LUETTELO ASEMAKAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASEL- VITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen laaditut tai julkaistut selvitykset Luonto Laadittuja, tekeillä olevia ja suunniteltuja selvityksiä Marja-radan ympäristövaikutusten arviointiselostus 2001. Ratahallintokeskus, Vantaan kaupunki, LT-konsultit Oy, Jaakko Pöyry Infra. Marja-radan yleissuunnitelma 2003. Ratahallintokeskus, Vantaan kaupunki, LT-Konsultit Oy, Maa ja Vesi Oy, Oy VR-Rata Ab. Kehäradan linjausvaihtoehdot Petaksen alueella 6.4.2005. Ratahallintokeskus, Vantaan kaupunki, WSP LT-Konsultit Oy, Jaakko Pöyry Infra. Kehäradan meluselvityksen tarkistus 30.5.2007. Ratahallintokeskus, Vantaan kaupunki, WSP Finland Oy. Kehäradan ratasuunnittelu, Raideliikenteen runkomelu- ja tärinäselvitys, Pöyry Infra Oy, Ins.tsto Akukon Oy, 5.11.2007 Inventointiraportti Rekolanojan varren kääpälajistosta. Mari Wikholm & Keijo Savola 30.11.2004. Länsi-Vantaan liito-oravakannan suojelusuunnitelma. Vantaan kaupunki, ympäristökeskus. Luontotutkimus Solonen Oy. 2005. Liito-oravaesiintymät suunnitellun Marjaradan linjauksella ja sen läheisyydessä Länsi-Vantaalla. Faunatica Oy. 2004. Raportti Ilolan eteläpuolisen metsäalueen kääpälajistosta. Mari Wikholm & Keijo Savola 7.4.2004. Vantaan Marja-radan rakentamisen luontoselvitys. Ympäristötutkimus Oy Metsätähti. 2003. Vantaan kaupunki. Tulvakartat vuosilta 1966 ja 2004. Vantaan kaupunki. Kaupunkisuunittelu. Rekolanoja Eilen, tänään, huomenna. 2005. Vantaan kaupunki. Ympäristökeskus ja kaupunkisuunnittelu. Vantaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet. 2005. Maisema ja kulttuuriympäristö Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen 2001 laadinnan lähdeaineisto Marja-radan tarveselvitys 2001. Marja-radan alustava yleissuunnitelma 2001. Arkkitehdit Tommila Oy 2000, Marja-Vantaan keskusta-alueen kehittämissuunnitelma. Ilmailulaitos 1994, Ennustetut lentoliikenteen melukäyrät vuonna 2010. Museovirasto 2000, Kreeta Lesell, Marja-radan linjausten inventointi. Pääkaupunkiseudun kuntien ja Sipoon yhteinen maankäytön kehityskuva 2001. Uudenmaan ympäristökeskus, pohjavesialueet ja vedenottamot. Valtioneuvosto 2000, Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet. Vantaan kaupunki 1992, Vantaan yleiskaava 1992. Yleiskaavan selostus 14.9.1992, Yleiskaavoitus, julkaisu A19:92. Vantaan kaupunki, Marja-Vantaan osayleiskaavaluonnos selostuksineen. Vantaan kaupunki 2000, Lentoasemantien osayleiskaava selostuksineen. Vantaan kaupunki, Vantaan paikkatietojärjestelmästä ratalinjausten lähetä poimitut arvokkaat luontokohteet. Vantaan kaupunki, Matti Holopainen 2000, Vantaan nykyiset ja vuoden 2030 ennustetut asukasja työpaikkaluvut osa-alueittain. Vantaan kaupunki 1996, Lentomelu asuinympäristössä, Vantaan ympäristökeskus, Krister Höglund, Julkaisu C15:96. Vantaan kaupunki 1993, Vantaan maisemarakenne ja maankäyttö, yleiskaavaosasto C16:93 Vantaan kaupunki 1990, Jokivarsien maiseman inventointi ja analyysi, yleiskaavaosasto C14:1990. Vantaan kaupunki 1993, Vantaan kulttuurihistorialliset ympäristöt, asemakaavaosasto A3/1993. Vantaan kaupunki 1981, Vantaan kiinteät esihistorialliset muinaisjäännökset, kuntasuunnitteluvirasto C14:1981. Vantaan kaupunki 1981, Rakennuskulttuuri Vantaalla, kuntasuunnitteluvirasto C24:1981. Uudenmaan liitto 2000, Helsingin seudun seutukaava, vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmä. YTV 1999, Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2020. YTV1999, Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 1998. Kulttuurimaisemaselvitys 2005. Vantaan kaupunki. Kaupunkisuunnittelu. Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979. Amanda Eskola. Vantaa 2002. Julkaisu C15:2002. Vantaan keskiaikaisten kylätonttien inventointi vuonna 2005. V.-P. Suhonen, Museovirasto/RHO. Virkistyskäyttö Vantaan kaupunki. Kaupunkisuunnittelu. Vantaan ratsastusreittien ja -keskusten tarveselvitys 2004. Vantaan viheralueohjelma 2001-2010. Vantaan kaupunki 2001. Seudullinen ulkoilureittisuunnitelma. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2002:14. Teknisiä, liikenteellisiä tai taloudellisia selvityksiä Kehäradan liikennöinti- ja kannattavuusselvitys, Raportti www-sivuilla (pdf, 19,2 MB). Kehäradan kannattavuuslaskelmien ja liikennöintiperiaatteiden tarkistaminen, 12.2.2007, RHK, Vantaan kaupunki, Strafica. Martinlaakson radan jatkeen asemien nimet, www-sivuilla (pdf, 1,9 MB). Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennetutkimus 2001, www-sivuilla (pdf, 5,2 MB). Helsinki-Vantaan airport person traffic survey, summary, www-sivuilla (pdf, 59 kb). Tikkurilan matkakeskus, www-sivuilla (pdf, 12,6 MB). Marja-radan rahoitusselvitys, tiivistelmä, www-sivuilla (pdf, 60 kb). Marja railway line financial study, summary, www-sivuilla (pdf, 63 kb). Pääkaupunkiseudun liityntäpysäköintistrategia 2020. PLJ 2002, YTV. PLJ 2007 Liikennejärjestelmäluonnos, YTV 1.11.2006. Selvitys kuorma-autoliikenteelle tarvittavista pysäköinti ja levähdysalueista Uudenmaan tiepiirin alueella. Tiehallinnon selvityksiä 32/2006. Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennetutkimus 2006, Finavia. Hki-Vantaan Lentoaseman maaliikennesuunnittelu (valmistuu 2007 keväällä); Finavia. Kehäradan toteuttamisvaihtoehdot. Selvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 5/2007. 36
Pääkaupunkiseudun ja sen lähialueiden liityntäpysäköintistrategia vuosille 2010 ja 2025. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2003:3. YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Vantaan vesihuollon kehittämissuunnitelma. 20.1.2004. Vantaan kaupunki. VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus Lisäksi yleiskaavan laadinnan yhteydessä on laadittu mm. sosiaaliseen ympäristöön liittyviä perusselvityksiä ja vaikutusten arviointeja. Muistioita ja tiedotteita Kylmäojan vesistö ja vesilaki Kehäradan suunnittelussa. Vantaan kaupunki, maankäytön ja ympäristön toimiala. Muistio 28.2.2007. Pentinmikko, Rantalainen, Rimpiläinen. Kehärata. Kylmäojan seudun ympäristöön liittyvät järjestelyt. Muistio 11.4.2007. Grönlund. Pöyry Environment Oy, WSP Finland Oy. Lentokenttärata rakenteille budjettirahoituksella 2008. Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote 16.2.2007. Lausuntoja Kehäradan rakentamisen yhteydessä tarvittavat arkeologiset tutkimukset. Museovirasto, dnro 117/304/2007. Kehäradan asemakaava ja asemakaavan muutos, Vantaa. Viranomaistapaaminen 10.5.2007. Museovirasto, dnro 220/303/2007. Lausunto Vantaanjoen ylittävästä kehäradan ratasillasta. Uudenmaan ympäristökeskus 6.3.2007. dnro UUS-2007-V-15-311. Vantaalla 19.11.2008 Aluearkkitehti Elli Maalismaa Aluearkkitehti Muuta lähtötietoaineistoa Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Helsingin seutukaavaliiton julkaisuja B22 1986. Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristöministeriö 1993. Martinlaakson radan jatkeen asemien nimet. 17.11.2004. Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Kuntatekniikan keskus. C16:2004. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16.1993. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö 1993. Vantaa alueittain 2003. Vantaan kaupunki. www.vantaa.fi, ajankohtaiset tiedotteet Vantaan kaupungin verkkosivuilla. www.kartta.vantaa.fi, Vantaan kaupungin kartta- ja paikkatietopalvelu. Lea Varpanen Kaavoituspäällikkö Timo Kallaluoto Aluearkkitehti 37
38
39
40
Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Helena Ranta, museovirasto: Alueella on kivikautinen asuinpaikka, joka on tutkittu, asemakaavaan ei ole huomautettavaa. Kehäradan asemakaavaa nro 701100 koskevan ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio Aika: 26.8.2008 klo 12.30-13.15 Paikka: Vantaan maankäyttötoimen kokoushuone 447, Kielotie 28, Tikkurila Osallistujat: Tarja Laine Uudenmaan ympäristökeskus, pj. Jussi Heinämies Uudenmaan ympäristökeskus Kaisa Mäkelä Uudenmaan ympäristökeskus Agneta Nylund Uudenmaan liitto Pekka Normo Uudenmaan liitto Helena Ranta Museovirasto, arkeologian osasto Elisa Sanasvuori Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Heikki Tevä Finavia Maija Salonen Ratahallintokeskus Jukka Pesonen YTV Satu Tarula Helsinki, yleiskaavatoimisto Anssi Narvala Helsinki, suunn. vir. Aulis Palola Espoo, ksk Aarno Kononen Nurmijärvi, yleiskaavoitus Jaana Moberg Vantaa, kaupunginmuseo Kai Ketelimäki Vantaa, kaupunginkanslia Stefan Skog Vantaa, ympäristökeskus Antti Torkkeli Vantaa, sivistystoimi Lea Varpanen Vantaa, Marja-Vantaa -projekti Heikki Pajunen Vantaa, Kehärata -projekti Jukka Kullberg Vantaa, kaupunkisuunnittelu Ani Pentinmikko Vantaa, kaupunkisuunnittelu Timo Kallaluoto Vantaa, kaupunkisuunnittelu Markku Immonen Vantaa, kaupunkisuunnittelu, siht. 1. Tarja Laine avasi kokouksen. Sovittiin, että kokouksen puheenjohtajana toimii Tarja Laine ja sihteerinä Markku Immonen. Osaottajat esittäytyivät. 2. Markku Immonen selosti lyhyesti asemakaavan sisällön, käsittelyvaiheen ja lausuntojen perusteella asemakaavaan esitettyjä tarkistuksia. Valmistelussa tarkistuksia pidetään sen luontoisina, ettei asemakaavaa ole tarpeen asettaa niiden johdosta uudelleen nähtäville. Osallistujille on lähetetty muistutuksiin ja lausuntoihin laaditut vastineet sekä tarkistusesitykset, jotka ovat pohjana kaavasta käytävälle keskustelulle. 3. Käytiin keskustelu toimitetun aineiston ja selostuksen pohjalta: Elisa Sanasvuori, Uudenmaan tiepiiri: Esitettyine tarkistuksineen asemakaava on tiesuunnitelman mukainen. Tiesuunnitelma on lähtenyt lausunnoille. Jatkotyönä laaditaan Luhtaanmäkeen Keimolan palvelualueen korvaavan palvelualueen asemakaavaa. Agneta Nylund, Uudenmaan liitto: Asemakaavan voidaan katsoa olevan maakuntakaavan mukainen ja liitto puoltaa sen hyväksymistä. Heikki Tevä, Finavia: Vastine on pääosin tyydyttävä. Terminaalialueella ei kuitenkaan voida sallia maan pintaa tulevaa ajoluiskaa (ma-ajo -merkintä), vaan määräystä pitää tältä kohdaltaan täsmentää. Markku Immonen totesi, että ajo tunneliin on suunniteltu Ilmailutieltä, ei terminaalialueelta. Määräyksen tarkentaminen selvitetään vielä. Maija Salonen, Ratahallintokeskus: Rautatiealueen melumääräyksistä tulisi käydä erillinen keskustelu. Päätettiin käsitellä rautatiealueen melumääräykset omana kohtanaan. Jukka Pesonen, YTV: YTV:llä ei ole huomautettavaa kaavasta. Anssi Narvala, Helsinki: Asemakaavasta ei sinänsä ole huomautettavaa, mutta ei ole täysin selvää, missä Kehäradan ja pisararadan muodostaman tulevan rataluupin ajantasaus tapahtuu. Kehärataan liittyvät myös kaavailut pääradan siirtämiseksi lentoaseman alle sekä metron ulottamiseksi lentoasemalle. Maija Salonen totesi, että todennäköinen ajantasauspaikka on Tikkurila tai Pasila. Aulis Palola, Espoo: Asemakaavaan ei ole huomautettavaa, mutta hyvät liityntäyhteydet asemille ovat tärkeät. Aarno Kononen, Nurmijärvi: Asemakaavaan ei ole huomautettavaa, Klaukkalan radan erkanemismahdollisuus on siinä otettu huomioon. Seudullisen liityntäliikenteen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Jussi Heinämies, Uudenmaan ympäristökeskus: Meriviemärin merkinnän lisääminen on oikein, samoin viherväylien kohdalla olevien alikulkujen merkintöjen tarkistaminen. Tulisi vielä harkita, pitäisikö meriviemärin merkintään liittää määräys, joka koskee tunnelin huomioon ottamista esim. louhinnoissa. Todettiin lisäksi, että Lea Piistari-Niemelä Keravalta on ilmoittanut sähköpostitse Markku Immoselle, että Keravan kannalta tärkein asia eli Kehäradan kääntymismahdollisuus myös pohjoisesta on mukana kaavassa. 4. Käytiin keskustelu rautatiealueen melumääräyksistä: Markku Immonen: Melun torjuntaa koskevilla määräyksillä pyritään varmistamaan nykyisen asutuksen ja voimassa olevissa asemakaavoissa osoitettujen asuinkortteleiden suojaaminen rautatiemelulta. Lisäksi tulee radan suunnittelussa varautua yleiskaavassa osoitetun asutuksen suojaamiseen. Varautuminen ei tarkoita melusuojauksen toteuttamista radan ra- 41
kentamisen yhteydessä, vaan esimerkiksi suunnitelman selostuksessa selvitystä siitä, miten suojaus on myöhemmin toteutettavissa. Kaisa Mäkelä: Melusuojausta koskevat määräykset ovat asialliset, koska kyseessä on uusi rata. Maija Salonen: Määräys on epäselvä, eikä siitä käy ilmi tarkoitetaanko nykyisiä vai tulevia asema- ja yleiskaavoja ja niissä osoitettua tai osoitettavaa maankäyttöä. Jukka Kullberg: Määräystä lienee syytä tarkentaa siten, että suojaaminen ja suojaamiseen varautuminen koskee asemakaavan hyväksymisajankohdan mukaisia asema- ja yleiskaavoja. Heikki Pajunen: Suojaamistoimenpiteistä voidaan myös sopia erikseen kaupungin ja ratahallintokeskuksen kanssa. Jukka Kullberg: Sopimuksella ei voi korvata asemakaavaa, on parempi, että asemakaavan määräystä tarkennetaan. 5. Yhteenvetona kohdissa 3. ja 4. käydyistä keskusteluista puheenjohtaja totesi, että asemakaavaan ollaan yleisesti tyytyväisiä, rautatiealueen melumääräystä on syytä tarkentaa siten, että suojaaminen ja suojaamiseen varautuminen koskee asemakaavan hyväksymisajankohdan mukaisia asema- ja yleiskaavoja. Osallistujien näkemyksen mukaan kaavaan esitetyt tarkistukset eivät vaadi kaavan asettamista uudelleen nähtäville. 6. Muita asioita ei ollut. 7. Puheenjohtaja päätti kokouksen. Tarja Laine, puheenjohtaja Markku Immonen, sihteeri Uudenmaan ympäristökeskus Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu 42
43
44
45
46