1 (9) Asianumero 2431/10.02.03/2015 Aluenumero 521301 Kurtinmalmi 45. kaupunginosa, Kurttila Osa korttelia 45102 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 12. päivänä elokuuta 2015 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6914. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kurttilassa osoitteessa Kurtinmalmi 10. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Länsiväylässä ja Huvudstadbladetissa 3.6.2015. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 046 877 2123 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Miika Ruokonen etunimi.sukunimi@espoo.fi
2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 3 1.3 Suunnittelun vaiheet... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.1.1 Yleiskaava... 3 2.1.2 Asemakaava... 4 2.1.3 Rakennusjärjestys... 4 2.1.4 Tonttijako... 5 2.1.5 Rakennuskiellot... 5 2.1.6 Pohjakartta... 5 2.2 Selvitys alueesta... 5 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 5 2.2.2 Maanomistus... 5 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 5 2.2.4 Suojelukohteet... 6 2.2.5 Ympäristön häiriötekijät... 6 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 7 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 7 3.2 Osallisten tavoitteet... 7 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 7 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 7 4.2 Mitoitus... 7 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 7 4.3.1 Maankäyttö... 7 4.3.2 Palvelut... 7 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet... 8 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 8 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 8 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 8 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 8 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 8 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 8 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake 20.8.2015 Liite 2 Havainnekuva Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.
3 (9) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue käsittää erillispientalojen- ja palvelurakennusten korttelialuetta. Erillispientalojen korttelialueella sijaitsee kolme kiinteistöä, joista kahdella sijaitsee omakotitalo ja yhdellä vanha linja-autovarikko. Palvelurakennusten korttelialueella sijaitsee Kungsgårds skolan, elementtirakenteinen koulun lisärakennus sekä näiden käytössä oleva Joukkojenkenttä leikkialueineen. Alue on maisemallisesti hyvin avointa, lukuun ottamatta muutamia vanhoja puita, jotka alueella säilytetään. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksella osa erillispientalojen korttelialueesta (AO-2) muutetaan palvelurakennusten korttelialueeksi (P). Tällä ratkaisulla parannetaan alueen tonttijärjestelyitä ja mahdollistetaan toimivan tonttijaon laatiminen. Algotinpolku-niminen tontin sisäinen kevyenliikenteenyhteys muutetaan kevyenliikenteenkaduksi. Algotinpolku muuttaminen kaduksi mahdollistaa kaupungin ylläpidon kyseisellä alueella. Tällä ratkaisulla vältetään myös rasitesopimuksen laatiminen. Kaavamuutosalueen koko on 21 778 k-m². Voimassa olevassa kaavassa erillispientalojenkorttelialueelle on osoitettu kokonaisrakennusoikeutta seuraavasti: AO2-kortteliin 753 k-m² ja AO-kortteliin 6832 k-m². Rakennusoikeus pienenee kiinteistöllä 1:13 41 k-m², kun osa siitä liitetään palvelurakennusten korttelialueeseen ja kiinteistöllä 1:36 130 k-m², kun osa siitä muutetaan katualueeksi. Palvelurakennusten korttelialueella Kungsgårds skolanin rakennusoikeus nousee 100 k-m², kun sen laajennusosa otetaan rakennusoikeuteen mukaan. Kokonaisuudessaan rakennusoikeus laskee 71 k-m² asemakaavan muutoksella. 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutos on lähtenyt kaupungin aloitteesta helpottaa alueen tonttijaon laatimista ja parantaa alueen tonttijärjestelyjä, sekä parantaa kadun kunnossapitoa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty 20.5.2014 päivätyn osallistumisja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 8.6.-24.6.2015. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on osoitettu kehitettäväksi pinetaloalueeksi (A3). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.
