Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Mika Salmi, Projektipäällikkö 10.10.2017

Metsätalous ja kaavoitus hanke Suomen metsäkeskus Hankeaika on 1.3.2017 31.12.2018 Hanke tukee Kansallisessa metsästrategiassa 2025 asetettua tavoitetta Kaavoitusjärjestelmä tukee metsätalouden ja monipuolisen liiketoiminnan mahdollisuuksia Edistetään maaseudun elinkeinojen toimintaedellytyksiä: Lisäämällä maankäytön suunnittelijoiden, kuntien ja metsätalouden toimijoiden sekä metsänomistajien yhteistyötä ja osaamista

Maankäytön suunnittelun ohjaus Maankäytön suunnittelun ohjaus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

Maankäytön suunnittelun ohjaus Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset hyvälle ja elinvoimaiselle asuin- ja elinympäristölle. Hyvin suunnitellut kaavoitusratkaisut sekä toimiva ja eheä yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelyt luovat hyvinvointia ja elinvoimaa sekä edistävät kestävää kehitystä. Miksi metsätalous ja kaavoitus puhuttaa juuri nyt? Kansallisessa metsästrategiassa 2025 asetettua tavoitetta Kaavoitusjärjestelmä tukee metsätalouden ja monipuolisen liiketoiminnan mahdollisuuksia Ympäristöministeriö on käynnistänyt maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelun. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset 1.5.2017» 128 Maisematyölupa

Kaavajärjestelmä

Kaavamerkintöjä Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000. Opas 1. Kaavamerkinnät s. 64. ISBN 951-731-240-7 (PDF), URN:ISBN:9513732355.

Esimerkki yleiskaavasta

Metsätalouden ja kaavoituksen yhteensovittaminen Yleiskaavoituksen keinot metsäalueiden käytön ohjauksessa vaihtelevat informatiiviset merkinnät (jotka eivät luo uusia rajoitteita) hakkuut tietyssä kohteessa kokonaan estävät määräykset Käytännössä yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen ja muihin metsien käyttömuotoihin riippuvat pitkälti siitä, miten kunnat käyttävät kaavoitusta koskevaa harkintavaltaansa Kaavojen joustavat laatimissäännöt sallivat sekä erilaisten olosuhteiden huomioon ottamisen että maankäytöllisten tavoitteiden painottamisen monilla tavoilla kaavoissa. yleiskaavoituksen rooli metsäalueiden käytön ohjauksessa voi vaihdella suuresti kunnittain

Metsätalouden ja kaavoituksen yhteensovittaminen Kuntien huomioitava virkistysalueet, maisema ja luontoarvot Metsäalan toimijoille on tärkeää, että tunnistetaan MRL:n, metsälain ja muiden säädösten työnjako Pyritään välttämään päällekkäistä ohjausta tai säätelyä Metsä ja uusiutuvat luonnonvarat Metsissä olennaista on dynaamisuus, eri kehitysvaiheet ja uusiutuvuus Metsälaki / metsää koskevat säädökset: sisältää ohjausjärjestelmän, suunnittelun, toimeenpanon, valvonnan, sanktiot

Metsälaki ja kaavoitus Metsälakia pidetään ns. väistyvänä lakina. Tämä tarkoittaa sitä, että sitä ei sovelleta alueilla missä on voimassa vahvemman maankäytön laki tai määräys Kaavamääräykset ja metsälain vaatimukset voivat joskus olla ristiriidassa keskenään (esim. avohakkuukielto, mutta kohteella ei ML:n mukaisia luontaisen uudistamisen edellytyksiä) Eräät säädökset ovat aina ja kaikkialla voimassa (kuten muinaismuistolaki, luonnonsuojelulaki) kaavalla ei voi näidenkään säädösten toimivaltaa tarkentaa, vahvistaa, laventaa tai muuttaa

Metsälain soveltamisala kaavoiteteuilla alueilla

Kaavoituksen vaiheet ja vaikutuskeinot Aloitusvaiheessa kunta arvioi kaavan laatimisen tarpeen ja sen edellytykset. Valmisteluvaiheessa tarkennetaan kaavan tavoitteet, laaditaan selvitykset, tehdään vaikutusten arviointia ja vaihtoehtojen valinta. Ehdotusvaiheessa kaavaehdotus asetetaan nähtäville, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteensä eli tehdä muistutuksen. Hyväksymisvaiheessa kunnanvaltuusto hyväksyy yleiskaavan.

Kaavamerkinnät ja määräykset metsätalouden näkökulmasta

Esimerkkejä kaavamerkinnöistä Kunta 1. Kunta 2.

Esimerkkejä kaavamerkinnöistä

MRL 128 Maisematyölupa Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus): 1) asemakaava-alueella; 2) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään; 3) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella; eikä 4) alueella, jolla on voimassa 53 :ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle rakennuskielto on yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten määrätty.

Seuraa kaavoitusta aktiivisesti Kaavoituksesta saa tietoa esimerkiksi kunnan verkkosivuilta, kaavoituskatsauksesta ja sanomalehdistä Tietoa voi kysyä kunnan kaavoittajalta, rakennustarkastajalta ja metsäorganisaatiolta Naapureiden kesken kannattaa tehdä yhteistyötä kaavoituksen seurannassa Kunta tiedottaa kaavoituksen vireille tulosta, lähtökohdista, aikataulusta ja osallistumis- ja arviointimenettelystä

Aiheesta lisää Metsänomistajan kaavoitus apu Tapio https://tapio.fi/metsanomistajan-kaavoitusapu/ Metsätalouden näkökulmia yleiskaavamerkintöihin ja - määräyksiin sekä maisematyölupaan Tapio https://tapio.fi/julkaisut-ja-raportit/tapio-raportteja-nro-2- metsatalouden-nakokulmia-yleiskaavamerkintoihin-ja-maarayksiinseka-maisematyolupaan/ Metsämaa kaavoituksessa Ympäristöministeriön raportteja 22 2016 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75152 Metsäkeskus https://www.metsakeskus.fi/metsatalous-ja-kaavoitus-skogsbrukoch-planlaggning

Kiitos ASIAKKAAT HENKILÖSTÖ KUMPPANIT YHTEISKUNTA Mika Salmi, Projektipäällikkö Suomen metsäkeskus www.metsäkeskus.fi www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus www.facebook.com/suomenmetsakeskus