Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Kansanterveyspäivä, Helsinki 23.11.2012
Kansantautien (elintapasairauksien) ehkäisy WHO:n 2000 strategia: 4 x 4 Neljä sairautta: SVT, Syöpä, Diabetes, COPD Neljä elintapariskitekijää: epäterveellinen ravinto, vähäinen liikunta, tupakka, alkoholi YK:n poliittinen deklaraatio v. 2011 Globaali monitorointikehikko, indikaattorit Tavoitteet v. 2025: 25 % lasku ennenaikaisessa kuolleisuudessa Integroitu ehkäisy (+ hyvä hoito/chronic care)
Ehkäisyn potentiaali Jos suomalaisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus olisi pysynyt 1970-luvun alun tasolla, olisi v. 2006 mennessä kuollut yhteensä 243.000 30-74 vuot. henkilöä enemmän Sydän- ja verisuonitautimuutos tärkein Suomalaiset esimerkit
Age-adjusted mortality rates of coronary heart disease in North Karelia and all Finland among males aged 35 64 years from 1969 to 2006. start of the North Karelia Project extension of the Project nationally North Karelia Mortality per 100 000 population Age-standadized to European population All Finland - 80% - 85%
Cumulative incidence of T2D, % DIABETES PREVENTION STUDY, FINLAND 50 Control 40 30 20 10 Intervention 0 Intervention ceased 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Follow-up time, years Lindström et al, Lancet 2006:368;1673-79 11
ELINTAVAT AVAINASEMASSA Kohonnut Blood verenpaine pressure Tobacco Cholesterol High Body Mass Index Hedelmien/kasvisten Low fruit and vegetable vähäinen intake käyttö Physical inactivity A lcohol Urban air pollution Lead exposure Occupational carcinogens Huumausaineet Illicit drugs Suojaamaton Unsafe seksi sex Occupational risk factors for injury Developed Countries TÄRKEIMMÄT KUOLEMIEN RISKITEKIJÄT KEHITTYNEISSÄ MAISSA V. 2000 Deaths (WHO) in 2000 attributable to selected leading risk factors Tupakka Kolesteroli Korkea BMI Liikunnan puute Alkoholi Ilman saasteet Lyijyaltistus Työperäiset karsinogeenit Työperäinen Occupational hiukkasaltistus particulates Työtapaturmien riskitekijät Number of deaths (000s) World Health Organization 0 500 1000 1500 2000 2500 3000
Eri tekijöiden osuus ennenaikaiseen kuolleisuuteen yksilöillä - Elintavat 40 % - Perintötekijät 30 % - Sosiaaliset olosuhteet 15 % - Terveydenhuolto 10 % - Fyysiset ympäristöaltisteet 5 % (McGinnis 2004)
Integroitu ehkäisy TUPAKKA RAVINTO LIIKUNTA ALKOHOLI SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT DIABETES SYÖPÄ COPD TULES SUUN TERVEYS 22.11.2012 Pekka Puska, Director General
FINRISKI-seuranta Suomalaisen myönteisen kehityksen taustalla vastaavat muutokset riskitekijöihin liittyvissä elintavoissa Erityisen tärkeä ollut ravinto-kolesterolimuutos, myös tupakoinnin väheneminen Huolia: Myönteinen ravinto-kolesterolikehitys pysähtynyt (kolesterolitaso vielä suhteellisen korkea) Verenpainetaso vielä suhteellisen korkea (suola) Nuoremman väestön lihominen (pysähtynyt?) Väestön fyysisessä aktiviteetissa paljon lisättävää Alkoholin kulutustaso kovin korkea (paljon haitallista kulutusta)
Elintapoihin vaikuttaminen, terveyden edistäminen 1) Terveystiedon ja käytännön ohjeiden jakaminen ( terveyskasvatus ) 2) Terveellisiä elintapoja tukevan ympäristön edistäminen
Terveyskasvatus/terveystiedon jakaminen Oikean terveystiedon jakaminen tärkeää Erityisen tärkeää aina uusille sukupolville (lapsille) Monta kanavaa Puolueeton luotettava tieto (kaupallisten ja erilaisten mielipideviestien keskellä) Tautien syyt ehkäisyn keinot ja taidot Tiedon lisäksi muutoksen taitoja Järjestöt ja palvelujärjestelmä (THL taustalla oleva asiantuntija, terveysväittämät, mainonta
KENEN VASTUU? 1. Kansalaisen vastuu Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse 2. Ympäristön vastuu Ympäristö tärkeä mahdollistava tai rajoittava tekijä Make the healthy choice the easy one (Ottawa declaration 1981) YKSILÖ TERVEYDEN YLLÄPIDON TAAKKA MOLEMPIA TARVITAAN YHTEISKUNTA
Yksilön vai yhteiskunnan vastuu: erityisnäkökohtia Lasten kohdalla vastuu on aikuisilla (perhe, koulu, yhteiskunta) Kaupallisen toiminnan vastuu (markkinointi, lobbaus) Perustuslaki: yhteiskunnan vastuu kansalaisten terveydestä
Muutoksen portaat Yhteisö organisaatio (politiikka) Ympäristötuki Sosiaalinen tuki Taidot Motivaatio Tieto (McAlister & Puska 1982)
Potilaisiin vai väestöön? Korkean riskin vs. väestöstrategia? 1. Korkean riskin yksilöt/potilaat Korkea riski, tärkeää vähentää riskitekijöitä Käyttäytyminen + lääkehoito Yksilön tulevaisuudelle voi olla tärkeää Väestötasolla kallista ja kansanterveydellinen vaikutus rajoitettu 2. Väestöstrategia: yleinen terveyden edistäminen, politiikat Väestötasolla rajallisetkin muutokset kansanterveydellisesti merkittäviä Usein halpaa, suuri kustannusvaikuttavuus Esim. tupakka-, alkoholi- ja ravintopolitiikka MOLEMPIA TARVITAAN, TUKEVAT TOISIAAN
Health in all policies Kansallinen päätöksenteko, eri ministeriöt Kunnallinen päätöksenteko Terveydenhuollon ja ammattilaisten tulisi pyrkiä laajasti vaikuttamaan päätöksentekoon kunnassaan Esim. Savuton kunta, kunnallisen ruokahuollon ravitsemuksellisen laadun (rasva, suola) kriteerit
Muutoksen edistäminen keppiä vai porkkanaa Molempia tarvitaan sopivassa suhteessa Periaatteessa positiivinen tuki parempi, mutta myös rajoituksia ym. 22.11.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Esimerkkejä: keppiä - Haittaverot (tupakka, alkoholi) - Savuttomat tilat - Saatavuuden rajoittaminen (alkoholi, limsaautomaatit) - Liikennerajoitukset EDUT: HAITAT: Halpaa, tehokasta Hyväksyttävyys Rajoittavat valintoja 22.11.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Esimerkkejä: porkkanaa - Parempi saatavuus (elintarvikkeet) - Paremmat mahdollisuudet (liikuntapaikat) - Henkilökohtainen tuki (neuvonta, ryhmät) - Taloudelliset insentiivit (halvempi hinta) EDUT: HAITAT: Positiivista tukea Kustannukset 22.11.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Suositut keinot (valistus, palvelut, ym.) ovat usein vähiten tehokkaita kun taas vähiten suositut keinot (rajoitukset, hinta, ym.) ovat tehokkaimmat!
