidulle potilasjoukolle neuropsykologista kuntoutusta. Ihotaudit: Videodermatoskooppi otettiin käyttöön uutena ihomuutosten tutkimusmenetelmänä. Tämä tutkimusmenetelmä vähentää tarvetta ottaa koepaloja. Medisiininen vastuualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen 2016 2016 talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja 66 705 202 72 213 395 5 508 193 8,3 Sisäiset toimintatuotot 742 300 840 617 98 317 13,2 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja -12 701 200-16 102 365-3 401 165 26,8 Sisäiset toimintakulut -54 657 297-53 551 987 1 105 310-2,0 Toimintakate 89 005 3 399 660 3 310 655 3719,6 Tulos 89 005 3 399 660 3 310 655 Vuosialennus jäsenkunnille -3 053 819 Ylijäämä/alijäämä 345 841 18

Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama 2015-2016 2015 2016 2016 tavoitteesta % % Avohoitokäynnit Sisätaudit 39 778 39 111 33 625 2 022 5,2 3,4 Kardiologia 7 508 Ihotaudit 9 423 8 200 9 362 1 162 14,2-0,6 Onkologia 27 994 29 758 30 076 318 1,1 7,4 Neurologia 3 950 3 957 4 236 279 7,1 7,2 Keuhkosairaudet 6 497 6 064 6 906 842 13,9 6,3 87 642 87 090 91 713 4 623 5,3 4,6 DRG-paketit Sisätaudit 6 011 5 953 3 404-282 -4,7-5,7 Kardiologia 2 267 Onkologia 795 771 788 17 2,2-0,9 Neurologia 1 101 1 028 1 262 234 22,8 14,6 Keuhkosairaudet 584 650 661 11 1,7 13,2 8 491 8 402 8 382-20 -0,2-1,3 Outlier-päivät Sisätaudit 3 178 3 385 2 722 200 5,9 12,8 Kardiologia 863 Onkologia 1 040 1 104 1 238 134 12,1 19,0 Neurologia 367 432 358-74 -17,1-2,5 Keuhkosairaudet 342 456 362-94 -20,6 5,8 4 927 5 377 5 543 166 3,1 12,5 Potilaskoti Yöpymiset Sisätaudit 100 49-51 -51,0 100,0 Onkologia 100 86 115 115,0 100,0 194 200 135 67,5 33,8-43,7 4.1.3 Operatiivinen vastuualue Asiakas Hyvien palvelukokonaisuuksien aikaansaamiseksi kuntoutustoiminnan rooli on keskeinen tulevaisuudessa haluttaessa SOTE-integraatiosta mahdollisimman paljon irti. Lääkinnällisen kuntoutuksen asema sairaalassa nousikin uuteen painoarvoon moniammatillisen ajattelumallin sisäänajon myötä lukuisine yhteistyöpalavereineen. Konkreettisena esimerkkinä oli palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto syksyllä (ensivaiheessa peruukki- ja fysioterapiapalvelut). Asiakastyytyväisyys oli selvityksessä korkea kuulolaitteen saaneiden joukossa, ja potilaspalaute pääsääntöisesti muutenkin positiivista. Odotusaikoja pyrittiin määrätietoisesti lyhentämään, ja minimitavoite eli hoitotakuussa pysyminen onnistui hyvin. Ainoastaan paksunsuolen tähystyksiin, lähinnä kontrolleihin, oli jonoa. Prosessit Kulunut vuosi oli monien muutosten aikaa ja uuteen organisaation malliin totuttelemista. Suurimmat kirurgiset erikoisalat (gastrokirurgia, ortopedia ja urologia) eroteltiin omiksi vastuulinjoikseen. Sydänkirurgialla oli viimeinen toimintavuosi. Avosydänleikkauksia tehtiin yhteensä 110 kpl. Syksyn aikana hiottiin yhteistyökuviot kuntoon Turun sydänklinikan kanssa tulevaa yhteistyötä silmälläpitäen. Leikkaustoimin- 19

nassa ei suuria muutoksia tapahtunut edellisvuoteen nähden, päivystysleikkauksia oli jonkin verran aiempaa vähemmän. Päiväkirurgian osuus kaikesta elektiivisestä kirurgiasta oli 62 %, mikä on valtakunnallisesti katsoen varsin korkea luku. Synnytysten määrä (1380) nousi kahdeksalla edellisvuodesta, valtaosan pohjoisen alueen synnyttäjistä valitessa Kokkolan ensisijaiseksi suunnaksi. Erilaiset synnyttäjien toiveet olivat lisääntymässä, mikä ajoin aiheutti henkilökunnalle haasteita. Tehohoitoosasto muutti keväällä omien tilojensa peruskorjauksen alta väistötiloihin, entisen päiväkirurgian pienehköihin tiloihin. Vaikka Teho ja sydänvalvonta ovat hallinnollisesti yhdistettyjä, toimivat ne fyysisesti kaukana toisistaan, mikä rajoittaa henkilökunnan joustavaa käytettävyyttä. Perusterveydenhuollon yhteispäivystys toimi viimeistä vuotta omana yksikkönä, kun 2017 alussa siirryttiin varsinaiseen yhteispäivystykseen. Valtaosa perusterveyden huollon päivystävistä lääkäreistä tuli edelleen työvoimavälityksenä, ja syksyksi jouduttiin palveluntuottaja vaihtamaan markkinaoikeuden päätöksellä, nykyisen tuottajan ollessa Attendo Oy. Kävijämäärä koko päivystyksessä oli yhteensä 54 472, joista perusterveydenhuollon potilaiden osuus oli 36397 (lisäystä 6 %). Päivystyksen läpimenoajat olivat kansallisesti hyvinkin vertailukelpoisia. Ongelmia aiheutti edelleen se, että päivystys ja perustason vuodeosastot sijaitsevat eri paikoissa, ja potilaan saaminen jatkohoitoon osoittautui usein vaikeaksi. Ostopalveluja käytettiin omana toimintana olevista aloista sydänkirurgiassa, verisuonikirurgiassa, plastiikkakirurgiassa ja tietyissä vaativissa ortopedisissä toimenpiteissä, ja loppusyksystä myös fysiatriassa. Lisäksi neurokirurgi kävi kerran kuussa kaksi päivää, joista toisena leikkasi lähinnä kaularankavaivoja. Syksyllä laadittiin TYKS:n kanssa sopimus, jonka puitteissa palvelu tuotetaan jatkossa TYKS:n neurokirurgien toimesta, ja tämä edesauttaa vähentämään potilaiden matkustelua. Ensihoidon palvelutaso pysyi hyvänä eli tavoitetasolla. Toistaiseksi rekrytointi akuuttilääketieteen erikoistuvien lääkärien virkoihin oli vaikeaa. Väestön ikääntyminen näkyi esim. silmien ikärappeuman lisääntyneenä hoitona sekä kuntoutustarpeen lisääntymisenä erilaisin apuvälinepalveluin, kuten jatkuvasti lisääntyvänä kuulolaitteiden kysyntänä. Henkilöstö Rekrytointi oli koko vuoden haasteellista tulevan toimintalaajuuden ollessa epäselvä, samalla kun oli tärkeää pitää kiinni osaavasta henkilökunnasta. Lääkäritilanne pysyi hyvänä. Uusi urologian ylilääkäri rekrytoitiin ulkopuolelta, ortopedian ylilääkäri talon sisältä. Ilahduttavasti saatiin myös vuosikausia tyhjänä ollut kuntoutusylilääkärin virka täytettyä. Toisaalta pitkäaikainen fysiatrian ylilääkäri jäi syksyllä eläkkeelle, eikä tätä virkaa syksyn aikana saatu täytettyä. Päivystysalueelle saatiin uusi akuuttilääketieteen erikoislääkäri. Verisuonikirurgian ylilääkäri jäi syksyllä pitkälle virkavapaalle, päävastuun alasta siirtyessä vt. sydänkirurgian ylilääkärille, jolla myös on verisuonikirurgian pätevyys. Etäpoliklinikoita Pietarsaaressa pidettiin kuukausittain ortopedien ja urologin toimesta. Talous Palvelujen ostot ulkopuolisista laitoksista taittuivat monen nousuvuoden jälkeen vastaten edellisvuoden tasoa. Avohoidon kysyntä kasvoi selvästi, kun toisaalta DRGpakettien määrä erityisesti kirurgiassa oli pienempi. Osin tämä on toivottua kehitystä, kun leikkaussalissa tehtyjä toimenpiteitä siirretään polikliinisiksi toimenpiteiksi. Talousarvion puitteissa pysyttiin hyvin. Vastuualueen hankinnat olivat elinkaariajatteluun perustuvaa laitekannan uusimista. Operatiivinen vastuualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen 2016 2016 talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja 79 008 818 80 455 956 1 447 138 1,8 Sisäiset toimintatuotot 1 074 800 1 595 640 520 840 48,5 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja -19 920 600-20 352 132-431 532 2,2 Sisäiset toimintakulut -60 466 489-56 025 136 4 441 353-7,3 Toimintakate -303 471 5 674 329 5 977 800 Tulos -303 471 5 674 329 5 977 800 Vuosialennus jäsenkunnille -5 097 090 Ylijäämä/alijäämä 577 239 20

Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama 2015-2016 2015 2016 2016 tavoitteesta % % Avohoitokäynnit Anestesiologia ja tehohoito 317 365 317-48 -0,1 0,0 Kirurgia 29 156 27 758 29 325 1 567 5,6 0,6 Kirurgia 2 115 Ortopedia 9 733 Urologia 5 988 Gastrokirurgia 4 852 Yleis- ja plastiikkakir. 2 960 Thorax ja verisuonikir. 3 677 Naistent. ja synnytykset 13 219 12 938 12 945 7 0,1-2,1 Silmätaudit 12 512 11 022 12 604 1 582 14,4 0,7 Korva-, nenä- ja kurkkut. 9 139 8 971 9 098 127 1,4-0,4 Suu- ja leukasairaukset 5 214 4 607 5 479 872 18,9 5,1 Fysiatria 7 982 7 955 8 482 527 6,6 6,3 77 539 73 616 78 250 4 634 6,3 0,9 DRG-paketit Kirurgia 9 040 9 588 8 421-1 167-12,2-6,8 Kirurgia 148 Ortopedia 2 834 Urologia 1 333 Gastrokirurgia 2 213 Yleis- ja plastiikkakir. 1 048 Thorax ja verisuonikir. 845 Naistent. ja synnytykset 2 288 2 100 2 200 100 4,8-3,8 Silmätaudit 1 107 1 022 1 218 196 19,2 10,0 Korva-, nenä- ja kurkkut. 959 336 909 573 170,5-5,2 Suu- ja leukasairaukset 122 33 118 85 257,6-3,3 13 516 13 079 12 866-213 -1,6-4,8 Outlier-päivät Kirurgia 1 723 2 014 1 882-132 -6,6 9,2 Kirurgia 52 Ortopedia 501 Urologia 187 Gastrokirurgia 823 Yleis- ja plastiikkakir. 111 Thorax ja verisuonikir. 208 Naistent. ja synnytykset 73 230 216-14 -6,1 195,9 Silmätaudit 3 3 9 6 200,0 200,0 Korva-, nenä- ja kurkkut. 24 37 28-9 -24,3 16,7 Suu- ja leukasairaukset 2 10 1-9 -90,0-50,0 1 825 2 294 2 136-158 -6,9 17,0 Potilaskoti Yöpymiset Naistentaudit ja synnyt. 4 4 4 4 21