4 (9) Kuva 2: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (8/2015) Espoon kaupunki. 2.1.2 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Kurtinmalmi asemakaava 521300, joka on saanut lainvoiman 15.2.2012. Kortteli 45102 on siinä osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO) ja (AO-2), sekä palvelurakennusten korttelialueeksi (P). Erillispientalojen korttelialueelle on osoitettu tehokkuusluvuksi e=0,20 ja e=0,25. Erillispientalojen korttelialue on osoittain osoitettu pilaantuneeksi maaperäksi, jossa alue on tutkittava ja tarvittaessa kunnostettava ennen käyttöä. Palvelurakennusten korttelialueelle on osoitettu rakennuskohtaiset kerrosneliömetrit. Palvelurakennusten korttelialueen läpi kulkee kevyenliikenteen reitti, johtovaraus ja sille on osoitettu alue, jossa olemassa olevat puut tulee säilyttää. Palvelurakennusten korttelialueella sijaitsee Kungsgårds skolan, joka on asemakaavassa osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi (sr-1). Kuva 3: Ote ajantasa-asemakaavasta (5/2015) Espoo kaupunki. 2.1.3 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012.
5 (9) 2.1.4 Tonttijako Asemakaava-alueelle ei ole laadittu tonttijakoa. Asemakaavan muutos tehdään helpottamaan tonttijaon laatimista, ja se suoritetaan heti kaavamuutoksen saatua lainvoiman. 2.1.5 Rakennuskiellot Alue on rakennuskiellossa siihen asti, kun tonttijako on laadittu. 2.1.6 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Kurttilassa nykyisen Kurttilantien ja Kauklahdenväylän välissä. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi omakotitaloa, linja-autovarikko ja ruotsinkielinen koulu, sekä sen peli- ja leikkialueet. Alue on maisemallisesti hyvin avointa, lukuun ottamatta muutamia vanhoja puita. 2.2.2 Maanomistus Erillispientalojen korttelialue on osittain yksityisessä maanomistuksessa ja siitä pieni osa, sekä osa Algotinpolusta on Espoon kaupungin omistuksessa. Palvelurakennusten korttelialue on Espoon kaupungin omistuksessa. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Erillispientalojen korttelialueella sijaitsee kaksi omakotitaloa, sekä näiden talousrakennuksia. Asuinrakennukset on rakennettu vuosina 1931 ja 1966. Asuinrakennusten lisäksi alueella sijaitsee vuonna 1952 valmistunut linjaautovarikko. Palvelurakennusten korttelialueella sijaitsee vuonna 1910 valmistunut Kungsgårsskolan, joka on suojeltu rakennus. Kungsgårds skolania on laajennettu vuonna 1980, ja vuonna 2003 sen viereen on rakennettu tilapäinen elementtirakenteinen koulurakennus. Liikenne Ajoneuvoliikenne Kurttilantie kulkee nykyisin Kungsgårds skolanin vierestä, mutta sen linjaus tulee muuttumaan 150 metriä lännen suuntaa. Nykyisen Kurttilantien kohdalla tulee jatkossa kulkemaan Hans Westerlundin tie, joka on paikallinen kokoojakatu. Hans Westerlundin tie on päättyvä katu, jonka kääntöpaikka tulee sijaitsemaan ennen nykyistä Kurttilantien liittymää Kauklahdenväylään. Ajoneuvoyhteys suunnittelualueelta Kauklahdenväylälle kulkee jatkossa Kurtinmalmin sekä uuden rakenteilla olevan Kurttilantien kautta. Uusi Kurttilantie liittyy kiertoliittymällä Kauklahdenväylään, mikä nykyiseen tilanteeseen verrattuna parantaa liikenneturvallisuutta. Kauklahdenväylän liikennemäärä välillä Hyttimestarintie Kurttilantie oli vuonna 2014 yhteensä 11 400 ajoneuvoa vuorokaudessa, mistä raskaan liikenteen osuus oli 8 %. Liikenteestä aiheutuu suunnittelualueelle meluhaittoja sekä hiukkaspäästöjä. Vuonna 2011 valmistuneessa tiesuunnitelmassa Kauklahdenväylän (mt 1130) parantaminen välillä Kehä III Kurttilantie on esitetty Kauklahdenväylän vastaisen meluseinän rakentamista Kurttilantien uuden liittymän ja nykyisten Kungsgårdskolanin rakennusten välille sekä meluvallin rakentamista Kungsgårdskolanista itäänpäin kyseisen tiesuunnitelman rajalle
