PIRTTIALHO ETELÄ RAKENTAMISTAPAOHJEET Pirttialhon toinen vaihe 5.5.2013



Samankaltaiset tiedostot
24. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT:

PIRTTIALHO LÄNSI RAKENTAMISTAPAOHJEET

VENDA- ja JIIPPIVAHE (TUOMONIEMEN HIEKKAKUOPPA) RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET KALLIONIKULA. NIKULAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 2410, 2411, 2412, 2413, 2414, 2415 ja 2416

SILIKALLIO ITÄ - AK: RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue.

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN:

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

Alueella on kaukolämpö. Asuinrakennuksessa on oltava vähintäänkin varaus tulisijalle.

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ


SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

49. KAUPUNGINOSA LAAJASALO // STANSVIKINNUMMI // RAKENNUS

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE KORTTELI 603 TONTIT 2-4

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

RAKENTAMISTAPAOHJE. Myllypohjan (15.) kaupunginosa Korttelin tontit 1-3, korttelin tontit 1 ja 3-5, korttelit 15049, 15050, ja 15052

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Rakentamistapaohjeet A-2700 D/428/ / (6)

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

RAKENTAMISTAPAOHJEET , 3 ja 4

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

Kuokkakuja MULTIMÄKI MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR. Kaukoniitynpuisto

KORTTELISUUNNITELMA - TALTRIKINMÄKI. Näkymä Lusikkatieltä, korttelien ja välistä pohjoiseen.

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

RAKENTAMISTAPAOHJEET

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio:

PIRTTIALHO ETELÄ RAKENTAMISTAPAOHJEET Pirttialhon toinen vaihe 5.5.2013 32. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT: 3209, 3210, 3211, 3212 ja 3213 Liittyy asemakaavaan 32-002 Rauman kaupungin Tekninen virasto/ Kaavoitus

YLEISTÄ Rakennushankkeella on oltava pätevyysvaatimukset täyttävä pääsuunnittelija. Tämän tulee ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan ennen varsinaisen rakennusluvan hakua. Rakennustarkastajan kanssa käytävässä keskustelussa selvitetään tonttia koskevat asemakaavamääräykset, nämä rakentamistapaohjeet sekä muut mahdolliset huomioon otettavat seikat. AO I s. 3 AO II s. 6 AO Iu1/3 s. 9 2

Ohjeet koskevat tontteja: 3210-1- 3210-5 3212-1- 3212-9 3213-1- 3212-9 Näille tonteille saa rakentaa 1-kerroksisia rakennuksia. Rakennusten kattokulman tulee olla 1:3. Pulpetti- ja tasakatot ovat myös sallittuja. TONTTIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Tontin puusto on kartoitettava ennen suunnittelua. Olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon kadun suunniteltu tasaus, tontin maaston muodot, joita ei saa muuttaa merkittävällä täytöllä tai louhinnalla suunnitellun rakennuksen sijaintipaikan ulkopuolella. Tontti on vaaitettava ennen suunnittelua. Rakennuksen sijoittuessa loivaan rinteeseen voidaan maasto huomioida porrastamalla lattiaa eri tasoille. Mikäli korkeuseroja tehdään pengerryksillä, ne tulee tehdä tukimuurein, kiveyksin ja/tai istutuksin ja ne esitetään asemapiirustuksessa. Tontin suunnittelussa tulee pyrkiä avokallioiden säilyttämiseen. Erityisesti virkistysalueisiin rajoittuvilla osilla ei avokallioita saa louhia, vaan pihamaan liittyminen kalliomaastoon tulee olla luontevaa. Suunnitelman asemapiirros tulee esittää mittakaavassa 1:200. Rakennuslupakuvissa on esitettävä tontin koko rakennusoikeuden käyttö laajennusvarauksin myös tilanteissa, joissa koko rakennusoikeutta ei heti rakenneta. 3