4.1.4 Lasten vastuualue 1.1.2016 käynnistettiin VKS:n uuden organisaation mukainen lasten vastuualueen ensimmäinen yhteinen toimintavuosi kombinaatiolla pediatria, lastenneurologia ja lastenkirurgia (LAVA). Yhteisiä tavoitteita ja perhekeskeistä toimintaa hiottiin Naisten ja lasten palvelualueen ylihoitajan kanssa. Sovittuja säästöjä haettiin pitkin vuotta, joka vaati koko toimintakulttuurin muutoksen hyväksymistä henkilökunnalta. Päivystyspoliklinikalla toimivien lastensairaanhoitajien palveluja käytettiin enenevästi hyödyksi vaikeasti sairaiden potilaiden akuuttitilanteissa, ei pelkästään päivystyksessä, vaan lastenlääkärin pyynnöstä myös haastavissa synnytyksissä ja ruuhkahuippujen aikana osastolla. Heistä saatiin apua myös perusterveydenhuollon lapsipotilaille matalan kynnyksen konsultaatioilla. Henkilöstön liikkuva yhteiskäyttö lisääntyi näin entisestään yli totuttujen rajojen. Johtamista vahvistettiin, aloitettiin mm. LAVA johtoryhmän säännölliset kokoukset, talouden ja toiminnan seuraamiseen tuli työkalut, laaduntarkkailuun ja prosessien kehittämiseen lean ideologia. Alkuvuodesta otettiin käyttöön Effector pilottina, loppuvuodesta ohjelma jo toimi moitteettomasti. Exreportin hyöty oli vielä opetteluvaiheessa, kirjaamisen tärkeyttä korostettiin ja tuottavuuteen kiinnitettiin kaikkien huomiota. Uudet työntekijätkin perehdytettiin kustannustehokkaaseen ajatteluun, dg-kirjaamiseen ja oikean hoitotapahtuman valintaan. Mitään selkeitä toiminnan muutoksia ei vuoden aikana tehty. Erikoisalojen ylilääkäreiden kanssa päivitettiin lapsiväestön erikoissairaanhoidon tarpeet. Lastenneurologi lisäsi vastaanottoaikoja. Pediatrian puolelta annettiin erikoistuvan lääkärin resurssia aika ajoin lastenneurologialle. Järjestely toimi myös erinomaisena opetusjaksona erikoistuvien lääkäreiden runkokoulutuksessa. Lääkäriresurssi oli hyvä koko vuoden. Kaksi erikoislääkäriä palasi takaisin käytyään aikoinaan täällä runkokoulutuksen. Erikoistuvia oli jonoksi asti ja lastentautien houkuttelevuus säilyi rankoista laajan päivystyksen sairaalan kiistoista huolimatta. Kuormitus osastoilla oli ajoittain alhainen ja osa erikoislääkäreistä hakikin jatkoa taidoilleen parin viikon työjaksoilla yo-sairaalasta. Neonatologian suppea koulutus vastavalmistuneelle pediatrille aloitettiin syksystä yhteistyössä TYKS:n kanssa. Synnytyksiä oli vuoden aikana 1380, hitusen nousua edelliseen vuoteen verrattuna. VVM (vanhemmat vahvasti mukaan), perhekeskeinen hoito ja imetysmyönteisyys näkyivät työtavoissa. Sosiaalipediatrian työryhmä päivitettiin. Valmisteltiin vuoden 2017 tapahtuvaa lastenpoliklinikan muuttoa U-taloon toimintatapoja uudistamalla ja SOTE:n väistämättä tuoman kilpailutilanteen aiheuttaman menossa mukana pysymisen keinoja. Sote-kokoukset alkoivat loppuvuodesta. Niissä keskusteltiin niistä tulevaisuuden toimintamalleista, jotka tuovat arvoa lapselle ja perheelle. Varhaisen tuen ja ennakoivan avun lisäksi tarvitaan oikea-aikaista hoitoa eri sairauksiin kustannustehokkaasti. Tulevat ongelmat havaitaan usein jo varhaiskasvatuksessa. Joskus ne ovat ennakoitavissa jo vastasyntyneiden teho- ja tarkkailujaksojen aikana. Sosiaalisektorin kanssa yhteistyö ja riittävän nopea tiedonkulku vähentää päällekkäistä työtä ja tuo avun sitä tarvitsevalle nopeammin. Syrjäytyneiden nuorten määrä oli alueella kasvussa. Hoitotakuu toteutui, ostopalvelut ylittyivät loppuvuotta kohti. Hyvin pitkäaikaisia, vaikeasti sairaita erityistason potilaita oli useita. Toimintaluvut nousivat varsinkin lastenneurologialla. Hoitojaksot vähenivät. Päivystyspotilaiden määrä lisääntyi, samoin lähetteet. Koulutuksessa käytiin erinomaisesti. Alueellinen sairaanhoidon koulutustapahtuma (Vaasa, Pietarsaari, Kokkola, Seinäjoki) pidettiin syksyllä Seinäjoella. Osanottajia oli koko klinikasta. Käden taitojen opettaminen ja päivittäminen oli viikoittaista. Erikoistuvien lääkäreiden ohjaaminen ja kandien kouluttaminen hyviksi, empaattisiksi, potilasta kuunteleviksi lääkäreiksi oli yhteinen tavoite. Toimintaa kehitettiin potilaspalautteita ja Haiproja tulkiten. Loppuvuotta kohti käännettiin katseet kohti uutta U- rakennusta ja puhdasta sisäilmaa. Epävarmuutta arkeen toi huoli siitä, että LAVA:a uhkaa pirstaloituminen entistä useampaan osaan eri puolille sairaalaa ja työ ei ole nyt potilas keskiössä tavoitteen mukaista. Pikkupotilaan hoitopolku saattaa viedä usean rakennuksen ja usein myös vasta kotisairaalan kautta takaisin kotiin. U- rakennuksen tilat ovatkin väistötiloja. Yhteinen toive on, että tulevaisuudessa lapsia hoitavat erikoisalat olisivat läheisessä yhteydessä toisiinsa, jolloin synergiaetuja ja matalan tason konsultaatioita voitaisiin enenevästi hyödyntää lapsipotilas ja perhe keskiössä. 22

Lasten vastuualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen 2016 2016 talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja 15 269 173 16 701 684 1 432 511 9,4 Sisäiset toimintatuotot 163 600 169 265 5 665 3,5 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja -6 229 700-7 060 990-831 290 13,3 Sisäiset toimintakulut -9 182 028-9 671 677-489 649 5,3 Toimintakate 21 045 138 282 117 237 Tulos 21 045 138 282 117 237 Vuosialennus jäsenkunnille -124 214 Ylijäämä/alijäämä 14 068 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama 2015-2016 2015 2016 2016 tavoitteesta % % Avohoitokäynnit Lastentaudit 10 898 12 151 10 814-233 -1,9 9,4 Lastenkirurgia 1 104 Lastenneurologia 1 577 1 520 1 855 335 22,0 17,6 12 475 13 671 13 773 102 0,7 10,4 DRG-paketit Lastentaudit 1 225 1 156 1 070 318 27,5 20,3 Lastenkirurgia 404 1 225 1 156 1 474 318 27,5 20,3 Outlier-päivät Lastentaudit 1 036 854 644-176 -20,6-34,6 Lastenkirurgia 34 1 036 854 678-176 -20,6-34,6 4.1.5 Psykiatrian vastuualue Asiakas Olemme uudelleenorganisoineet hoidon niin, että jokaisella potilaalla on mahdollisuus päästä avohoitoyksikköön, joka ottaa selkeän kokonaisvastuun hoidosta. Yksiköt ovat siis potilaslähtöisiä, ei organisaatio- tai menetelmäperusteisia. Avohoito toimii yleisesti ottaen hyvin, ja sopivan kokoiset tiimit ovat erikoistuneet eri potilasryhmiin. Meillä on kahden pääpoliklinikan (mielialapoliklinikka ja psykoosipoliklinikka) lisäksi pieni tiimi psykoosipotilaiden varhaista kuntoutusta varten, yksi tiimi syömishäiriöpotilaita varten, yksi neuropsykiatrinen selvitystiimi, yksi tiimi työ- ja toimintakyvyn arviointia varten ja yksi dialektinen käyttäytymisterapiatiimi henkilöille, joilla on epävakaa persoonallisuushäiriö. Kuntoutusosaston hoitopaikkojen määrää vähennettiin vuoden alussa, mutta yksityisen yrityksen, Mikevan, toimesta perustettiin Mustasaareen hyvin resursoituja tukiasuntoja, mikä kompensoi vähennystä osittain. Odotusaika mielialapoliklinikan lääkärin vastaanotolle on lääkäripulan vuoksi ollut valitettavan pitkä. Nuorisopsykiatriassa on ollut vaikea saada riittävästi lääkäriresursseja ja sen vuoksi lääkäriaikoja on ollut saatavilla toivottua vähemmän. Osaston kuormitus on ollut syksyllä erittäin korkea. Yritämme nyt selvittää syyn ja korjata tilannetta. Lastenpsykiatriassa lääkäripalveluiden saatavuus on parantunut huomattavasti ja hoito toimii hyvin, vaikka sielläkin syntyy jonoa. Prosessit Olemme kehittäneet hoitoprosesseja aktiivisesti ennen kaikkea mielialapoliklinikalla, jossa toteutimme keväällä 23

