Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Samankaltaiset tiedostot
Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Diabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Dehkon 2D -hanke (D2D) Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Kansalainen itsehoidon toteuttajana

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Stop Diabetes tutkimushanke hyvinvoinnin edistämisen tukena

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

StopDia Pysäytetään tyypin 2 diabeteksen eteneminen yhdessä! -ideasta toimivaksi malliksi ja rahoitetuksi tutkimushankkeeksi

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus

Diabeeteksen ehkäisy tutkimukesta käytäntöön

Suunnitelma Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toteuttamiseksi. Dehkon 2D-hanke (D2D)

Terveyden edistäminen Pohjoisen alueen Kasteessa

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

Toiminnallisesti yhteinen ERVA -alue vuonna 2012 kroonisten kansansairauksien ehkäisy ja varhainen hoito KYS-ERVA -alueella

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Itä-Lapissa syksyllä 2012 N 26/165

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Korkean riskin strategia

KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Tyypin 2 diabetes Sydän- ja verisuonisairaudet Terveyden edistäminen Valtimoterveyttä kaikille. Projektisuunnitelma

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Tiivistelmä

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus

LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Lohja DIABETESVAARASSA OLEVIEN ASIAKKAIDEN HOITOPOLUN KEHITTÄMINEN LOHJAN TYÖTERVEYSKESKUKSEEN

Seurantaindikaattorit

SUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

Helmen elämäntapamalli

KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Loppuraportti Dehkon 2D -hanke (D2D)

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

VALTIMOTERVEYDEKSI! Diabetesliitto. Liisa Heinonen

Terveelliset elämäntavat

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus

Dehko etenee. Strateginen suunnitelma vuosiksi Diabetesliitto. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKO

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Uutta kansanliikettä synnyttämässä

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 8097/ /2013

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeen loppuraportti

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Elintaparyhmätoiminnan arviointi ja tiedonkeruu Pohjois-Pohjanmaalla. Leea Järvi Sirpa Hyyrönmäki Lea Mäkelä PPSHP

Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan. PaKaste - työskentelyjakso 2011

/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat Marjut Niemistö

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP))

Näkkyykö napa? Diabeteksen ehkäisymalli Pohjois-Pohjanmaalla. Hanketiivistelmä 2009

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

April 21, FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Väestöstrategia

Yksi elämä -terveystalkoot

Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes. Lataa

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit

Transkriptio:

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008

D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpano mahdollista suomalaisessa perusterveydenhuollossa Saada diabetesriskin arviointi, tunnistamattoman diabeteksen diagnostiikka ja interventiot terveydenhuollon normaalitoiminnoiksi Luoda uusia toimintamalleja ja käytäntöjä diabeteksen ja lihavuuden ehkäisyyn Lisätä väestön tietoisuutta diabeteksen ja lihavuuden ehkäisystä

Diabetesriskin arviointi Onnistui hyvin Riskitestistä tuli suosittu Sadattuhannet suomalaiset (ainakin 10% väestöstä) täyttäneet riskitestilomakkeen Huom: Myös 7-14-pisteiset voivat omata suuren diabetesriskin

Riskitestin täyttö Diabetesliiton kotisivulla vuosina 2005-2008 35000 Lähde: Nettilaskuri osoitteessa www.diabetes.fi (käyntejä/kk) 30000 25000 20000 15000 Käynnit sivulla Riskitestin täyttö 10000 5000 0 Joulukuu2005 2006 2007 2008 Toukokuu 2008

Tunnistamattoman diabeteksen diagnostiikka Tietoisuuden lisääntyminen tunnistamattoman diabeteksen yleisyydestä (vuoden 2004/2005 D2Dväestötutkimuksessa) Glukoosirasituskokeiden yleistyminen (hankealueella jopa 3-kertaisiksi) Laboratoriomenetelmien yhtenäistäminen (kapillaarinäytteet laskimonäytteisiin, ja yhden tunnin näytteestä luopuminen)

D2D:n suuren riskin kohortin muodostuminen Primary Care Diabetes 2010;4(4):231-239