Rakennuksen kadunpuoleinen sokkeli pitää perustaa valmiiseen katutasoon nähden syvälle, ettei rakennuksen ja kadun väliä tarvitse merkittävästi pengertää. Kullekin tontille saa olla vain yksi liittymä, joka on enintään kuusi metriä leveä. Tontin haltija on velvollinen huolehtimaan tontin kuivauksesta myös tilanteissa, joissa virkistysalueelta valuu pintavesiä tontille. Tontin hulevedet johdetaan pääsääntöisesti kaupungin rakentamaan sadevesiviemäriin. Tontin kuivattamistapa tulee esittää asemapiirroksessa. Puistoon rajoittuvat pihaosuudet pitää säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina. Kadun suuntaan tonttia ei saa aidata. Tontti on rajattava kadun suuntaan yksittäisillä istutuksilla ja/tai kivillä. Pensasaita, luonnonkiviaita ja/tai tummaksi käsitelty lauta-aita ovat mahdollisia tontin rajaustapoja tonttien välisillä rajoilla ja virkistysalueeseen rajautuvilla tontinosilla. Istutuksilla tuetaan piha-alueiden toiminnallista jäsentelyä. Säilytettäväksi suunnitellut puut tulee työmaaaikana suojata asianmukaisesti. Pihoille istutettavaksi kasveiksi suositellaan alueen luontotyyppiin sopivia lajeja. RAKENNUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Rakennusten tulee olla arkkitehtoniselta ilmeeltään yksinkertaisia, selkeitä ja koristelemattomia. Aputilat ja katokset tulee sovittaa päärakennuksen yhteyteen arkkitehtonisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta, rappausta tai pintavaikutelmaltaan sileähköä tiiltä. Julkisivujen suunnittelussa tulee pyrkiä rauhalliseen ja hillittyyn lopputulokseen. Julkisivuissa tulee olla yksi päämateriaali, jota käytetään samanvärisenä perustuksesta räystäälle asti. Lautaverhoilun tulee olla kokonaan pystysuuntainen tai kokonaan vaakasuuntainen. Yksittäiset selkeät rakennusmassat voivat olla eri materiaalia tai väriä kuin rakennuksen suurin rakennusmassa. Esimerkiksi rapatun rakennuksen kuistiosa voi olla lautaverhoiltu. Rakennuksen julkisivuun liittyvissä tai sitä täydentävissä osissa, kuten nurkkalaudoissa, katoksissa, syöksytorvissa jne. tulee käyttää julkisivun väriin liittyviä sävyjä. Julkisivua jakavaa listoitusta ei suositella olevan, mutta niitä käytettäessä niiden tulee olla vuorauksen väriset. 4

Rakennusten voivat harjakattoisia (satulakatto), pulpettikattoisia tai tasakattoisia. Pulpettikattoa käytettäessä on huomioitava rakennuksen julkisivukorkeuden sopivuus naapuritonttien rakennuksiin. Kattomateriaalin tulee olla konesaumattu peltikatto. Katon on oltava harmaaksi maalattu konesaumattu tai tätä jaoltaan muistuttava peltikatto. Materiaalina käytetään aitoja materiaaleja eikä jäljitelmä materiaalien käyttö ole sallittua. Osa kattopinnasta voi olla muuta materiaalia, esimerkiksi turvetta tai lasia. Rakennusten pitää olla avoräystäisiä tai räystäättömiä. Seinätikkaat ja kattosillat tulee sijoittaa pihan puolelle. Harjan ollessa kadunsuuntainen ei saa käyttää kadun puolella päätyaiheita eikä kattolyhtyjä. Kun rakennuksen etäisyys naapuritontilla olevaan rakennusalaan on alle kahdeksan (8) metriä, tulee ulkoseinä palo-osastoida palomääräysten mukaan. Tällöin seinään saa sijoittaa vain palomääräysten mukaisia ikkunoita ja ovia. Kun rakennuksen julkisivun etäisyys naapuritontin rajasta on alle neljä (4) metriä, tulee erityisesti asuinhuoneiden ikkunat sijoittaa siten, etteivät ne häiritsevästi suuntaudu naapuritontin puolelle. Parvekkeet ja terassit eivät saa häiritsevästi suuntautua naapuritontille. Mahdolliset ilmalämpöpumput, lautasantennit ja yms. vastaavat julkisivuihin liittyvät laitteistot ja varusteet tulee asentaa rakennuksen pihanpuoleiselle julkisivulle ja muuntaa ilmeeltään rakennuksen julkisivuun sointuvaksi. Kadun puoleisille julkisivuille ei ko. laitteita saa asentaa. Katolle saa rakentaa hillittyjä lappeensuuntaisia aurinkopaneeleja, -keräimiä tai vastaavia laitteita myös kadun puoleiselle julkisivulle. Asuinrakennuksen yhteyteen ei saa rakentaa autokatosta. Kohtisuora etäisyys autotallin ovesta katualueen rajaan on oltava vähintään kuusi (6) metriä. Autotallin ollessa osa päärakennusta on autotalliosa tarvittaessa porrastettava vaaditun etäisyyden täyttymiseksi. Tyhjennettävät, poiskuljetettavien jätteiden säilytysastiat tulee sijoittaa aitaukseen, katokseen tai maisemoida pensasistutuksin mahdollisimman huomaamattomaksi. Kompostiastiat tulee sijoittaa pihanpuolelle. Asuinrakennusten suunnittelussa on varauduttava radonin torjuntaan. Mikäli pohjavettä käytetään talousvetenä tai kasteluun tulee se tutkia kohdekohtaisesti ennen veden käyttöönottoa. Talousvesikäyttöön otettavan pohjaveden laadusta laadittavan tutkimuksen laajuuden pitää tutkimuksen tilaajan tai laatijan selvittää terveysviranomaiselta. Rakennusaikana tulee tontilla huolehtia erilaisten rakennusjätteiden erottelusta jo varhaisessa vaiheessa. Työmaalle tulee varata erilliset jäteastiat kierrätettäville materiaaleille 5