suuren Lean-projektin. Osoittautui, että prosessi ei ollut lainkaan tarkoituksenmukainen vaan vaati paljon resursseja. Kehitimme ja otimme käyttöön uuden toimintamallin, ja sitä on seurattu ja seurataan edelleen. Selkeiden hoitoprosessien ansiosta potilaiden lähettäminen yksiköstä toiseen sujuvoituu. Vuoden lopussa aloimme käsitellä myös päivystysprosessia, joka koettiin hankalaksi. Tämä projekti jatkuu kevään ajan, ja uusi toimintamalli on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2017. Ennen vuodenvaihdetta aloimme valmistella toimintamme osa-alueen siirtämistä Vaasan kaupungille, mikä toteutui vuodenvaihteessa. Kuuden hoitajan vakanssi siirrettiin Vaasan kaupungille. Myös lastenpsykiatriassa tehtiin määrätietoisesti työtä hoitoprosessien parissa. Lastenpsykiatriassa ja erityisesti nuorisopsykiatriassa prosessit ovat vielä liian osastohoitopainotteisia. Koettiin, että jäsenkuntien lastensuojelulla ja koulutoimella on liian huonot mahdollisuudet vastata jatkohoidosta osastohoidon jälkeen. Otimme käyttöön myös uusia menetelmiä, esimerkiksi Linity-lyhytterapian henkilöille, jotka ovat yrittäneet itsemurhaa. Henkilöstö Sairaanhoitopiirin suuri panostus eli laillistettujen psykoterapeuttien kouluttaminen piirin kustannuksella johti siihen, että ennen joulua valmistui 21 kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttia. Hoitohenkilöstö on osallistunut aktiivisesti koulutuksiin, jotka kuvataan palvelualueen toimintakertomuksessa. Neuropsykiatrinen tiimi on hyötynyt suuresti kokeneen erikoislääkärin/ohjaajan Asko Wegeliuksen ohjauksesta. Erikoistuvien lääkäreiden koulutus jatkui vuoden aikana yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Lääkärit osallistuivat aktiivisesti Psykiatripäiviin ja muihin koulutuksiin. Psykologien rekrytointi on onnistunut hyvin ja kaikkiin virkoihin on ollut hakijoita. Vuoden lopussa voitiin palkata myös johtava psykologi. Lääkäreiden rekrytointi on ollut huomattavasti vaikeampaa, ja vuoden lopussa vain 7/15 aikuispsykiatrian viroista oli täytettynä, 0/3 nuorisopsykiatrian viroista ja 3/3 lastenpsykiatrian viroista. Lisäksi olemme ostaneet 2,5 3,5 erikoislääkärin henkilötyövuotta eri henkilöstönvuokrausyrityksiltä. Vuoden lopussa toteutimme yhdessä hankintayksikön kanssa lääkäreiden ostopalveluiden kilpailutuksen. Sen perusteella solmimme vuosiksi 2017-2018 puitesopimuksen joidenkin yritysten kanssa, ja ostopalveluiden määrä tulee hieman lisääntymään. Toiveena on, että tällä panostuksella työstä tehdään vetovoimaisempaa ja voimme helpottaa rekrytointia tulevaisuudessa. Talous Psykiatriassa vastuualueen toiminta liittyy lähinnä psykiatrian palvelualueen toimintaan sekä lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualueeseen. Mitä tulee lääkäreihin ja asiantuntijoihin, meillä on ollut monia täyttämättömiä virkoja ja olemme sen vuoksi olleet pakotettuja turvautumaan kalliisiin ostopalveluihin. Siihen on toki ollut varaa talousarviossa olevien monien täyttämättömien virkojen takia, mutta se ei luonnollisestikaan ole toivottavaa. Yksi tärkeimmistä tekijöistä, joilla investoinnille saadaan lisää arvoa, olisi saada lääkärit vakinaiseen virkasuhteeseen. Mitä tulee psykiatrian palvelualueeseen, olemme tiiviissä yhteistyössä ylihoitajan kanssa suunnitelleet toiminnan niin, että välttämättömät säästöt on voitu toteuttaa. Vuoden 2016 talousarvio oli 1 miljoonaa euroa edellisvuotta pienempi. Säästö saavutettiin lakkauttamalla joitakin virkoja ja vähentämällä kuntoutusosastolta seitsemän vuodenpaikkaa. Psykiatrian vastuualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen 2016 2016 talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja 26 729 694 27 029 647 299 953 1,1 Sisäiset toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja -4 577 700-4 444 242 133 458-2,9 Sisäiset toimintakulut -22 139 394-21 336 700 802 694-3,6 Toimintakate 12 600 1 248 705 1 236 105 Tulos 12 600 1 248 705 1 236 105 Vuosialennus jäsenkunnille -1 121 676 Ylijäämä/alijäämä 127 029 24

Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama 2015-2016 2015 2016 2016 tavoitteesta % % Avohoitokäynnit Psykiatria 33 729 32 955 34 766 1 811 5,5 3,1 Nuorisopsykiatria 2 855 2 700 3 192 492 18,2 11,8 Lastenpsykiatria 4 032 3 625 4 517 892 24,6 12,0 40 616 39 280 42 475 3 195 8,1 4,6 Hoitopäivät Psykiatria 18 350 16 875 16 726-149 -0,9-8,9 Nuorisopsykiatria 1 853 1 790 2 182 392 21,9 17,8 Lastenpsykiatria 1 263 1 210 1 203-7 -0,6-4,8 21 466 19 875 20 111 236 1,2-6,3 4.1.6 Vastuualue muut/yleislääketiede Nämä yksiköt ovat varsinaisten vastuualueiden ulkopuolella. Toiminta koostuu akuuttilääketieteestä ja yleislääketieteestä, ts. erikoisaloista, jotka eivät kuulu erikoissairaanhoitoon. Yleislääketieteen hoitopäiviksi rekisteröidään siirtoviivepotilaiden hoito, ts. niiden potilaiden, jotka odottavat jatkohoitopaikkaa. Heidät on sisäänkirjoitettu joko yhteispäivystyksen kautta yleislääketieteen/akuuttilääketieteen potilaina tai siirretty erikoissairaanhoidosta yleislääketieteen erikoisalalle odottamaan jatkohoitopaikkaa. Hengityshalvauspotilaat on myös siirretty vastuualueelle. Vastuualue muut/yleislääketiede Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen 2016 2016 talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja 6 426 448 8 162 057 1 735 609 27,0 Sisäiset toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja 0-237 859-237 859 Sisäiset toimintakulut -6 426 448-7 731 383-1 304 935 20,3 Toimintakate 0 192 815 192 815 Tulos 0 192 815 192 815 Vuosialennus jäsenkunnille -173 200 Ylijäämä/alijäämä 19 615 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama 2015-2016 2015 2016 2016 tavoitteesta % % Avohoitokäynnit PTH-päivystyspoliklinikka 31 549 30 900 34 169 3 269 10,6 8,3 Hengityshalvauspotilaat Hoitopäivät 1 484 1 070 1 090 20 1,9-26,5 Hoitopäivät Yleislääketiede 3 449 500 1 655 1 155 231,0-52,0 Akuuttilääketiede, yleislääket. 964 964 3 449 500 2 619 2 119 423,8-24,1 25

4.1.7 Palvelualueiden tavoitteiden seuranta Näkökulma Asiakas Prosessit Tavoite Potilas-/asiakaslähtöisyys näkyy toiminnassa ja hoitotyön johtamisessa Jokainen potilas kokee tulleensa kuulluksi ja hyvin kohdelluksi. Potilaan/asiakkaan tietoisuuden ja osallistamisen lisääminen - omaan hoitoonsa - hoitopolkujen kehittämiseen. Prosessit toteutetaan vastuualueiden kanssa sovittujen raamien mukaisesti. Hoitotyön toimintatapoja yhtenäistetään palvelualueilla. Prosessien mittarit ja tavoitetasot on määritelty hoitotyön osalta. Tietosuojakäytännöt on selkiytetty Henkilöstö/ Oppiminen ja uudistuminen Henkilökunnan työhyvinvointi varmistetaan Kehitetään henkilökunnan näyttöön perustuvan hoitotyön vaatimaa ammattitaitoa. Moniammatillinen yhteistyö Hoitajat tutustuvat muihin hoitoyksiköihin saadakseen käsityksen siitä, miten potilas kokee hoidon ja hoitotoimenpiteet. Hoitotyön johtamisen uudistaminen Talous Esh:ssa hoidettavien potilaiden hoitotyössä toteutetaan kustannusvaikuttavia hoitomenetelmiä. Palvelualueet kehittävät toimintaa tehokkaammaksi Poikkeamiin reagoidaan nopeasti Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen Toimenpide Potilas-/asiakaslähtöisyys on kuvattu ja implementoidaan. Hyvän hoidon kriteerit ohjaavat toimintaa ja niiden toteutumista seurataan. Potilas-/asiakaspalautteen seuranta ja poikkeamiin puuttuminen Vaaratapahtumailmoituk-sia (HaiPro) seurataan ja poikkeamiin puututaan. Asiakasraatia hyödynnetään laajemmin palvelujen kehittämisessä. Kokemusasiantuntijoiden osallistumisen arviointi ja mallintaminen palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin kaikilla palvelualueilla. Palvelualueiden toimintatapoja kuvataan vastuualueiden prosessien mukaisesti huomioiden laatujärjestelmän prosesseille antamat vaatimukset. Erityinen huomio prosessien rajapintoihin asiakasnäkökulmasta. Johtamisjärjestelmä jalkautetaan tulosyksikkötasolle ja seurantamenetelmiä noudatetaan. Jokaisessa tulosyksikössä käydään tietosuojakäytännöt läpi henkilöstön kanssa Näyttöön perustuvassa toiminnassa keskitytään eettisesti kestävään hoitokulttuuriin, toimintakyvyn ylläpitoon, potilaan perushoitoon sekä elintärkeiden elintoimintojen arviointiin, kirjaamiseen ja hoitotyön johtajuuteen Kirjaamisen vähimmäisvaatimuksia kehitetään ekannan mukaisesti. Yhteistyötä klinikkaopettajien kanssa kehitetään. Kliinistä harjoittelukeskuksen suunnittelua jatketaan (simulaatio). Kinestetiikkakoulutus jatkuu suunnitelman mukaisesti. Hoitotyön johtajien tehtävät ja vastuualueet käydään läpi ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet Johtamisen vuosikellon mukaiset raportoinnit toteutetaan jokaisella johtamistasolla Hoitotyön resurssit kohdennetaan oikein Palvelualueilla standardoidaan toimintatapoja Hoitohenkilökunnan talous tietoisuuden lisääminen, seurantataulun käytöllä Jokainen vastuualue kehittää toimintaa, niin, että vuoden 2017 alussa toimintakulut saadaan laskemaan vähintään 2,2 % Varahenkilöstön, määräaikaisten hoitotyöntekijöiden ja äkillisten sijaistarpeiden täyttämisen keskittämisen suunnittelu tehdään. Työvuorosuunnittelun automatisoinnin esiselvitys ja mahdolliset jatkotoimenpiteet 26

