Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Samankaltaiset tiedostot
Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Agrimarket- Viljelijäristeily

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Kasvuohjelmaseminaari

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Kuminan kasvinsuojelua

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Hamppu viljelykiertokasvina

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Kuminan perustaminen suojakasviin

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

Kerääjä- ja aluskasvit

Gluteenittoman tattarin viljely

Kuminan kasvinsuojelu

Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta. Timo Lötjönen, MTT Ruukki

Ruukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski

Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa

Kylvö suoraan vai suojaan?

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh ,

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013

PRORUIS VILJELIJÄILTA ELIMÄELLÄ

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Mikä on muuttunut? MTT

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

Transkriptio:

Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan pohjoisempana Koe perustettu yhteistyössä Bernerin kanssa Kokeen tarkoituksena toimia havaintoalueena Ei koeruutuja, yhtenäinen kasvusto Pinta-ala vajaa 8 aaria Kokeilussa kaksi typpilannoitustasoa, 30 ja 60 kg/ha Lajikkeena Pioneer Maximus PR44D06 Maximus 06 Puolikääpiöivä hybridirapsi, matalalla oleva kasvupiste auttaa talvehtimista Erinomaiset satotulokset Keski-Ruotsista ja myös Suomen koeviljelyksiltä Tavoitteena kylvää Pohjois-Pohjanmaalla heinäkuun puolivälissä Tavoiteltu lämpösumma kylvöstä kasvukauden loppuun mielellään 450 astevuorokautta Tavoite ennen talvea 8-8-8: 8 kasvulehteä, 8 cm syvä juuristo, vähintään 8 mm vahva juurenkaula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 2

Kokeen perustaminen ja toimenpiteet Koealalla esikasvina nurmi 27.6.2013, nurmen lopetus glyfosaatilla 18.7.2013, kuolleen kasvuston murskaus kesantomurskaimella Lyhyestä nurmesta johtuen ei mitenkään välttämätön toimenpide 22.7.2013, koealan kyntö ja äestys 22.7.2013, Maximus 06:n kylvö, 2,7 kg/ha (0,5 milj. siem./ha) Lannoitus 30 N kg/ha: Tärkkelys Y2 (14-3-15) 212 kg/ha Lannoitus 60 N kg/ha: Pellon Y4 (20-2-12) 301 kg/ha Kylvön jälkeen ei jyräystä 23.7.2013, etanasyöttirakeiden levitys (Sluxx 6,25 kg/ha) 6.8.2013, rikkakasvitorjunta (Butisan Top 2,0 l/ha) Tuholaistorjunta ei ollut tarpeen Kasvustossa ei esiintynyt mainittavia määriä mitään tuholaisia Maalaji Multav. ph Ca K P Mg Mn S KHt rm 6,1 1330 73 15,0 150 11 13 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 3

Havaintoja 2013 Taimettuminen 30.7.2013 Lämmin kasvukausi tuotti lämpösummaa kylvöstä lähtien yli 600 astevuorokautta 450 Cvrk tavoite ylittyi reilusti Myös 8-8-8 sääntö ylitettiin selvästi Tiheä kasvusto 30 kg/ha typpeä saanut puolisko hyvä, 60 N kg/ha puolisko jopa ylitiheä 60 kg/ha typpeä saanut puolisko vihersi syksyllä hieman pidempään Talven tulo oli monivaiheista Pakkasta, lämmintä, vesi- ja lumisateita vuoron perään Optimitilanteessa pysyvä lumi sataisi routaantuneeseen maahan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 4

Tehoisa lämpösumma Ruukissa 1387 Cvrk Tehoisa lämpösumma kylvöpv:nä 757 Cvrk Kylvö 22.7. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 5

Toimenpiteet ja havainnot 2014 Kevätlannoitus 30.4.2014 YaraBela Sulfan (26-0-0-14S) 460 kg/ha Rapsikuoriaisia ja kaalikoita erittäin paljon 1. tuholaistorjunta 23.5.2014 Avaunt 170 ml/ha 2. tuholais- ja tautitorjunta + boorilannoitus 2.6.2014 Mavrik 0,2 l/ha Acanto + Proline 250 EC, 0,3 + 0,3 l/ha YaraVita Bortrac 1,0 l/ha 3. tuholaistorjunta 6.6.2014 Mavrik 0,2 l/ha Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 6

Tutkimusmestari Timo Keränen ja harjoittelija Matti Poutiainen kylvivät syysrapsin Ruukissa 22.7.2013 Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 7

Pellon pintaa taimettumisen aikoihin 29.7.2013. Viikossa lämpösummaa oli kertynyt jo n. 100 astevuorokautta ja sadetta tullut 12 mm. Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 8

Koeala kolme päivää edellistä kuvaa myöhemmin, 1.8.2013. Lämpösummaa oli kylvöstä kertynyt n. 130 astevuorokautta ja sadetta tullut 22 mm. Taimien sirkkalehdet ovat selvästi havaittavissa ja kylvö on onnistunut tasaisesti. n. 20 m n. 40 m Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 9

Taimet kuvattuna lähemmin 1.8.2013 Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 10

