ITÄINEN YHTEISPÄIVYSTYSSAIRAALA MALMI,TALVELANTIE 6 UUDISRAKENNUS, PERUSPARANNUS JA MUUTOS HANKESUUNNITELMA

ITÄINEN YHTEISPÄIVYSTYSSAIRAALA MALMI,TALVELANTIE 6 UUDISRAKENNUS, PERUSPARANNUS JA MUUTOS HANKESUUNNITELMA 19.5.2008 HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS TILAKESKUS HKR-Rakennuttaja

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 2 1. TIIVISTELMÄ HANKKEESTA... 4 2 TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Hankkeesta tehdyt päätökset... 6 2.2 Hankkeen tarpeellisuus ja kiireellisyys... 6 2.3 Väestötietoja... 8 2.4 Pääkaupunkiseudun päivystyspalvelut... 9 2.5 Helsingin kaupungin päivystyspalvelut... 11 3 ITÄISEN YHTEISPÄIVYSTYSSAIRAALAN TOIMINNAN KUVAUS... 13 3.1. Yhteispäivystyspoliklinikka... 13 3.1.1 Malmin sairaalan päivystystoiminta nykyisin... 13 3.1.2 Päivystystoiminta hankkeen toteutumisen jälkeen... 16 3.2 Vuodeosastot... 19 3.3 Sisätautien konsultaatiopoliklinikka ja sydämen rytminsiirtotoiminta... 21 3.4 Murtumien jälkipoliklinikkatoiminta... 24 3.5 Omaisten tilat... 24 3.6. Saattohoito ja vainajan säilytystilat... 25 3.7 Opetusterveyskeskussairaala... 26 3.8 Tukipalvelut... 27 3.8.1 Terapiapalvelut... 27 3.8.2 Sosiaalityö... 28 3.8.3 Välinehuolto ja hygieniatyö... 29 3.8.4 Lääkehuolto... 30 3.8.5 Laboratorio... 32 3.8.6 Kuvantaminen... 34 3.9 Muut palvelut... 36 3.9.1 Sairaalan hallinto... 36 3.9.2 Koulutus- ja kokoustilat... 36 3.9.3 Laitoshuolto... 36 3.9.4. Ravintopalvelu... 37 3.9.5 Pyykkihuolto... 40 3.9.6 Varastotoiminnot... 40 3.9.7 Arkistopalvelut... 42 3.9.8 Tietojärjestelmäpalvelut ja tilat... 43 3.9.9 Vahtimestaripalvelut ja neuvonta... 44 3.9.10 Vartiointi... 45 3.9.11 Puku- ja pesutilat... 45 3.9.12 Kiinteistön hoito, huolto ja kunnossapito... 45 3.9.13 Apuväline-, sänky- ja lääkintälaitehuolto... 47 3.9.14 Huolto- ja potilaskuljetukset... 47 3.9.15 Jätehuolto... 48 3.9.16 Kotisairaala... 50 3.9.17 Sairaalasta poistuvat toiminnot ja tilat... 50 4. LAAJUUS JA TILAOHJELMA... 51 4.1 Tilat nykyisin... 51 4.2 Tilat hankkeen toteutumisen jälkeen... 52 4.2.1 Valittu vaihtoehto... 52 4.3.2 Vaihtoehtoiset hankkeen toteutustavat... 55 4.5 Laajuus... 56 4.6 Pohjapiirustukset... 57 5. RAKENNUSPAIKKA JA RAKENTAMISKELPOISUUS... 60 5.1 Hankkeen sijainti... 60 5.3 Rakennuslupa-asiat... 61

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 3 5.4 Liikenne, pysäköinti ja saavutettavuus... 61 5.5 Kunnallistekniikka... 62 5.6 Perustamisolosuhteet... 62 6. LAATUTASO... 62 6.1 Toiminnallinen laatutaso... 62 6.2 Tekninen laatutaso... 68 6.2.1 Kuntotutkimukset... 68 6.2.2 Rakenne- ja geotekniikka... 69 6.2.3 LVI-tekniikka... 70 6.2.4 Sähkötekniikka... 71 6.2.5 Sairaalalaitteet... 72 6.2.6 Keittiösuunnittelu... 73 6.3 Turvajärjestelyt... 73 6.3.1 Työsuojelun lausunto... 74 6.4 Rakennustyön järjestelyt... 74 6.4.1 Vaiheistus... 74 6.4.2 Työmaajärjestelyt... 75 7. AIKATAULU... 