Näkökulma Asiakas Prosessit Mittarit ja tavoitetaso Tavoitteen toteuttaminen Jokainen tulosyksikkö saa vähintään 100 asiakaspalautetta vuodessa Potilastyytyväisyys > 4.0 asteikolla 1 5. Huonoa kohtelua koskevat muistutukset ja yhteydenotot potilasasiamieheen vähenevät. Asiakasraadin jäsen tai joku muu asiakas otetaan jokaisessa yksikössä mukaan toiminnan kehittämiseen Jokaisella palvelualueella toimii kokemusasiantuntija Potilaalle tapahtuneet vaaratapahtumat vähenevät. Tulosyksiköistä 46 % sai yli 100 asiakaspalautetta Potilastyytyytyväisyys 4,7 Yhteydenotot potilasasiamiehiin vähenivät. Huonoa kohtelua koskevat yhteydenotot potilasasiamiehiin lisääntyivät hieman. Yhteistyö asiakasraadin ja yksiköiden välillä on lisääntynyt Kokemusasiantuntijaa voidaan käyttää kaikilla palvelualueilla Potilaalle tapahtuvat vaaratapahtumat vähenivät edellisestä vuodesta, mutta läheltä piti tilanteita raportoitiin enemmän. Tulosyksikön prosessit löytyvät yksikön seurantataulusta Hoidon saatavuus ja läpimenoaika toteutuu pääprosessien tavoitetasojen mukaisesti Hoitotyön spesifit mittarit ja niiden tavoitetasot on määriteltynä seurantataulussa ja ne vastaavat kansallisia suosituksia. Prosessipoikkeamien määrä ja laatu ei vaaranna potilasturvallisuutta. Tulosyksiköiden prosessit löytyvät 86 % seurantatauluista Hoidon saatavuus ja läpimenoaika toteutuu tavoitetasojen mukaisesti - Hoitoa odottavat - Arviointia odottavat - Lähetteiden käsittelyajat Toteutuneet hoidot, vaatii edelleen työtä mittareiden ja tilanteen kehittämiseksi Hoitotyön mittarit löytyvät ~70 % seurantatauluista Prosessipoikkeamia on tunnistettu ja potilasturvallisuus on ajoittain vaarantunut. Poikkeamiin on pyritty puuttumaan Henkilöstö/ Oppiminen ja uudistuminen Näyttöön perustuvan hoidon vastuuhenkilöiden koulutus on aloitettu Eettiset koulutukset, keskustelut ja/tai osastotunnit vähintään kerran vuodessa/yksikkö Koulutuspäivät lisääntyvät 3 päivään/ työntekijä. Jokainen työntekijä on käyttänyt yhden koulutuspäivän toiseen yksikköön tutustumiseen asiakasnäkökulmasta Vuodeosastojen hoitohenkilöstöstä 30 % on osallistunut kinestetiikkakoulutukseen. Hoitotyön johtajien tehtävät on uudelleen määritelty Näyttöön perustuvan hoidon koulutuksen kävi vuoden aikana läpi 47 % esimiehistä ja lopuille koulutus on suunniteltu. Koulutus jatkuu keväällä. Eettiset keskustelut on käyty 100 % yksiköistä 319 kpl työntekijää piti asiakkaan silmin tutustumispäivän. Luvun todettiin olevan pienempi, mitä se todellisuudessa on ollut. Somatiikan puolen vuodeosastojen henkilöstöstä 26 % on osallistunut kinestetiikka- koulutukseen Hoitotyön johtajien tehtävät on määritelty uudestaan ja käyty kaikkien palvelualueiden osastonhoitajien kanssa yhdessä läpi. Talous Palkkamenojen toteuma ja niiden muutokset < Talousarvio Jokaisella palvelualueella on standardoitu vähintään kolme toimintatapaa Ensi /uusinta/ lopetuskäyntien suhde /yksiköissä. Toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat 100 %. Toiminta toteutuu suunnitellulla työajalla (ei jononpurkua) eikä ylityö Varahenkilöstön, määräaikaisten hoitotyöntekijöiden ja äkillisten sijaistarpeiden täyttämisen keskittämisen suunnittelu on valmis ja toimintavalmius aloittaa vuoden 2017 alussa Hoitotyöntekijöiden palkkamenojen toteuma 97,8 % talousarviosta Palvelualueilla on standardisoitu 3 toimintatapaa. Implementointityö jatkuu kaikilla alueilla. Hoitohenkilökunnan taloustietoisuuden lisääminen seurantataulun käytöllä. Löytyy 62 % seurantatauluista Ensi-/uusinta-/lopetus käyntien suhteelle asetetut tavoitteet on saavutettu palv.alueilla, käynti-määrien ylistystä on ollut kaikilla palvelualueilla. Jononpurkuja on tehty kolmella palv.alueella (Avohoito, naiset ja lapset, sairaanhoidon tuki) ja kaikilla palv.alueilla on tehty ylitöitä. HPY suunnittelu saatu kaikilla palvelualueilla tehtyä ja toiminta käynnistynyt suunnitellusti. 27

4.1.8 Akuuttihoidon palvelualue Asiakas Leikkaustoimintaa katsottiin vuoden 2016 aikana enemmän yhtenä kokonaisuutena. Tavoitellut elektiiviset leikkausmäärät saavutettiin. Päiväkirurgiaa oli 62 % elektiivisestä toiminnasta. 23h kirurgiaa kasvatettiin edellisvuodesta. Teho ja CCU:n toimintojen yhdistämistä jatkettiin. Jonotusajat sydänasemalle lyhenivät vuoden loppua kohden neljästä (4) kuukaudesta yhteen - kahteen kuukauteen (1-2). Päivystyksessä potilaskäyntejä oli yhteensä 54 472 (+ 4 %). Koko päivystyksen potilasmäärän läpivirtausajan keskiarvo oli 3 h 0 min, joka on parempi kuin kansallinen vertailuaika. Potilaspalautteet olivat palvelualueella suurimmaksi osaksi positiivisia. Palvelualueella on yksiköitä joihin oli edelleen vaikea saada palautetta nykyisillä mittareilla. Haipro ilmoitusten määrä palvelualueella laski hieman. Asiakkaan silmin päivät on koettu hyväksi kokemukseksi. Prosessit Leikkausympäristössä palveluprosessien toimivuutta mitattiin Intensium -vertailussa käytetyillä mittareilla. Päiväkirurgian käyttöaste oli yksi konsortion korkeimmista, kun taas leikkausosastolla käyttöaste oli matala. Matalaa käyttöastetta selittää osittain vapaa salikapasiteetti, jota hyödynnettiin päivystysleikkauksissa. Teho-osasto muutti väistötiloihin syyskuussa. Tilat eivät toimi optimaalisesti korkean kuormituksen aikana. Yhteensä tehon ja CCU:n hoitojaksoja oli 1342 ja hoitopäiviä 2560. Päivystyksessä AVH-potilaan hoitoketjua kehitettiin nopeammaksi sekä vuodeosastolle siirtyvän potilaan prosessia nopeutettiin. Lääkäreiden tuplatyötä vältettiin. Pulaa oli edelleen akuuttilääkäreistä. Välinehuollossa päätavoite oli anestesiaan ja täydennyksiin liittyvässä työnjaossa. Ensihoidossa akuuttilääketieteen resurssit eivät vielä mahdollistaneet päivystyksen prosessien muuttamista nykyisestä. Lean -projektia aloitettiin pienimuotoisesti leikkaussali ympäristössä. Palvelualueella oli vielä muutama yksikkö, missä Lean -projektia ei aloitettu. Henkilöstö Koko palvelualueella tehtiin suunnitelma pienemmän perusmiehityksen suhteen ja henkilökuntaa vakinaistettiin sekä siirrettiin Hoidon palvelu yksikköön. Yhteistyötä - ja henkilöstön siirtelyä eri yksiköiden välillä tehostettiin loppuvuodesta. Toimintatapoja muutettiin ja esim. päivystyksessä lähihoitajia perehdytettiin enemmän kliiniseen hoitotyöhön. Välinehuollon sijaiset vakinaistettiin loppuvuoden aikana. Suunnitelmissa on edelleen työkierrot leikkaus- ja anestesiaosaston ja päiväkirurgisen osaston välinehuoltajien kesken. Henkilöstötyytyväisyyden keskiarvo oli korkea koko palvelualueella. Talous Palvelualueella pysyttiin hyvin talousarvion puitteissa. Sijaismäärärahoissa oli ylitystä. Leikkaustoiminnassa henkilöstöresursseissa tehtiin 300.000 säästöt. Yksiköiden välillä pyrittiin tehokkaampaan yhteisiin varasto- ja laitetilauksiin. Akuuttihoidon palvelualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen 2016 2016 talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja 3 795 000 3 503 126-291 874-7,7 Sisäiset toimintatuotot 54 623 647 53 924 402-699 245-1,3 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja -35 130 137-34 494 636 635 501-1,8 Sisäiset toimintakulut -21 199 966-21 156 266 43 700-0,2 Toimintakate 2 088 544 1 776 627-311 917 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut -520 568-156 382 364 186-70,0 Poistot -1 631 136-1 620 245 10 891-0,7 Ylijäämä/alijäämä -63 160 0 63 160 28

Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama 2015-2016 2015 2016 2016 tavoitteesta % % Toimenpiteet Leikkaukset 4 735 4 700 4 475-225 -4,8-5,5 Anestesiatmp. päätmp. 1 757 1 650 1 709 59 3,6-2,7 Päiväkirurgiset leikkaukset 3 678 3 900 3 753-147 -3,8 2,0 Sydänasema 2 699 2 548 2 575 27 1,1-4,6 12 869 12 798 12 512-286 -2,2-2,8 Avohoitokäynnit ESH-päivystyspoliklinikka 7 326 7 240 7 590 350 4,8 3,6 PTH-yhteispäivystys 31 549 30 900 34 169 3 269 10,6 8,3 Preoperatiivinen poliklinikka 2 323 2 025 2 246 221 10,9-3,3 41 198 40 165 44 005 3 840 9,6 6,8 Sisäänotto osastolle ESH-päivystyspoliklinikka 10 681 10 500 10 206-294 -2,8-4,4 Preoperatiivinen poliklinikka 1 1 10 681 10 500 10 207-293 -2,8-4,4 Hoitopäivät Tehohoito ja CCU 2 555 2 300 2 555 255 11,1 0,0 4.1.9 Avohoidon palvelualue Avohoidon palvelualue aloitti toimintansa 2016. Palvelualueeseen kuuluu polikliinistä toimintaa sekä päiväosasto-, operatiivista ja kuntouttavaa toimintaa sekä dialyysi ja sädehoito. Asiakas Hoitotyötä kehitettiin jatkuvasti näyttöön perustuvien hoitomenetelmien mukaisesti. Avohoidon palvelualueella asiakkaalle tarjottiin laadukasta hoitoa. Asiakas ja hänen omaisensa osallistettiin hoitoon, joka tukee asiakkaan terveysvoimavaroja ja terveyden myönteistä kehittymistä hoidossa, kuntoutuksessa ja sosiaalityössä. Moniammatillisia, kaksikielisiä tiedotuspäiviä järjestettiin mm. onkologisille, neurologisille ja sydänpotilaille. Euromelanooma-päivänä ihotautien poliklinikalla pidettiin avoimien ovien päivä, jolloin potilaat saivat tietoa ja lääkärit tekivät ilmaisia luomitarkastuksia. Kävijät arvostivat tapahtumaa kovasti. Potilaspalautteita seurattiin jatkuvasti ja HaiProilmoitukset käsiteltiin järjestelmällisesti jatkuvan parannustyön kehittämiseksi. Dialyysihoidon tarpeessa olevien potilaiden määrä lisääntyi. Vaasan dialyysiyksikön aukioloaikoja jatkettiin ti-to-la ja Kristiinankaupungin dialyysiyksikön iltavastaanotto aloitettiin ma-ke-pe. Prosessit Useita Lean-menetelmään perustuvia kehitysprosesseja aloitettiin ja tarkoituksena oli parantaa asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa sekä potilasturvallisuutta, työnjakoa ja työviihtyvyyttä. Kuntouttavia prosesseja toteutettiin sekä yksittäisille asiakkaille että erilaisille asiakasryhmille. Sairaanhoitopiiri otti käyttöön palvelusetelit fysio-, toiminta- ja lymfaterapian sekä peruukkien ostopalveluissa. Kuntoutussuunnitelmien tarve oli nostettu esiin, ja neurologia toimi siinä asiassa pilottiyksikkönä. 29