14.8.2013 taimissa oli muutama kasvulehti ja noin viikkoa tätä aiemmin suoritettiin rikkatorjunta. Lämpösummaa oli kertynyt n. 275 astevuorokautta ja sadetta 46 mm. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 11

22.8.2013, reilussa viikossa kasvusto oli lisännyt lehtipinta-alaa merkittävästi ja peitti melkein jo koko pellon pinnan. Peittävän kasvuston ja torjunnan ansiosta rikkakasveillakaan ei ollut juuri mahdollisuutta kasvuun. Lämpösummaa oli kertynyt n. 350 astevuorokautta ja sadetta 69 mm. 30 N kg/ha 60 N kg/ha Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 12

22.9.2013, kasvusto jatkoi voimakasta kasvuaan erittäin lämpimän elokuun lopun ja syyskuun aikana. Lämpösummaa oli kertynyt kylvöstä jo likimain 600 astevuorokautta, ja sadetta vastaavasti 93 mm. Tässä vaiheessa suurimmat taimet olivat jo n. 10-lehtiasteella. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 13

22.9.2013 koealueen äärilaidalla olevassa taimessa oli nähtävissä 10 kasvulehteä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 14

22.9.2013, myös taimien juuristo oli kehittynyt odotetulla tavalla kovassa kasvutahdissa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 15

22.9.2013, kuva koealueen puolivälistä, jossa typpilannoitustaso vaihtuu. Suuremman tason saanut puolisko näyttää aavistuksen verran korkeammalta. 60 N kg/ha 30 N kg/ha Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 16

9.10.2013, kasvusto oli alkanut selvästi jo kellastumaan ja edellisen kuvan ottamisen jälkeen oli jo useita pakkasöitäkin. Lämpösummaa kertyi edellisestä tilanteesta enää hieman (yht. 621 Cvrk), sademäärä kylvöstä 110 mm. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 17

11.10.2013, kasvusto kuvattuna kasvukauden päättymisen aikoihin ja noin viikko ennen lumen tuloa. Kuva: Miika Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 18

22.10.2013, noin 1,5 viikkoa edellisestä ja kasvusto oli kokonaan lumen peittämää. Lämpötila oli kuvauspäivänä koko syksyn alin, -12 C. Heti kuvauspäivän jälkeen alkoi lämminjakso ja päivälämpötila nousi parhaimmillaan yli +10 C. Sataneet lumet sulivat pois. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 19

22.11.2013, kasvusto oli jälleen lumen peittämää, sillä lunta satoi taas juuri ennen kuvauspäivää. Tämän jälkeen lumipeite on ollut hyvin vaihteleva johtuen suurista lämpötilaeroista ja lumi- ja vesisateiden vuorottelusta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 20

17.12.2013, joulukuun puolivälin ylityttyä oli lämpötila vaihdellut n. -20 +5 C välillä. Kuvaushetkeä edelsi jälleen vesisateet ja ohut lumipeite suli lähes kokonaan pois. Kuva: Miika Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 21

22.12.2013, kasvusto oli jälleen ohuen lumikerroksen peittämää, ja koealalla olivat vierailleet myös jänikset ja kauriit. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 22

22.12.2013, koealalla vierailleiden eläinten jättämiä syöntijälkiä. Tuhot jäivät vähäisiksi, mutta keväällä 2014 tuhopaikoissa arveltiin olevan harvempaa kasvustoa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 23

22.1.2014, tammikuulla pakkaset ovat olleet kovia (kylmimmillään lähes -30 C), mutta myös lumipeite ehti sataa ennen niiden alkua. Koeala aidattiin aiempien eläintuhojen vuoksi, mutta vaikutus oli lähinnä tilapäinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 24

22.2.2014, helmikuun kuvaushetkeen osui koko talven paksuin lumipeite, jolloin kasvusto oli kokonaan lumen alla. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 25

22.3.2014, maaliskuulla lunta oli taas jo vähemmän ja koealalla olivat jälleen vierailleet kauriit ja jänikset. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 26

22.3.2014, lähikuva taimesta, jossa lehdet ovat selvästi mädäntyneet, mutta varsi kasvupisteineen näyttää hyvin säilyneeltä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 27

22.4.2014, viimeisten vähäistenkin lumien hävittyä kasvusto näytti etäämmältä katsottuna verrattain vaatimattomalta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 28

22.4.2014, lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti kasvun jo alkaneen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 29

30.4.2014, lannoituspäivä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 30

22.5.2014, 22.5.2015, toukokuun alkupuolisko oli kylmä ja varsinainen kasvuun lähtö tapahtui useassa vaiheessa. Tämä on ollut vielä myöhemminkin havaittavissa monenkorkuisena kasvustona. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 31

5.6.2014, kasvustossa tiheys on vaihtelevaa, mutta kuvankaltaisia selviä aukkopaikkoja on oikeastaan vain kaksi. Kukinta on aluillaan. Kuva: Miika Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 32

6.6.2014, toukokuun loppupuoliskolta lähtien kasvustoa ovat vaivanneet tuholaiset, erityisesti kuvassa näkyvät rapsikuoriaiset ja kaalikoit. Tuholaisia on hillitty kolmella torjuntakäsittelyllä ja kasvusto onkin jatkanut elinvoimaisena kasvuaan. Kuva: Miika Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.6.2014 33