1 ROVANIEMI KATAJARINNE RAKENTAMISTAPAOHJEET 17. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 5569, 5574-5584 liittyy asemakaavaan kv *.*.2017 24.1.2017 Tekniset palvelut/kaavoitus
2 ROVANIEMI KAAVOITUS KATAJARINTEEN ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 YLEISTÄ 1.0 Rakentamistapaohjeiden tarkoitus 1.1 Suunnittelualue 1.2 Kaavallinen tilanne 1.3 Tehtyjä selvityksiä 2 RAKENNUKSET 2.0 Kerrosluku 2.1 Julkisivut, materiaalit ja värit 2.1.1 Julkisivut 2.1.2 Värit 2.2 Kattomuoto 2.3 Rakennusten sijoitus tontille 2.4 Talousrakennukset ja autotallit
3 3 PIHAT 3.0 Tontin ja pihan korkeusasemat 3.1 Liittymät 3.2 Puut ja pensaat 3.3 Aitaaminen 3.4 Pysäköinti, liikenne 3.5 Jätehuolto Katajarinnettä Kuva Lauri Erävuori
4 1 YLEISTÄ 1.0 RAKENTAMISTAPAOHJEIDEN TARKOITUS Rakentamistapaohjeet täydentävät alueen asemakaavaa ja ohjaavat toteutusta. Ohjeiden tarkoituksena on selventää asemakaavan tavoitteita ja periaatteita. Ohjeet kohdistuvat kortteleittain tonttien ja niillä olevien rakennusten suunnitteluun ja toteutukseen. Ohjeilla edistetään riittävän yhtenäisen, hyvän ja korkeatasoisen asuinympäristön ja kaupunkikuvan syntymistä. Ennen rakennushankkeen suunnittelun aloittamista tulee tutustua alueen asemakaavaan ja sen määräyksiin, havainnekuvaan ja tähän ohjeeseen sekä Rovaniemen kaupungin rakennusjärjestykseen. 1.1 SUUNNITTELUALUE Nämä ohjeet koskevat Rovaniemen 17. kaupunginosan Nivavaaran Katajarinteen alueen kortteleita 5569, 5574-5584. Suunnittelualue on rakentamatonta vieressä olevan asemakaava-alueen laajennusta. Alue on kauttaaltaan metsäinen muutamia teitä lukuun ottamatta. Metsät ovat metsätalouskäytössä olevia mänty- ja mäntysekametsiä. Puuston ikä vaihtelee nuoresta varttuneeseen. Alue on jokseenkin tyypillistä vaaran rinnemetsää, jonka yläosat ovat kuivaa ja kuivahkoa kangasta. Alueella esiintyy monin paikoin katajikkoja, jotka muodostavat tiiviitäkin kasvustoja. Paikallisesti huomionarvoisia kohteita edustaa alueen pohjoisosan kalliomännikkö ja avokallioalue. (Katajarinteen asemakaava-alueen luontoselvitys, Lauri Erävuori 2015). Kallioita alueen pohjoisosassa. Kuva Lauri Erävuori
5 1.2 KAAVALLINEN TILANNE AO AR II Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa sijoittaa yhden asuinrakennuksen, jossa saa olla enintään kaksi asuntoa. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerros luvun. 3 /4 r II Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen toisen kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. 3 /4 r II Alleviivattu kerroslukumerkintä osoittaa, että rakennus on rakennettava kahteen kerrokseen rinneratkaisuna. Ensimmäiseen rinteeseen sijoittuvassa kerroksen ala saa olla enintään 3 /4 toisen kerroksen alasta. Alueen asemakaavaehdotus II (½) Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ylimmässä kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.
6 1.3 TEHTYJÄ SELVITYKSIÄ Seuraavat selvitykset on tehty kaavoituksen taustatiedoiksi: - Katajarinteen asemakaava-alueen luontoselvitys, Lauri Erävuori 28.10.2015 - Maatutkaluotaus tielinjoilla, Geo-Work Oy 21.10.2015 - Maatutkaluotaukset Carement Oy 11.8.2016 2 RAKENNUKSET 2.0 KERROSLUKU Tontin kerrosluku on asemakaavamääräys, joka ohjaa rakennuksen toteutustapaa. Kerrosluvut on määritelty asemakaavassa korttelialueittain. Maastonmuodoista johtuen kerrosluvut vaihtelevat. Tasaiselle tontille sijoitetaan tasamaan talo, kerrosluku II (AR-tontit) ja rinnetontille rinnetalo, kerrosluku 3 /4 r II (AO-tontit). Kellarin voi aina rakentaa, ellei asemakaava sitä kiellä. Ullakko ei kuulu kerroslukuun, ja mikäli sitä ei ole kaavassa kielletty, sen voi aina rakentaa. Tällöin sinne voidaan sijoittaa ainoastaan aputiloja, joita ei lasketa kerrosalaan. Kerrosluku II Tasamaalle
7 Kerrosluku 3 / 4 r II Rinnetalo, jossa rakennuksen ensimmäisessä rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi enintään 3 / 4 rakennuksen toisen kerroksen alasta. Alarinteen puolelta katsottuna rakennus on kaksikerroksinen. Rinteeseen Kerrosluku II (½) Rakennuksen toisessa kerroksessa saadaan käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi puolet ensimmäisen kerroksen alasta. Tasamaalle tai loivaan rinteeseen 2.1 JULKISIVUT, MATERIAALIT JA VÄRIT 2.1.1 Julkisivut Julkisivumateriaaleina voidaan käyttää tiiltä, puuta tai rappauspintoja. Tiilen värin tulee olla tasaiseksi poltettu sävy ja saumojen laastin tulee olla tiilen värinen tai harmaa. Hirsijulkisivut tulee olla suorapintaisia ja maalattuja peittomaalilla. Ristinurkkia ei sallita.
8 2.1.2 Värit Tummat värit Vaaleat värit Julkisivuvärit kortteleittain
9 Kortteli Kerrosluku Julkisivu Kattomateriaali ja väri Kattomuoto ja kaltevuus 5569 ja 5574 AR II Väri on vapaa, mutta sen tulee olla vaaleansävyinen peittomaali tai kiviaine. Kirkkaita ja räikeitä värejä tulee välttää. Suosituksena on, että valitaan yksi tai korkeintaan kaksi pääväriä. Päävärien lisäksi voidaan täydentäviä rakennusosia kuten ikkunanpuitteita tms. korostaa eri värillä. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla kiviaine tai lauta, paneeli tai höylähirsihirsi lyhyillä ns. lukko- tai ristinurkilla (tasanurkilla), joissa hirrenpäät tulee peittää nurkkalaudoilla. Katon materiaali on vapaa. Värin tulee olla tiilenpunainen. 5569 loiva pulpettikatto 5574 harjakatto 1:2,5 5575, 5576, ja 5580 5577, 5578, ja 5579 AO 5577 ja 5578 ( kaksi tonttia) 3 / 4 r II 3 / 4 r II II (½) Väri on vapaa, mutta sen tulee olla vaaleansävyinen peittomaali tai kiviaine. Kirkkaita ja räikeitä värejä tulee välttää. Suosituksena on, että valitaan yksi tai korkeintaan kaksi pääväriä. Päävärien lisäksi voidaan täydentäviä rakennusosia kuten ikkunanpuitteita tms. korostaa eri värillä. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla kiviaine tai lauta, paneeli tai höylähirsihirsi lyhyillä ns. lukko- tai ristinurkilla (tasanurkilla), joissa hirrenpäät tulee peittää nurkkalaudoilla. Katon materiaali on vapaa. Värin tulee olla tiilenpunainen. 5575, 5577 ja 5578 harjakatto 1:2,5. 5576, 5579 ja 5580 loiva pulpettikatto
10 5578 5581, 5582, 5583 ja 5584 AO 3 / 4 r II Väri on vapaa, mutta sen tulee olla tummansävyinen peitto- tai kuultomaali tai kiviaine (punainen, tumma harmaa, ruskea, sinertävä harmaa). Kirkkaita ja räikeitä värejä tulee välttää. Suosituksena on, että valitaan yksi tai korkeintaan kaksi pääväriä. Päävärien lisäksi voidaan täydentäviä rakennusosia kuten ikkunanpuitteita tms. korostaa eri värillä. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla kiviaine tai lauta, paneeli tai höylähirsihirsi lyhyillä ns. lukko- tai ristinurkilla (tasanurkilla), joissa hirrenpäät tulee peittää nurkkalaudoilla. Katon materiaali on vapaa. Värin tulee olla harmaa tai musta. 5581 ja 5582 loiva pulpettikatto 5583 ja 5584 harjakatto 1:2,5 2.2 KATTOMUOTO Kattomuotona alueella sallitaan harjakatto, porrastettu harjakatto tai loiva pulpettikatto vaihdellen kortteleittain yllä olevan taulukon ja oheisen kuvan mukaisesti. Koteloituja päätyräystäitä ei sallita. Kattokaltevuus on harjakatoilla pääsääntöisesti 1:2,5 katusivuittain yhteneväisesti. Pulpettikatoilla katon kaltevuus on loivempi. Pulpettikaton korkeampi julkisivu tulee olla alarinteen puolella. Asuinrakennukseen liittyvien katosten, kuistien ym. kevyiden rakennelmien sekä erillisten talousrakennusten kattokaltevuus voi olla päärakennuksen kattokaltevuutta loivempi.
11 H harjakatto P pulpettikatto, nuoli osoittaa korkeamman julkisivun P
12 Kattomuodot kortteleittain 2.3 RAKENNUSTEN SIJOITUS TONTILLE Päärakennus ja autotalli tulee sijoittaa tontille pääsääntöisesti asemakaavan mukaisesti rakennusalalle. Lisäksi asemakaavassa on osoitettu joillekin tonteille talousrakennuksen ohjeellinen sijainti tontin perälle. Mikäli kadun puolella on kuisteja, erkkereitä tai katoksia, sijoitetaan ne rakennusalalle. Päärakennuksen harjan suunnan tulee olla pääsääntöisesti kadun suuntainen. Kortteleissa 5569, 5574, 5575 ja 5576 rakennuksen pääty on kadulle päin. 2.4 TALOUSRAKENNUKSET JA AUTOTALLIT Omakotitalon yhteyteen tulee rakentaa vähintään yksi irtaimiston varastotila. Se voi olla päärakennuksen yhteydessä tai erillisessä rakennuksessa. Jos talousrakennusta ei heti rakenneta, tulee tontin suunnittelussa varautua sen myöhempään rakentamiseen. Talousrakennuksen värityksen tulee noudattaa päärakennuksen väritystä. Autokatokset ja -tallit eivät saa olla liian hallitsevia. Autotallin kattokaltevuuden ei tarvitse olla sama kuin päärakennuksessa. Katoksen ja tallin yhdistelmä on suositeltavampi kuin kahden auton talli. Kohtisuora etäisyys autotallin ovesta katualueen rajaan on oltava vähintään viisi metriä. Autotallin ollessa osa päärakennusta on autotalliosa porrastettava vaaditun etäisyyden saavuttamiseksi. 3 PIHAT 3.0 TONTIN JA PIHAN KORKEUSASEMAT Tontin suunnittelussa on otettava huomioon tontin olevat maastonmuodot, joita ei saa muuttaa merkittävillä leikkauksilla, täytöillä tai pengerryksillä rakennuksen ulkopuolella. Pihamaat tulee pääsääntöisesti tasata mahdollisimman vähin täytöin oleviin maanpintoihin. Viereisten raken- Ei suuria täyttöjä leikkauksia tai pengerryksiä rakennuksen ulkopuolella
nusten ja pihojen korkeusasemat tulee ottaa huomioon. Pihamaa tulee tarvittaessa porrastaa vaiheittain. Luiskien kaltevuus saa olla enintään 1:2 ja niiden tulee sijoittua kokonaan omalle tontille. Jyrkemmillä osuuksilla on käytettävä tarvittaessa tukimuuria. Katualueen reunassa tontti on tasattava kaupungin antamaan korkeuteen. Erillisen talousrakennuksen korkeusasema tulee sovittaa naapuritonttien korkeuksiin. Useimmiten talousrakennuksen luonteva korkeusasema on päärakennuksen lattiaa selvästi alempana. Kattovedet on johdettava yleensä sadevesiviemäriin. Sadevesiä ei saa johtaa naapurintontille. Tontin haltija on velvollinen huolehtimaan tontin kuivatuksesta myös tilanteissa, joissa virkistysalueelta valuu pintavesiä tontille. Tontin kuivatustapa tulee esittää asemapiirroksessa. 13 3.1 LIITTYMÄT Omakotitontille saa tehdä yhden ajoneuvoliittymän ja yhden kevyen liikenteen liittymän, joiden sijainti on osoitettava asemapiirroksessa. 3.2 PUUT JA PENSAAT Kadun puoleisille tontin osille suositellaan säilytettäväksi tai istutettavaksi yksittäisiä puita sekä pensaita tai pensasryhmiä. Istutuksiin voidaan käyttää eri puu- ja pensaslajeja. Metsäisillä alueilla on syytä ottaa huomioon kasvien soveltuvuus metsätyyppiin ja paikkaan. Metsään rajautuville tontinosille tulee istuttaa puu- ja pensasryhmiä. 3.3 AITAAMINEN Tontin saa aidata pensasaidalla tai enintään 100 cm korkealla puuaidalla. Tontit voidaan rajata myös yksittäisillä puuistutuksilla, pensasryhmillä tai perennaistutuksilla. Tonttien välisistä raja-aidoista on sovittava naapurien kesken. Viheralueisiin rajoittuvat rajat on aidattava tai merkittävä istutuksin. 3.4 PYSÄKÖINTI, LIIKENNE Omakotitontille on järjestettävä vähintään yksi autopaikka, joka osoitetaan asemapiirroksessa. Rivitalotonteilla on oltava vähinään yksi autopaikka kutakin asuntoa kohden sekä vieraspaikkoja.
14 3.5 JÄTEHUOLTO Jätehuollon tilat tulee osoittaa asemapiirroksessa. Tyhjennettävät jäteastiat tulee sijoittaa lähelle katua jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Havainnekuva