J HKKI`iI,_;i\~~r, \L J GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/24$4/-97/5/10 VIHANTI Vuorisaari, Paakku Jarmo Nikander 26 9 1997 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN KUNNAN ALPUAN KYLÄN VUORISAAREN JA PAAKUN TUTKIMUSKOHTEISSA KARTTALEHDELLÄ 2434 05 VUOSINA 1995-1997
TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Vuorisaaren ja Paakun tutkimusalueet sijaitsevat Alpuan kylässä, 12 km kaakkoon Vihannin keskustasta Tutkimuskohteiden lounaispuolella olevaan Lampinsaaren vanhaan kaivokseen on matkaa Paakusta 2 km ja Vuorisaaresta 4 5 km, kuva 1 ~ 1, W~$~~aaaaa~r>r a~i~a> I~a aai~ia, aar a aaaaa d/r:, 1:~~'ts'iE9 'tl: g*, 11~/I~~~rs/aaa~la%I~ahiaa ~ assaar ~Eli ie DZCJ/IZS s~~lrt!!r,n; :,alslam ~rr /I<i,f~ J 111 ~ra'gli7~:g13 1å:~%tJ/\P!I /0/aa~1~011~~ la~ ~lao7aac~a~r N a2 mm Ru=;11 NOPIti 01 0 I ~rc aa ~,t~~ö ~~ JIZ~/tll,~~l~aC3 ~ :~ 411111 ~~c 2 ane'-``ic' lh~l6årt lo?i W- =imme a r, am M=ogjuaa,& aaaa~~~aa,,rat~~an`raaaa~r~ : mk ia ~ ;ic C T~ laaa~ aaaaa!lrmmaaasatraa~a~ nraarrs%asa ~aaaa!taaaaaa eas H=~/tq '7lIE F+,~Ii* ;s :~ /~~:^1i I1T 71 MrEH~~`illE''U : r ~li 0ma ~~ a~rao('~%a%%1 aaa~raaa~,,,aa~u~m,,aaaaai,araaanh aaaal ~~aicic:ti)e*j~~e:?jt/f?s:s~l E:~It= å/~ ^ 'l~ Itr]~~" ' t'aaana sillä-em :: Caaaf ' j ta 'q//ic~~~(--t Amun~~/G %/~~\`~/aetsa~/>~::ill2' aara ~ : raa~~atzai : ~~ ar~ -- v 7 T t `I~ f ra 12 8 Varesneva o P ta] i as atonmaa - l Jeka r-,_jgnttuk gas- Hirnsalo Kir Rakeenpeta Paakkupaa anpera Tu r lu era a Ohima Jurpanper - Anttita K usirat 1 t Joki ra _ `Yli-Ranlune olan er iientakusta AI ug Jurpa Ronkanp onaho Iihtola aan, r ankinen Akonner total Kotusperi ~tnttrt A, J Turvetuotaa alue Poloneva OY O,y AI rvr K Pe Peuranere fa orvenkk a A'Si(Ofj1 si t opera etkaperi Isoa6~ e milarvi laau 'ra tl Haisunperi Pertti-kangas /13,9 enperi PakaJa sr P Kuva 1 Tutkimusalueen sijainti
TUTKIMUSTEN TAUSTA Geologian tutkimuskeskus teki Vuorisaaren'alueella malminetsintää jo vuonna 1936 Tutkimusten kohteena olivat kansannäytteinä löydetyt rikkikiisupitoiset lohkareet ja Vuorisaaren rikkikiisupitoinen kvartsi-maasälpägneissipaljastuma Tutkimuksissa ei tullut esiin muita malmiviitteitä Outokumpu Oy tutki Vuorisaaren aluetta mm syväkairauksin vuonna 1964 Outokummulla työmaan nimenä oli Mätäsaho Outokumpu Oy kairasi Vuorisaaren vyöhykkeen pohjoispäähän yhden reiän, joka lävisti 120 m rikkikiisupitoista kvartsitalkki-kordieriittigneissiä Muut kairareiät sijoittuvat Vuorisaaren vyöhykkeen itäpuolella olevaan voimakkaampien geofysikaalisten anomalioiden vyöhykkeeseen, jossa lävistet tiin mm ohut karsikivikerros, jota pidettiin U-P-horisonttina Tutkimuksissa ei kuitenkaan havaittu viitteitä sinkistä Geologian tutkimuskeskuksen Vihanti-Pyhäsalmi hankkeet yhteydessä päätettiin vuonna 1995 tutkia lisää Vuorisaaren kautta kulkevan kivilajivyöhykkeen malmimahdollisuuksia SUORITETUT TUTKIMUKSET GEOFYSIIKKA Vuorisaaren vyöhyke näkyy matalalentogeofysiikassa 1 5 km pitkänä hyvin heikkona johteena, liite 1 Tammikuussa 1995 mitattiin itse Vuorisaaren kohdalta kaksi geofysiikan profiilia vyöhykken poikki, kuva 1 Profiileilla tehtiin magneettinen mittaus ja slingram-mittaus MaxMinlaitteistolla Rikkikiisupirotteinen Vuorisaaren vyöhyke ei erotu mittaustuloksissa ympäristöstään Syksyllä 1996 mitattiin Vuorisaaren pohjoispuolella kaksi magneettista ja slingram-profiilia, kuva 1 Korkeataajuisissa Slingram-tuloksissa Vuorisaaren kiisuuntunut vyöhyke näkyy heikkona anomaliana imaginaarikomponentissa, sen leveys on n 400 m Magneettisesti Vuorisaaren vyöhyke jakautuu neljään osaan siten, että länsireunan heikon johteen alue on myös magneettisesti heikoin osa, liite 2 Kevättalvella 1997 tehtiin Vuorisaaren vyöhykkeen oletetulla lounaisella jatkeella Isonevalla Paakun tutkimuskohteessa magneettinen ja slingram-mittaus 0 8 km 2 alueella, liite 3 Slingram-mittauksissa saatiin esiin heikko positiivinen anomaliavyöhyke
SYVÄMOREENINÄYTTEET Vuoden 1995 kevään ja syksyn aikana otettiin Vuorisaaren profiileilta iskuporakoneella kallionpinta- ja syvämoreeninäytteitä Terri-kalustolla Näytteitä otettiin 10 m välein 700 m matkalta, yhteensä 86 kpl Näytteiden perusteella rikkikiisupirotteinen, osin kordieriittipitoinen, hapan gneissivyöhyke on n 650 m leveä Kaikki näytteet analysoitiin Malmimetallipitoisuudet jäivät alhaisiksi Selvästi korkein sinkkipitoisuus oli 441 ppm ja kuparipitoisuus 586 ppm Rikkiä oli enimmillään 3 % SYVÄKAIRAUS JA POKA-KAIRAUS Kairaukset aloitettiin Vuorisaaren koillispuolelta, josta tutkimukset etenivät lounaaseen Paakun kohteelle, liite 3 Loka-marraskuussa 1996 kairattiin 3 syväkairausreikää, R 367, 368 ja 373, tammi-helmikuussa kairattiin 5 POKA-reikää, R 385-389 Syväkairauksen urakoi Suomen malmi Oy ja POKAreiät tehtiin GTK :n omalla Lumikko-kalustolla Reikätiedot on esitetty taulukossa 1 Taulukko 1 Kairareikätiedot Reikä x y suunta/kalt maata pituus 367 7149 400 2558 700 270/45 13 00 151 50 368 7149 400 2558 950 270/45 13 50 293 50 373 7149 580 2559 160 90/45 9 30 155 00 384 7149 220 2559 995 135/45 23 50 25 55 385 7149 400 2558 750 270/45 13 10 68 05 386 7149 400 2558 800 270/45 15 10 69 10 387 7149 600 2558 820 270/45 13 80 68 70 388 7149 600 2558 880 270/45 13 10 49 80 389 7149 600 2558 940 270/45 14 10 66 75 390 7149 165 2558 418 270/70 19 70 70 50 391 7149 150 2558 415 270/70 23 60 64 00 392 7149 250 2558 435 270/45 16 80 44 35 397 7148 840 2558 392 270/70 14 80 54 10 398 7148 881 2558 180 270/70 17 80 38 80 399 7149 200 2558 045 270/70 12 90 32 75 400 7147 000 2557 280 270/45 13 30 58 00 401 7147 000 2557 351 270/45 19 00 62 00 402 7147 000 2557 402 270/45 15 10 59 40 403 7147 000 2557 453 270/45 18 10 58 40 404 7147 000 2557 245 270/45 13 10 36 00 405 7147 000 2557 043 270/45 9 80 36 10 406 7147 400 2557 604 270/45 24 35 66 55 407 7147 400 2557 646 270/70 14 00 53 25 408 7147 550 2557 490 270/45 15 10 57 80 409 7147 545 2557 455 270/70 13 60 35 95 410 7147 548 2557 595 270/45 20 10 59 50 Yhteensä 405 65 1835 40 m
Ensimmäinen reikä, R 367, kairattiin lähelle vyöhykkeen länsireunaa siten, että sillä pystyttiin lävistämään vyöhykkeen länsikontakti Reikä alkaa kvartsi-serisiittigneissillä'ja sillimaniittipitoisella kiillegneissillä, joissa on kohtalainen rikkikiisupirote Väli 25 30-40 20 on hienorakeista intermediääristä vulkaniittia Tämän jälkeen syvyydelle 143 70 kivi on keskirakeista kordieriittigneissiä, jossa on kohtalainen rikkikiisupirote Intermediääristä vulkaniittia on satunnaisesti kapeina kerroksina Kordieriittigneissikin on asultaan kuin intermediäärinen vulkaniitti Reiän loppu syvyydelle 151 50 on biotiittipitoista hienorakeista kordieriittigneissiä, jossa on magneettikiisua ja rikkikiisua heikkona pirotteena Asultaan kivi on hienorakeista kiillegneissiä Reikä 368 kairattiin 250 m edellisen taakse Reikä alkaa intermediäärisellä vulkaniitilla, jota on syvyydelle 40 75 Loppuosaltaan kivi on voimakkaasti deformoitunutta ja kvartsiutunutta ja siinä on ilmeniitti-magnetiittipitoisia raitoja Edellisen jälkeen aina syvyydelle 194 50 vaihtelevat kordieriitti-biotiittigneissi ja kordieriitti-serisiittigneissi, joissa on kohtalaisesti rikkikiisua pirotteena ja raitoina Varsinkin alkuosaltaan kivi on asultaan kuin intermediäärinen vulkaniitti Reiän loppuosa syvyydelle 293 50 on kordieriitti-sillimaniitti-biotiittigneissiä, jossa on rikkikiisua kohtalaisesti pirotteena ja raitoina Välillä 211 70-219 40 on hienorakeinen amfiboliittijuoni Ainoat havainnot sinkkivälkkeestä on välillä 241 50-241 60, jossa vaalean ruskeaa sinkkivälkettä on vähäisinä raitoina Reiästä analysoitiin 101 kpl n 10 cm pitkää näytepalaa Näytteet valittiin siten, että ne edustavat kaikkia kivilajeja ja kiisuuntumatyyppejä Näytteistä analysoitiin seuraavat alkuaineet : Ag, Al, As, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, K, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, Pb, S, Sb, Sr, Ti, V, Zn ja lisäksi Au, Pd ja Te Kaikkien malmimetallien pitoisuudet ovat alhaisia Kuparia on enimmillään 760 ppm ja sinkkiä 370 ppm Reiässä havaittua sinkkivälkeraitaa ei analysoitu Sinkkivälkeraidan ympäristön näytteiden analyysitulokset eivät poikkea muusta reiästä Koko reiässä rikkipitoisuus vaihtelee välillä 2 5-9 %, ollen yleensä välillä 4-8 % Kapeissa raidoissa rikkipitoisuus on jopa 20 % Analyysituloksista erottuu välillä 136 80-156 30 oleva kordieriitti-biotiittigneissi Tässä kivilajikerroksessa on ympäristöönsä nähden selvästi anomaaliset, joskin alhaiset Cu-, Pb-, V-, Zn-, Au- ja Te-pitoisuudet Enimmillään on kuparia 762 ppm, sinkkiä 133 ppm, lyijyä 22 ppm, telluria 5660 ppb ja kultaa 38 ppb
Seuraava reikä, R 373, kairattiin pohjoisimmalle geofysiikan profiilille ja reiän kairaussuuntaa muutettiin 180 edellisiin nähden Reiällä tutkittiin profiilin itäpään sähköisen ja magneettisen anomalian aiheuttajaa Reiän alussa on syvyydelle 57 50 heikosti raitaista, diopsidilaikkuista emäksistä vulkaniittia Seuraavaksi on syvyydelle 60 90 diopsidikar~_ta, jossa on heikko magneettikiisupirote Diopsidikarren jälkeen on syvyydelle 98 60 intermediääristä vulkaniittia Kivi on melko homogeenista ja siinä on harvakseltaan plagioklaasiporfyroblasteja Magneettikiisua on hyvin heikkona pirotteena Edellisen jälkeen on syvyydelle 108 30 karbonaattipitoista diopsidikartta, jossa on katkeilleita hienorakeisia kvartsikivikerroksia Reiän loppuosa syvyydelle 155 00 on hieno-keskirakeista kiillegnaissiä Aluksi muutaman metrin matkalla kivi on hienorakeista, magneettikiisupirotteista ja siinä on vain satunnaista suonitusta Tämän jälkeen hienorakeiset homogeeniset osat ja keskirakeiset suonigneissiosat vuorottelevat POKA-reiät 385 ja 386 kairattiin 50 m ja 100 m reiän 367 taakse Niillä tutkittiin reiän 368 sinkkivälkeraidan mahdollisia jatkeita lähellä maan pintaa Niistä ei saatu viitteitä Reikä 385 lävisti samoja kvartsi-maasälpä-kordieriittigneissejä ja kvartsi-biotiittigneissejä kuin alla oleva reikäkin Kivissä on kohtalaisesti rikkikiisua pirotteena ja raitoina Reiästä analysoitiin 38 kpl n 10 cm pitkää näytepalaa Analysoidut alkuaineet ovat samat kuin reiästä 368 analysoidutkin Kaikki malmimetallipitoisuudet ovat vaatimattomia Rikkipitoisuus on yleensä 4-9 % Kuparin ja sinkin suhteen lievästi anomaalisena alueena erottuu väli 51 10-56 50 Tämän välin kivilaji ei eroa ympäristöstään Koko reiässä on anomaalisesti telluria, korkein pitoisuus on 5430 ppb Reikä 386 on kokonaan kordieriitti-biotiittigneissiä, jossa on kohtalaisesti rikkikiisua pirotteena ja raitoina Reiät 387-389 kairattiin pohjoisimmalle mittausprofiilille Reikä 387 lävisti kordieriitti-biotiittigneissiä, jossa on kohtalaisesti rikkikiisua pirotteena ja raitoina Rikkikiisua on myös kapeina kompakteina raitoina, joista pisin on 30 cm Lisäksi reiässä on lyhyellä matkalla pirotteena magneettikiisua, joka on kohtalaisen magneettista Reikä 388 lävisti kordieriitti-biotiittigneissiä, jossa on kohtalaisesti rikkikiisua pirotteena ja raitoina Paikoin on vähän magneettista magneettikiisua pirotteena Kaikista kairatuista rei'istä tässä reiässä on eniten magneettikiisua Lisäksi reiässä on emäksistä vulkaniittia kapeina raitoina Reikä 389 on kokonaisuudessaan serisiitti-sillimaniittigneissiä, jossa on rikkikiisua heikkona pirotteena ja satunnaisina runsaina raitoina Kivi on heikkoa ja siinä on runsaasti ruhjeita, jotka aiheuttivat kairauksessa sydänhukkaa
Reikä 384 kairattiin Vuorisaaren itäpuolelle erilliseen matalalennossa näkyvään heikkoon sähköiseen ja magneettiseen anomaliaan Paksun maapeitteen alta tavoitettiin pinnaltaan ainakin kahden metrin syvyyteen voimakkaasti rapautunut gabro Reikä jouduttiin lopettamaan maapeitteestä ja kiven rapautuneisuudesta aiheutuneiden teknisten vaikeuksien vuoksi Rapautunut gabro selittää luontevasti geofysiikan anomaliat Touko-kesäkuussa kairattiin POKA-kalustolla kolme reikää Vuorisaaren länsipuolelle, R 390-392 Rei'illä tutkittiin harvapistemoreeninäytteenotossa saadun sinkkivälkepitoisen kallionäytteen aluetta Reikä 390 kairattiin 15 m päästä sinkkipisteen itäpuolelta kohti länttä Reiän alussa on 12 m hienorakeista sedimeittistä kiillegneissiä,'jonka jälkeen on 3 m amfiboliittia Tämän jälkeen syvyydelle 68 00 vuorottelevat hienorakeinen kiillegneissi ja kvartsirikas serisiittipitoinen kordieriittigneissi, jossa on kohtalaisesti rikkikiisua hienorakeisena pirotteena Reikä päättyy hienorakeiseen sarvivälkegneissiin Sinkkivälkettä ei havaittu hippuakaan Reikä 391 kairattiin 15 m edellisen eteläpuolelle ja se lävisti samat kivilajit kuin pohjoisempikin reikä Reikä 392 kairattiin 100 m edellisten pohjoispuolelle heikon Zn-anomalian tarkistamiseksi Reikä lävisti samoja kiviä kuin edellisetkin Sinkkivälkkeestä ei saatu havaintoja Alkuperäinen Terrinäyte lienee ollut pienestä sinkkivälkepitoisesta pesäkkeestä kordieriittigneississä Vastaavasta pesäkkeestä, joka lävistettiin Vuorisaaren pohjoispuolella syvyydellä 240 m, jossa sinkkivälkettä on 10 cm matkalla Heinä-elokuussa tutkittiin Vuorisaaren kiisuvyöhykkeen jatkumista etelään ja sen länsireunan asemaa POKA-rei'illä R 397-399 Reikä 397 lävisti samaa rikkikiisupirotteista kordieriittigneissiä kuin sen pohjoispuolen reiätkin Reikä 398 kairattiin heikkoon magneettiseen anomaliaan Reikä lävisti kordieriittigneissiä, jossa on heikko magneettikiisuja rikkikiisupirote ja kapeita amfiboliittiraitoja Reikä 399 lävisti keskirakeista raitaista kiillegneissiä Elo-syyskuussa 1997 tutkittiin POKA-kairauksella Paakun kohteessa Vuorisaaren vyöhykkeen jatkumista kohti Lampinsaaren malmia, R 400-410 Reiät 400-404 lävistivät kordieriittigneissiä, jossa on heikko rikkikiisupirote Lisäksi reiän 402 alussa ja reiän 403 lopussa on intermediääristä vulkaniittia Reikä 405 kairattiin edellisistä länteen magneettiseen anomaliaan Täällä kivilaji on granaattipitoista hieno-keskirakeista kiillegneissiä, jossa on heikkoa rikkikiisupirotetta
Edellisten koillispuolelle kairatuista rei'istä 406 lävisti rikkikiisupirotteista kordieriittigneissiä Reiän 407 kivilaji on sedimenttistä sarvivälkegneissiä Reiät 408-410 kairattiin edellisten pohjoispuolelle samaan profiiliin heikon sähköisen anomalian poikki Läntisin reikä R409 alkaa serisiittipitoisella kordieriittigneissillä, jossa on kohtalainen rikkikiisupirote Reikä päättyy intermediääriseen tuffiin Keskimmäisen reiän R409 kivilaji on rikkikiisupirotteista kordieriitti-sillimaniittigneissiä Itäisin reikä R410 lävisti rikkikiisupirotteista muskoviittipitoista kordieriittigneissiä Välillä 31 00-32 80 on kvartsi-kaoliinikiveä, jossa on sekundäärinen omamuotoinen rikkikiisu pirotteena YHTEENVETO Tutkimukset osoittivat, että Vuorisaaren kautta kulkee enimmillään 400 m leveä kordieriittigneissivyöhyke, jossa on paikoin runsaastikin rikkikiisua Arvometallipitoisuudet ovat kuitenkin vaatimattomia Sinkkipitoisuudet ovat erityisen alhaisia Asultaan kordieriittigneissi on kuin raitainen intermediäärinen vulkaniitti, jota siinä on välikerroksina Kordieriittigneissi rajautuu alueen keskiosassa itäreunaltaan intermediääriseen vulkaniittiin ja etelämpänä kiillegneissiin Kordieriittigneissin länsipuolella on kiillegneissi, joka on Vuorisaaren kohdalla kordieriittipitoinen Kairausalueen pohjoisosan itäreunalla on kivilajivyöhyke, joka koostuu emäksisestä vulkaniitista ja diopsidikarresta ja siinä olevista kvartsikivikerroksista Vuorisaaren kordieriittigneissivyöhykkeen pohjoisosassa on rikkikiisua huomattavasti runsaammin kuin eteläosassa Kairauksissa sinkkivälkettä tavattiin vain reiässä 368 ja siinäkin ainoastaan 10 cm matkalla Vuorisaaren vyöhyke ulottuu melko lähelle Lampinsaaren malmia, mutta suoraa yhteyttä näiden välillä ei ole Tutkimuksissa ei saatu esiin riittäviä malmiviitteitä ja työt alueella lopetettiin
LIITTEET Liite 1 Sähköinen kartta Liite 2 Magneettinen kartta Liite 3 Kivilajikartta LIITTYY Geofysikaaliset kartat Magneettinen profiilimittaus Q22 23/2434 05/96/1 1 :4000 Mainin profiilimittaus Q24 11/2434 05/96/1 " --"-- /2 " /3 " Magneettinen kartta Q22 23/2434 05/97/1 " Slingram-kartta Q24 11/2434 05/97/1 " Syväkairausraportit M52 5/2434/96/R367, 368, 373 M52 5/2434/97/R384-392, 397-410 Syväkairausanalyysit Analyysitilausnumerot 62124 ja 62126 Syvämoreeninäytteet 9572226-310 Syvämoreenianalyysit Analyysitilausnumero 53147 Kiillotetut ohuthieet Ku 26060-063, Ku 26067-080, Ku 26173, Ku 26295-296