Hoitodokumentoinnin järjestelmällinen parantaminen jatkui palvelualueen kaikissa yksiköissä. Standardisointeja tehtiin sekä yksiköissä että niiden välillä riskien minimoimiseksi ja päivittäisten rutiinien ja prosessien sujuvoittamiseksi. Tyksin erva-linjauksia otettiin yhä enemmän käyttöön potilashoidon yhteisten hoitolinjojen yhtenäistämiseksi. Hoitotakuuvaatimukset pystyttiin toteuttamaan lukuun ottamatta kardiologiaa. Kehitysprojekti vastaanottohoitajan työtehtävistä jatkui. Henkilöstö Palvelualue sai uuden ylihoitajan, kun entinen ylihoitaja jäi eläkkeelle. Kehityskeskusteluita ja ryhmäkeskusteluita käytiin organisaation tavoitteiden mukaisesti. Henkilöstö osallistui vuoden aikana budjetoitua vähemmän ulkoiseen täydennyskoulutukseen, mutta sisäiseen koulutukseen osallistuttiin aktiivisemmin. Henkilöstö osallistui näyttöön perustuvaan koulutukseen sekä sisäisiin Leankoulutuspäiviin, jotta organisaation ns. Lean-agenttien kanssa saataisiin luotua verkosto. Kaikissa yksiköissä käytiin eettisiä keskusteluita. Joissakin ammattiryhmissä oli vaikea saada pätevää, erityisosaamista omaavaa henkilöstöä ja ostopalvelut olivat siksi välttämättömiä. Ihotautien poliklinikka osallistui Pohjanmaan sosiaali- ja terveystieteiden päiville posterilla Phototherapy treatment and patient perceptions of quality of life. Eri yksiköiden hoitotiimit tekivät opintokäyntejä Tyks-erva-alueen yhteistyökumppaneiden luona. Haavahoitajien tarve organisaatiossa oli kova, ja niinpä sairaanhoitajia eri poliklinikoilta aloitti erikoistumiskoulutuksen haavanhoitoon organisaation tuella. Sädehoitoyksikkö ja onkologian poliklinikka saivat laatupalkinnon moniammatillisesta määrätietoisesta parannustyöstä, joka käynnistettiin Lean-menetelmän avulla. Talous Avohoitokäyntien määrä jatkoi kasvuaan, mutta myös päiväosastoilla annettu hoito lisääntyi vuoden aikana. Kuntalaskutettujen potilaskäyntien määrä ylittyi suunnitellusta. Palvelualueen henkilöstökulut toteutuivat talousarviokehysten mukaisesti, mutta hoitotarvikkeiden kulut kasvoivat ja ylittivät talousarvion. Lisätyötä jononpurussa tehtiin kardiologiassa, onkologiassa, gastroenterologiassa ja neurologiassa. Sisätautipoliklinikan toiminta Kristiinankaupungissa päättyi vuoden aikana lääkärin jäädessä eläkkeelle. Avohoidon palvelualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen 2016 2016 talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja 2 662 400 3 202 942 540 542 20,3 Sisäiset toimintatuotot 30 983 697 29 756 245-1 227 452-4,0 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja -14 054 125-14 409 305-355 180 2,5 Sisäiset toimintakulut -16 911 364-17 189 240-277 876 1,6 Toimintakate 2 680 608 1 360 643-1 319 966 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut -1 036 918-112 779 924 139-89,1 Poistot -1 268 033-1 247 864 20 169-1,6 Ylijäämä/alijäämä 375 657 0-375 657 30

Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama 2015-2016 2015 2016 2016 tavoitteesta % % Toimenpiteet Silmäpäiväkirurgia 1 080 840 1 191 351 41,8 10,3 Avohoitokäynnit Kipupoliklinikka 315 365 317-48 -13,2 0,6 Sisätautien poliklinikka 30 392 29 730 31 227 1 497 5,0 2,7 Dialyysiosasto 6 267 6 190 6 540 350 5,7 4,4 Kirurgian poliklinikka 22 701 22 390 24 110 1 720 7,7 6,2 Silmäpoliklinikka 12 508 11 015 12 595 1 580 14,3 0,7 Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl 8 897 8 955 8 931-24 -0,3 0,4 Suu- ja leukasairauksien yksikkö 5 197 4 600 5 462 862 18,7 5,1 Ihotautien poliklinikka 9 423 8 200 9 362 1 162 14,2-0,6 Onkologian poliklinikka 11 211 11 130 12 744 1 614 14,5 13,7 Neurologian poliklinikka 3 791 3 850 4 133 283 7,4 9,0 Keuhkopoliklinikka 6 489 6 060 6 900 840 13,9 6,3 Fysiatrian osasto 4 357 4 430 4 514 84 1,9 3,6 Lääkinnällinen kuntoutus 2 937 2 840 2 959 119 4,2 0,7 Tikoteekki ja apuvälinepalvelut 688 685 1 009 324 47,3 46,7 Sädehoito-osasto 16 739 18 600 17 304-1 296-7,0 3,4 141 912 139 040 148 107 9 067 6,5 4,4 Sisäänotto osastolle Kipupoliklinikka 1 1 0-1 -100,0-100,0 Sisätautien poliklinikka 125 73 100 27 37,0-20,0 Dialyysiosasto 19 5 18 13 260,0-5,3 Kirurgian poliklinikka 63 64 67 3 4,7 6,3 Silmäpoliklinikka 6 3 5 2 66,7-16,7 Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl 50 41 53 12 29,3 6,0 Suu- ja leukasairauksien yksikkö 4 3 3 0 0,0-25,0 Ihotautien poliklinikka 7 7 4-3 -42,9-42,9 Onkologian poliklinikka 110 96 94-2 -2,1-14,5 Neurologian poliklinikka 4 4 6 2 50,0 50,0 Keuhkopoliklinikka 9 4 17 13 325,0 88,9 Sädehoito-osasto 29 5 15 10 200,0-48,3 427 306 382 76 24,8-10,5 Hoitopäivät Hengityshalvauspotilaat 1 484 1 070 1 090 20 1,9-26,5 4.1.10 Vuodeosastohoidon palvelualue Asiakas Toimintakauden aikana palvelualueen asiakkaille annettiin hyvää ja laadukasta hoitoa. Potilaspalautetta kerättiin lähes kaikissa palvelualueen yksiköissä aktiivisemmin kuin aikaisempina vuosina ja asiakkaiden palaute oli hyvää. Asiakaslähtöisyyttä pyrittiin parantamaan ja hoidon laadussa tavoiteltiin asiakkaan parhaaksi kokemaa hoitoa huomioiden myös omaiset. Lisäksi osastolla A3 tehtiin yhteistyössä asiakasraadin kanssa kotiutuksen tarkistuslista. 31

Prosessit Toimintakauden aikana pyrittiin kehittämään hoitotyön kirjaamista ja tässä myös onnistuttiin yksiköihin annetun koulutuksen myötä. Palvelualueen yksiköt tekivät yhteistyötä ja yksiköt tulivat myös tutuimmiksi keskenään organisaatiomuutoksen myötä kuin aikaisemmin. Asiakkaan hoitotyön prosessi toteutui yksiköissä pääsääntöisesti hyvin ja moniammatillisesti. Hoitojaksot lyhenivät ja asiakkaat pääsivät kotiin tai siirtyivät jatkohoitoon nopeammin kuin aikaisemmin riippuen sairaudesta. Asiakkaan toimintakykyä ylläpitävää toimintaa pyrittiin kehittämään sekä kinestetiikkaa jalkautettiin aktiivisesti osaksi toimintaa. Yhteistyö vastuualueiden (operatiivinen ja medisiininen) lääkäreiden kanssa oli hyvällä tasolla ja palvelualue pystyi vastaamaan vastuualueiden tarpeisiin. Asiakkaan kotiutusta/siirtymistä toiseen hoitolaitokseen on kuitenkin vielä kehitettävä ja saatava mm. tiedonkulku jatkohoitoon paremmaksi. Klinikkavalmiiden potilaiden määrä väheni merkittävästi. Toimintakauden aikana vähennettiin 10 vuodeosastopaikkaa marraskuussa. Henkilöstö Palvelualueen henkilöstön sairauspoissaolopäivät vähenivät vuoteen 2015 verrattuna toimintakauden aikana. Henkilöstön osaamista täydennettiin ja syvennettiin sairaalamme sisäisillä koulutuksilla ja henkilöstö käytti pääsääntöisesti 1,5-3 koulutuspäivää. Palvelualueelta siirrettiin henkilökuntaa 1.1.2017 toimintansa aloittavaan hoidon palveluyksikköön yhteensä 14 vakanssia. Palvelualueen henkilöstö oli motivoitunutta ja viihtyi työssään. Tulevaisuuden suunnitelmat (sote) kuitenkin loivat epävarmuutta ja huolta töiden jatkumisen suhteen henkilöstön keskuudessa. Talous Palvelualueen budjetti piti. Yksiköt noudattivat tiukkaa budjettikuria. Henkilöstökulut eivät ylittyneet ja esimerkiksi kaikkiin sairauspoissaoloihin ei otettu sijaista. Hoitoyöhön ja sen toteuttamiseen liittyvien tarvikkeiden budjetti ylittyi, lisäksi laboratoriotutkimusten- ja lääkehoidon kustannukset ylittyivät. Lääkehoidon kustannukset ylittyivät siitä huolimatta, että kalliit lääkkeet budjetoitiin vastuualueelle. Toimintakauden aikana otettiin yksiköiden budjettiin kuuluvia uusia lääkkeitä käyttöön. Vuodeosastohoidon palvelualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen 2016 2016 talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja 2 330 100 2 543 954 213 854 9,2 Sisäiset toimintatuotot 26 678 397 25 137 353-1 541 044-5,8 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja -13 372 588-13 344 463 28 125-0,2 Sisäiset toimintakulut -14 271 454-13 755 149 516 305-3,6 Toimintakate 1 364 455 581 695-782 760 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut -1 047 891-77 902 969 989-92,6 Poistot -505 190-503 793 1 397-0,3 Ylijäämä/alijäämä -188 626 0 188 626 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama 2015-2016 2015 2016 2016 tavoitteesta % % Hoitopäivät Sisätautien ja keuhkosairauksien os. 6 726 6 400 5 904-496 -7,8-12,2 Sydänosasto 6 376 6 600 6 186-414 -6,3-3,0 Päivystysosasto 5 828 5 750 5 798 48 0,8-0,5 Kirurgia, vuodeosasto T3 7 573 7 300 7 344 44 0,6-3,0 Kirurgia, vuodeosasto T2 7 125 6 500 7 081 581 8,9-0,6 Kirurgia, vuodeosasto A3 5 676 5 140 5 238 98 1,9-7,7 Onkologia, vuodeosasto 4 491 4 860 4 734-126 -2,6 5,4 Sisätautien ja neurologian osasto 6 867 6 500 6 496-4 -0,1-5,4 50 662 49 050 48 781-269 -0,5-3,7 32

