Tilastomatematiikka Kevät 2008

Samankaltaiset tiedostot
031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikko 7

Todennäköisyyslaskun kertaus. Heliövaara 1

Todennäköisyyslaskun kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikko 3

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikot 5 6

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja jakaumat

Ilkka Mellin (2008) 1/5

Sallitut apuvälineet: MAOL-taulukot, kirjoitusvälineet, laskin sekä itse laadittu, A4-kokoinen lunttilappu. f(x, y) = k x y, kun 0 < y < x < 1,

1. Kuusisivuista noppaa heitetään, kunnes saadaan silmäluku 5 tai 6. Olkoon X niiden heittojen lukumäärä, joilla tuli 1, 2, 3 tai 4.

Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja jakaumat

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

Odotusarvo. Odotusarvon ominaisuuksia Satunnaismuuttujien ominaisuuksia 61

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Esimerkkikokoelma 3

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Tilastollinen aineisto Luottamusväli

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een

1. Jatketaan luentojen esimerkkiä 8.3. Oletetaan kuten esimerkissä X Y Bin(Y, θ) Y Poi(λ) λ y. f X (x) (λθ)x

8.1 Ehdolliset jakaumat

Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Otosavaruus ja todennäköisyys Otosavaruus Ë on joukko, jonka alkiot ovat kokeen tulokset Tapahtuma on otosavaruuden osajoukko

2 exp( 2u), kun u > 0 f U (u) = v = 3 + u 3v + uv = u. f V (v) dv = f U (u) du du f V (v) = f U (u) dv = f U (h(v)) h (v) = f U 1 v (1 v) 2

Keskihajonta ja korrelaatio

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikko 2

Todennäköisyyden ominaisuuksia

Satunnaismuuttujien summa ja keskiarvo

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Luennot, osa I

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Luennot, osa I

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia

Tilastomatematiikka Kevät 2008

Maximum likelihood-estimointi Alkeet

TODENNÄKÖISYYSLASKUN KERTAUS Peruskäsitteitä

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1)

Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia

Harjoitus 2: Matlab - Statistical Toolbox

k S P[ X µ kσ] 1 k 2.

0 3 y4 dy = 3 y. 15x 2 ydx = 15. f Y (y) = 5y 4 1{0 y 1}.

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Luennot, osa I

8.1 Ehdolliset jakaumat

Johdatus tn-laskentaan torstai

Tilastomatematiikka. Jukka Kemppainen Oulun yliopisto Tekniikan matematiikka

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Moniulotteiset jakaumat. Avainsanat:

(b) Tarkista integroimalla, että kyseessä on todella tiheysfunktio.

Tilastomatematiikka. Keijo Ruotsalainen University of Oulu, Faculty of Technology Division of Mathematics

Käytetään satunnaismuuttujaa samoin kuin tilastotieteen puolella:

Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia: Mitä opimme?

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Olkoon R S otosavaruuksien R ja S karteesinen tulo: Satunnaismuuttujien X ja Y järjestetty pari (X, Y) määrittelee kaksiulotteisen satunnaismuuttujan:

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

4.1 Diskreetin satunnaismuuttujan odotusarvo

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

4. Todennäköisyyslaskennan kertausta

7 Kaksiulotteinen jakauma

Todennäköisyysjakaumia

Luento KERTAUSTA Kaksiulotteinen jakauma Pisteparvi, Toyota Avensis -farmariautoja

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

Satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja kuvaa kokeen tuloksen reaaliakselille Satunnaismuuttuja on siis funktio X(s) joka saa reaalisia arvoja Koe s

F(x) = 1. x x 0 + F(x) = F(x 0) kaikilla x 0 R.

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Jatkuvia jakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Poisson-prosessien ominaisuuksia ja esimerkkilaskuja

Tehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8.

Johdatus tn-laskentaan perjantai

Lisää Diskreettejä jakaumia Lisää Jatkuvia jakaumia Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia

Matemaattisten tieteiden kandiohjelma / MTL Todennäköisyyslaskenta IIb Kurssikoe (kesto 2h 30 min)

MAT Todennäköisyyslaskenta Tentti / Kimmo Vattulainen

Tilastollisen päättelyn perusteet

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi. Viikko 3. Kaksiulotteiset satunnaismuuttujat

4.1. Olkoon X mielivaltainen positiivinen satunnaismuuttuja, jonka odotusarvo on

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

Matemaattinen tilastotiede. Erkki Liski Matematiikan, Tilastotieteen ja Filosofian Laitos Tampereen Yliopisto

Satunnaismuuttujien tunnusluvut

Epäyhtälöt ovat yksi matemaatikon voimakkaimmista

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 3. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 6. luento. Pertti Palo

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Jatkuvia jakaumia

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia

Talousmatematiikan perusteet: Luento 17. Integraalin sovelluksia kassavirta-analyysissa Integraalin sovelluksia todennäköisyyslaskennassa

Satunnaismuuttujien summa ja keskiarvo

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Jakaumien tunnusluvut. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla

Lisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuihin 2-4 liittyen

Diskreetin satunnaismuuttujan odotusarvo, keskihajonta ja varianssi

F(x) = 1. x x 0 + F(x) = F(x 0) kaikilla x 0 R.

11 Raja-arvolauseita ja approksimaatioita

Sallitut apuvälineet: kirjoitusvälineet, laskin sekä käsinkirjoitettu, A4-kokoinen lunttilappu ja MAOL taulukkokirjaa

Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Kertymäfunktio

riippumattomia ja noudattavat samaa jakaumaa.

Transkriptio:

Tilastomatematiikka Kevät 2008 Keijo Ruotsalainen Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta Matematiikan jaos Tilastomatematiikka p.1/19

4.3 Varianssi Satunnaismuuttuja on neliöintegroituva, jos odotusarvo E(X) < E(X 2 ) = x2 f X (x)dx < Diskreetille satunnaismuuttujalle E(X 2 ) = x i x 2 ip(x = x i ) <. Tilastomatematiikka p.2/19

Varianssi Oletus: Satunnaismuuttuja X neliöintegroituva Jakauman varianssi: Var(X) = E([X E(X)] 2 ) = E(X 2 ) [E(X)] 2. Keskihajonta σ(x) = Var(X) Kuinka paljon satunnaismuuttuja poikkeaa odotusarvosta keskimäärin. Tilastomatematiikka p.3/19

Varianssin ominaisuuksia Olkoon a, b reaalilukuja ja X satunnaismuuttuja. 1. Vakion varianssi Var(a) = 0; 2. Var(aX + b) = a 2 Var(X); 3. Var(X) = 0 P(X = E(X)) = 1. Tilastomatematiikka p.4/19

Normaalijakauman varianssi Standardisoidun normaalijakauman N(0, 1) odotusarvo E(X) = 0 varianssi σ 2 = 1 Osittaisintegroimalla Var(X) = 1 2π = x 2 e x2 2 dx 1 / x2 ( x)e 2 dx 2π }{{} =0 + 1 2π e x2 2 dx = 1 Tilastomatematiikka p.5/19

Normaalijakauma Lause 1. Olkoon X N(0, 1), µ R ja σ > 0. Tällöin satunnaismuuttujan Y = σx + µ varianssi on Var(X) = σ 2. Tod.: Var(Y ) = E([Y E(Y )] 2 ) = E((σX) 2 ) = σ 2 E(X 2 ) = σ 2 Tilastomatematiikka p.6/19

Jakaumien variansseja 1. Binomijakauma X Bin(n,p) : Var(X) = np(1 p); 2. Geometrinen jakauma X Geo(p) : Var(X) = 1 p p 2 ; 3. Poissonin jakauma X Poi(a) : Var(X) = a; 4. Tasajakauma X Tas(a,b) : Var(X) = (a b)2 12 ; 5. Normaalijakauma X N(µ,σ) : Var(X) = σ 2 ; 6. Eksponenttijakauma X Exp(λ) : Var(X) = 1 λ 2. Tilastomatematiikka p.7/19

5. Satunnaismuuttujien yhteisjakauma Todennäköisyysavaruus {S, E, P } Satunnaismuuttujat X ja Y ; Satunnaismuuttujien yhteisjakauma määritellään jokaiselle R 2 :n koordinaattiakselien suuntaisille suorakaiteille I R 2 asettamalla P XY (I) = P({e S (X(e),Y (e)) I}). Tilastomatematiikka p.8/19

5.1 Diskreetti yhteisjakauma X ja Y diskreettejä satunnaismuuttujia Kaksiulotteinen pistetodennäköisyysfunktio P(X = x i,y = y j ) = p ij, (i,j) N 2 Äärellinen otosavaruus = todennäköisyysmatriisi p 11 p 12 p 1m p 21 p 22 p 2m P =....... p n1 p n2 p nm Matriisin P alkioiden summa ij p ij = 1. Tilastomatematiikka p.9/19

5.2 Jatkuva yhteisjakauma Jatkuvien satunnaismuuttujien yhteisjakauman kertymäfunktio F XY (x,y) = P(X x,y y). Kertymäfunktion ominaisuuksia: 0 F XY (x,y) 1; Kun x 1 x 2 ja y 1 y 2, niin F XY (x 1,y 1 ) F XY (x 2,y 1 ) F XY (x 2,y 2 ) F XY (x 1,y 1 ) F XY (x 1,y 2 ) F XY (x 2,y 2 ). Tilastomatematiikka p.10/19

Ominaisuuksia Raja-arvot: lim x,y F XY (x,y) = 1 lim x,y F XY (x,y) = 0. Satunnaismuuttujien reunajakaumien kertymäfunktiot ovat lim F XY (x,y) = F Y (y) x lim F XY (x,y) = F X (x). y Satunnaismuuttujat ovat riippumattomia, jos ja vain jos F XY (x,y) = F X (x)f Y (y). Tilastomatematiikka p.11/19

Lause Lause 2. Olkoon X ja Y riippumattomia satunnaismuuttujia ja funktiot h(x), g(y) sellaisia funktioita, että g(y ) ja h(x) ovat reaalisia satunnaismuuttujia. Silloin satunnaismuuttujat h(x) ja g(y ) ovat myös riippumattomia. Tilastomatematiikka p.12/19

Tiheysfunktiomalli Oletus: Kertymäfunktio F XY (x,y) kaksi kertaa (paloittain) derivoituva. Yhteisjakauman tiheysfunktio: f XY (x,y) = 2 F XY (x,y) x y Kääntäen; jos f XY (u,v) on yhteisjakauman tiheysfunktio, niin kertymäfunktio. F XY (x,y) = x y f XY (u,v)dudv. Tilastomatematiikka p.13/19

Reunajakauma Reunajakaumien kertymäfunktiot F X (x) = F Y (y) = Reunatiheydet: x y ( ( ) f XY (u,v)dv du ) f XY (u,v)du dv. f X (x) = d dx F X(x) = f Y (y) = d dy F Y (y) = f XY (x,v)dv f XY (u,y)du. Tilastomatematiikka p.14/19

5.3 Yhteisjakauman tunnusluvut Z = h(x,y ) on satunnaismuuttuja, missä h : R 2 R R 2 h(x,y) f XY (x,y)dxdy <, Tällöin: Satunnaismuuttujan Z = h(x, Y ) odotusarvo on E(h(X,Y )) = h(x,y)f XY (x,y)dxdy. R 2 Esim 1. Satunnaismuuttujan h(x, Y ) = X odotusarvo yhteisjakauman suhteen on E(X) = R 2 xf XY (x,y)dxdy = xf X (x)dx = µ X. Tilastomatematiikka p.15/19

Varianssin ominaisuus Esim 2. Satunnaismuuttujan h(x,y ) = (X µ X ) 2 odotusarvo yhteisjakauman suhteen E((X µ X ) 2 ) = = R 2 (x µ X ) 2 f XY (x,y)dxdy (x µ X ) 2 f X (x)dx = Var(X). Lause 3. Olkoon X ja Y riippumattomia satunnaismuuttujia ja a,b R. Tällöin satunnaismuuttujan ax + by varianssi on Var(aX + by ) = a 2 Var(X) + b 2 Var(Y ). Tilastomatematiikka p.16/19

Kovarianssi Kovarianssi: Cov[X,Y ] = E((X µ X )(Y µ Y )) = E(XY ) E(X)E(Y ) Lause 4. Jos X ja Y ovat riippumattomia, niin Cov[X,Y ] = 0. Käänteinen väittämä ei päde. Tilastomatematiikka p.17/19

Korrelaatiokerroin Korrelaatiokerroin ρ = Cov[X,Y ] σ X σ Y, σ X ja σ Y ovat satunnaismuuttujien keskihajonnat mittaa satunnaismuuttujien lineaarisen riippuvuuden astetta. Tilastomatematiikka p.18/19

Ominaisuuksia Lause 5. Korrelaatiokertoimelle on voimassa: 1. ρ 1. 2. Jos on olemassa vakiot a R, b R \ {0} siten, että Y = a + bx, niin ρ = 1. Tilastomatematiikka p.19/19