Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo

Samankaltaiset tiedostot
Lapsen oman orientaation merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa

1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä.

Yksin ryhmässä - Aikaisemmat tutkimukset

Lasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

KEVÄÄN RYHMÄTUNNIT 1. LASTEN HAVAINNOINTI JA TUTSTUMINEN LIIKUNTAPÄIVÄKOTI MYRSKYLUOTOON

Mitä perhepäivähoidossa todella tapahtuu?

Lasten leikki päiväkodissa

Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKKUMINEN TUTKIMUSTEN VALOSSA

Kehittävä palaute varhaiskasvatuksessa

Lasten fyysinen aktiivisuus

Liikunta, havaintojen kehittyminen ja oppiminen. Anna-Liisa Kyhälä Helsingin yliopisto

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Mikä on lasten kohtaama arki varhaiskasvatuksessa?

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön

Seura innostaa ja mahdollistaa urheilijaksi kasvun Urheiluseurassa lapselle syntyy innostus urheiluun ja mahdollisuus kasvaa hyväksi urheilijaksi.

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Kielellistä tukea tarvitsevat lapset päivähoidossa / Barn med behov av språkligt stöd inom dagvården

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

Päivän ohjelma

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

LitT Anneli Pönkkö & LitT Arja Sääkslahti

3 4 -vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus päiväkodissa eri vuodenaikoina sekä varhaiskasvattajan kannustuksen yhteys lasten fyysiseen aktiivisuuteen

Nuorten liikuntasuhteen rakentuminen

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät UKK-instituutti

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Myllymäen päiväkotikoulu klo 12-16

suhteessa suosituksiin?

Adhd lasten kohtaama päivähoito

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

Havainnointikoulutus osa 3. Orientaation havainnointi

Liikkuva koulu hyvinvoinnin tukena. Antti Blom, Liikkuva koulu ohjelma, OKM

Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia -

Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositus vanhempainiltamateriaali

Merikosken päiväkodin toimintasuunnitelma

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Vasuperusteet KIRSI TARKKA OPETUSHALLITUS

PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN FYYSISEN AKTIIVISUUDEN JA TYÖLLISTYMISEN EDISTYMISEN YHTEYDET PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Hyvinvointi ja liikkuminen

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

Lapsia liikuttava kaupunki

Havainnoitavan ryhmän lasten arviointi

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikunnan merkitys lasten hyvinvoinnille

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma

Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Orientaatioprojektin aloitusinfo

Lasten vuorovaikutusstrategiat kiusaamistilanteissa

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

VARHAISVUOSIEN LIIKUNTAKASVATUS TUTKIMUKSEN VALOSSA

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

Laululinnun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin verkoston kannanotto uuden varhaiskasvatuslain valmisteluun

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

AKTIIVISEMPI ARKI-työpaja

Kaijonharjun päiväkodin toimintasuunnitelma

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Teknologia liikunnallistamisen tukena

Transkriptio:

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo

Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012) Tärkeä rooli lasten fyysisessä aktiivisuudesta puhuttaessa Tutkimuksia pääasiassa kouluympäristöstä Ystävyyssuhteet päiväkotiympäristössä Sosiaaliset faktorit on liitetty fyysiseen aktiivisuustasoon 2-3 -vuotiailla (Cardon et al., 2011 ; Gubbels et al. 2011) ja 3 5 -vuotiailla lapsilla (Brown et al., 2009) 3-5 -vuotiaiden aktiivisuustaso nousee, kun aikuinen ei ole lähellä (Brown et al., 2009)

Tavoitteena Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelmat on tutkia kaverisuhteiden ja fyysisen aktiivisuuden keskinäistä suhdetta päiväkotiympäristössä Tutkimusongelmat Miten lasten vuorovaikutusstrategiat ystävien kanssa ovat yhteydessä lasten fyysiseen aktiivisuuteen? Miten ystävyyssuhteiden laatu on yhteydessä lasten fyysiseen aktiivisuuteen?

Tutkimusaineisto 892 lasta 50 päiväkodista ja 14 perhepäivähoidon ryhmästä 1 7 -vuotiaita (KA 4,7 vuotta Havainnointeja tehtiin 4 minuutin välein (klo 8-12) systemaattisen otannan -tekniikalla

Havainnoinnin ja arvioinnin kohde Havainnoin kohde 1. Fyysinen aktiivisuustaso Alhainen (istuminen, kynän käyttö syöminen jne. Keksitaso (kävely, koko kehon liikkeet) Korkea (includes at least some running, more active playing or physical exertion) 2. Jokaisen havainnointijakson jälkeen havainnoitavan lapsen lähin lapsikontakti kirjattiin muistiin Arviointi 3. Lasten sosiaaliset taidot arvioitiin asteikolla 1 5 Yhdistettiin kohdat 2 ja 3 kohdan 1 kanssa

