Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? 07.10.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Paikka: Helsingin yliopisto, B2 Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto 8.10.2013 1
Väestön terveyden koko kuva: Miten mallimaa pärjää? Globaalit ja kansainväliset terveyden trendit Maiden väliset erot Maiden sisäiset erot Saavutukset Haasteet Mahdollisuudet
Väestön terveyden paikantaminen I Trendit, seuranta, monitorointi Kehityksen suunta? II Kansainväliset vertailut Miten Suomi pärjää? - Naapurimaat, Pohjoismaat, (Länsi)-Eurooppa, EU - Globaali ympäristö III Viitearvot, keskiarvot Poikkeama normeista?
Maiden väliset terveyserot
Vastasyntyneen elinajanodote (EO0) Suomessa 1750-2011 (www.stat.fi) EO = v uosien määrä, jonka tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. 2011 N=83.5 v Naiset Miehet M=77.2 v N+M = 81 v Suomi 17. maailmassa Naiset 9. Miehet 24. Lääke-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 8.10.2013 6
Elinajanodote WHOn Euroopan alueella (WHO 2011) Miehet Naiset Suomen naiset Suomen miehet Suomi 25. maailmassa
Globaali kuolleisuus 2008-2010 (Hunter et al NEJM Oct 3, 2013) Tarttuvat Krooniset Onnettomuudet Krooniset taudit taudit taudit
Kansankunnan vauraus ja elinajanodote EO0 v. 2000 Elinajanodote EO0 v. 2000 Bruttokansantuote henkeä kohti (PPP $) (Deaton 2003)
Elinajanodotteen EO0 globaali kehitys 1950-2040 Koko maailma 2005-10 ka. = 67.8 v
Vuotta Elinajanodote eräissä maissa 1970-2000 ja ennuste vuoteen 2030 (United Nations: World Population Prospects: The 2002 Revision Population Database; Valkonen 2005) 90 80 70 Japani Ruotsi Suomi Chile Kiina Venäjä 60 50 40 Zimbabwe Botswana 30 20 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030
Elinajanodotteen kehitys EU12-, EU15- ja entisen Neuvostoliiton maissa (=CIS) Miehet Naiset
Elinajanodote EO0 Pohjoismaissa 1900-2003 (Elstad 2008)
Imeväiskuolleisuus Suomessa 1751-2012 Imeväiskuolleisuus = elävänä syntyneet, ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleet/1000 2012 = 2.4 Suomi 5. maailmassa
Globaalit imeväiskuolleisuuden erot ovat valtavat (WHO 2008) Imeväiskuolleisuus: (infant mortality) = vuotta nuorempana kuolleet elävänä syntyneet / 1000 Suomi 2.7 Sierra Leone 160 Singapore 2.3
Imeväiskuolleisuus eri maanosissa 1950-2000 (Moser ym. 2005)
Imeväiskuolleisuus EU15 -maissa 1970-1997 (EU 2003)
Maiden sisäiset terveyserot
35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote (EO35) tulokvintiileittäin 1988-2007 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 EO35 50 Naiset: Ylin Women 5th quintile (highest) Naiset: Erotus 3.9 v 45 4. Women 4th quintile 3. Women 3rd quintile 2. Women 2nd quintile Alin Naiset: Erotus 6.8 v Miehet: Erotus 7.4 v 40 35 Women 1st Miehet: quintile (lowest) Ylin Men 5th quintile (highest) 4. Men 4th quintile 3. Men 3rd quintile 2. Miehet: Erotus 12.5 v Men 2nd quintile Alin 30 19 Men 1st quintile (lowest) Tarkiainen et al. JECH 2012
(Martikainen ym. Suom Lääkäril 27.9.2013) Naiset: Erotus 4.4 v Naiset: Erotus 2.8 v Miehet: Erotus 7.0 v Miehet: Erotus 4.9 v
Wilkinson R & Pickett K: Tasa-arvo ja hyvinvointi: Miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi. (The spirit level: Why more equal societies almost always do better, 2009.) Helsinki: HS kirjat, 2011 - Relatiiviset erot - tuloerot - Elinajanodote - stressimekanismi - Muut tekijät: absoluuttiset erot, elinolot, terveyskäyttäytyminen, terveydenhuolto
Tuloerojen kehitys Suomessa 1995-2010, gini-kerroin. Lähde Tilastokeskus 2012 Ruotsi 23 Suomi 27 Iso-Britannia 34 USA 47
Maiden väliset terveyserot
RII > 1.00 = kuolleisuusriski suurempi alemmissa ryhmissä Suhteelliset kuolleisuuserot koulutuksen mukaan (eriarvoisuusindeksi RII) Euroopan maissa n. v. 2000 (Mackenbach et al NEJM 2008)
Kuolleisuuden koulutusryhmittäiset erot Venäjällä 1989-2001 20-vuotiaan todennäköisyys elää 65-vuotiaaksi Korkea-asteen koulutus Peruskoulutus
Miesten kuolleisuuden koulutusryhmittäiset erot Bangladeshissa (Matlab) 1982-1998 (Marmot 2005) Ei koulutusta Koraanikoulu 1-4 vuotta koulua 5+ vuotta koulua
Suomi Tupakointi Tupakoinnin ja lihavuuden koulutusryhmittäiset erot (RII) Euroopan maissa (Mackenbach et al, NEJM 2008) Lihavuus RII > 1.00 = tupakoinnin/lihavuuden riski suurempi alemmissa ryhmissä Euroopan ka Suomi