6 (9) saakka. Meluseinä ja meluvalli tulevat alentamaan suunnittelualueen melutasoja. Liikenteen aiheuttamat hiukkaspäästöt rajoittavat herkkien toimintojen sijoittamista suunnittelualueelle. Kevytliikenne Korttelissa 45102 on tontin sisäinen kevyenliikenteenvaraus, joka kulkee koko korttelin läpi. Kevyenliikenteenreittiä päästään kulkemaan Kurtinmalmilta suoraan Kauklahdenväylälle. Kauklahdenväylän varrella kulkee kevyenliikenteenyhteys molempiin suuntiin. Uuden Kurttilantien varteen tulee kevyenliikenteenväylä, jota pitkin päästään kulkemaan Saunalahden suuntaan. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Erillispientalojen tonteille liitytään Kurtinmalmilta. Kungsgårds skolanille ajo tapahtuu Hans Westerlundin tieltä, joka on vielä tällä hetkellä Kurttilantie.Pysäköinti tulee tapahtumaan tonttien sisällä. Erillispientalojen korttelialueella on rakennettava 2 ap / asunto ja julkisten tilojen alueella 1 ap/ 200 k-m². Julkinen liikenne Lähin julkinen liikenne kulkee Kurttilantietä pitkin. Kurttilantieltä kulkee sisäinen linja 65K, joka kulkee Espoonlahti - Kauklahti välillä, sekä seudullinen linja 165, joka kulkee Kaulahdesta Kamppiin. Länsimetron liikennöinnin aloittamisen jälkeen linja 165 kulkee välillä Matinkylä (M) Kivenlahti Saunalahti Kauklahti tarjoten suoran yhteyden Kivenlahteen ja Saunalahteen sekä vaihtomahdollisuuden rantaradan lähijuniin Kauklahden asemalla sekä Länsimetroon Matinkylän metroasemalla. Kurttilan alueen ensisijainen yhteys Helsingin keskustaan on lähijuna. Kauklahden juna-asemalle on matkaa noin yksi kilometri. Palvelut Lähin koulu on tällä hetkellä ruotsinkielinen Kungsgårds skolan, joka sijaitsee suunnittelualueella, Kungsgårds skolan on siirtymässä alueelta etelämmäs suuremmalle tontille. Viereisessä korttelissa 45101 sijaitsee lähin päiväkoti. Seuraavaksi lähimmät koulu- ja päiväkotipalvelut sijaitsevat Vanttilan ja Saunalahden alueella. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat Hansavalkaman alueella sijaitseva Lidl, sekä Kauklahden keskustan tuntumassa sijaitseva Valintatalo. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueella on valmis kunnallistekniikka. 2.2.4 Suojelukohteet Suunnittelualueella sijaitseva Kungsgårds skolan on suojeltava rakennus (sr-1). Kungsgårds skolan on historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jota ei saa purkaa, ja jonka julkisivujen ja vesikaton ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Kungsgårds skolanin tontilla sijaitsee lisäksi suojelta alueenosa. Alueella sijaitsee vanha kuusirivi, joka tulee hoitaa elinvoimaisena ja tarvittaessa uudistaa siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy. 2.2.5 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella sijaitsee vanha linja-autovarikko, joka on aiheuttanut sen alueelle maaperän pilaantumisen. Linja-autovarikon totti on tutkittava ja tarvittaessa kunnostettava ennen alueen rakentamista. Kauklahdenväylän liikenteestä aiheutuu alueelle melu- ja hiukkaspäästöjä.