Glukoositoleranssi D2D:n suuren riskin kohortissa lähtötilanteessa % 60 50 Normaali 40 IFG 30 IGT 20 10 Tunnistamaton diabetes 0 Miehet IFG= Kohonnut paastoglukoosi, IGT= Heikentynyt glukoosinsieto Naiset Primary Care Diabetes 2010;4(4): 231-239 7

Mitä D2D opetti diabetesriskin tunnistamisesta ja suuren riskin henkilöiden riskeistä Suuressa sairastumisvaarassa olevia henkilöitä voidaan tunnistaa diabeteksen riskitestin avulla He ovat usein ylipainoisia tai lihavia Heille tehtävissä glukoosirasituskokeissa todetaan usein joko aikaisemmin tunnistamaton diabetes tai diabeteksen esiaste

Suuren riskin kohortin 1-vuotisseuranta 9

D2D:n suuren riskin kohortti n= 10 149 (miehiä 33 %) Interventiot Seurantaan osallistumattomat n= 4 626 (45,6 %) Seurantatieto n= 5 523 (54,4 %) Seurantakäynti 9-18 kk n= 3 880 Aikaikkunan ulkopuolella n=1 643 1-vuotisseurantatieto n=2 798 Lähtötilanteessa ei OGTT:tä n= 638 tai diabetes n= 444 Suom Lääkäril 26-31 /2010

Mitä D2D:n elämäntapaohjaus sisälsi Selvitettiin muutosvalmiuden aste sekä asiakkaan halukkuus ja kyvykkyys toteuttaa elämäntapamuutoksia Suunniteltiin yhdessä asiakkaan muutosvalmiuden pohjalta yksilöllisesti ottaen huomioon suurimmat riskitekijät Toteuttamistavasta keskusteltiin yhdessä Toteuttajina perusterveydenhuollossa työskentelevä henkilöstö (hoitajat) Ravitsemusterapeutteja ei käytetty

Valtaosa riskin omaavista valitsi yksilöohjauksen ryhmäohjauksen asemasta Suomessa ei ole vahvaa perinnettä ryhmätoimintaan Ei asiakkailla eikä terveydenhuollon toimijoilla Terveydenhuollossa ei ole kutsumenettelyä

Painon ja vyötärön muutokset eri painonlaskuryhmissä D2D:n suuren riskin kohortissa vuoden seurannassa Paino laski 5% Paino laski 2,5-4,9 % Paino pysyi ennallaan Paino nousi 2,5 % n n Keski -arvo n n Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Paino (Kg) 490-8,5 ± 6,5 471-3,1 ± 0,9 1290-0,1 ± 1,2 546 4,5 ±3,7 Vyötärö (cm) 477-6,6 ± 6,1 448-2,7 ±4,2 1258-0,4 ± 4,2 525 2,6 ± 5,1 Myös valtimotautien riskitekijöissä korjaantumista Lähde: Diabetes Care 2010; 33: 2146-2151

D2D:n suuren riskin henkilöiden painonmuutokset toteutuneiden ohjauskäyntien lukumäärän mukaan vuoden seurannassa Suomen Lääkärilehti 26-31, 2010

Diabeteksen ilmaantuvuus lähtötilanteen glukoosihäiriön ja saavutetun painonmuutoksen mukaan D2D:n suuren riskin henkilöillä vuoden seurannassa (vakioitu 50 ikävuoteen) Suomen Lääkärilehti 26-31 2010

Diabeteksen ilmaantuvuus ja sairastumisriskin muutos vuoden seurannassa painonmuutosluokittain Vakioitu 50 ikävuoteen Diabeteksen ilmaantuvuus (%) 8 7 6 5 4 3 2 1 0-69 % -29 % >5% lasku 2,5 4,9% lasku Ref Ei muutosta +10 % >2,5% nousu Diabetes Care 2010; 33: 2146-2151 Suhteeellisen sairastumisriskin muutos Painonmuutos mittauskertojen välillä

Mitä D2D opetti suuren riskin henkilöiden ohjauksesta Perusterveydenhuollossa toteutettavalla elämäntapaohjauksella saadaan aikaan terveyden kannalta merkittävä painonlasku Painonlasku on sitä suurempi mitä enemmän ohjauskäyntejä tehdään Elämäntapaohjaus vähentää myös muita sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä Viidesosa suuressa diabetesriskissä olevista pystyy laihduttamaan yli 5 % alkupainostaan vuoden seurannassa Tällä saavutetaan peräti 69 %:n vähenemä diabetesriskissä