Kansanterveyden menestystarinat ja haasteet
DALY = ennenaikaisen kuoleman tai vajaakuntoisuuden vuoksi menetetyt elinvuodet (Global Burden of Disease, 2013)
Globaalit menestystarinat ja haasteet (Beaglehole & Bonita Lancet 6.12.2008, Beaglehole ym. Lancet 2011, 2012) Saavutukset Elinajanodotteen pidentyminen Infektiotautien torjunta Lasten terveyden kohentuminen Haasteet Äitien, vastasyntyneiden ja lasten terveys Infektiotaudit Krooniset ei-tarttuvat taudit Globaalit ympäristönmuutokset Terveyden sosiaaliset determinantit Välittömät tehtävät Köyhyyden ja nälän poistaminen Väestönkasvun rajoittaminen
Kroonisten tautien ehkäisy UN high level meeting on non-communicable diseases New York 19.-20.2011 Keskeiset taudit: Sydäntaudit Aivohalvaus Syöpä Diabetes Hengityselintaudit Tärkeimmät riskitekijät ja toimenpiteet: Tupakan kontrolli = n:o 1 Suolan vähentäminen Parempi ruokavalio, enemmän liikuntaa Alkoholinkäytön vähentäminen Olennainen lääkitys ja teknologia Tausta: Sosiaaliset ja taloudelliset determinantit
Globaalit tavoitteet ja tehtävät kroonisten tautien torjunnassa 25 by 25 Beaglehole et al, Lancet Oct 13 2012 Tehtävät: - Tutkimusnäyttö - Vaikuttavuus Menetelmät: - Väestöstrategia/ primaaripreventio Tavoite: 25 % alhaisempi kuolleisuus vuoteen 2025 mennessä
Menestystarinat Suomessa Elinajan ja terveydentilan myönteinen yleiskehitys (naiset) Imeväiskuolleisuuden väheneminen Sydän- ja verisuonitautien väheneminen Liikenne- ja itsemurhakuolleisuuden väheneminen Hammasterveyden parantuminen Tupakoinnin vähentyminen (miehillä) Terveellisen ravitsemuksen yleistyminen
Haasteet 2000-luvun Suomessa Miesten elinajanodote vain Euroopan keskitasoa Edelleen suuri sydän- ja verisuonitautikuolleisuus Suuri ja kasvava alkoholikuolleisuus Edelleen suuri itsemurha- ja onnettomuuskuolleisuus (miehillä) Suuret sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaiset kuolleisuuserot Alkoholinkäytön, tupakoinnin (naiset ja nuoret), lihavuuden kehitys Pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen
Mahdollisuudet: Terveyspolitiikan tavoitteet ja skenaariot
-kansanterveysohjelma, valtioneuvoston päätös 2001 www.terveys2015.fi/ Kansanterveyden kehityssuunnat ja muutostekijät Lisää vuosia elämään = I Tasotavoite Lisää terveyttä elämään Lisää elämää vuosiin Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen
Kansanterveyden kehityssuunnat ja muutostekijät Lisää vuosia elämään = I Tasotavoite Lisää terveyttä elämään Lisää elämää vuosiin Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen = II Jakaumatavoite
Vuotta Ylempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden elinajanodotteen ero 1983-2005 ja Terveys 2015 ohjelman tavoitteet 7 6 5,6 5,7 6,1 6,1 5 5,0 4,4 4 3 2,3 2,7 3,0 3,2 3,3 2,4 Miehet Naiset Miehet - tavoite Naiset - tavoite 2 1 0 1984 1989 1994 1999 2004 2009 2014 (Valkonen 2007)
Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet Vältettyjen tapausten osuus (%) kaikista tapauksista, jos ongelma olisi koko Suomen väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla suomalaisilla Terveysongelma Kuolemat (työikäiset) Diabetes 30 % Aivoverisuonisairaudet 40 % Sepelvaltimotauti 50 % Alkoholikuolemat 60 % Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat vammat 45 % Esiintyvyys Toimintakyvyn rajoituksista aiheutuva päivittäisen avun tarve 50 % Koskinen ja Martelin 2007 20.10.2009 41
vaikuttamalla köyhyyteen, koulutukseen, työllisyyteen ja asumiseen tukemalla terveellisiä elintapoja parantamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja käyttöä
Kansanterveyden kehityssuunnat ja muutostekijät Lisää vuosia elämään Lisää terveyttä elämään Lisää elämää vuosiin = I Tasotavoite = III Elämänlaatutavoite Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen = II Jakaumatavoite
Lisää vuosia elämään.. lisää elämää vuosiin? Hauser 1953, de Fries 1980, House 1990 Sairastavuuden ekspansio - laajentuminen Pessimistinen skenaario: Yhä suurempi osa yhä pitemmästä elämästä vietetään sairaana Sairauksien esiintyminen elämänkaaren eri vaiheissa Sairastavuuden kompressio - pakkautuminen Optimistinen skenaario: Yhä pienempi osa yhä pitemmästä elämästä vietetään sairaana Sairauksien pakkautuminen elämänkaaren loppuun