75 8. KUSTANNUKSET... 75 9. RAHOITUSSUUNNITELMA... 76 10. KIINTEISTÖN VUOKRA JA KÄYTTÖTALOUS... 76 10.1 Vuokra... 76 10.3 Lcc-laskelmat... 77 11. HENKILÖSTÖ... 77 11.1 Yhteispäivystyksen henkilökunta... 77 11.1.1 Lääkärisuunnitelma... 78 11.1.2 Hoitohenkilökunta... 79 11.1.3 Hoito- ja muu henkilökunta eriteltynä ammattiryhmittäin... 79 11.2 Vuodeosastojen hoito- ja muu henkilökunta... 80 11.3 Sisätautien konsultaatiopoliklinikan henkilökunta... 81 11.4 Yhteispäivystyssairaalan muu henkilökunta ja kliiniset tukipalvelut... 82 11.5 Malmin sairaala-alueen muu henkilökunta... 83 12. TOTEUTUS- JA YLLÄPITOVASTUUT... 83 13. VÄISTÖTILAT JA TOIMINTAOLOSUHTEET RAKENNUSTYÖN AIKANA... 83 Liitteet:... 85 Työryhmä... 85 Tilaluettelo / tilavertailu... 85 Rakennustapaselostus... 85 Perustamistapakartta... 85 LVI-selostus... 85 Sähköselostus... 85 Sairaalalaiteluettelo... 85 Keittiölaiteluettelo... 85 Kustannuslaskelma... 85

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 4 1. TIIVISTELMÄ HANKKEESTA Hankkeen perustiedot Itäinen yhteispäivystyssairaala. Malmi, Talvelantie 6. 00700 Helsinki hyöty-m² brutto-m² tilavuus-m³ Uudisrakennus 8 790 16 700 n. 70 000 Suojeltavat rakennukset - toiminta muuttuu kokonaan 1 560 - vain vähäisiä muutoksia 350 - toiminta jää ennalleen 1 150 Ambulanssiaula 420 Tunnelitaso (T-kerros) 515 Bruttoala yht. 20 695 brm² Kustannukset ja aikataulu Huoneistoala on 15 400 htm². Kustannusarvio on 67,9 milj. euroa, alv 0 %, (3 281 euroa/brm²), eli 82,7 milj. euroa, sis. alv 22 %, (3 996 euroa/brm²). Kausi 3/2008, RI = 127,1 ja THI = 154,9. Vuokra Rakennus otetaan käyttöön vuoden 2013 alussa. Rakennuksen vuokra tulee olemaan 394 159 euroa kuukaudessa eli 4 729 905 euroa vuodessa. Kaikkien sairaalan rakentamisen yhteydessä tehtävien hankkeiden, päivystyssairaala, tekninen keskus, pihaalue ja rakennus 4, yhteenlaskettu vuokra tulee olemaan 5 277 825 euroa vuodessa. Tiivistelmä hankkeesta Helsingissä yhteispäivystys merkitsee terveyskeskuksen akuuttisairaalan tuottamaa palvelukokonaisuutta, joka sisältää keskitetyn terveyskeskuspäivystyksen iltaisin ja viikonloppuisin sekä perustason sisätautien päivystyksen ja perustason kirurgisen päivystyksen ympäri vuorokauden. Yhteispäivystystä vahvistetaan psykiatrian, geriatrian ja infektiotautien osaamisella. Akuutisti sairastuneiden iäkkäiden potilaiden hoitaminen vaatii hoitotyön erikoisosaamista ja hyvää kunnan palvelujärjestelmän tuntemusta. Itäisen yhteispäivystyssairaalan rakennushanke kattaa uudisrakennusosan sekä kaksi suojeltavaa rakennusta (rakennukset 1 ja 3). Nykyisen päivystysyksikön tilat puretaan uudisrakennuksen tieltä (rakennukset 14 ja 17). Päivystystoiminnan tarvitsemien tilojen lisäksi rakennuksiin tulee poliklinikkatiloja, sairaalaa ja avohoitoa palvelevia kuvantamis-, laborato-