7 (9) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on parantaa alueen tonttijärjestelyitä ja mahdollistaa toimivan tonttijaon laatiminen. Lisäksi tavoitteena on parantaa Algotinpolun kunnossapitoa muuttamalla se tontin sisäisestä kevyenliikenteenyhteydestä kevyenliikenteen kaduksi. Asemakaavan laatiminen on lähtenyt kaupungin omasta aloitteesta. 3.2 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saapui yksi mielipide. Mielipiteessä kannatetaan kaavamuutosta, mutta siinä otetaan kantaa Algotinpolun kaavamerkintään. Mielipiteessä ehdotetaan Algotinpolun kaavamerkinnän muuttamista niin, että se sallii tontille ajon. Mielipiteessä sanotaan, että tontille ajo parantaa mahdollisuutta hyödyntää paremmin alueen tontteja. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Voimassa olevassa asemakaavassa erillispientalojen korttelialueella sijaitsee alue, jota ei voida hyödyntää rakentamiskäytössä. Tämä osa erillispientalojen korttelialueesta liitetään palvelurakennusten korttelialueeseen. Asemakaavan muutoksen myötä alueelle on mahdollista suorittaa toimiva tonttijako. Algotinpolku on tällä hetkellä voimassa olevassa asemakaavassa tontin sisäinen kevyenliikenteenyhteys. Asemakaavan muutoksella tontin sisäinen yhteys muutetaan kevyenliikenteenkaduksi. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kaupungin ylläpito Algotinpolulla ja vältetään turhan rasitesopimuksen laatiminen. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala 21 778 m². Kokonaiskerrosala on 4 390 k-m 2.. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus pienenee 71 k-m 2, kun osa erillispientalojen korttelialueesta liitetään palvelurakennusten korttelialueeseen ja osa korttelialueesta muutetaan katualueeksi. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö 4.3.2 Liikenne Kaava-alueella sijaitsee erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja (AO-2) ja palvelurakennusten korttelialuetta (P). Palvelurakennusten korttelialueella sijaitsee rakennuskohtaisia rakennusoikeuksia yhteensä 2000 k-m² ja erillispientalojen korttelialueen tehokkuus on AO alueella e=,25 ja AO-2 alueelle e=0,20. Erillispientalojen suurin sallittu kerroslukumäärä on kaksi (II). Erillispientalojen korttelialueella rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asuntojen käyttöön tulevia säilytys- ja yhteistiloja enintään 15 % kaavassa esitetystä rakennusoikeudesta. Alueen tontilleajot säilyvät nykytilanteen mukaisina. Algotinpolun muuttaminen kaduksi ei vaikuta alueen liikennejärjestelyihin. Algotinpolku on varustettu merkinnällä pp/h, eli huoltoajo sallittu. Autopaikkoja on rakennettava 2 ap/pientaloasunto ja 1ap / julkisen palvelutilan 200 k-m². 4.3.3 Palvelut Kaava-alueella sijaitsee ruotsinkielinen koulu Kungsgårds skolan, sekä tilapäinen elementtirakenteinen koulurakennus.
8 (9) 4.3.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Tontin 5 alueella sijaitsee tällä hetkellä linja-autovarikko. Linja-autovarikko on aiheuttanut maaperän pilaantumisen. Asemakaavassa tontti 5 on esitetty kaavamerkinnällä (saa). Alue on tutkittava ja tarvittaessa kunnostettava ennen alueen rakentamista. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Kaava-alueella sijaitseva Kungsgårds skolan on suojeltava rakennus (sr-1). Kungsgård skolan on historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jota ei saa purkaa, ja jonka julkisivujen ja vesikaton ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Koulun vieressä sijaitsee kuusirivi, joka on esitetty kaavamerkinnällä (s). Suojeltava alueen osa, jonka puustoa tulee hoitaa elinvoimaisena ja tarvittaessa uudistaa siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella parannetaan alueen tonttijärjetelyitä ja madollistetaan erillispientaloalueen täydentyminen. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin, teknisen huollon järjestämiseen, rakennettuun ympäristöön eikä luontoon ja maisemaan. Alueen liikennemäärät eivät tule muuttumaan nykytilanteeseen nähden. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 3.6.2015. Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti [8.6.-24.6.2015]. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Miika Ruokonen. Suunnittelussa mukana on ollut liikennesuunnittelija Anne Liukkonen. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 20.5.2015 Kp (OAS) 8.6.-24.6.2015 Nähtävillä MRA 30 :n mukaan 12.8.2015 Kp (Ehdotus) 7.9.-21.9.2015 Nähtävillä MRA 27 :n mukaan
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Miika Ruokonen Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö