TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KAA- RESTUNTURI 1, KAIV. REK. N:0 2878/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Samankaltaiset tiedostot
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA sekä 1988

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

RAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

Tutkimustyoselostus valtausalueella Lokki 1, kaivosrekisterinumero suoritetuista tutkimuksista.

Outokumpu Oy luovutti GTK:n käyttöön aluetta koskevan geologisen, geokemiallisen ja geofysikaalisen perusaineiston sekä aiemmat U-tutkimustulokset.

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS

RIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/341V-95/1/10 Kärsämäki-Haapavesi Myllyviidanperä Kaj Västi

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ILOMANTSIN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUITTILA 1-3, KAIV. REK. N:OT 3808 ja 3956, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

Lapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HALSUAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TIENPÄÄ 1, KAIV.REK. N:o 3381/1, SUORITETUISTA MALMI- TUTKIMUKSISTA

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA PUILETTILAMPI 1, KAIV.REK. NO. 3856/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Kauhajärven geokemialliset maaperätutkimukset Aimo Hartikainen

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

Kullaan Levanpellon alueella vuosina suoritetut kultatutkimukset.

M 06/3741/-79/1 Malmiosasto

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KAARESSELKÄ 2, KAIV.REK. N:O 4445/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

KUUSAMON LIUSKEALUEEN KULTAPITOISET ESIINTYMÄT JA ALUEEN KULTAPOTENTIAALI

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

ARNSTOKAPPAI. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/96/1/10 PAAVOLA Esko Iisalo

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA POHJASVAARA 1 KAIV.REK. N:O 3965 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 :

URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO NIKKELIMALMINETSINNÄSSÄ 1997

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

Petri Rosenberg

;* 2. Paltamo. Haapaselka

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

M 06/3343/-78-80/1_/_10

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA POHJASVAARA II, KAIV. REK. N:O 4432/2 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.

. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN LAVAJÄRVEN ALUEELLA VUONNA 1996.

KTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS

BIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/3714/-98/2/10. Sodankylä Postoaapa. Eelis Pulkkinen

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS N 19/3441/-88/1/10 PUOLANKA PUDASJÄRVI RISTIJÄRVI. Timo Heino KOSKEE 3434, 3531, 353'3

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-97/1/10 Kuusamo Pohjaslampi 1 Erkki Vanhanen

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss

VOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1)

Transkriptio:

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3714/-85/1/10 Sodankylä Kaarestunturi Ilkka Härkönen 10.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KAA- RESTUNTURI 1, KAIV. REK. N:0 2878/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA JOHDANTO Kaarestunturi sijaitsee Sodankylän kirkonkylästä n. 20 km luoteeseen (liite 1). Geologian tutkimuskeskuksen malmiosaston geologi Veijo Yletyinen otatti kausiapulaisilla vuonna 1972 näytteitä useista Keski-Lapin Jatuliryhmän konglomeraateista. Kullan analysointimenetelmien kehityttyä tehtiin myös näistä näytteistä vuonna 1977 kulta-analyysit. Korkein anomaalinen kultapitoisuus (125 ppb) tavattiin Kaarestunturin Kiimalaesta otetussa näytteessä. Tämä johti nyt raportoitaviin tutkimuksiin. Tarkempi selvitys Kaarestunturin tutkimuksista tullaan esittämään valmisteilla olevassa tutkimustyöselostuksessa M 19/3714/-86/1/10 (Geologian tutkimuskeskus). Tutkimuksia on kevääseen 1979 asti johtanut FT K. Puustinen sekä siitä loppuun FM O. Auranen. Tutkimuksista on vastannut FM I. Härkönen. SUORITETUT TUTKIMUKSET Syväkairausta lukuun ottamatta on tutkimustoiminnoista sekä tuloksista annettu yksityiskohtainen kuvaus Liittyy-osassa mainitussa tutkimustyöselostuksessa M 19/3714/-84/1/10. Vuonna 1978 Kaarestunturin ympäristöstä rännitettiin ja vaskattiin moreeni- ja soranäytteitä. Tunturissa ja lähiympäristössä kartoitettiin konglomeraattien esiintymiset. Kiimalaen yli ja stra-

tigrafian poikki otettiin Skil-kalustolla kolmelta linjalta 1-10 m:n välein litogeokemialliset näytteet, yhteensä 586 kpl. Näytteistä analysoitiin Au, Co, Cr, Cu, Mn, Ni, Pb, Zn ja Fe sekä S ja As. Vuonna 1979 otettiin Cobra-kalustolla tarkistusnäytteitä yhteensä 106 kpl. Aloitettiin myös vertailut ja testit eri analyysimenetelmillä. Vuonna 1980 siirryttiin detaljikartoitukseen, jolloin apuna käytettiin skintillometriä ja suskeptiivisuusmittaria. Kiinnostavimmista kohdista räjäytettiin suurempia näytteitä. Vuonna 1981 aloitettiin laajempi ohjelmallinen tutkimus Keski-Lapin konglomeraattien kultapotentiaalisuuden selvittämiseksi (kts. Liittyy-osa). Tällöin otettiin Kaarestunturista yhteensä 670 litogeokemiallista näytettä. VTT:ssa teetettiin REE-, Th- ja U-analyysejä sekä GTK:ssa mikroprobianalyysejä. Litogeokemiallisessa näytteenotossa oli aikaisempina vuosina kokeiltu näytevälejä 1 cm - 10 m. Saatujen kokemusten perusteella päädyttiin vuonna 1982 15 cm:n näyteväliin ja perättäisten näytteiden yhdistelyyn analyysimäärien pienentämiseksi. Tällöin otettiin Kiimalaen pohjoispuolella sijaitsevasta huipusta 300 näytettä. Samana vuonna kokeiltiin myös Winkie-kairausta malmiosaston omalla miehityksellä. Kairattiin kaksi reikää (46.00 m ja 20.60 m) (liite 2). Vuonna 1983 kartoitus laajennettiin koko tunturin laelle. Vuonna 1984 Kiimalaella kairattiin Geologian tutkimuskeskuksen omalla koneella (Longyear 24) kolme reikää, yhteensä 298.00 m (liite 2). Jatkuvien vesivaikeuksien vuoksi työ tapahtui lyhyinä ajanjaksoina ja kesti koko kesän. Kolmas reikä jäi kesken. Samana vuonna aloitettiin myös kullan erottelukokeet eri separointimenetelmillä. Kesällä 1985 kairattiin kesken jäänyt syväkairausreikä loppuun (56.70 m). Kone oli ollut yli talven tunturissa.

TUTKIMUSTULOKSET Kaarestunturi on ollut ensimmäinen konglomeraattien kultaa koskeva tutkimus Suomessa. Niinpä työn aikana on jouduttu hankkimaan kokemuksia "kantapään kautta", kehittelemään proseduureja ja luomaan uusia malleja kullan käyttäytymisen ymmärtämiseksi. Menetelmät, mallit ja osa tuloksista on kuvattu Liittyy-osassa mainituissa papereissa. Kaarestunturin kvartsiittinen muodostuma liittyy Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen kehityksen myöhäiseen vaiheeseen, ollen iältään yli 2 200 miljoonaa vuotta vanha. Syväkairausreiät R403 - R405 lävistivät kvartsiittimuodostuman. Sedimentaatioaltaan pohja käsittää vihreäkivivyöhykkeen ultraemäksisiä ja emäksisiä vulkaniitteja. Näiden pää11ä sijaitsee diskordantisti tuntemattoman paksuinen sarja grauvakoita sekä karbonaattisedimenttejä. Ylimpien grauvakoitten pää11ä sijaitsee konkordantisti Kaarestunturin kvartsiittimuodostuma. Tämä paketti on ollut mukana kahdessa poimutuksessa, mutta kvartsiittinen osa on käyttäytynyt enemmän murtuvasti kuin plastisesti, lukuun ottamatta eräitä myloniittiutuneita ja venyneitä hiertovyöhykkeitä. Kvartsiittinen, yhteen liittyvistä deltoista muodostuva osa voidaan jakaa kolmeen stratigrafiseen yksikköön: - Alaosa, joka on suuripalloinen, polymiktinen konglomeraatti. Tämä sisältää vain hajanaisia kulta-anomaalisia kerroksia. - Keskiosa, joka on pieni - keskipalloinen ja sisältää parhaat kultahavainnot. Tässä pallokoko vaihtelee 2-20 cm Hyvin puhtaita, kvartsipalloisia linssejä tavataan myös. - Ylin osa käsittää lähinnä puhtaita kvartsiitteja ja vähäisessä määrin karkeampia klasteja sisältäviä kerroksia. Kultarikastumat keskittyvät stratigrafiseen keskiosaan ja siinä sijaitsevan 30-60 m paksuun vyöhykkeeseen. Kulta esiintyy pääasiassa konglomeraattilinsseissä, jotka edustavat palmikkojokien mutkien sorakerrostumia. Linssit ovat kooltaan hyvin vaihtelevia, pääasiassa alle metriä paksuja ja alle 30 m pitkiä.

Raskaina mineraaleina konglomeraateissa tavataan magnetiittia, hematiittia rutiilia, monatsiittia, turmaliinia, zirkonia ja kultaa. Näillä on ollut havaittava pyrkimys hydrauliseen tasapainoon kuljetuksen aikana. Kullalla ja paikoin esiintyvällä autigeenisellä pyriitillä ei ole yhteyttä toisiinsa. Kulta esiintyy detritaalisina, suurelta osin 30-400 µ rakeina matriksissa. Pääosa hipuista on jokseenkin puhdasta kultaa, hopeapitoisuus 5 %. Jonkin verran tavataan kuitenkin Au- Pdlejeerinkihippuja. Suurimmat hiput saadaan melko helposti eroon jauhetusta kivestä tärypöydällä ja muilla separointimenetelmillä. Kuitenkin jää kevyimpään fraktioon vielä n. 2 ppm Au, mikä osoittaa sen esiintyvän <10 µ hippuina kvartsirakeiden sulkeumina. Linssien kultapitoisuudet vaihtelevat 0-5 ppm, joskin yli 10 ppm:n pitoisuuksiakin tavataan. Koevaskauksissa tavattiin 300-500 l:n moreeninäytteissä kaikissa kymmeniä kultahippuja. Hippujen koko oli keskimäärin suurempi kuin konglomeraattien hippujen koko. Lisäksi niitä tavattiin Kaarestunturin ympäriltä joka puolelta. Voidaan siis päätellä kullan näissä näytteissä olevan peräisin muualta kuin tunturista. Kullan lähde sekä moreenissa että Kaarestunturin paleoplacermuodostumassa liittyy todennäköisesti vihreäkivivyöhykkeen emäksisiin vulkaniitteihin.

AIHEEN ARVIOINTI Esiintymän hippuluonteesta johtuen eivät muutamien kilogrammojen nyrkkinäytteet ja varsinkaan kairasydännäytteet anna oikeaa kuvaa kultapitoisuudesta. Tarvittaisiin tuhansien kilojen rikastusnäytteitä. Samoin vaatisi rakenteen ja mahdollisesti yhteen liittyvien kultapitoisten linssien muodostamien jatkuvien mineralisaatioiden olemassaolon selvitys louhintatoimia. Näin järeisiin tutkimuksiin ei kuitenkaan voida ryhtyy epävarmoin näytöin. Lisäksi tarvittaisiin tiettömän taipaleen takana olevaan kohteeseen ensin kulkuyhteys. Tutkimukset on lopetettu.

LIITTEET 1. Valtausalueen sijaintikartta 2. Kairausreikien sijaintikartta 3. Luettelo syväkairausrei'istä Liittyy Härkönen, I. & Kontas, E., 1983. A Bedrock Geochemical Method for Gold Prospecting. 10th International Geochemical Exploration Symposium and 3rd Symposium on Methods of Geochemical Prospecting Aug. 29 -Sept. 2.1983. Espoo, Helsinki. Abstracts s. 37-38. Härkönen, I., 1984. The Gold-bearing Conglomerates of Kaarestunturi, Central Finnish Lapland. (Foster, R. P. Ed.) Gold 82: The Geology, Geochemistry and Genesis of Gold Deposits. Geological Society of Zimbabwe, Special Publication No. 1. A. A. Balkema, Rotterdam. s. 239-246. Härkönen, I., 1985. M 19/3714/-84/1/10: Tutkimus kullan esiintymisestä Keski-Lapin alaproterotsoisissa, karkeissa, klastisissa sedimen teissä 1978-1983. Julkaisematon raportti, Geologian tutkimuskeskuksen arkisto. 85 s., 4 liitettä.

Liite 3 LUETTELO SYVÄKAIRAUSREI'ISTÄ Reikä koordinaatit suunta kalt. pituus x Y m R406 7496.755 467.567 180 60 40. 0 R407 7496.72 467.650 180 80 20.60 R403 7496.784 467.576 180 60 109.70 R404 7496.729 467.757 180 60 105.50 R405 7496.861 467.653 180 60 139.50