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 5 rio- ja tukipalvelutiloja, Malmin sairaala-aluetta palvelevia työ- ja kokoustiloja sekä opetussairaalan tiloja. Uudisrakennusosan pohjakerrokseen P1 sijoitetaan yhteispäivystyspoliklinikka, murtumien jälkipoliklinikka sekä päivystys- ja valvontaosasto. Pääsisäänkäyntikerrokseen sijoitetaan konsultaatiopoliklinikka ja lyhythoitotoiminta, HUSin laboratorio- ja kuvantamisyksiköt, välinehuoltokeskus sekä omaisten huone ja kahviotilat. Ylempiin kerroksiin sijoittuvat kolme vuodeosastoa ja infektio-osasto. Pohjakerrokseen P2 sijoitetaan tietohallinnon työhuoneet, huolto-, varasto ja arkistotiloja, vainajien säilytys- ja muistohuoneet, henkilökunnan sosiaalitilat sekä jätehuoltokeskus. T-kerroksesta lähtee uusi tunneli rakennukseen 18. Suojeltavat rakennukset 1 ja 3 peruskorjataan. Rakennukseen 1 sijoitetaan sairaala-aluetta palvelevia toimintoja kuten keittiö, henkilöstöravintola, kokous-, koulutus- ja työhuonetiloja. Rakennukseen 3 sijoitetaan konsultaatiopoliklinikan vastaanottohuoneita ja työhuoneita. Opetustilat sijoittuvat poliklinikoille sekä rakennuksiin 1 ja 3. Uudisrakennus suunnitellaan teknisesti helposti laajennettavaksi ja muunneltavaksi. Ilmanvaihtokonehuoneet sijaitsevat kerroksissa, jolloin rakennukseen on mahdollista myöhemmin rakentaa lisäkerroksia. Rakennus suunnitellaan kaikille erityisryhmille soveltuvaksi, helposti orientoitavaksi ja potilaiden itsenäistä toimintaa tukevaksi. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on antanut sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmälle tehtäväksi suunnitella päivystyspalvelujen yhteiskäyttöä ja asettanut tavoitteeksi yhteispäivystyspisteiden kuntarajat ylittävän käytön alkamaan vuoden 2009 aikana. Pääkaupunkiseudun päivystyshanke kehittää alueen päivystystoimintaa omalta osaltaan siten, että yhteiskäyttö olisi mahdollista. Hankkeen tavoitteena on ollut vähentää päivystyskäyntejä ohjaamalla potilaita päiväaikaiseen toimintaan. Hankkeen puitteissa on kehitetty yhteistä triagea eli potilaiden hoidon kiireellisyyden ryhmittelyä. Kuntarajat ylittävän käytön kannalta tietojärjestelmien kehittäminen on ensisijaisen tärkeää. Itäisen yhteispäivystyssairaalan toiminnan suunnittelussa on huomioitu päivystyshankkeen sisällölliset vaikutukset, mutta tiloja ei ole voitu lisätä. Alustava henkilöstösuunnitelma perustuu läntisen yhteispäivystyksen henkilöstösuunnitelmaan ja mitoitukseen sekä päivystyshankkeen kehitystyön tuloksiin. Henkilöstölisäys johtuu pääosin uusista päivystysja infektio-osastoista, väestömäärän kasvusta ja väestön ikääntymisestä, käyntimäärien lisääntymisestä sekä päivystyspotilaan tarvitsemien palveluiden kehittämisestä. Lopullinen henkilöstösuunnitelma tehdään sairaalan rakentamisvaiheessa, kun kaikki ratkaisut ja toimintamallit ovat selvillä. Hankesuunnitteluryhmä, ks liite 1. Kaupunginhallitus päätti 21.6.2004, että Helsingin kaupungin yhteispäivystystoiminta tulee järjestää kahden päivystyspisteen mallin mukaisesti. Terveyslautakunta päätti 14.2.2006, että itäisten kaupunginosien väestöä palveleva päivystyspiste on edelleen Malmin sairaala ja että itäisen päivystysyksikön yhteyteen muodostetaan opetusterveys-

