Anneli Jaroma (toim.) VIRTAA VERKOSTOSTA

Anneli Jaroma (toim.) VIRTAA VERKOSTOSTA Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää, AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 36 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2008

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, 50101 Mikkeli Puhelin (015) 35561 Tekijä ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen kuva: Aki Loponen, Comstock Complete ISBN 978-951-588-238-7 (nid.) ISBN 978-951-588-239-4 (pdf) ISSN 1795-9438 Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky Kannen ja sisällön painatus: Juvenes Print-Tampereen Yliopistopaino Oy

ALKUSANAT Ammattikorkeakouluissa tutkimus- ja kehitystyön (t&k-työ) tekeminen oli mahdollista jo ammattikorkeakoulujen alkuvuosina. T&k toiminnan tuloksena on syntynyt runsaasti uusia innovatiivisia tuotteita, palveluja ja erilaisia toimintamalleja. Kuitenkin vielä lähes 20 vuotta ammattikorkeakoulujen perustamisen jälkeen käydään keskustelua ammattikorkeakoulujen t&k toiminnan luonteesta, roolista ja oikeutuksesta. Käytetyt määritelmät eivät ole täysin selkeitä ja yksiselitteisiä, mistä aiheutuu ongelmia muun muassa tilastointiin. Myös t&k toiminnan rahoitus on jatkuva ongelma ja keskustelua herättävä teema. Ammattikorkeakoulujen t&k-työn laadun varmistaminen on perustunut lähinnä opetusministeriön määrällisten AMKOTA mittareiden seurantaan. Perusteellisempi laadunvarmistaminen kaipaa kuitenkin monipuolisempia ja myös laadullisia mittareita, jotta t&k-toiminnan kehittämisessä päästään syvemmälle tasolle. Ammattikorkeakoulujen t&k- työn omaleimaisuus edellyttää eettisten ohjeiden tarkistamista ja täydentämistä. T&k toiminnan volyymiä voidaan kasvattaa verkostoitumalla sekä kansallisesti ja kansainvälisesti, mikä on mittava haaste ja opettelun paikka ammattikorkeakoulun toimijoille. T&k-työtä on toteutettu ammattikorkeakoulujen alkuvaiheessa pääsääntöisesti irrallisena koulutustehtävästä. Viime vuosina on kuitenkin enenevässä määrin korostettu tarvetta kytkeä ammattikorkeakoulujen t&k-työ kiinteäksi osaksi opetusta. T&k-työn ja opetuksen integroiminen nähdäänkin yhtenä keinona siirtää t&k- toiminnassa tuotettua uutta tietoa, osaamista ja innovaatioita työelämän ohella opetukseen ja ammattikorkeakoulujen kehittämiseen. Koulutuksen näkökulmasta integroinnin tavoitteena on varmistaa, että valmistuvilla opiskelijoilla on työelämän muutoksissa tarvittavat tutkimus- ja kehittämisvalmiudet.

T&K-työn ja opetuksen yhteensovittaminen merkitsee ammattikorkeakouluille perustavaa muutosta, joka koskee ammattikorkeakouluissa kaikkia. Se vaatii onnistuakseen johdolta, opettajilta ja T&K- henkilöstöltä uudenlaista asennetta, osaamista ja joustavuutta. Henkilöstöltä edellytetään yhteistä tahotilaa, kattavaa keskustelua, suunnittelua ja sitoutumista. Opetusministeriö myönsi rahoituksen valtakunnalliselle kehittämisverkostohankkeelle, Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää (AMKtutka), vuosille 2007-2009. Hanketta koordinoi Mikkelin ammattikorkeakoulu. AMKtutkan johtoryhmä fokusoi kehittämisverkoston tavoitteet edellä kuvattuihin t&k toiminnan keskeisten teemojen kehittämiseen. Tarkastelun kohteena ovat pedagogisten innovaatioiden ohella ammattikorkeakoulujen t&k- työn käsitteellinen ja eettinen perusta, rahoitus, opettajien ja tutkimus-/kehittämishenkilöstön sekä työelämän ohjaajien osaamisen vahvistaminen, t&k toiminnan laatuun ja sen arviointiin liittyvät kysymykset sekä kansainvälinen hanketoiminta. Kirjan artikkelit pohjautuvat AMKtutkan kehittämisrenkaissa puolentoista vuoden aikana tehtyyn työhön. Kirja haluttiin julkaista, jotta artikkeleissa esitetyt ajatukset, mallinnukset ja suositukset tulevat mahdollisimman pikaisesti ammattikorkeakoulujen käyttöön. Uskomme niiden helpottavan ammattikorkeakoulujen työtä ja antavan rakennusmateriaalia ja kehitysimpulsseja t&k toiminnan kehittämiseen. Johtoryhmän jäsenille, kehittämisrenkaiden puheenjohtajille, ydinryhmille, muille jäsenille, t&k satelliittiryhmälle ja kaikille yhteistyökumppaneille lämpimät kiitokset tehdystä työstä. Opetusministeriö ja ammattikorkeakoulut ovat mahdollistaneet hankkeen toteutumisen. Siitä kiitos, tästä on hyvä jatkaa. Tapio Varmola johtoryhmän puheenjohtaja Anneli Jaroma projektijohtaja

SISÄLTÖ ALKUSANAT Tapio Varmola ja Anneli Jaroma AMKtutka AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEINEN KEHITTÄMISVERKOSTO...1 Anneli Jaroma VERKOSTOTOITUMINEN JA YHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNASSA...20 Tapio Varmola POHDINTAA AMMATTIKORKEAKOULUJEN T&K- TOIMINNAN LUONTEESTA...29 Outi Kallioinen, Katariina Raij ja Anneli Jaroma AMMATTIKORKEAKOULUN HENKILÖSTÖN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN OSAAMINEN...40 Pekka Auvinen, Eija Grönroos, Yvonne Hilli, Eila Hirvonen, Ursula Hyrkkänen ja Ritva Mäntylä OPPIMISYMPÄRISTÖT JA -MENETELMÄT...84 Maarit Fränti OPETUSTOIMINNAN SISÄISET TOIMINTAMALLIT...112 Marjo Nykänen, Pirjo Kuisma, Liisa Kuokkanen, Kirsti Melin ja Sanna Pekkinen TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LAADUN VARMISTAMINEN JA EETTINEN PERUSTA...137 Mirja Toikka KANSAINVÄLINEN HANKETOIMINTA...161 Perttu Heino PROJEKTIJOHTAJA JA KEHITTÄMISRENKAIDEN PUHEENJOHTAJAT...172 KIRJOITTAJAT...175

AMKtutka AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 1 Anneli Jaroma Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää, AMKtutka, kolmevuotisen, valtakunnallisen kehittämisverkoston ensimmäinen puolitoista vuotta on takana. Verkoston toimijat ovat paneutuneet kehittämisrenkaissa kuuteen eri teemaan: t&k työn käsitteelliseen perustaan ja rahoitukseen, osaamisen vahvistamiseen, oppimisympäristöjen ja -menetelmien kehittämiseen, opetustoiminnan sisäisiin toimintamalleihin, laadun varmistamiseen ja t&k-työn eettiseen perustaan sekä kansainväliseen hanketoimintaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan AMKtutkan ensimmäisen puolentoista vuoden toimintaa ja toiminnan tuloksia yleisellä tasolla sekä alustavia verkoston jatkosuunnitelmia. KEHITTÄMISVERKOSTON TARKOITUS JA HANKKEELLE ASETETUT TAVOITTEET AMKtutka, Mikkelin ammattikorkeakoulun koordinoiman kehittämisverkoston tarkoituksena on tukea, rikastaa ja antaa teemaan liittyen ammattikorkeakouluille rakennusmateriaalia ja kehitysimpulsseja (ks. Sund, 2007). Hankeesityksessä (Mamk, Pääkonttorihanke-esitys, 2005) tavoitteeksi nostettiin: Tuotetaan pedagogisia innovaatioita hankkeistettuun opetukseen sekä perusopetuksen että ylemmän amktutkinnon osalta. Lisätään opettajien osaamista ja osallistumismahdollisuuksia T&K työhön. Lisätään tukijoiden, päätoimisen projektihenkilöstön, laboratoriohenkilöstön osaamista ja osallistumismahdollisuuksia opetukseen. Lisätään T&K työn määrää opetuksen yhteydessä nykyisillä rahoitusmäärillä. Lisätään ammattikorkeakoulujen välistä teema- ja alakohtaista T&K yhteistyötä kansallisen ja soveltuvin osin kansainvälisen tutkimus- ja kehitystyön vahvistamiseksi. Lisätään ammattikorkeakoulujen koulutusyksiköiden ja erillisten tutkimuslaitosten yhteistyötä.

KEHITTÄMISRENKAAT TYÖSKENTELYFOORUMINA 2 Opetusministeriön päätöksellä hanke käynnistettiin virallisesti vuoden 2007 alusta. Projektijohtajaksi oli kutsuttu allekirjoittanut Mikkelin ammattikorkeakoulusta ja johtoryhmän puheenjohtajaksi rehtori Tapio Varmola Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Muut johtoryhmän jäsenet edustavat ammattikorkeakouluja, nk. työelämää sekä opettaja- ja opiskelijajärjestöjä (Liite 1). Opetusministeriön edustajana johtoryhmässä on opetusneuvos Anja Arstila- Paasilinna. Mikkelin ammattikorkeakoulussa projektijohtajan tukena toimii projektiryhmä, jossa projektijohtajan lisäksi on Mamkin kehitysjohtaja Heikki Malinen ja osa-aikaiset projektisihteerit Susanna Hytönen/ Annika Välimaa. Johtoryhmän keskustelujen pohjalta hanke organisoitui kuudeksi kehittämisrenkaaksi (Kuvio 1.), joihin ammattikorkeakoulut nimesivät omat edustajansa ja johtoryhmä kehittämisrenkaiden puheenjohtajat ja ydinryhmät (Liite 2). Lisäksi ammattikorkeakoulujen vastuulliset t&k johtajat muodostivat nk. t&k-satelliittiryhmän (Liite 3), joka omalla toiminnallaan edistää hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Edustajiensa välityksellä teemoista käydään laajasti keskustelua ammattikorkeakoulujen henkilöstön kanssa. KUVIO 1. AMKtutkan organisaatio

3 Johtoryhmä näki t&k -työn ja opetuksen yhteensovittamisen keinona erityisesti t&k -hankkeissa tuotetun osaamisen ja innovaatioiden siirtämiseksi edelleen opetukseen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämiseen. Integrointia on vaikeuttanut toimintaan osoitettujen resurssien vähäisyys, asenteelliset esteet, osaamisvaje ja ammattikorkeakoulujen jäykät toimintamallit. (Jaroma ym. 2008, myös Lyytinen ym. 2008). Myös t&k -toiminnan organisointi erillisiin yksiköihin on hidastanut integrointia (ks. Marttila ym.,2005, Jaroma 2008). Kolmen kehittämisrenkaan, osaamisen vahvistaminen, oppimisympäristöt ja menetelmät sekä opetustoiminnan sisäiset toimintamallit, ydintehtävänä on ollut T&K-työn ja opetuksen integraation edistäminen kehittämisrenkaiden omista teemoista käsin. Erityisesti näiden kehittämisrenkaiden toimijat etsivät uusia pedagogisia innovaatioita, strategisia ja rakenteellisia ratkaisuja siten, että ammattikorkeakoulujen kolme perustehtävää, opetus, tutkimus- ja kehitystyö sekä alueellinen kehittäminen muodostavat toisiaan vahvistavan kehän. Tarkastelun kohteeksi johtoryhmä nimesi myös ammattikorkeakoulujen t&ktyön käsitteellisen perustan ja rahoituksen, t&k- toiminnan laadun ja sen arviointiin liittyvät kysymykset sekä t&k-työn eettiset perusteet. Lisäksi ajankohtainen, tarkasteluun nostettu teema on kansainvälinen hanketoiminta. Johtoryhmän asettamat, hankesuunnitelmasta johdetut päätavoitteet linjaavat kehittämisrenkaiden toimintaa: Ammattikorkeakoulujen t&k -työhön liittyvän käsitteellisen perustan selkiinnyttäminen ja yhtenäistäminen sekä t&k työn rahoituksen parantaminen. Opettajien, t&k -henkilöstön ja työelämän/pk yritysten henkilöstön t&k työn ja opetuksen yhteensovittamiseen liittyvän osaamisen vahvistaminen. Oppimisympäristöjen ja -menetelmien kehittäminen t&k työn ja opetuksen yhteensovittamista tukeviksi.

Opetustoimintaan liittyvien toimintatapojen (esim. lukujärjestysten, työsuunnitelmien tms.) kehittäminen t&k työn ja opetuksen yhteensovittamista tukeviksi. Ammattikorkeakoulujen t&k -työn laadun varmistamisen edellytysten vahvistaminen, laadunhallinnan menettelyjen selkiinnyttäminen ja eettisen perustan vahvistaminen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen hanketoiminnan ja t&k -työn verkostoitumisen edistäminen. Kehittämisrenkaat konkretisoivat päätavoitteet koskemaan ensimmäistä puoltatoista vuotta (Liite 2). 4 Kehittämisrenkaiden työskentelyä voi luonnehtia ekspansiiviseksi, uutta tietämystä ja uusia toimintakäytäntöjä tuottavaksi, jossa eri toimintatahojen tietoisella yhteen saattamisella on prosessissa keskeinen merkitys. Kehittämisrenkaissa tavoitellaan koko verkoston ja laajemminkin verkostossa toimivien sidosryhmien osaamisen vahvistamista. (vrt. Koivisto & Ahmanniemi 2001.) Parhaimmillaan verkostossa osallistujat oppivat toisiltaan nopeammin ja tehokkaammin kuin yksinään toimien (Suominen 2004, Helakorpi 2007). AMKtutkan kehittämisrenkaissa aktiivisesti toimivien mielestä onnistunut verkostoituminen tuottaa synergiaetua ja osallistujille kehittyy laajempi näkemys asioista. Yhdessä työskentely antaa mahdollisuuden tiedon jatkuvaan integrointiin, uuden luomiseen ja innovointiin. Kehittyneen osaamisen avulla voidaan paikata oman organisaation osaamisen aukkoja. Verkostoissa syntyy kumppanuutta, joka voimaannuttaa yksityisiä jäseniä ja helpottaa myöhemminkin tapahtuvia yhteydenottoja (myös Sund 2007, 10). KYSELYSTÄ TUKEA Ammattikorkeakoulun johdolle vuoden 2007 alussa tehdyn kyselen tulokset osoittivat, että valitut kehittämisrenkaiden teemat olivat oikeaan osuneita. Johdon sitoutumista tämänkaltaiseen kehittämistyöhön osoitti mm. t&k-työn ja opetuksen integroinnin edistämisen kytkeminen lähes kaikkien vastannei-

5 den 20 ammattikorkeakoulun strategisiin linjauksiin. Integroinnin koettiin hyödyntävän opetusta ja onnistuessaan sillä nähtiin olevan myönteisiä vaikutuksia myös aluekehitykseen. Joissakin ammattikorkeakouluissa oli integrointia edistetty oppimisympäristöjä ja -menetelmiä kehittämällä, henkilöstön osaamista vahvistamalla ja rakenteita uusimalla. Toiminta ei kuitenkaan vaikuttanut systemaattiselta eikä kattavalta, vaan se kohdistui lähinnä joidenkin alojen yksittäiseen kehittämistoimintaan. Myös opetustoiminnan sisäisten toimintamallien kuten opetussuunnitelmien ja työaikasuunnitelmien sekä lukujärjestysten kehittäminen opetuksen ja t&k-työn yhteensovittamista tukeviksi oli jäänyt vähäiselle huomiolle.(jaroma ym. 2008.) Puolet vastanneista ammattikorkeakouluista ilmoitti omassa organisaatiossaan sovitun t&k työn eettisistä periaatteista ja laadun varmistuksesta. Kaksi kolmasosaa oli pohtinut t&k työhön liittyviä käsitteitä, mutta käsitteiden määritelmistä oli sovittu vain kolmasosassa ammattikorkeakouluja. Kansainvälisestä hanketoiminnasta puuttui suorat EU- rahoitukset. Mittavana ongelmana pidettiin myös t&k-työn omarahoitusosuuksien vähäisyyttä. (emt.) Tulokset osoittivat, että ammattikorkeakoulut ovat selvästi kehitystyössään eri vaiheissa ja ammattikorkeakoulujen sisälläkin on koulutusalojen välillä eroja, mikä vahvisti käsitystä AMKtutka - kehittämisverkoston työn tarpeellisuudesta (emt). TOIMINTAA JA TULOKSIA Kehittämisrenkaat ovat työskennelleet asettamiensa tavoitteiden suuntaisesti. T&k-työn käsitteellinen perusta ja rahoitus ryhmä (= Arene ry:n t&ktyöryhmä) keräsi julkaisuksi ammattikorkeakouluilta parhaita esimerkkejä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämishankkeista. Julkaisun avulla pyritään tekemään ammattikorkeakoulujen osaamista tunnetuksi.

6 Edelleenkin, lähes 20 vuotta ammattikorkeakoulujen perustamisen jälkeen ollaan erimielisiä siitä, mitä ammattikorkeakoulujen t&k-työ on. Kysymys nousi esille lähes kaikkissa kehittämisrenkaissa. Keväällä 2008 perustettiin pieni ad hoc ryhmä laatimaan artikkelia laajemman keskustelun käynnistämiseksi. Artikkeli on julkaistu tässä kirjassa. Sen pohjalta tullaan käsitekeskustelua edelleen jatkamaan AMKtutkassa. T&k-työn käsitteellinen perusta ja rahoitus kehittämisrengas nimesi kaksi muutakin alaryhmää. Toisen tehtävänä oli miettiä Matti Hakalan johdolla ammattikorkeakoulun t&k-toimintaan liittyviä rahoituskysymyksiä. Tämä ryhmä tuotti PowerPoint esityksen Ammattikorkeakoulun t&k-rahoituksen haasteet, joka löytyy AMKtutkan kotisivuilta (www.amktutka.fi). Kerättyjä tietoja voidaan hyödyntää rahoittajien kanssa käytävissä keskusteluissa. Toinen ryhmä pohti Matti Lähdeniemen johdolla teemaa Ammattikorkeakoulut ja innovaatiot. Tästä ilmestyy syksyyn 2008 mennessä englanninkielinen artikkelijulkaisu. Osaamisen vahvistaminen kehittämisrenkaan työn tuloksia esitellään artikkelissa, Ammattikorkeakoulun henkilöstön tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen. Tämän kehittämisrenkaan työskentely tuotti ansiokkaan t&k työhön liittyvä osaamisprofiilin, jota ammattikorkeakoulut pystyvät hyödyntämään mm. henkilöstön rekrytoinnissa, osaamiskartoituksia tehtäessä ja koulutustarpeiden arvioinnissa. Oppimisympäristöt ja -menetelmät kehittämisrengas mahdollisti ammattikorkeakoulun oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden benchmarkauksen. Yhdessä sovittujen kriteerien pohjalta laadittiin benchmarkausraportit, joita hyödynnetään työelämälle suunnatussa artikkelikokoelmassa, joka ilmestyy vuoden 2008 lopussa. Opetustoiminnan sisäiset toimintamallit artikkelissa raportoidaan kehittämisrenkaan toiminnan lähtökohdista, nykytilan kartoittamiseksi tehdyn kyselyn tuloksista ja lopuksi esitellään t&k-työn ja opetuksen integrointiin liittyvät

7 suositukset, jotka kokoavat integrointia edistävät osatekijät toimenpideohjelmaksi. Ammattikorkeakoulut voivat hyödyntää toimenpidesuosituksia edistäessään t&k työn ja opetuksen integrointia omissa oppilaitoksissaan. T&k työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta kehittämisrengas jakoi käytettävissä olevat kolme vuotta siten, että ensimmäinen puolitoista vuotta keskityttiin lähinnä laadun varmistamiseen liittyviin kysymyksiin ja toisella kaudella tarkastellaan enemmän eettistä perustaa. T&k toiminnan arviointiin on ollut melko niukasti mittareita. Lähinnä ammattikorkeakoulut ovat keränneet AMKOTAan määrällisiä tietoja t&k toiminnan toteutumisesta. Kehittämisrengas tuotti mm. ammattikorkeakoulun t & k toiminnan tuloksellisuusketjun, jossa tarkastellaan t&k- toiminnan kriteereitä, mittareita ja näyttöjä henkilöstön, prosessien, asiakkaiden ja sidosryhmien kokeman laadun sekä vaikuttavuuden näkökulmasta. Kehittämisrenkaan teemaan liittyen osallistuttiin myös korkeakoulujen arviointineuvoston järjestämään korkeakoulujen benchmarking -projektiin. Tämän pilotin keskeisenä tavoitteena oli saada tietoja ja näkemyksiä, joiden avulla voidaan tehokkaasti kehittää oman ammattikorkeakoulun toimintaa. Kehittämisrenkaan tuloksista enemmän Mirja Toikan kirjoittamassa artikkelissa. Kansainvälinen hanketoiminta -kehittämisrengas on laatinut ammattikorkeakoulujen hyvistä hankkeista englanninkielistä esittelymateriaalia, joka julkaistaan PowerPoint esityksenä syksyllä 2008. Osaaja.net verkkolehdessä on syyskuun numero varattu kehittämisrenkaassa toimivien artikkeleille. Toimintaa syvennetään temaattisilla verkostoilla, Health Innovations, Information Society Services ja Sustainable Life. Näiden toiminta käynnistyy elokuussa 2008. T&K-vastuuhenkilöiden informoiminen ja kuuleminen on AMKtutkan toiminnalle ensiarvoisen tärkeää. Ryhmälle on järjestetty kaksi kutsuseminaaria, joiden aikana on haluttu sitouttaa T&K-vastuuhenkilöt yhteistyöhön AMKtutkan kanssa. Seminaareihin on sisältynyt mm. kehittämisrenkaiden toimintaa edistäviä workshopeja.

8 AMKtutka on ollut yhteistyössä muiden verkostohankkeiden kanssa. Lokakuussa 2008 ilmestyy KeVer verkoston kanssa tehty refereejulkaisu Opetuksen ja tutkimuksen kiasma. Yhteistyö seminaarien järjestelyissä on osoittautunut varsin hyödylliseksi. Yhteistyökumppaneina on ollut KeVer, INTO ja KeKo verkostot. AMKtutkan toiminnasta, toiminnan tuloksista ja jatkotoimista löytyy materiaalia tutkan kotisivuilta, www.amktutka.fi. Sivuistoilla on myös linkit pdf muodossa oleviin julkaisuihin. Liitteeseen 4 on listattu puolentoista vuoden aikaansaannoksia. JATKOTOIMET AMKtutkan kehittämisverkoston työskentelyssä ollaan vaiheessa, jossa jo aikaansaatuja tuloksia on syytä levittää ammattikorkeakoulujen käyttöön. Tällöin työskentelystä saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Kehittämisrenkaat ovat toimineet osallistujille oppimis- ja kehittämisympäristönä. Niissä on hyödynnetty ja jaettu monialaisesti olemassa olevaa tietoa ja osaamista, tutkittu ja kartoitettu uusia toimintamahdollisuuksia, mitä tietoa voidaan jakaa kollegoille ja työtovereille ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämisen rakennusmateriaaliksi. Hankeen alkuvaiheessa päätettiin pitää kehittämisrenkaat dynaamisina ja ajassa liikkuviin tarpeisiin reagoivina toimijoina. Johtoryhmän ja kehittämisrenkaiden puheenjohtajien arviointiseminaarissa huhtikuussa 2008 päädyttiin jatkamaan seuraavia kehittämisrenkaita vuoden 2009 loppuun: t&k-työn käsitteellinen perusta ja rahoitus alaryhmineen, t&k-työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta sekä kansainvälinen hanketoiminta. Oppimisympäristöt ja menetelmät kehittämisrengas jatkaa toimintaansa vuoden 2008 loppuun. Myös t&k satelliittiryhmä seuraa aktiivisesti AMktutkan toimintaa ja vastuuhenkilöt osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kehittämisrenkaiden työskentelyyn.

9 Osaamisen vahvistaminen, oppimisympäristöt ja menetelmät sekä opetustoiminnan sisäiset toimintamallit organisoitunevat yhdeksi kehittämisrenkaaksi, jonka focus on edelleen t&k-työn ja opetuksen integroinnin edistämisessä. Keskustelussa on tuotu esille tarpeita pohtia ammattikorkeakoulujen yhteisiä pelisääntöjä, valtakunnallista kehittäjäkoulua, t&k-johtajille suunnatua koulutusta kuin myös monitasoiseen kansainvälisyyteen liittyvää koulutusta sekä työelämän, t&k-toiminnan ja koulutuksen kolmiyhteyttä. AMKtutkan toiminnan avoinna olevasta jatkosta päätetään elokuun 2008 johtoryhmän kokouksessa. Verkoston alkuvaiheessa voitiin todeta, ettei kaikilla nimetyillä edustajilla ollutkaan mahdollisuus osallistua aktiivisesti kehittämisrenkaiden toimintaan. Syynä oli useimmiten pitkät kokousmatkat ja vähäinen resursointi kyseiseen työskentelyyn. Valtakunnallisia verkostoja on kaikkiaan 13 ja varsinkin pienemmät ammattikorkeakoulut ovat joutuneet verkostotyöskentelyssä resurssipulaan Säännöllinen osallistuminen on mahdollista vain jos kehittämisrenkaisiin nimettyjen edustajien hankkeeseen käytetty työaika on resursoitu työsuunnitelmiin. Jatkossakin AMKtutka -kehittämisverkostolla on suuri merkitys ammattikorkeakoulutoimijoiden yhteisenä oppimis- ja kehittämisverkostona. Verkostossa voidaan luoda yhtenäisiä käsityksiä asioista, vaihtaa tietoa, kokemuksia ja hyviä käytänteitä, luoda uusia kontakteja, kumppanuutta sekä verkostoitua eri ammattikorkeakoulujen kesken. (myös. Hämeen ammattikorkeakoulu 2008.) Loppukaudeksi tavoitteena on vahvistaa yhteyksiä nk. työelämän toimijoihin ja vahvistaa työelämän kanssa ylläpidettäviä verkostoja.

LÄHTEET 10 Jaroma, A. 2008. AMKtutka ammattikorkeakoulujen yhteisenä oppimis- ja kehittämisfoorumina. Kever -verkkolehti. Vol. 7. No 1. www.hamk.fi/kever. Jaroma, A., Väätämöinen, R. & Tarhonen, T. 2008. T&K-toiminnan ja opetuksen rajapinnoilla - kysely ammattikorkeakoulun johdolle. Käsikirjoitus teokseen Opetuksen ja tutkimuksen kiasma. Ilmestyy 10.2008. Helakorpi S. 2007. Verkostoituva ja verkottuva koulutus haasteita amk - toimintakulttuurille ja opettajan asiantuntijuudelle. Teoksessa Ammattikorkeakoulujen verkostohankkeet. Opetusministeriön julkaisuja 2007:1. Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, 36-48. Hämeen ammattikorkeakoulu. 2008. Valtakunnallisten AMKverkostohankkeiden vaikuttavuusselvitys. Lyytinen, A., Marttila, L. & Kautonen, M. 2008, Tutkimus- ja kehitystoiminnan haasteita ja mahdollisuuksia monialaisissa ammattikorkeakouluissa. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatutkimuksen instituutti. Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö. Mamk. 2005. PÄÄKONTTORIHANKE-ESITYS. Tutkimus- ja kehitystyön ja opetuksen välisten suhteiden kehittäminen. Moniste. Marttila, L., Kautonen, M. & Niemonen, H. & von Bell, K. 2005. Ammattikorkeakoulujen T&K toiminta: T&K -yksiköt koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistyön rajapinnassa. Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen työraportteja 74/2005. Tampere: Tampereen yliopistopaino. Ståhle, P. & Laento, K. 2000. Strateginen kumppanuus avain uudistumiskykyyn ja ylivoimaan. Ekonomia. WSOY: Porvoo. Sund, A-M. 2007. Verkostohankkeet ammattikorkeakoulujen kehittämisen välineenä. Teoksessa Ammattikorkeakoulujen verkostohankkeet. Opetusministeriön julkaisuja 2007:1. Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Suominen K. 2004. Verkostomaisen yhteistyön jäljillä. Diskurssianalyyttinen tutkimus organisaatioiden välisestä kehittämisverkostosta. Pro Gradu tutkielma. Aikuiskasvatustiede. Kasvatustieteen laitos. Helsingin yliopisto.

11 LIITE 1 Johtoryhmä JOHTORYHMÄ Rehtori TapioVarmola, puheenjohtaja, Seamk Rehtori Eeva-Liisa Antikainen, varapuheenjohtaja, HUMAK Erityisasiantuntija Airi Jaro, OAJ, 23.4.2008 asti. Rehtori Erkki Karppanen, MAMK Vararehtori Iselin Krogerus-Therman, Arcada Rehtori Ragnar Lundqvist, Kyamk Vararehtori Matti Lähdeniemi, SAMK Koulutuspoliittinen vastaava, Mikko Majander, SAMOK, 31.12.2007asti. Koulutuspoliittinen vastaava, Nina Viitanen, SAMOK, 1.1.2008 lähtien. Asiantuntija Tarja Tuominen, EK Ylitarkastaja Marjukka Vallimies-Patomäki, STM Koulutuspoliittinen vastaava, Nina Viitanen, SAMOK, 1.1.2008 lähtien Opetusneuvos Anja Arstila-Paasilinna, OPMn edustajana Johtoryhmän tehtävänä on: -toimia hankkeen tukena -tarjota jäsenille mahdollisuus vaikuttaa hankkeen toimintaan -tuoda hankkeen toteutukseen laajaa osaamista -toimia linkkinä sidosryhmiin ja levittää hankkeessa tuotettua tietoa omalla toiminta-alueellaan -valvoa hankkeen toteuttamista, sisältöä ja rahoitusta -käsitellä raportit sekä toteuttamissuunnitelman, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman muutokset

12 LIITE 2 Kehittämisrenkaiden tavoitteet ja aktiiviset toimijat ajalla 2007-30.6.2008 1(4) KEHITTÄMISRENKAIDEN TAVOITTEET JA AKTIIVISET TOIMIJAT ajalla 2007-30.6.2008 T&K työn käsitteellinen perusta ja rahoitus kehittämisrengas = ARENEn T&K työryhmä Päätavoite Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen T&K työhön liittyvän käsitteellisen perustan selkiinnyttäminen ja yhtenäistäminen sekä T&K työn rahoituksen parantaminen Toiminnalliset tavoitteet T&K työhön liittyvän käsitemäärittelyn käynnistäminen Ammattikorkeakoulujen T&K -toiminnan kuvaaminen Ammattikorkeakoulujen T&K työn rahoituksen nykytilanteen ja päätöksenteon kuvaaminen sekä resursoinnin suuntaaminen Tapio Varmola, pj., Seamk Eeva-Liisa Antikainen, HUMAK Jussi Halttunen, Jamk, 1.4,08 lähtien Erkki Karppanen, Mamk Juha Kettunen, Turun amk Riitta Käyhkö, Kemi-Tornion amk, 1.4.08 lähtien Ragnar Lundqvist, Kyamk Timo Luopajärvi, ARENE Matti Lähdeniemi, Samk Anneli Jaroma, AMKtutka/Mamk Alaryhmät Ad hoc käsiteryhmä Outi Kallioinen, Laurea Katariina Raij, Laurea Päivi Ervasti, Ramk Anneli Jaroma, AMKtutka, Mamk Rahoitusryhmä Matti Hakala, Hamk Esa Ala-Uotila, Piramk Johanna Heikkilä, Jamk Sakari Kainulainen, Diak Antti Soini, Samk Anneli Jaroma, AMKtutka, Mamk