Muita D2D-tuloksia

D2D:ssa luotiin uusia toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä terveydenhuollon organisaatiotasolla Esimerkiksi: Ajattelutapojen muutos Diabeteksen ehkäisy rakennettiin hoitajavetoiseksi tiimityömalliksi Laaja-alainen koulutus ja uudenlainen koulutusyhteistyö Diabetesriskin arviointi ja jatkotoimet aloitettiin myös työterveyshuollossa

D2D:ssa luotiin uusia toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä terveydenhuollon toimijatasolla Esimerkiksi: Diabetesriskin omaavan elämäntapojen arviointi ja tukeminen Muutosvaiheen arviointi kliiniseen käyttöön Keskivartalolihavuuden korostaminen (vyötärönmittauksen implementointi)

D2D:n vaikutus terveyden edistämisen käytäntöihin D2D:n aikana siirryttiin tautikohtaisesta preventiosta laajempaan terveyttä edistävään toimintaan Hankkeen sairaanhoitopiireihin perustettiin terveyden edistämisen yksiköt Prevention asema tunnustettiin, muttei kaikilla tasoilla Terveyden edistämisen politiikkaohjelma

Väestön tietoisuus lihavuuden ja diabeteksen ehkäisyn merkityksestä Hyvä medianäkyvyys Viestintä ja koulutusaineisto Terveysmessut ja muut paikalliset innovaatiot Yhteistyö Diabetesliiton, Sydänliiton ja Apteekkariliiton välillä Mitattu tietoisuus parani, enemmän D2Dalueella

D2D-julkaisut N 35 30 25 20 15 10 5 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Julkaisut Tieteelliset ja muut artikkelit, gradut ja abstraktit

Riskitestin (FINDRISC) käyttö maailmalla FINDRISC käytössä Mukailtu FINDRISC käytössä

Tuloksia eräistä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn implementaatioprojekteista (Translational studies) Projekti N Drop out DEPLOY YMCA, USA Miehiä BMI Ivkäyntejä Painonlasku 92 47 % 51 % 31,4 16 5,7 kg 5%:n lasku Montana 355 37 % 20 % 35,9 16 6,7 kg 67 %:lla PREDIAS 182 10 % 57 % 31,5 12 3,8 kg Kreikka 191 35% 40% 32,3 6 1,0 kg Life 5915 36,4 % 6 8 25%:lla Iki-Hyvä 352 14 25 % 25 % >32 6 0,8 1,0 kg D2D 10 147 45,6 % 33 % 31,0 2,9 1,2 kg 17 %:lla Ackerman 2008, Amundsen 2009, Kulzer 2009, Makrilakis 2010 Reddy 2011, Absetz 2007 ja 2009

Nähtiinkö muutoksia väestötasolla?

D2D:n tuloksia väestötasolla Jopa kaksi kolmasosaa kaikista diabetesta sairastavista on tunnistamattomia ikäryhmässä 45-74-vuotiaat Vuoden 2007 väestötutkimuksessa saatiin merkkejä siitä, että aikuisten lihominen ja vyötärölihominen olisi pysähtymässä Suomessa

Johtopäätökset D2D:n keskeisistä tuloksista Ainakin 10%:lla suomalaisista arvioitu tyypin 2 diabeteksen sairastumisriski Riskitestin käyttö yleistynyt Terveyden edistämisessä kehitystä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti Väestön tietoisuus lihavuuden ja diabeteksen torjunnasta kasvanut Diabetesriskin alentaminen on mahdollista perusterveydenhuollossa Dehkon tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma on toteutettavissa

Diabeteksen ehkäisyn haasteita Diabetesepidemiaa ei ole vielä voitettu Miten turvataan, että D2D-hankkeessa aloitettu työ jatkuu ja sitä tehdään koko Suomessa Kuka/ketkä vastaavat jatkossa väestöstrategiasta? Kuka/ketkä huolehtivat lihavuuden ehkäisystä lapsilla ja nuorilla? Nyt työ vasta alkaa