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 6 keskus. Malmin päivystyksen nykyiset tilat ovat ahtaat, huonokuntoiset ja teknisesti käyttöikänsä päässä. Uudenmaan työsuojelupiiri on todennut, että työtilojen ahtaus ja käytävien käyttäminen hoitotiloina päivystyspoliklinikalla on pitkään jatkunut ongelma, jonka korjaaminen ei siedä viivyttelyä. Nykyiset tilat eivät mahdollista yhteispäivystystoiminnan tarkoituksenmukaista kehittämistä ja mm. infektiopotilaiden hoito on ongelmallista, koska sairaalassa ei ole yhtään nykyvaatimukset täyttävää infektiohuonetta. Rakennusten kerroskorkeus ei salli nykyaikaisen talotekniikan käyttöä. 2 TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Hankkeesta tehdyt päätökset Kaupunginhallitus päätti 21.6.2004, että Helsingin kaupungin yhteispäivystystoiminta tulee järjestää kahden päivystyspisteen mallin mukaisesti. Terveyslautakunta päätti 14.2.2006 (45 ) hyväksyä päivystysstrategian sisältämät linjaukset päivystystoiminnan sisällöllisen kehittämisen pohjaksi ja että itäisten kaupunginosien väestöä palveleva päivystyspiste on edelleen Malmin sairaala. Lisäksi terveyslautakunta päätti, että itäisen päivystysyksikön yhteyteen muodostetaan opetusterveyskeskus siten, kuin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa tapahtuvan yhteisen jatkovalmistelun pohjalta erikseen myöhemmin päätetään. Terveyslautakunta hyväksyi 28.3.2006 (97 ) Malmin sairaalan peruskorjaus / Malmin yhteispäivystys -selvityksen (päiväys 2.5.2005) esityslistalla olevin täydennyksin tarveselvitykseksi ja valitsi uudisrakennus ja peruskorjaus -vaihtoehdon 2 hankesuunnitelman pohjaksi. Hanke on hyväksytty Helsingin kaupungin talonrakentamishankkeiden rakentamisohjelmaan ja sille on varattu rahoitusta vuosille 2008-2013. 2.2 Hankkeen tarpeellisuus ja kiireellisyys Sairaalan rakennusten tekninen kunto Malmin sairaalan päivystysyksikön tilat ovat ahtaat, matalat ja huonokuntoiset eivätkä täytä nykyisiä tilavaatimuksia. Sairaalarakennuksen tekniikka on käyttöikänsä päässä ja se on uusittava kokonaan. Ylläpitokorjauksia on varauduttu tekemään, jotta tiloja voidaan käyttää peruskorjaukseen asti. Tilojen aiheuttamat ongelmat toiminnalle Nykyiset tilat eivät mahdollista yhteispäivystystoiminnan tarkoituksenmukaista kehittämistä, koska päivystyspoliklinikan ja terveyskeskuspäivystyksen tilat sijaitsevat hajautetusti, päärakennuksen eri siivissä. Päivystyksiin on kaksi sisäänkäyntiä ja ilmoittautumispistettä, mikä haittaa potilaiden ohjautumista oikeaan hoitopaikkaan. Erillään toimiminen vähentää henkilöstön optimaalista käyttöä (ruuhkatilanteet) ja