Ohjeet koskevat tontteja: 3209-1 3209-5 Näille tonteille rakennettavien asuinrakennusten maantasokerroksen pinta-alasta vähintään puolet on käytettävä toisessa kerroksessa (ei ullakkokerros). Yksikerroksista asuinrakennusta ei saa rakentaa. Rakennuksen kattokaltevuus tulee olla 1:2. TONTTIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Tontin puusto on kartoitettava ennen suunnittelua. Olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon kadun suunniteltu tasaus, tontin maaston muodot, joita ei saa muuttaa merkittävällä täytöllä tai louhinnalla suunnitellun rakennuksen sijaintipaikan ulkopuolella. Tontti on vaaitettava ennen suunnittelua. Rakennuksen sijoittuessa loivaan rinteeseen voidaan maasto huomioida porrastamalla lattiaa eri tasoille. Mikäli korkeuseroja tehdään pengerryksillä, ne tulee tehdä tukimuurein, kiveyksin ja/tai istutuksin ja ne esitetään asemapiirustuksessa. Tontin suunnittelussa tulee pyrkiä avokallioiden säilyttämiseen. Erityisesti virkistysalueisiin rajoittuvilla osilla ei avokallioita saa louhia, vaan pihamaan liittyminen kalliomaastoon tulee olla luontevaa. Suunnitelman asemapiirros tulee esittää mittakaavassa 1:200. Rakennuslupakuvissa on esitettävä tontin koko rakennusoikeuden käyttö laajennusvarauksin myös tilanteissa, joissa koko rakennusoikeutta ei heti rakenneta. 6

Rakennuksen kadunpuoleinen sokkeli pitää perustaa valmiiseen katutasoon nähden syvälle, ettei rakennuksen ja kadun väliä tarvitse merkittävästi pengertää. Kullekin tontille saa olla vain yksi liittymä, joka on enintään kuusi metriä leveä. Tontin haltija on velvollinen huolehtimaan tontin kuivauksesta myös tilanteissa, joissa virkistysalueelta valuu pintavesiä tontille. Tontin hulevedet johdetaan pääsääntöisesti kaupungin rakentamaan sadevesiviemäriin. Tontin kuivattamistapa tulee esittää asemapiirroksessa. Puistoon rajoittuvat pihaosuudet pitää säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina. Kadun suuntaan tonttia ei saa aidata. Tontti on rajattava kadun suuntaan yksittäisillä istutuksilla ja/tai kivillä. Pensasaita, luonnonkiviaita ja/tai tummaksi käsitelty lauta-aita ovat mahdollisia tontin rajaustapoja tonttien välisillä rajoilla ja virkistysalueeseen rajautuvilla tontinosilla. Istutuksilla tuetaan piha-alueiden toiminnallista jäsentelyä. Säilytettäväksi suunnitellut puut tulee työmaaaikana suojata asianmukaisesti. Pihoille istutettavaksi kasveiksi suositellaan alueen luontotyyppiin sopivia lajeja. RAKENNUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Rakennusten tulee olla arkkitehtoniselta ilmeeltään yksinkertaisia, selkeitä ja koristelemattomia. Aputilat ja katokset tulee sovittaa päärakennuksen yhteyteen arkkitehtonisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta, rappausta tai pintavaikutelmaltaan sileähköä tiiltä. Julkisivujen suunnittelussa tulee pyrkiä rauhalliseen ja hillittyyn lopputulokseen. Julkisivuissa tulee olla yksi päämateriaali, jota käytetään samanvärisenä perustuksesta räystäälle asti. Lautaverhoilun tulee olla kokonaan pystysuuntainen tai kokonaan vaakasuuntainen. Yksittäiset selkeät rakennusmassat voivat olla eri materiaalia tai väriä kuin rakennuksen suurin rakennusmassa. Esimerkiksi rapatun rakennuksen kuistiosa voi olla lautaverhoiltu. Rakennuksen julkisivuun liittyvissä tai sitä täydentävissä osissa, kuten nurkkalaudoissa, katoksissa, syöksytorvissa jne. tulee käyttää julkisivun väriin liittyviä sävyjä. Julkisivua jakavaa listoitusta ei suositella olevan, mutta niitä käytettäessä niiden tulee olla vuorauksen väriset. Rakennusten voivat harjakattoisia (satulakatto), pulpettikattoisia tai tasakattoisia. Pulpettikattoa käytettäessä on huomioitava rakennuksen julkisivukorkeuden sopivuus naapuritonttien rakennuksiin. 7