Ammattikorkeakoulut ja innovaatiot Matti Lähdeniemi, Samk Kari Laine, Samk Jaakko Tarkkanen, Samk 13 2(4) Osaamisen vahvistaminen -kehittämisrengas Päätavoite Tavoitteena on opettajien, T&K henkilöstön ja työelämän/pk-yritysten henkilöstön T&K työn ja opetuksen yhteensovittamiseen liittyvä osaamisen vahvistaminen. Toiminnalliset tavoitteet Osaamisprofiilin laadinta Nykyisen osaamisen määrittäminen Toimenpiteiden suunnittelu osaamisen vahvistamiseksi Pekka Auvinen, pj., Pohjois-Karjalan amk Eija Grönroos, Metropolia-amk Yvonne Hilli, Yrkeshögskolan Novia Eila Hirvonen, Samk Ursula Hyrkkänen, Turun amk Ritva Mäntylä, Hamk Anneli Jaroma AMKtutka/Mamk Oppimisympäristöt ja menetelmät -kehittämisrengas Päätavoite Tavoitteena on oppimisympäristöjen ja menetelmien kehittäminen T&K työn ja opetuksen yhteensovittamista tukeviksi. Toiminnalliset tavoitteet Nykyisen todellisuuden näkyväksi tekeminen Erilaisten oppimisympäristöjen kuvaaminen Erilaisten T&K toimintaa ja oppimista yhdistävien oppimis/opetusmenetelmien kuvaaminen Maarit Fränti, pj., Laurea amk Maritta Ahtiainen, Lamk Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen, Kyamk Eeva Hara-Lindström, Evtek Sirpa Lassila, Haaga-Helia amk Elisa Mäkinen, Stadia Taru Potinkara, Mamk Sinikka Seppänen, Piramk Matti Väänänen, Hamk Anneli Jaroma, AMKtutka, Mamk

Opetustoiminnan sisäiset toimintamallit -kehittämisrengas 14 3(4) Päätavoite Tavoitteena on opetustoimintaan liittyvien toimintatapojen (esim. lukujärjestysten, työsuunnitelmien tms.) kehittäminen T&K työn ja opetuksen yhteensovittamista tukeviksi. Toiminnalliset tavoitteet: Tavoitetilan visiointi Nykytilanteen kuvaus: Kysely syksyn 2007 aikana. Toimenpidesuositusten työstäminen. Puheenjohtaja Marjo Nykänen, Mamk Heli Arola, Kemi-Tornion amk Outi Hyry-Honka Rovaniemen amk Maisa Häkkinen, Anttolanhovi Paula Koistinen Diakonia-amk Pirjo Kuisma Hamk Liisa Kuokkanen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Jaana Lappalainen Kajaanin amk (vuonna 2007) Mikko Majander SAMOK ry Kirsti Melin Vaasan amk Sanna Pekkinen HUMAK Anneli Jaroma, AMKtutka/Mamk T&K työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta -kehittämisrengas Päätavoite Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen T&K työn laadun varmistamisen edellytysten vahvistaminen, laadunhallinnan menettelyjen selkiinnyttäminen ja eettisen perustan vahvistaminen. Toiminnalliset tavoitteet T&K toimintaan liittyvän laadunhallinnan käsitteistön määrittely. Laadunhallinnan strategian laatiminen. Laatukriteereiden ja niitä kuvaavien mittareiden määrittely. T&K -prosessikuvausten laatiminen (syksy 2008) T&K toiminnan prosesseihin liittyvien kriittisten pisteiden tunnistaminen (syksy 2008) Puheenjohtaja Mirja Toikka, Kyamk Marjo-Riitta Järvinen, Lamk Katja, Komonen, Mamk (vuoden 2007) Hanna Myllys, Diakonia-amk Pekka Rantanen, Haaga-Helia Anna-Maria Vilkuna, Metropolia-amk Anneli Jaroma, AMKtutka/Mamk

Kansainvälinen hanketoiminta -kehittämisrengas 15 4(4) Päätavoite Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen kansainvälisen hanketoiminnan ja T&K työn verkostoitumisen edistäminen Toiminnalliset tavoitteet Kv -valmiuksien parantamiseen tähtäävän koulutustoiminnan käynnistäminen ja materiaalin kokoaminen. Valtakunnallisten temaattisten verkostojen kokoaminen ja hankesuunnittelun käynnistäminen poikkitieteellisten teemojen puitteissa. Alueellisten kv -verkostojen kokemusten jakaminen ja osaamisen hyödyntäminen valtakunnallisesti. Hyvien käytänteiden jakaminen ja levittäminen verkostojen sisällä. Puheenjohtaja Perttu Heino, Tamk Riitta Alajärvi-Kauppi, Kemi-Tornio amk Esa Ala-Uotila, Piramk Merja Drake, Haaga-Helia Helena Forsman, Lamk Hannu Haapala, Seamk Sakari Heikkilä, SAMOK Riitta Hälikkä, Diak Petteri Ikonen, Laurea amk Kristiina Jokelainen, Ramk Susanne Jungerstam-Mulders, Svensa yrkeshögskolan Leena Kaikkonen, Jamk Minna Kallioinen, Keski-Pohjanmaan amk Juha Kääriä, Turun amk Kaija Matinheikki-Kokko, Stadia Mika Määttä, Kajaanin amk Sami Niemelä, Oulun amk Allan Perttunen, Oulun amk Hanna-Greta Puurtinen, Piramk Pauli Seppänen, Savonia-amk Tuija Toivola, Haaga-Helia Lauri Tuomi, Haaga-Helia amk Eija Turunen, Samk Leena Vainio, Hamk Susanna Varis, Pohjois-Karjalan amk Kimmo Vänni, Tampereen amk Anneli Jaroma, AMKtutka/Mamk

LIITE 3 Ammattikorkeakoulujen t&k-vastuuhenkilöt = t&k -satelliittiryhmä 16 AMMATTIKORKEAKOULUJEN T&K-VASTUUHENKILÖT = T&K -SATELLIITTIRYHMÄ Esa Ala-Uotila Hannu Haapala Matti Hakala Johanna Heikkilä Perttu Heino Sari Heinonen-Lindqvist Risto Honkonen Henrik Huldin Ursula Hyrkkänen Petteri Ikonen Irene Isohanni Susanne Jungerstam-Mulders Sakari Kainulainen Terttu Kauranen Kari Kokkonen Lars Lundsten Heikki Malinen (2008) Kirsti Melin Mika Määttä Keijo Nivala Eero Pekkarinen Inkeri Ruuskanen Katriina Schrey-Niemenmaa Pauli Seppänen Jouko Tiirola Lauri Tuomi Pekka Turkki (2007) Sirpa Terväväinen Ilkka Väänänen Pirkanmaan amk Seinäjoen amk Hämeen amk Jyväskylän amk Tampereen amk Helsingin amk, Stadia Poliisiamk Svenska yrkeshögskolan Sydväst Turun amk Laurea -amk Oulun amk Svenska yrkeshögskolan Diakonia amk Etelä-Karjalan amk Kymenlaakson amk Arcada Mikkelin amk Vaasan amk Kajaanin amk Keski-Pohjanmaan amk Kemi-Tornion amk Satakunnan amk Evtek -amk Savonia -amk Rovaniemen amk Haaga-Helia amk Mikkelin amk Humanistinen amk Lahden amk