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 7 vaikeuttaa yhteistyötä. Päivystysosastoa ei ole, joten nämä potilaat joudutaan hoitamaan päivystyspoliklinikan ahtaissa tiloissa. Kaikkien vuodeosastojen toiminnallisina ongelmina ovat ahtaus, suuret potilashuoneet (4-6 hengen), puutteelliset wc- ja hygieniatilat sekä henkilökunnan työtilojen puute. Ergonomiseen työskentelyyn ei juuri ole mahdollisuutta. Infektiopotilaiden hoito ja tartuntatautien leviämisen ehkäisy on hankalaa, sillä infektio-osastoa ei ole eikä yhtään nykyvaatimukset täyttävää eristyshuonetta. Eri ammattiryhmien työtiloja on jouduttu sijoittamaan eri puolille rakennuksia, mikä lisää kulkemista ja haittaa moniammatillisen tiimityön toteutumista. Uudenmaan työsuojelupiiri teki työsuojelutarkastuksen Malmin sairaalan päivystyspoliklinikalla 29.11.2005. Tarkastuksen aiheena oli henkilökunnan turvallisuutta parantavien toimenpiteiden edistyminen ja työtilojen katselmus. Tarkastaja Paula Moilasen laatiman pöytäkirjan mukaan työtilojen ahtaus ja käytävän käyttäminen hoitotiloina päivystyspoliklinikalla on pitkään jatkunut ongelma, jonka korjaaminen ei siedä viivyttelyä. Terveyskeskuksen työsuojeluvaltuutetut ja työterveyshuolto ovat tehneet myös useita työpaikkakäyntejä päivystyspoliklinikalle ja vuodeosastoille. Heidän lausunnoissaan huomautetaan toistuvasti puutteellisista työskentelyolosuhteista. Kehittämishankkeet Itäisen yhteispäivystyssairaalarakennuksen hankesuunnitteluun on liitetty useita toimintaa kehittäviä hankkeita, jotka esitellään tarkemmin terveyskeskuksen Itäinen yhteispäivystyssairaala-projektin loppuraportissa. Projektissa pyritään löytämään ratkaisuja erilaisissa selvityksissä esille tulleisiin päivystystoiminnan ongelmakohtiin (esim. pitkät odotusajat, potilasprosessin hitaus, kotiutusongelmat) ja esittämään niille myös tilallisia ratkaisuja. Tilojen suunnittelun yhteydessä on tarkoitus kehittää seuraavia osa-alueita: 1. Käynnistää asiakaslähtöisen päivystyssairaalan ja yhteispäivystyksen toimintamallien kehittäminen sekä määritellä niitä tukevat tekniset ratkaisut. 2. Käynnistää tietohallintoyksikön kanssa päivystyksiä tukevien tietojärjestelmien määrittelytyö. 3. Käynnistää lyhytaikaisen sairaalahoidon mallin kehittäminen ja määritellä sen tilavaatimukset. 4. Kehittää uusia käyttäjäystävällisiä ja hoitohenkilökunnan työtä säästäviä materiaali- ja tukipalvelulogistiikkaratkaisuja ja määritellä niiden vaatimuksia tiloille. 5. Kehittää sairaalan eri toimijoiden ja yhteistyötahojen kanssa potilaan hoitoa sujuvoittavia toimintatapoja. 6. Kehittää turvallinen, esteetön sekä potilaiden ja henkilökunnan toimintaa tukeva sairaala. 7. Kehittää uuden opetussairaalan toimintamalli ja sitä tukevat tilaratkaisut. 8. Kehittää toimintaprosesseihin perustuvaa sairaalasuunnittelua. 9. Tukea henkilöstön työhyvinvointia toimivilla tilaratkaisuilla.