Kattomateriaalin tulee olla konesaumattu peltikatto. Katon on oltava harmaaksi maalattu konesaumattu tai tätä jaoltaan muistuttava peltikatto. Materiaalina käytetään aitoja materiaaleja eikä jäljitelmä materiaalien käyttö ole sallittua. Osa kattopinnasta voi olla muuta materiaalia, esimerkiksi turvetta tai lasia. Rakennusten pitää olla avoräystäisiä tai räystäättömiä. Seinätikkaat ja kattosillat tulee sijoittaa pihan puolelle. Harjan ollessa kadunsuuntainen ei saa käyttää kadun puolella päätyaiheita eikä kattolyhtyjä. Kun rakennuksen etäisyys naapuritontilla olevaan rakennusalaan on alle kahdeksan (8) metriä, tulee ulkoseinä palo-osastoida palomääräysten mukaan. Tällöin seinään saa sijoittaa vain palomääräysten mukaisia ikkunoita ja ovia. Kun rakennuksen julkisivun etäisyys naapuritontin rajasta on alle neljä (4) metriä, tulee erityisesti asuinhuoneiden ikkunat sijoittaa siten, etteivät ne häiritsevästi suuntaudu naapuritontin puolelle. Parvekkeet ja terassit eivät saa häiritsevästi suuntautua naapuritontille. Mahdolliset ilmalämpöpumput, lautasantennit ja yms. vastaavat julkisivuihin liittyvät laitteistot ja varusteet tulee asentaa rakennuksen pihanpuoleiselle julkisivulle ja muuntaa ilmeeltään rakennuksen julkisivuun sointuvaksi. Kadun puoleisille julkisivuille ei ko. laitteita saa asentaa. Katolle saa rakentaa hillittyjä lappeensuuntaisia aurinkopaneeleja, -keräimiä tai vastaavia laitteita myös kadun puoleiselle julkisivulle. Asuinrakennuksen yhteyteen ei saa rakentaa autokatosta. Kohtisuora etäisyys autotallin ovesta katualueen rajaan on oltava vähintään kuusi (6) metriä. Autotallin ollessa osa päärakennusta on autotalliosa tarvittaessa porrastettava vaaditun etäisyyden täyttymiseksi. Tyhjennettävät, poiskuljetettavien jätteiden säilytysastiat tulee sijoittaa aitaukseen, katokseen tai maisemoida pensasistutuksin mahdollisimman huomaamattomaksi. Kompostiastiat tulee sijoittaa pihanpuolelle. Asuinrakennusten suunnittelussa on varauduttava radonin torjuntaan. Mikäli pohjavettä käytetään talousvetenä tai kasteluun tulee se tutkia kohdekohtaisesti ennen veden käyttöönottoa. Talousvesikäyttöön otettavan pohjaveden laadusta laadittavan tutkimuksen laajuuden pitää tutkimuksen tilaajan tai laatijan selvittää terveysviranomaiselta. Rakennusaikana tulee tontilla huolehtia erilaisten rakennusjätteiden erottelusta jo varhaisessa vaiheessa. Työmaalle tulee varata erilliset jäteastiat kierrätettäville materiaaleille. 8