4.1.11 Naisten ja lasten palvelualue Asiakas Toiminta-ajatuksena palvelualueella on perhekeskeisyys, vauvamyönteisyys, potilasturvallisuus ja monikulttuurisuus. Asiakaspalautteiden määrä oli runsaassa kasvussa. Palautteiden perusteella palveluihin oltiin yleisesti tyytyväisiä. Hoitotakuussa pysyttiin koko palvelualueella. Asiakaslähtöisyystyöryhmän edustaja palvelualueelta valittiin. Sairaala 2025 suunnitelmaa pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman paljon, mm. oikean hoitopaikan valinta, vähemmän sairaalassaoloa, omatoimisuuden ja kuntoutuksen tukemista. Prosessit Pääprosessit alaprosesseineen ovat melko hyvin vakiintuneet. Prosesseja leanattiin kaikissa yksiköissä. Lasten alueella mm. lapsipotilaan diabeteshoitoprosessi valmistui ja syömishäiriölapsen prosessi on lähes valmis. Päivystyksellinen toiminta on potilasryhmiltään lasten alueen suurin prosessi. Lastenneurologia työsti yhdessä lastenpsykiatrian kanssa ADHD -lapsen palveluketjua, joka valmistuu vuoden 2017 aikana. Naisten alueella hoitopuolen henkilöstöresurssien käytössä tapahtunut muutos toi joustoa prosessien toteuttamiseen. Lysy- ja polikliinisten synnytysten määrän kasvattaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä lastenlääkäreiden kanssa. HaiPro-ilmoitusten määrä laski. Läheltä piti -tapausten määrä oli suurempi kuin tapahtui potilaalle -määrä. Poliklinikoiden hoitoisuusluokitus oli tauolla keväästä lähtien. Mittaria pyritään kehittämään FCG:n toimesta. Lasten poliklinikalla ja lasten neurologian poliklinikalla tehtiin mitoitus, jossa tuli esiin, että suurin osa hoitajien työajasta kuluu ns. välilliseen työhön. Yksiköt osallistuivat auditointeihin tarpeen mukaan. Vanhempainraatitoiminnan suunnittelu käynnistettiin loppuvuodesta. Lastenpoliklinikan tuleva muutto U-rakennukseen vaati vuoden aikana paljon suunnittelua. Henkilöstö Sujuvaan työnkiertoon, osaamisen laajentamiseen ja resursointiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Täydennyskoulutuksiin osallistuttiin aktiivisesti, mm. elvytyskoulutuksiin. Tietyissä yksiköissä runsaat poissaolot ja uusien sijaisten määrä vaikeuttivat täydennyskoulutuksiin pääsyä. Esimiehet osallistuivat näyttöön perustuvaan ja Lean -koulutuksiin. Yhteistyö eri yksiköiden välillä tiivistyi. Alueellinen yhteistyö neuvoloiden kanssa ja vauvamyönteisyystyöryhmässä oli aktiivista. Satakunnan sairaanhoitopiiristä käytiin tutustumassa Vaasan keskussairaalan vauvamyönteisyystoimintaan. Hoitohenkilökunnan tutustuminen toiseen yksikköön toteutettiin vuoden aikana lähes täysin. Kehityskeskustelut ja ryhmäkeskustelut pidettiin hyvin koko palvelualueella. Henkilöstörakennetta korjattiin loppuvuoden aikana, useita määräaikaisia palvelualueella pitkään toimineita sijaisia vakinaistettiin Hoidon palveluyksikköön. Henkilöstömuutoksia oli muutenkin jonkin verran palvelualueella, mikä aiheutti reagointia muutoksiin. Sisäilmaongelmat lisääntyivät lasten poliklinikalla ja lasten neurologian poliklinikalla. Talous Talouden näkökulmasta mentiin parempaan suuntaan loppuvuotta kohden. Hyvällä suunnittelulla, henkilökunnan motivoinnilla ja joustavuudella, ajoittain vajaalla miehityksellä sekä osastojen välisellä yhteistyöllä palkkabudjetti pysyi hallinnassa. Henkilökuntaa pidettiin ajan tasalla taloudesta kertomalla osastotunneilla kuukausittain budjettitilanteesta. Ymmärrystä vastuun ottamisesta kunkin omassa toiminnassa pyrittiin lisäämään mm. hoitotarvikkeiden käytössä ja tilaamisessa. Lääkemenot kasvoivat voimakkaasti vuoden aikana ja lääkebudjetti ylitettiin. Tämä johtui yhdestä yksittäisestä lapsipotilaasta, joka sai erittäin kallista lääkettä. Kesken budjettikauden otettiin käyttöön verensokerimittaukseen kehitetty uusi skannausmittari ja kanyylit, mikä verotti hoitotarvikebudjettia. Naistentautien poliklinikalla aloitettiin uutta toimintaa, jota ei etukäteen huomioitu budjetissa. Tältä osin budjetti ylittyi. Lähetteiden ja käyntien määrät kasvoivat lasten palvelualueella, naisten palvelualueella lähetteiden ja käyntien määrät olivat samaa luokkaa kuin vuonna 2015. 33

Naisten ja lasten palvelualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen 2016 2016 tavoitteesta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja 862 700 1 067 667 204 967 23,8 Sisäiset toimintatuotot 15 727 864 14 907 783-820 081-5,2 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja -7 216 625-7 218 769-2 144 0,0 Sisäiset toimintakulut -8 603 611-8 433 872 169 739-2,0 Toimintakate 770 328 322 809-447 519 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut -490 139-50 102 440 037-89,8 Poistot -302 134-272 708 29 426-9,7 Ylijäämä/alijäämä -21 945 0 21 945 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama 2015-2016 2015 2016 2016 tavoitteesta % % Toimenpiteet Synnytykset 1 372 1 400 1 380-20 -1,4 0,6 Avohoitokäynnit Naistentautien poliklinikka 5 262 5 170 5 285 115 2,2 0,4 Äitiyspoliklinikka 6 704 6 680 6 451-229 -3,4-3,8 Lastenpoliklinikka 11 482 11 630 11 159-471 -4,0-2,8 Lastenneurologian yksikkö 1 577 1 520 1 855 335 22,0 17,6 Synnytyssali 1 072 1 080 1 043-37 -3,4-2,7 26 097 26 080 25 793-287 -1,1-1,2 Sisäänotto osastolle Naistentautien poliklinikka 186 163 180 17 10,4-3,2 Äitiyspoliklinikka 8 9 5-4 -44,4-37,5 Lastenpoliklinikka 183 237 24-213 -89,9-86,9 Synnytyssali 12 0 16 16 33,3 389 409 225-184 -45,0-42,2 Hoitopäivät Synnytykset ja naistentaudit 5 415 5 500 5 308-192 -3,5-2,0 Lastentaudit, vuodeosasto 4 426 4 350 3 735-615 -14,1-15,6 9 841 9 850 9 043-807 -8,2-8,1 34