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 8 2.3 Väestötietoja Helsingissä oli 564 521 asukasta vuoden 2007 alussa. Väestöennusteen perusvaihtoehdon mukaan väestö kasvaa 596 000 asukkaaseen vuonna 2017 (lisäystä 32 000) ja 619 000 asukkaaseen vuonna 2030 (lisäystä 54 000). (Helsingin väestöennuste 2008 2040.) Taulukko: Helsingin väestö päivystysalueilla ikäryhmittäin v. 2007 ja 2017. 1.1.2007 Väestöennuste 2017 kaikki yli 16 v. 65 + 85 + kaikki yli 16 v. 65+ 85 + HELSINKI 564 521 479 828 79 978 10 367 596 223 514 123 105 988 13 294 Itäinen päivystysalue 276 978 225 117 39 070 3496 294 869 246 377 52 224 5816 Pohjoinen suurpiiri 40 884 33 418 6451 746 38 474 32 267 7617 914 Koillinen suurpiiri 89 396 72 049 10 494 817 96 635 79 997 15 918 1633 Kaakkoinen suurpiiri 46 109 37 971 6962 776 51 085 43 359 9052 1226 Itäinen suurpiiri 100 589 81 679 15 163 1157 108 675 90 754 19 637 2043 Läntinen päivystysalue 270 360 239 654 38 381 5797 285 562 253 373 50 260 6104 Eteläinen suurpiiri 96 906 86 627 13 738 2132 102 298 91 165 18 739 2154 Läntinen suurpiiri 99 274 84 970 14 590 2269 102 243 88 907 18 476 2525 Keskinen suurpiiri 74 180 68 057 10 053 1396 81 021 73 301 13 045 1425 Muut 17 183 15 057 2 527 1074 15 793 14 373 3 504 1374 Suunnitelman mukaan yhteispäivystyspisteet palvelevat 16 vuotta täyttäneitä asukkaita, joita oli 239 654 läntisellä päivystysalueella ja 225 117 itäisellä päivystysalueella vuonna 2007. Ennusteiden mukaan vuonna 2017 on 16 vuotta täyttäneitä asukkaita läntisellä päivystysalueella 253 373 (lisäystä 13 719) ja itäisellä päivystysalueella 246 377 000 (lisäystä 21 260). Ikärakenteen kehitys Helsingin väestön ikärakenne tulee muuttumaan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Suurin muutos tulee olemaan ikääntyneiden asukkaiden määrän ja väestöosuuden kasvu. Ikäryhmän 60-74-vuotiaat määrä tulee Helsingissä kasvamaan jyrkästi lähimmän 15 vuoden aikana. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vähitellen, mutta jyrkin kasvuvaihe ajoittuu jaksolle 2020-2030. Yli 75-vuotiaiden määrä tulee Helsingissä lisääntymään noin 75 % vuoteen 2030 mennessä. Lasten määrä tulee Helsingissä vähenemään vuoteen 2015 asti, jonka jälkeen 0-15-vuotiaiden määrän ennakoidaan kääntyvän loivaan nousuun. Nuorten aikuisten (15-29) määrän ennustetaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla vuoteen 2020 asti. Ikäryhmä 30-44-vuotiaat vähenee jonkin verran seuraavan 10 vuoden aikana, mutta sen jälkeen määrän ennakoidaan kääntyvän uuteen kasvuun. Varttuneiden työikäisten (45-59) määrä vähenee loivasti nykyisestä tasosta. Läntisen ja itäisen päivystysalueen väestön jakautuminen ikäryhmiin eroaa tällä hetkellä toisistaan siten, että itäisellä päivystysalueella on selvästi enemmän alle 16-vuotiaita lapsia ja vähemmän 65 vuotta täyttäneitä asukkaita. Ennusteiden mukaan ero tasoittuu merkittävästi vuoteen 2016 mennessä.