17 LIITE 4 AMKtutka -verkoston toiminnan tuotoksia 2007-30.6.2008 1(3) AMKtutka -verkoston toiminnan tuotoksia 2007-30.6.2008 Julkaisut Komonen, K. (toim.) 2007. UUDISTUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT - puheenvuoroja ja esimerkkejä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. A: Tutkimuksia ja raportteja 29. Väätämöinen, R., Tolvanen, M. & Valkola, P. 2008. LAATUA ARVIOIDEN. Mikkelin ammattikorkeakoulu. A: Tutkimuksia ja raportteja 34. ARENE, AMKtutka. 2008. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyö. Artikkelit Jaroma, A.2008. AMKtutka ammattikorkeakoulujen yhteisenä oppimis- ja kehittämisfoorumina. KeVer -verkkolehti. vo 7. No 1. Jaroma, A., Väätämöinen, R. & Tarhonen, T. 2008. T&K toiminnan ja opetuksen rajapinnoilla kysely ammattikorkeakoulun johdolle. Käsikirjoitus julkaisuun Tutkimuksen ja opetuksen kiasma. Toikka, M. 2008. Ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan prosessien benchmarking. Teoksessa Hiltunen, K. Kekäläinen, H. (toim.) Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä Laadunvarmistusjärjestelmien benchmarking-hankkeen loppuraportti. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5:2008. Tampere: Tammer-Paino Oy, 37-48. Moniste ARENE, AMKtutka. 2008. Ammattikorkeakoulujen julkaisuja. Kyselyt Nykytilan kartoittaminen amk:jen T&K-työstä ja T&K-työn ja opetuksen integroinnista amk:jen johdolle helmikuussa 2007. Nykytilan kartoittaminen amk:jen T&K-työstä ja T&K-työn ja opetuksen integroinnista amk:jen koulutusjohtajille syksyllä 2007 T&K-työhön liittyvä osaamiskartoitus ammattikorkeakoulujen henkilöstölle syksyllä 2007

Seminaarit Kehittämisrenkaiden ydinryhmien seminaari. Mikkelin amk 28.3.07. 18 2(3) Metodologiaseminaari. Tutkimuksen ja opetuksen yhteys ammattikorkeakoulussa yhteisseminaari KeVeren ja Haaga-Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Haaga-Helia 29.5.07. Kehittämisrenkaiden työseminaari. Haaga-Helia. 30.5.07. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisverkoston kutsuseminaari yhteistyössä Laurea amk:n kanssa. Laurea, Tikkurila. 7-8.6.07. Amk opettajat työelämän kehittämishankkeiden ohjaajina. Yhteiseminaari INTO ja KeKo kehittämisverkostojen kanssa. Haaga-Helia. 8-9.11.07. Kehittämisrenkaiden työkokoukset yhteisseminaarin yhteydessä. Haaga-Helia 8-9.11.07. Arviointiseminaari. Arcada 23.4.08. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisverkoston kutsuseminaari II "Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa ammattikorkeakoulujen T&K -toiminnan eduksi" yhteistyössä Piramk:n ja Tamk:n kanssa. Tampere 4-5.6.08. Esityksiä Jaroma. A. AMKtutka hankkeen esittely. Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät Oulu 11-12.10.06 Jaroma, A. AMKtutka hankkeen esittely. ARENEn T&K-päivillä 1.1.2006 Jaroma, A. T & K-työ osana ammattikorkeakoulujen tehtävää Verkostoista voimaa seminaari. Haaga-Helia. 18-19.1.07. Jaroma, A. T&K työn ja opetuksen integrointi, AMKtutka. Ammattikorkeakoulujen T&K- päivät. Hämeen amk. 24-25.1.07. Jaroma, A. Onko verkostomaisessa toiminnassa jujua? toimintajärjestelmien kohtaaminen ja kumppanuudet. Metodologiaseminaari. Haaga-Helia-amk. 29.5.07.

Jaroma, A. T&K- työn ja opetuksen integrointi. AMK-johdolle tehty kysely. Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 10-11.10.07 19 3(3) Jaroma, A. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen toimintaa. Tiedetoimittajien kesäpäivä. Mikkelin amk. 6.6.07. Jaroma, A. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen toimintaa. 7.6.07. T&K-johtajien kutsuseminaari. Laurea-amk. Varmola, T. T&K työn käsitteellinen perusta ja rahoitus Auvinen, P. Osaamisen vahvistaminen Fränti, M. Oppimisympäristöt ja menetelmät Nykänen, M. Opetustoiminnan sisäiset toimintamallit Toikka, M. T&K työn laadun varmistaminen ja eettinen perusta Heino, P. Kv. hanketoiminta Jaroma, A. AMKtutkan muu toiminta Arviointiseminaari 23.4.08

20 VERKOSTOITUMINEN JA YHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNASSA Tapio Varmola Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminta on vahvistunut kymmenessä vuodessa paljon. Siitä on tullut osa uusien korkeakoulujen normaalia toimintaa. Samalla on siirrytty keskinäisestä kilpailusta yhä tiiviimpään yhteistyöhön. Luonteenomaista on myös erilaisten alueellisten, kansallisten ja kansainvälistenkin verkostojen muodostuminen. Tässä artikkelissa pyrin kuvaamaan, millaisia haasteita verkostoitumiselle ja yhteistoiminnalle jatkossa asettuu. Samalla puheenvuoro on kommentti ammattikorkeakoulujen asemasta tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kentässä. AMMATTIKORKEAKOULUT TUTKIMUS- JA INNOVAATIOPOLITIIKAN KENTÄSSÄ Ammattikorkeakoulujen asema maan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kentässä on vähitellen vahvistunut. Vuonna 2003 säädetyn ammattikorkeakoululain merkittävimpänä tuloksena saattaa olla se, että laki avasi ammattikorkeakouluille aseman tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimijaksi. Lain kuvausta ammattikorkeakoulujen tutkimus ja kehittämistyöstä voi edelleen pitää kestävänä pohjana toiminnan suuntaamisessa. Maamme tutkimus- ja innovaatiopolitiikan keskeiset toimijat voidaan kuvata seuraavasti:

21 KUVA 1. Suomen tutkimusjärjestelmän keskeiset operatiiviset toimijat (Vestala, 2008) Opetusministeriössä laadittu kuvaus on pitkälti yhteneväinen TEKESin nykyisen, vuonna 2008 laaditun kuvauksen kanssa. Ammattikorkeakoulut ovat TEKESinkin mielestä aito toimija innovaatiopolitiikan kentässä (Tekes, 2008). Tätä kirjoitettaessa on ollut käytettävissä ennakkotietoja uuden kansallisen innovaatiostrategian linjauksista. On ennakoitavissa, että keskustelu innovaatiotoiminnan painopisteestä jatkuu: painottuuko Suomen innovaatiopolitiikassa edelleen osaamislähtöisyys (yliopistojen ja tutkimuslaitosten vahvistaminen) vai kysyntälähtöisyys (yritysten ja markkinoiden seuraaminen). Ammattikorkeakouluille pitäisi olla edellytyksiä toimia kummassakin segmentissä: niiden pitää vahvistaa omaa osaamisperustaansa, mutta niiden tulisi pystyä myös nopeasti reagoimaan ajankohtaisiin kysymyksiin koskivatpa ne sitten teknologisia, taloudellisia tai sosiaalisia innovaatioita. Siinä verkostoitumisen ja yhteistoiminnan osaaminen on etusijalla. Ammattikorkeakoulujen edustus on vakiintumassa maan tiedehallinnossa. Ammattikorkeakoulujen johdon edustus valtion tiede- ja teknologianeuvostossa (TTN) ja strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) johtoryhmässä kertoo, että ammattikorkeakoulujen asiantuntemusta arvostetaan myös maan tiedehallinnon avainryhmissä. Yhteistyö TEKESin suuntaan kehittyy