4.1.12 Psykiatrian palvelualue Asiakas Psykiatrian yksikön järjestämästä koulutuksesta valmistuivat helmikuussa mielenterveys - ja päihdepalveluiden kokemusasiantuntijat (15 ruotsinkielistä ja 15 suomenkielistä). Kokemusasiantuntijat osallistuivat loppuvuoden aikana palvelualueella yksikköjen osastotunneille, teema-/koulutuspäiviin ja kehittämiskokouksiin. Vertaistukena potilaille he osallistuivat suunnitellusti tiettyihin polikliinisiin potilas ja omaisryhmiin. Asiakaspalautteita kerättiin sekä jatkuvana että tehostetuilla palaute-viikoilla. Saatu palaute oli myönteistä (ka 4.2) myös kehittämisehdotuksia esitettiin. Yksikköä hoito-paikkana suositteli 92 % kysymykseen vastanneista. Osastojen hoitoympäristöä kehitettiin yhteis-työssä asiakkaan kanssa ottamalla käyttöön Safewards- toimintamalli ja siihen liittyvä EssenCess - kysely potilaille ja hoitajille. Prosessit Lastenpsykiatrian, mielialapoliklinikan ja päivystys/akuuttipsykiatrian poliklinikan prosessien kehittämisessä hyödynnettiin Lean menetelmää. Vaasan kaupungin kanssa valmisteltiin mielialapoliklinikan ja psykoosipoliklinikan osatoimintojen ja niiden mukana 6 hoitajan siirtyminen Vaasan kaupungille. Lasten ja nuorisopsykiatrian linjoissa hoitoprosessit painottuivat tavoitteiden vastaisesti akuutteihin osastohoitoihin ja syyskauden nuorisopsykiatrian osasto toimi ylipaikoilla. Peruskuntien lastensuojelun ja koulutoimen valmius/resurssit jatkohoitojen järjestämiseksi pidensivät lasten ja nuorten osastohoitoja. Kuntoutuspsykiatrian ja psykogeriatrian siirtoviivepäivät lähes kaksinkertaistuivat. Moniammatillisten hoitosuunnitelmien tekemiseen ja hoitotyön kirjaamiseen panostettiin yhdenmukaistamalla arviointi ja kirjaamiskäytäntöjä ja tehostamalla PsykRai -arviointeja. Potilaan hoitoon pääsyyn, hoidon jatkuvuuteen ja tiedon kulkuun yksiköiden ja organisaatioiden välillä haettiin tehokkaampia toimintamalleja saatujen Haipro ilmoitusten ja asiakaspalautteiden pohjalta. Palvelualueella toteutettiin ja otettiin käyttöön uusia näyttöön perustuvia hoitomenetelmiä, esim. Linity lyhytterapia itsemurhaa yrittäneiden potilaiden hoidossa. Ryhmien käyttö avohoidossa lisääntyi. Henkilöstö Kognitiivisen käyttäytymisterapian 4 vuotta kestänyt koulutus päättyi joulukuussa ja 21 psykoterapeuttia valmistui. Näyttöön perustuvan hoitotyön koulutukseen ja Asiakkaan silmin tutustumispäivään sekä muihin sisäisiin ja ulkoisiin koulutuksiin (Linity, ART yms.) henkilökunta osallistui yksikkönsä osaamistarpeen ja resurssien sallimissa puitteissa. Esimiestyötä tuettiin osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien työnohjauksissa. Potilastyöhön työnohjaukset toteutuivat lähinnä ryhmätyönohjauksina. Henkilökunta työskenteli tavoitteiden mukaisesti yhä enemmän yli omien yksikkörajojen suunnitellusti ja siirtyi nopeallakin aikataululla tarpeen mukaan toiseen yksikköön korvaamaan äkillisiä poissaoloja ja auttamaan ylikuormitus- ja vierihoitotilanteissa. Tukipalvelujen säästöt (toimisto, tekniikka, laitoshuolto, ravintohuolto, laitospalvelu) monimutkaistivat potilaan hoitoprosessia ja erityisesti tarpeelliseksi todettiin osastosihteerin toimi jokaiselle osastolle. Hoitotyön asiantuntijan eläköityessä jouduttiin luopumaan tästä psykiatrisen hoitotyön kehittämiseen ja koordinointiin tarkoitetusta toimesta. Talous Palvelualue toteutti talousarvioon suunnitellun 1 miljoonan säästön lakkauttamalla vuoden alusta 10.75 hoitohenkilökunnan tointa ja vähentämällä kuntoutusosastopaikkoja 7:llä. Samalla vähennettiin kehittämiseen varattua määrärahaa. Osastohoito väheni ja avohoitokäynnit lisääntyivät asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Siirtoviive hoitopäivät lisääntyivät. Palvelualueen käyttömenoja henkilöstöbudjetissa pysyttiin. Yllättävät pitkät poissaolot, korkea potilaskuormitus ja hoitoisuus syysjoulukuulla aiheutti poikkeuksellisen keikka työvoiman tarpeen nuorisopsykiatrian osastolla. 35

Psykiatrian palvelualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen 2016 2016 talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja 692 506 747 067 54 561 7,9 Sisäiset toimintatuotot 24 732 101 23 658 631-1 073 470-4,3 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja -12 165 254-11 548 140 617 114-5,1 Sisäiset toimintakulut -12 374 711-12 747 748-373 037 3,0 Toimintakate 884 642 109 810-774 833 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut -790 445-51 281 739 164-93,5 Poistot -99 025-94 194 4 831-4,9 Ylijäämä/alijäämä -4 828-35 665-30 837 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama 2015-2016 2015 2016 2016 tavoitteesta % % Avohoitokäynnit Mielialapoliklinikka 15 922 17 504 17 540 36 0,2 10,2 Psykoosipoliklinikka 11 894 10 770 12 072 1 302 12,1 1,5 Psykogeriatrian poliklinikka 848 893 949 56 6,3 11,9 Akuuttipsykiatrian poliklinikka 4 720 3 780 4 205 425 11,2-10,9 Lastenpsykiatrinen poliklinikka 4 032 3 625 4 517 892 24,6 12,0 Nuorisopsykiatrian poliklinikka 2 855 2 700 3 192 492 18,2 11,8 Tukitoiminnot 343 40 614 39 272 42 475 3 203 8,2 4,6 Hoitopäivät Kuntoutuskoti 305 Akuuttipsykiatria, osasto 2 4 377 4 485 4 466-19 -0,4 2,0 Akuuttipsykiatria, osasto 1 4 042 4 160 3 920-240 -5,8-3,0 Psykiatrian hoito - ja kuntoutusos. 5 6 709 5 340 5 060-280 -5,2-24,6 Akuutti psykogeriatria, osasto 4 2 917 2 890 3 280 390 13,5 12,4 Lastenpsykiatrian osasto 1 263 1 210 1 203-7 -0,6-4,8 Nuorisopsykiatrian osasto 1 853 1 790 2 182 392 21,9 17,8 21 466 19 875 20 111 236 1,2-6,3 4.1.13 Sairaanhoidon tuen palvelualue Organisaatiomuutoksen myötä Lääketieteelliset palvelut jaettiin Diagnostiikkakeskukseen ja Sairaanhoidon tuen palvelualueeseen. Sairaanhoidon tuen palvelualueeseen kuului vuonna 2016 osastonsihteeripalvelut, sairaalaapteekki, resurssiyksikkö, palvelupiste, potilaskuljettajat, potilasasiakirja-arkisto, hygieniahoitajat ja ravitsemusterapeutit. Resurssiyksikön toimintaa korvaamaan aloitettiin keväällä 2016 Hoidon palveluyksikön suunnittelu. Uusi yksikkö aloittaa virallisesti toimintansa vuoden 2017 alussa. Asiakas Suuri osa sairaanhoidon tuen palvelualueen asiakkaista oli erilaisten palvelujen tilaaja-asiakkaita. Asiakaspalautetta oli haasteellista saada ja syksyn aikana alettiin suunnitella asiakaspalautekyselyä organisaation sisäisille asiakkaille. Palveluja pystyttiin tuottamaan hyvin ja kyet- 36

tiin vastaamaan kysyntään. Yksiköiden välinen yhteistyö ja rajapintatyöskentely tiivistyivät ja yhteistyötä kehitettiin, mm. ravitsemusterapeuttien konsultaatiot oli helpommin saatavilla, kun ei vaadittu lääkärinlähetteitä. Toimintatapoja muutettiin asiakasystävälliseen suuntaan. Prosessit Prosesseja kehitettiin kaikissa yksiköissä. Arkistointia tehostettiin palvelujen ja prosessien näkökulmasta, mm. uusi tietosuojaohje implementoitiin ja lokivalvontaprosessi uudistettiin. Sairaala-apteekissa otettiin syksyllä käyttöön käsipäätekeräilytekniikka. Apteekin kehittämistoiminta liittyi uudisrakennuksen toiminnan suunnitteluun. Osastonsihteeripalveluissa aloitettiin laskutuksen kehittämisen suunnittelu. Kirjoituskeskus vahvistui ja luottamus sen toimintaan kasvoi. Kääntäjien työ moninkertaistui vuoden puolivälissä, mikä johti käännösjonojen muodostumiseen. Osastonsihteeripalvelut auditoitiin ulkoisessa laaduntunnustusauditoinnissa. Sähköinen resurssihenkilöiden varausjärjestelmä otettiin käyttöön. Koordinoivien sairaanhoitajien toiminta vakiintui ja sen laajentamista suunniteltiin. Rekrytointi oli aktiivista ja jatkuvaa. Hoidon palveluyksikön suunnittelu valmistui ja toimintakäsikirja liitteineen jaettiin kliinisiin työyksiköihin. Tehokas influenssarokotekampanja tuotti tulosta. Uusi hygieniatyöryhmä aloitti toimintansa syksyllä. Sairaalahygienia osallistui keväällä VKSn laatuauditointiin. Asiantuntijoiden tekemä ohjaaminen ja kouluttaminen oli aktiivista ja tarpeenmukaista. Potilaskuljetuksiin liittyen kartoitettiin kuljetusvarausjärjestelmien vaihtoehtoja. Henkilöstö Henkilöstömuutoksia oli molemmissa asiantuntijaryhmissä ja potilasasiakirja-arkistossa. Potilasasiakirjaarkiston esimies vaihtui toukokuussa, hän toimii samalla tietosuojavastaavana. Henkilöstörakennetta muutettiin vuoden lopulla, jolloin useita määräaikaisia sijaisia vakinaistettiin tulevaan hoidon palveluyksikköön, osastonsihteeripalveluihin ja sairaala-apteekkiin. Omaan toimintaan kiinteästi liittyviin täydennyskoulutuksiin päästiin kokonaisuutena hyvin. Koulutusaktiivisuus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna. Ryhmäkeskustelut toteutuivat jokaisessa yksikössä ja myös kehityskeskusteluja pidettiin. Talous Talouden näkökulmasta pysyttiin budjetin raameissa. Potilasasiakirja-arkisto sai oman vastuuyksikön kesken budjettikautta. Apteekin lääkemyynti kasvoi entisestään. Apteekin osalta päätettiin, kilpailutettiin ja tehtiin laitehankinnat U-rakennuksen uusiin tiloihin. Palvelupisteen etukäteisvarausten määrä kasvoi voimakkaasti kuluneen vuoden aikana. Osastonsihteeripalveluissa kirjoitettiin yhteensä noin 215 000 tekstiä, joka tarkoittaa noin 670 000 minuuttia purettua sanelua. Sairaanhoidon tuen palvelualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen 2016 2016 talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja 1 301 800 1 199 901-101 899-7,8 Sisäiset toimintatuotot 12 617 512 12 655 584 38 072 0,3 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja -11 976 692-11 780 121 196 571-1,6 Sisäiset toimintakulut -1 890 676-1 987 311-96 635 5,1 Toimintakate 51 944 88 053 36 109 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut -11 634-20 495-8 861 76,2 Poistot -69 453-67 558 1 895-2,7 Ylijäämä/alijäämä -29 143 0 29 143 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama 2015-2016 2015 2016 2016 tavoitteesta % % Apteekkitoimitukset 120 947 126 000 115 810-10 190-8,1-4,2 37