Keskiarvot ovat kasvattajien asteikolla 1-5 antamia arvioita lapsen vetäytyvälle käyttäytymiselle, (p <.05) 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 Liikunta on sitä vähäisempää, mitä heikompia kontaktit muihin lapsiin ovat Vetäytyy helposti, kontaktit muihin lapsiin ovat usein heikkoja 1,2 1 Vähiten liikkuva neljännes (1,41) 2. vähiten liikkuva neljännes (1,52) 2. eniten liikkuva neljännes (1,67) Eniten liikkuva neljännes (yli 1,68) Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen 6.6.2012 6 kehittämisprojekti / Suomi - Taiwan

Kaverien liikkumisella suora yhteys lapsen liikkumiseen Havainnoinnissa kirjattiin lapsen lähikontakti dataan. Analyysivaiheessa lasten keskimääräistä liikkumista verrattiin heidän lähikontaktiensa keskimääräiseen liikkumiseen. Paljon liikkuvat lapset viihtyvät toistensa seurassa (p <.05). 1,7 1,65 1,6 1,55 1,5 1,45 1,4 1,35 Vähiten liikkuva neljännes (1,41) Kaverin liikkumisen määrä 2. vähiten liikkuva neljännes (1,52) 2. eniten liikkuva neljännes (1,67) Eniten liikkuva neljännes (yli 1,68) Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen 6.6.2012 7 kehittämisprojekti / Suomi - Taiwan

Lapsi liikkuu sitä vähemmän, mitä itsenäisempi ja itseohjautuvampi hänen kaverinsa on. Itsenäisen ja itseohjautuvan lapsen kanssa leikittäessä liikkuminen vähenee, ehkä kaverin itsenäisyys ei houkuta esiin liikuntaa, p <.05). 4,1 4,05 4 3,95 3,9 3,85 3,8 3,75 3,7 3,65 3,6 Kaveri on itsenäinen ja itseohjautuva 3,55 Vähiten liikkuva neljännes (1,41) 2. vähiten liikkuva neljännes (1,52) 2. eniten liikkuva neljännes (1,67) Eniten liikkuva neljännes (yli 1,68) Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen 6.6.2012 8 kehittämisprojekti / Suomi - Taiwan

Johtopäätöksiä Lasten sosiaalisilla taidoilla suhteessa ystäviin on vaikutusta heidän fyysiseen aktiivisuustasoonsa Lapset jotka ovat aktiivisia ystävyyssuhteissaan ovat myös fyysisesti aktiivisia. Aktiiviset lapset näyttävät löytävän toisensa. Vetäytyvät ja ujot lapset ovat fyysisesti passiivisempia. Itsenäisen ja omatoimisen lapsen läheisyydessä muut lapset ovat vähemmän fyysisesti aktiivisia

Pohdintaa Ohjattujen liikunnallisten tuokioiden lähtökohdaksi tulisi ottaa sosiaalinen kanssakäyminen ryhmäläisten kesken (positiivinen ilmapiiri) Toisinaan ujot ja vetäytyvät lapset on hyvä ottaa omaksi ryhmäkseen (pienempi ryhmä + samantyyppisiä luonteenpiirteitä) Luoda avoimia tiloja ja tilanteita temmeltää ja leikkiä tukee lasten omatoimista ja -ehtoista fyysistä aktiivisuutta

Lähteet Brown, W. H., Pfeiffer, K. A., McIver, K. L., Dowda, M., Addy, C. L., & Pate, R. R. (2009). Social and environmental factors associated with preschoolers ponsedentary physical activity. Child Development, 80, 45 58. Cardon, G., Van Cauwenberghe, E., & De Bourdeaudhuij, I. (2011). What do we know about physical activity in infants and toddlers: A review of the literature and future research direction. Science & Sport, 26, 127 130. Efrat, M. W. (2009). The relationship between peer and/or friends influence and physical activity among elementary school children: A Review. Californian Journal of Health Promotion, 7, 48 61 Fitzgerald, A., Fitzgerald, N., & Aherne, C. (2012). Do peers matter? A review of peer and/or friends influence on physical activity among American adolescents. Journal of Adolescences. [Epub ahead of print]. www.elsevier.com/locate/jado Gubbels, J. S., Kremers, S. P., van Kann, D. H., Stafleu, A., Candel, M. J., Dagnelie, P. C., Thijs, C., & de Vries, N. K. (2011). Interaction between physical environment, social environment, and child characteristics in determining physical activity at childcare. Health Psychology, 30, 84 90.