22 askel askeleelta. Suomen Akatemia jäänee viimeiseksi linnakkeeksi, jonka verkostoihin ammattikorkeakoulujen tutkimushankkeilla ei ole asiaa. AMMATTIKORKEAKOULUISSA TEHTÄVÄN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN IDENTITEETISTÄ AMKtutka -hankkeen yhteydessä on paljon keskusteltu ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan luonteesta. Kysymys t&k- toiminnan identiteetistä on ollut esillä jo ennen ammattikorkeakoululain säätämistä, ja keskustelu on jatkunut monipuolisesti myös sen jälkeen. Lain mukaan: ammattikorkeakoulujen tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa sekä alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä OECD:n asiantuntijat ovat Suomen korkeakoulutuksen maatutkinnassa kuvanneet ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnan keskeisiä kohteita seuraavasti: - ongelmakeskeinen tutkimus- ja kehitystoiminta (mode 2 tyypin tutkimus) - pedagoginen tutkimus - ammattikäytäntöjen (professional pactice) tutkimus (OECD, 2006) Tämä kuvaus on hyvä pohja sen täsmentämisessä, millaisista elementeistä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan identiteetti voi muodostua. Ongelmakeskeinen, lähellä käytäntöä oleva tutkimus, on kansainvälisesti tiede- ja innovaatiopolitiikan ytimessä. Se perustuu Gibbonsin moniin artikkeleihin. Ammattikorkeakouluille ei siten kuulu perustutkimuksen alue, jossa perinteiset yliopistot, ja niissä erityisesti luonnontieteellinen lääketieteel-

23 linen sekä tekniikan alojen perusteisiin liittyvä tutkimus, muodostavat tutkimuksen maailman pitkäkestoisen valtavirran. Toinen mahdollinen näkökulma on käsitepari academic professional. Ammattikorkeakoulujen opetus perustuu työelämää lähellä olevan tiedon ja osaamisen vahvistamiseen. Korkeakoulutuksen kehittämisessä tämä näkökulma on paljon esillä: se on korkeakoulutuksen kehityksen valtavirtaa. Myös tutkimuksen maailmassa tällä käsiteparilla saattaa olla relevanssia. Meillä olisi siis akateemisesti ja professionaalisesti suuntautunutta tutkimusta, joissa akateeminen tutkimus kuuluu luonnollisesti yliopistoihin. Terminologisen sekaannuksen mahdollisuus liittyy ainakin siihen, että yliopistokoulutuksen kautta luodaan vahvoja professioita, kuten juristeja ja lääkäreitä. Yliopistotkin tekevät paljon ammattikäytäntöjen kehittämiseen liittyvää tutkimusta. Silti tämä jaottelu, jota tämän julkaisun toisessa artikkelissa kuvataan (ks. Kallioinen ym.), on kiinnostava. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan suuri linja on Suomessa liittynyt opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan integraatioon. Sen tavoitteena on muuntaa ammattikorkeakoulut opetuslaitoksista todellisiksi korkeakouluiksi. Tutkimus- ja kehitystoiminnan ja opetuksen integraatiota kuvataan tämän raportin monissa artikkeleissa. Ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävä voi silti tarkoittaa myös tästä riippumattomia tehtäviä. Erityisesti alueilla, joissa ei ole monialaista yliopistoa, ammattikorkeakouluilla on laaja vastuu alueen työ- ja elinkeinoelämän tutkimus- ja kehityspalveluissa. Kyseeseen voi tulla myös tehtäviä, jotka ovat alueellisesti perusteltuja esimerkiksi osaamiskeskustoiminnan vahvistamisen kannalta mutta joiden merkitys ammattikorkeakoulujen opetuksen kehittämisessä on välillinen.

24 Ammattikorkeakoulujen rooli tutkimus- ja kehitystoiminnassa näkyy valtakunnallisesti usein suurten koulutusalojen tekniikan, liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalan kautta. Näillä aloilla ammattikorkeakoulujen asema tutkimus- ja kehitystoiminnassa määräytyy paljolti 80- ja 90-luvun tiede- ja innovaatiopolitiikan perinteen kautta, joiden suuret toimijat niin yliopistoissa kuin sektoritutkimuksessa on asemoitu 90-luvun alussa. On kiinnostavaa, että ammattikorkeakoulut ovat nykyään vahvasti mukana ympäristötutkimuksen alalla, jota voineen pitää (edelleen) tulevaisuuden alana. ARENEn kokoama katsaus ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan parhaista esimerkeistä sisältää monia ympäristöön liittyviä korkealuokkaisia tutkimushankkeita eri puolilla Suomea (ARENE, 2008). MITEN KEHITTÄÄ VERKOSTOTITUMISTA JA YHTEISTYÖTÄ AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNASSA Ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämisen tueksi on luotu monia kansallisia verkostoja niiden toiminnan vakiinnuttamiseksi. Verkostojen määrä on kasvanut, jolloin niiden toiminnan tuloksellisuuteen on suhtauduttu myös epäillen. Pääosa kansallisista verkostoista on liittynyt ammattikorkeakoulujen opetuksen kehittämiseen. AMK-tutka -hanke on ehkä ensimmäinen laaja valtakunnallinen verkosto, jossa pyritään tukemaan ammattikorkeakoulujen t&ktoiminnan yhteistyötä. Sitä lähellä on opettajuuden kehittämiseen liittyvä verkosto, jota koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. AMK-tutkan johtopäätös on, että ammattikorkeakoulut voivat kehittää asemaansa tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kentässä sisäisin toimin ja verkostoitumalla entistä tiiviimmin keskenään. Keskeiset yhteistyön muodot liittyvät:

25 - yhteisiin koulutushankkeisiin - yhteisiin linjauksiin henkilöstöpolitiikassa - yhteisiin pelisääntöihin ja menettelytapoihin Tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajentamista on ammattikorkeakoulujen sisällä kummasteltu ja ehkä vastustettukin, mutta tämä kanta on vähitellen väistymässä. Hyvät esimerkit t&k- toiminnan integraatiosta luovat tilaa myös uudenlaiselle ammattikorkeakoulun opettajaprofessiolle. Olisi tärkeää, että t&k-toiminnan verkostoitumista tuettaisiin kansallisilla koulutushankkeilla. Tarvetta olisi ainakin tutkimusjohtajille suunnatusta johtajakoulutuksesta sekä kansainvälisiin tutkimushankkeisiin liittyvästä koulutuksesta (tästä lähemmin Perttu Heinon artikkelissa tässä julkaisussa). Ammattikorkeakoulujen opettajille saattaa olla tarve muodostaa uudenlaisia meritoitumismahdollisuuksia tutkimus- ja kehitystoiminnassa. AMK-tutkassa Pekka Auvisen johtama kehittämisrengas on esittänyt kehittäjäkoulun luomista tätä varten. Olisi tärkeää hankkia kokemuksia tällaisesta koulutuksesta, jossa ammattikorkeakoulujen opettajat ja yliopettajat voisivat meritoitua ammattikorkeakouluille luonteenomaisten tutkimushankkeiden ja innovaatiohankkeiden kehittäjinä (suunnittelijoina ja toteuttajina). Oma kysymys on se, onko ammatillisissa opettajakorkeakouluissa riittävästi osaamista tällaisen koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Ammattikorkeakoulujen henkilöstöpolitiikassa on ollut vähän yhteisiä kansallisia linjauksia. Noin 10 vuotta sitten luotu virkaehtosopimusmenettely (ns. kokonaistyöaikamalli) oli aikanaan merkittävä uudistus, mutta se perustuu lähtökohdiltaan opetusprofession ensisijaisuuteen. Ammattikorkeakoulujen omistusmuotojen jakautuminen kunnallisiin ja yksityisiin ammattikorkeakouluihin näkyy myös edunvalvonnan kentässä. Neuvottelupöydän toisella puolella on kummassakin tapauksessa OAJ, jonka piirissä on vaihtelevassa määrin ymmärretty uuden korkeakoulumuodon tarpeita.