Ohjeet koskevat tonttia: 3211-1 Tontti on olemassa oleva rakennuspaikka TONTTIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Suunnitelman asemapiirros tulee esittää mittakaavassa 1:200. Rakennuslupakuvissa on esitettävä tontin koko rakennusoikeuden käyttö laajennusvarauksin myös tilanteissa, joissa koko rakennusoikeutta ei heti rakenneta. Tontin haltija on velvollinen huolehtimaan tontin kuivauksesta myös tilanteissa, joissa virkistysalueelta valuu pintavesiä tontille. Tontin hulevedet johdetaan pääsääntöisesti kaupungin rakentamaan sadevesiviemäriin. Tontin kuivattamistapa tulee esittää asemapiirroksessa. Pensasaita, luonnonkiviaita ja/tai tummaksi käsitelty säleiata ovat mahdollisia tontin rajaustapoja tonttien välisillä rajoilla ja virkistysalueeseen rajautuvilla tontinosilla. Kadun puoleista tontin osaa ei saa rajata aidalla, mutta esimerkiksi yksittäiset pensaat ovat mahdollisia. Istutuksilla tuetaan piha-alueiden toiminnallista jäsentelyä. Säilytettäväksi suunnitellut puut tulee työmaaaikana suojata asianmukaisesti. Pihoille istutettavaksi kasveiksi suositellaan alueen luontotyyppiin sopivia lajeja. RAKENNUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Tontilla on kaksi lautaverhoiltua asuinrakennusta. Pienempi 44 neliön rakennus on rakennettu sotien välisenä aikana ja toinen 1980-luvulla Rakennukset ovat yksikerroksisia. Asemakaavassa on otettu huomioon tontin puolittamismahdollisuus. Tontti on mahdollista jakaa niin, että kummatkin asuinrakennukset saavat oman tontin. Asuinrakennusten rakennusoikeudesta on mahdollista käyttää 1/3 ullakkokerroksessa. Vanhempi asuinrakennus on asemakaavassa merkitty suojelluksi rakennukseksi. Satakunnan museon mukaan rakennus alueelle ajallista kerrostumaa. Rakennuksen yhteyteen on merkitty 110 neliömetrin lisärakennusoikeus. Täydennysrakennuksen suunnittelu ja toteutus on tehtävä erityistä huolellisuutta käyttäen. Täydennysrakennuksen saa yhdistää vanhan osaan, mutta sen tulee olla arkkitehtuuriltaan itsenäinen kokonaisuus. Täydennysrakennuksen tulee olla puuverhoiltu. Rakennusten tulee olla arkkitehtoniselta ilmeeltään yksinkertaisia, selkeitä ja koristelemattomia. Aputilat ja katokset tulee sovittaa päärakennuksen yhteyteen arkkitehtonisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Rakennusten voivat harjakattoisia (satulakatto), pulpettikattoisia tai tasakattoisia. Pulpettikattoa käytettäessä on huomioitava rakennuksen julkisivukorkeuden sopivuus naapuritonttien rakennuksiin. Kun rakennuksen etäisyys naapuritontilla olevaan rakennusalaan on alle kahdeksan (8) metriä, tulee ulkoseinä palo-osastoida palomääräysten mukaan. Tällöin seinään saa sijoittaa vain palomääräysten mukaisia ikkunoita ja ovia. Kun rakennuksen julkisivun etäisyys naapuritontin rajasta on alle neljä (4) metriä, tulee erityisesti asuinhuoneiden ikkunat sijoittaa siten, etteivät ne häiritsevästi suuntaudu naapuritontin puolelle. Parvekkeet ja terassit eivät saa häiritsevästi suuntautua naapuritontille. 9

Mahdolliset ilmalämpöpumput, lautasantennit ja yms. vastaavat julkisivuihin liittyvät laitteistot ja varusteet tulee asentaa rakennuksen pihanpuoleiselle julkisivulle ja muuntaa ilmeeltään rakennuksen julkisivuun sointuvaksi. Kadun puoleisille julkisivuille ei ko. laitteita saa asentaa. Katolle saa rakentaa hillittyjä lappeensuuntaisia aurinkopaneeleja, -keräimiä tai vastaavia laitteita myös kadun puoleiselle julkisivulle. Asuinrakennuksen yhteyteen ei saa rakentaa autokatosta. Kohtisuora etäisyys autotallin ovesta katualueen rajaan on oltava vähintään kuusi (6) metriä. Autotallin ollessa osa päärakennusta on autotalliosa tarvittaessa porrastettava vaaditun etäisyyden täyttymiseksi. Tyhjennettävät, poiskuljetettavien jätteiden säilytysastiat tulee sijoittaa aitaukseen, katokseen tai maisemoida pensasistutuksin mahdollisimman huomaamattomaksi. Kompostiastiat tulee sijoittaa pihanpuolelle. Asuinrakennusten suunnittelussa on varauduttava radonin torjuntaan. Mikäli pohjavettä käytetään talousvetenä tai kasteluun tulee se tutkia kohdekohtaisesti ennen veden käyttöönottoa. Talousvesikäyttöön otettavan pohjaveden laadusta laadittavan tutkimuksen laajuuden pitää tutkimuksen tilaajan tai laatijan selvittää terveysviranomaiselta. Rakennusaikana tulee tontilla huolehtia erilaisten rakennusjätteiden erottelusta jo varhaisessa vaiheessa. Työmaalle tulee varata erilliset jäteastiat kierrätettäville materiaaleille. 10