Terveyserojen kaventaminen Suomessa varsin suuret terveyserot Valistus tavoittaa ylemmät sosioekonomiset ryhmät, joiden parissa suurin muutos Rakenteelliset interventiot tavoittavat koko väestön ja usein (hinta) vaikuttavat erityisesti alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä Rakenteelliset interventiot poliittisesti vaikeita!
Miten tuetaan yksilöä elintapojen muuttamisessa? Terveysinformaatio Terveystaitojen viestintä Käytännön opastus Sosiaalinen ja ympäristön tuki (perhe, koulut, työyhteisö ym.) Poliittisen päätöksenteon tuki
Lisääkö tieto tuskaa? Yksilöön suuntautuva terveyskasvatus voi ahdistaa Ympäristön muutoksiin tähtäävät päätökset usein hankalia varsinkin muutosvaiheessa Asiantuntijoiden velvollisuus on esittää oikeaa tietoa sopivalla tavalla Ihmisten elintavat voimakkaasti sidoksissa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön ympäristön muutos vähentää yksilön painetta
Esim. ruokatottumukset Onko terveellinen ruoka tylsää, pahaa? Vrt. esim. Välimeren ruokavalio Suom. italialainen (USDA) tutkimus Maku ja terveellisyys ei vastakohtia Maku riippuu siitä: Mihin tottunut (lapset) Miten valmistettu ja tarjoiltu
Pelottelu vai positiivinen sanoma? Positiivinen aina myönteistä ja pitkän päälle tehokasta Pelottelu (=riskeistä kertominen) on realismia ja tarpeen herättää ihmisiä Sopiva tasapaino: riskeistä kertominen, mutta sitten realistiset keinot riskien vähentämiseksi ja positiivisiksi seurauksiksi
Tutkimusten mukaan useimmat ihmiset pitävät terveyskasvatusta tärkeänä, mutta toteavat, että terveiden elintapojen noudattaminen ei ole helppoa. Esteitä Tottumukset, addiktiot Ympäristön sosiaalinen paine Ympäristön käytännön mahdollisuudet Markkinointi, tuotetarjonta Terveyden edistämisen tavoitteena on auttaa ihmisiä onnistumaan haluamissaan muutoksissa.
Tupakkaesimerkki (THL/AVTK) Päivittäin tupakoivista suomalaisista Huolissaan tupakointinsa terveyshaitoista 85 % Haluaisi lopettaa 55 % (Ei haluaisi lopettaa 10 %) Tehnyt vakavan lopettamisyrityksen viimeisen vuoden aikana 40%
Elintapoihin voidaan vaikuttaa: Leivällä käytetty rasva, miehet 1978 2009 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 Ei lainkaan Kevytlevite Kasvistanolimargariini Margariini/Rasvalevite Voi-kasviöljyseos Voi 10 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 28
Lainsäädäntöön voidaan vaikuttaa Ympäristön tupakansavulle altistuminen työpaikalla vähintään tunnin ajan 1985 2009 % 80 70 60 50 40 30 20 Miehet, päivittäin tupakoivat Naiset, päivittäin tupakoivat Miehet, muut Naiset, muu 10 0 85-86 -87-88 -89-90 -91-92 -93-94 -95-96 -97-98 -99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 vuosi 29
Elinkeinoelämä Vastustaessaan yleensä säätelyä korostaa yksilön vastuuta. YKSILÖN VASTUUN KOROSTAMINEN Lisää helposti yksilöiden syyllistämistä Lisää helposti terveyseroja (vahvat onnistuvat)
Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on sekä yksilöllä että yhteiskunnalla Kysymys on sosiaalisesta muutosprosessista, jossa molemmat vaikuttavat toisiinsa: yksilöiden muutokset tukevat yhteiskunnallisia muutoksia ja päinvastoin
Älkää koskaan epäilkö, etteikö muutama asialleen omistautunut henkilö voisi muuttaa maailmaa. Se on itse asiassa ainoa tapa, jolla maailmaa on muutettu (Margaret Mead)
KIITOS
53 22.11.2012 Pääjohtaja Pekka Puska