26 Työmarkkinakentän yleinen laki perustuu tiettyyn konservatiivisuuteen, saavutettujen asemien turvaamiseen. Silti voi kysyä, olisiko aika kypsä uudentyyppisen virkaehtosopimuksen luomiseen ammattikorkeakouluille. Sen tulisi antaa lisää tilaa opetukseen liittyvän tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamiseen, tukea sisäistä yrittäjyyttä ja vahvistaa ammattikorkeakoulujen toimintaa kansainvälistymisen kentässä. Yhteisten pelisääntöjen luomisessa on syytä pohtia myös ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan indikaattoreita. AMKOTA-indikaattorit uudistettiin muutama vuosi sitten, mutta nykyisin ne vaikuttavat jo hieman vanhentuneilta t&k-toiminnan osalta. Ammattikorkeakoulujen tulisi yhdessä opetusministeriön kanssa käynnistää indikaattorien uudistustyö. Verkkomaailman nopea muutos edellyttää arviota siitä, millainen julkaisutoiminta on ajanmukaista ja tehokasta ammattikorkeakoulujen ja niiden opettajien kannalta. Kun tavoitteena on työelämää lähellä olevan tutkimusten tekeminen ja innovaatiotoiminta, tulee julkaisukanaviakin muuttaa. Erilaiset verkkolehdet, joista KEVER-lehti ja Osaaja.net lehti tarjoavat kotimaisia kanavia, ovat tässä uusi väline ja vaihtoehto. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksia tulee palkita ammattikorkeakouluissa näkyvillä, uusilla tavoilla. Tässä tarvitaan niin valtakunnallisia foorumeita kuin ammattikorkeakoulujen omia toimia. Kyvykkäät tutkijat ja opettajat ammattikorkeakouluissa menestyvät kyllä akateemisissa sarjoissakin, mutta ammattikorkeakouluille luonteenomaista tutkimustyötä tai innovaatiohankkeita ja niiden popularisointia tulisi tukea kansallisin palkinnoin. Yhteiset koulutushankkeet ja uudet tavat palkita ja kannustaa ammattikorkeakoulujen henkilöstöä parantavat ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan laatua. Silloin niillä on mahdollisuus vahvistaa yhteistoimintaverkostojaan kansallisesti muiden tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimijoiden kanssa. Myös uudet kansainväliset avaukset ovat mahdollisia ja niille on tilaa siirryttäessä uudelle vuosikymmenelle. Myös Suomen korkeakoulurakenteen kehitys voi parhaimmillaan edistää näitä pyrkimyksiä.

27 TUTKIMUSTOIMINNAN RAHOITUKSESTA JA RESURSSOINNISTA Ammattikorkeakoulut ovat esittäneet usean vuoden ajan niiden tutkimus- ja kehitystoiminnan perusresurssoinnin vahvistamista. Esitys on milloin kaatunut opetusministeriön sisäisissä mittelöissä tai opetusministerin ja valtiovarainministeriön välisissä budjettikeskusteluissa. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan volyymi on silti kasvanut, mutta on myös nähtävissä, että ammattikorkeakoulujen välillä on paljon eroja tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudessa ja ehkä tasossakin. ARENEn T&K-ryhmän työn osana on pyritty selvittämään sitä, ovatko ammattikorkeakoulut tosiasiassa samalla viivalla muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa kilpailtaessa kansallisesta rahoituksesta. Selvityksen mukaan rahoittajien käytännöt ja arvostukset vaihtelevat. Sellaista salaliittoa, jonka mukaan T&K toiminnan rahoitus aina ohjattaisiin esimerkiksi yliopistoille, ei maassa kuitenkaan ole (Hakala, 2008). Selvityksen mukaan tarvitaan edelleen myönteistä vaikuttamista niin tutkimus- ja innovaatiohallinnon kansallisella tasolla kuin alueellisellakin tasolla. Julkisten rahoittajien kuten TEKES, AKATEMIA, SITRA ohella tarvitaan yhteyksien vahvistamista myös yksityisiin rahoittajiin ja rahastoihin. Yhtä tärkeää on myös ammattikorkeakoulujen omien resurssien ennakkoluuloton uudelleensuuntaaminen. Kehittyäkseen opetuskorkeakouluista innovaatioita edistäviksi korkeakouluiksi ammattikorkeakoulujen tulee suunnata sisäisiä voimavarojaan tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä palvelutoimintaan. Silloin voi olla hyväksikin, jos niiden taakkana ei ole akateemisen tutkimusperinteen koko painolastia.

28 LÄHTEET ARENE 2008. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyö II. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE. Hakala, M. & Ala-Uotila, E & Heikkilä, J. & Kainulainen S. & Soini, A. & Jaroma, A. 2008. Ammattikorkeakoulujen T&K-rahoituksen haasteet. Raportti 23.4.2008. www.amktutka.fi/ materiaalipankki/t&k työn käsitteellinen perusta ja rahoitus OECD 2006. Thematic Review of Tertiary Education. Finland. Country Note. (By John Davies, Thomas Weko, Lillemor Kim and Erik Thulstrup) TEKES 2008. Innovaatioympäristön toimijoiden resurssit. TEKES. Vestala, L. 2008. Ajankohtainen katsaus korkeakoulujen T&K toimintaan. Puheenvuoro AMK-tutkan seminaarissa 23.4.2008. www.amktutka.fi/materiaalipankki/seminaarit

29 POHDINTAA AMMATTIKORKEAKOULUJEN T&K-TOIMINNAN LUONTEESTA Outi Kallioinen, Katariina Raij ja Anneli Jaroma Ammattikorkeakoulut edustavat tieteellisen korkeakoulutuksen rinnalla professionaalista korkeakoulutusta ja ne ovat vahva osa suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Alueellisesta näkökulmasta ammattikorkeakoulujen tutkimusja kehitystoiminnan roolia ja profiilia vahvistaa erityisesti innovaatioiden ja uuden osaamisen tarve sekä yhteiskunnan ja työelämän muutokset. Globalisaation haasteissa Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää edelleen tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamista ja vauhdittamista sekä uuden osaamisen ja innovaatioiden luomista. Korkeakoulujen innovaatiotoiminnan ja talouden kasvun välillä on selkeä riippuvuussuhde. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminta on verrattain lyhyessä ajassa saanut hyvän jalansijan innovaatiojärjestelmässämme ja jatkaa vahvaa kasvuaan. Erilaiset rahoitusinstrumentit ovat viime aikoina alkaneet avautua myös ammattikorkeakouluissa tehtävälle tutkimus- ja kehitystyölle (esim. TEKES, SITRA). Ammattikorkeakoulujen lakisääteiseen kokonaistehtävään kuuluu olennaisena osana harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehittämistyötä (2003/351), jota ammattikorkeakouluissa on koko niiden kehityshistorian ajan pyritty kehittämään toimintaympäristöstä nousevien tarpeiden ja signaalien mukaisesti. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on kehittää työelämää, tuottaa osaavaa työvoimaa ja uutta osaamista siten, että ammattikorkeakoulujen kolme tehtävää (tutkimus- ja kehitystyö, aluekehitys, opetus) integroidaan toiminnallisesti yhteen. Tässä katsauksessa kuvataan tiivistetysti ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan luonnetta sekä käsitemäärittelyn haasteita. Yliopistojen tutkimustyö tunnistetaan luonteeltaan akateemisena tutkimuksena. Sen tavoitteena on tuottaa tieteellistä tietoa, joka vie myös tieteen kehitystä eteenpäin. Perinteisen luokituksen mukaan akateeminen tutkimus nähdään perustutkimuksena (vrt. Tilastokeskus). Ammattikorkeakoulun haasteena on oman tutkimus- ja kehitystoiminnan luonteen ja sen myötä ominaispiirteiden tunnistaminen ja tunnustaminen. Tämän katsauksen tavoitteena on avata keskustelu t&k-toiminnan luonteen määrittelyprosessin käynnistämiseksi. Siinä esitetään myös konkreettisia toimenpiteitä aihealueen jatkotyöstämiseksi.