4.1.14 Diagnostiikkakeskus Asiakas Toiminnan lähtökohtana on asiakas ja kaikkien yksiköiden tarkoituksena on tuottaa asiakkaalle ja häntä hoitavalle yksikölle oikea-aikaiset ja tarkoituksenmukaiset tutkimukset ja palvelut. Tämän palvelun takaamiseksi tarvitaan pyytävien yksiköiden kanssa toimivaa yhteistyötä, jota tarpeen mukaan on kehitetty asiakaskeskeisesti. Tutkimusjonot vaihtelevat ja erityisesti vajaamiehitys vaikeuttaa tutkimusten saatavuutta pienissä lääkäriyksiköissä, kliinisessä neurofysiologiassa sekä kliinisessä fysiologiassa ja isotoopeissa. Pääsääntöisesti on tutkimukset pystytty tarjoamaan hoitotakuun puitteissa. Asiakastyytyväisyyttä samoin kuin tutkimusjonoja seurataan säännöllisesti. Prosessit Prosessien kehittäminen tapahtuu asiakaslähtöisesti. Yksiköiden sähköisiä järjestelmiä ja laiteohjelmia päivitettiin paremman ja nopeamman palvelun tuottamiseksi kliinisessä laboratoriossa, röntgenissä ja patologiassa ja päivityksiä jatketaan edelleen. Työtä alueellisten, yhtenäisten tutkimus- ja toimintakäytäntöjen luomiseksi jatkettiin, myös erva- ja valtakuntatasoisesti. Yksiköissä on käyty prosesseja läpi LEAN lähtöisesti toiminnan ja yhteistyön parantamiseksi. Röntgen oli mukana SHGS laaduntunnustuksen uusinta-auditoinnissa. Henkilöstö Tavoitteena on riittävä, osaava ja motivoitunut henkilökunta. Diagnostiikkakeskuksen kaikissa yksiköissä on lääkärivajetta, mikä tekee suunnitelman mukaisen toiminnan toteuttamisesta haasteellista. Osto- ja konsulttipalveluita on hyödynnetty tutkimusvastausten ja lausuntojen saamiseksi oikea-aikaisesti. Ammatti- ja lakisääteinen ST 1.7-koulutus on tarjottu henkilökunnalle tasapuolisesti. Talous Toimintasuunnitelman mukaisesti diagnostiikkakeskuksen yksiköt sitoutuivat taloussuunnitelmaan. Kliinisessä laboratoriossa ostopalvelut lisääntyivät odotettua enemmän. Kliininen fysiologia ja isotooppi sekä kliininen neurofysiologia joutuivat ostamaan budjetoitua enemmän ulkopuolista palvelua. Patologialla talous oli ylijäämäinen, osittain vähäisemmistä ostopalveluista ja osittain liian korkeista hinnoista johtuen. Laitehankinnat toteutettiin elinkaariajatteluun perustuvan suunnitelman mukaisesti ja järjestelmäpäivitykset toteutettiin tarpeen ja saatavuuden mukaisesti. Diagnostiikkakeskus Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen 2016 2016 talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja 4 584 600 4 516 574-68 026-1,5 Sisäiset toimintatuotot 18 562 433 19 081 569 519 136 2,8 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja -16 506 957-16 556 209-49 252 0,3 Sisäiset toimintakulut -5 006 771-5 482 736-475 965 9,5 Toimintakate 1 633 305 1 559 198-74 107 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut -82 522-93 949-11 427 13,8 Poistot -1 550 783-1 465 248 85 535-5,5 Ylijäämä/alijäämä 0 0 0 38

Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama 2015-2016 2015 2016 2016 tavoitteesta % % Laboratoriot Kliininen laboratorio 1 425 362 1 394 000 1 426 038 32 038 2,3 0,0 Kliin.lab oma tuotanto 1 365 631 1 336 500 1 363 744 27 244 2,0-0,1 Ostetut tutkimukset 59 731 57 500 62 294 4 794 8,3 4,3 Näytteenotot 221 865 230 000 218 063-11 937-5,2-1,7 Kliininen fysiologia ja isotooppilääket. 22 221 21 000 20 411-589 -2,8-8,1 Kliininen neurofysiologia 1 608 1 650 1 597-53 -3,2-0,7 Radiologia Röntgentutkimukset 57 888 59 000 57 978-1 022-1,7 0,2 Röntgenin oheispalvelut 12 530 12 000 10 681-1 319-11,0-14,8 Patologia Histologia 10 481 10 000 10 427 427 4,3-0,5 Sytologia 2 117 2 200 1 947-253 -11,5-8,0 Obduktiot 53 40 33-7 -17,5-37,7 Immunohistokemia 3 180 2 700 4 308 1 608 59,6 35,5 Kudosblokki 25 388 26 000 28 035 2 035 7,8 10,4 4.1.15 Lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualue Lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualueeseen kuuluvat näiden työntekijäryhmien henkilöresurssit koko sairaalassa diagnostiikkakeskusta lukuun ottamatta sekä niiden henkilöresurssien kustannukset: palkat, koulutuskustannukset ja ulkopuolisten lääkärien kustannukset. Samoin sinne kuuluvat näistä henkilöistä suoraan aiheutuvat tilojen ja materiaalien ym. kustannukset. Tavoitteena on resurssien mahdollisimman oikea kohdistus ja tehokas käyttö. Tähän on pyritty mm. korvaamalla merkittävästi kalliimpaa ulkopuolisten lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden käyttöä oman henkilökunnan runsaammalla käytöllä. Toimintaympäristö on maan hallituksen erikoissairaanhoidon keskittämispyrkimysten johdosta ollut odotettua haasteellisempi. Lääkärien määrä on kuitenkin onnistuttu pitämään ennallaan toisin kuin eräissä muissa laajan päivystyksen statuksen ulkopuolelle jääneissä sairaaloissa. Sellaisten konsulttien osuus, joiden käyttö perustuu Tyksin kanssa tehtyyn hieman edullisempaan sopimukseen, on hieman lisääntynyt. Tyksin videovälitteisen etäpoliklinikan käyttöä on samoin pyritty lisäämään, toistaiseksi niukoin tuloksin. Omien erikoislääkäreiden etäpoliklinikkatoiminta Pietar- 39

saaressa on jkv lisääntynyt, toimintaa on kolmella erikoisalalla. Täydennyskoulutukseen on satsattu entiseen tapaan. Erikoistuvien lääkäreiden koulutus- ja ohjaustoimintaa on pyritty systematisoimaan yhteistyössä koko Tyks-ervan alueella. Lääkäreiden ja asiantuntijoiden Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama palvelualue 2016 2016 talousarviosta % Käyttötalouden toteutuminen Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja 59 100 126 824 67 724 114,6 Sisäiset toimintatuotot 31 762 943 31 702 456-60 487-0,2 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja -28 384 945-28 746 026-361 081 1,3 Sisäiset toimintakulut -3 274 233-3 023 243 250 990-7,7 Toimintakate 162 865 60 012-102 853 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut -12 992-11 803 1 189-9,2 Poistot -58 375-48 209 10 166-17,4 Ylijäämä/alijäämä 91 498 0-91 498 4.1.16 Huollon palvelualue Puhtaanapitosektorilla toteutettiin suunniteltu 1,5 miljoonan euron säästö. Se merkitsi sitä, että joka kuudes laitoshuoltajan toimi lakkautettiin. Säästö saavutettiin laskemalla siivouksen tasoa ja tehostamalla henkilöstön käyttöä. Sairauslomien määrä on laitoshuoltajien ryhmässä suhteellisesti kasvanut vuoden aikana. Muilta osin tavoitteet on saavutettu. Tekninen sektori saavutti säästötavoitteensa vain osittain. Kiinteistöjen jatkuvaa kunnossapitoa koskevaa tavoitetta ei saavutettu. Niinpä neuvottelut jatkuivat teknisellä sektorilla 10 henkilötyövuoden vähentämiseksi sekä käytössä olevan kiinteistövolyymin pienentämiseksi. Organisaatiota yksinkertaistettiin ja tehostettiin ja yksiköiden yhdistämisen ansiosta henkilöstöä voitiin vähentää, niinpä esimerkiksi uusi tekninen johtaja rekrytoitiin sisäisesti. Hallitus ja valtuusto hyväksyivät, että kiinteistöt, joita ei sairaanhoidossa tarvita, voidaan realisoida. Ravitsemiskeskus saavutti säästötavoitteensa ja otti käyttöön henkilöstönmitoitusjärjestelmän, jonka ansiosta henkilöstö vastaisuudessa mitoitetaan oikein kuormituksen mukaisesti. Vuoden aikana aloitettiin ravitsemiskeskuksen kylmä- ja pakastintilojen uudistaminen. Pesulapalvelut hankitaan Seinäjoen keskuspesula Oy:stä. Pesula muutti vuoden aikana vanhasta kiinteistöstä aivan uuteen pesulaan. Uudisrakennuksen ansiosta meillä on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehokkaasti toimiva pesula monien tulevien vuosien ajan. Kahvila toimi hyvin, ja sen tulos oli ylijäämäinen. 40

Huollon palvelualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen 2016 2016 talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja 2 682 966 2 677 474-5 492-0,2 Sisäiset toimintatuotot 37 436 730 38 692 774 1 256 044 3,4 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja -22 706 050-24 181 874-1 475 824 6,5 Sisäiset toimintakulut -14 424 982-14 368 358 56 624-0,4 Toimintakate 2 988 664 2 820 016-168 647 Sisäiset rahoitustuotot ja kulut -486 210-448 923 37 287-7,7 Poistot -2 502 454-2 332 822 169 632-6,8 Ylijäämä/alijäämä 0 38 272 38 272 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama 2015-2016 2015 2016 2016 tavoitteesta % % Ravitsemiskeskus 560 340 570 000 523 999-46 001-8,1-6,5 Keskusvarasto Varastotoimitukset, kpl 93 779 86 000 96 618 10 618 12,3 3,0 Varaston vaihto, euro 4 142 840 3 700 000 4 037 595 337 595 9,1-2,5 Potilaskoti Kuntalaskutus 194 200 139-61 -30,5-28,4 Muu laskutus 182 200 261 61 30,5 43,4 376 400 400 0 0,0 6,4 4.1.17 Hallinnon palvelualue Hallinnon tavoitteena oli vähentää henkilöstöä kolmella henkilötyövuodella ja vähentää projektityöntekijöiden määrää. Tavoite saavutettiin tältä osin, sillä palkkakulut toteutuivat tarkalleen suunnitellusti, kun taas ostopalvelut alitettiin. Vuoden alussa tuli voimaan uusi organisaatiomalli vastuu- ja palvelualueineen, mikä vaati tukea ja raportoinnin uusimista. Vuoden alussa aloitettiin hallintosäännön päivitystyö, ja hallituksen asettama työryhmä sai valmiiksi oman osuutensa työstä. Otimme käyttöön uuden sähköisen järjestelmän kilpailutusta ja sopimushallintoa varten. Osallistuimme Pohjanmaan liiton johtamaan maakuntaja sote-uudistustyöhön. Meillä oli edustajia useissa eri työryhmissä. Yksi rakennesopeutuspäätös koski oman IT-toiminnan siirtämistä MedBit Oy:lle 1.1.2017. Siirto koski 19 työntekijää. 41