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 9 Pääkaupunkiseudun väestö 2006 2015 2025 2030 Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) Koko Helsingin seutu (14 kuntaa) 988 347 1 055 000 1 118 000 1 275000 1 524 000 Väestön ennustetaan kasvavan lähes 130 000 hengellä vuoteen 2025 mennessä. Koko Helsingin seudulla (14 kuntaa) ennusteen mukaan alueen väestö kasvaa 1 524 000 asukkaaseen vuonna 2030 (lisäystä n. 250 000). (Pääkaupunkiseudun väestö- ja palveluselvitys 2015 ja 2025.) Helsingin väestön arvioidaan kasvavan hitaammin kuin muun seudun väestön. 2.4 Pääkaupunkiseudun päivystyspalvelut Peijaksen sairaala 217 000 as Malmin sairaala 225 117 as tuleva Itäinen yhteispäivystyssairaala Jorvin sairaala 269 000 as Meilahden klinikat Töölön sairaala Lasten ja Nuorten sairaala Marian sairaala 239 654 as tuleva Läntinen yhteispäivystyssairaala Auroran sairaala psykiatrian päivystys 543 000 HUS Helsingin kaupungin sairaalat Pääkaupunkiseudun kunnat Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat järjestäneet terveyskeskuspäivystystä sekä omana toimintana että yhteispäivystyksenä HUSin kanssa. Yhteispäivystys tarkoittaa tällöin samoissa tiloissa toimivaa päivystystä, siten että HUS vastaa erikoissairaanhoidon päivystyksen organisoinnista ja kunnat perusterveydenhuollon keskitetyn terveyskeskuspäivystyksen järjestämisestä. Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen saavat päivystyspalveluita HUSin Jorvin sairaalan yhteispäivystyksestä, jossa on ympärivuorokautisesti sisätautien, kirurgian, lastentautien, naistentautien ja synnytysten sekä klo 16 08 perusterveydenhuollon päivystystä. Lisäksi espoolaiset saavat virka-ajan ulkopuolella perusterveydenhuollon päivystys-

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 10 palveluita Puolarmetsän terveyskeskuspäivystyksestä ja myös Kirkkonummella on omana toimintana terveyskeskuspäivystystä. Peijaksen sairaala (HUS) vastaa Vantaan ja Keravan väestön erikoissairaanhoidon (sisätaudit, kirurgia) päivystyksestä. Peijaksen yhteispäivystykseen kuuluu ympäri vuorokauden toimiva Vantaan ulkoistettu terveyskeskuspäivystys (Medone), jossa hoidetaan sekä lapsia että aikuisia. Keravalla on myös omana toimintana terveyskeskuspäivystystä paitsi yöaikaan, jolloin palvelut saadaan Peijaksen yhteispäivystyksestä. Kaikkien pääkaupunkiseudun asukkaiden neurokirurgian ja vaativan tapaturmakirurgian päivystys on keskitetty Töölön sairaalaan. Neurologian, neurokirurgian, korva-nenä- ja kurkkutautien sekä silmätautien erikoissairaanhoidon päivystyspalvelut ovat Meilahden klinikoilla, samoin kuin erityistason erikoissairaanhoidon päivystyspalvelut sisätautien, kirurgian, naistentautien ja synnytysten osalta. Lasten ja nuorten sairaala vastaa erikoissairaanhoidon ja erityistason erikoissairaanhoidon päivystyspalveluista. Pääkaupunkiseudun asukkaiden erikoissairaanhoidon päivystyspalveluiden tarjontaan ja sijaintiin vaikuttavat HUS:n sisäinen työnjako Jorvin sairaalan, Peijaksen sairaalan ja HYKS-Helsingin sairaaloiden välillä, ja Helsingin ja HUSin välinen Potilasohjaus Helsingissä- sopimus. Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyen pääkaupunkiseudun neuvottelukunta antoi vuonna 2006 sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmälle (soster-ryhmä) tehtäväksi selvittää, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteiskäyttöä laajennetaan vaiheittain ja erityisesti kaupunkien raja-alueilla niin, että asukkaat voivat valita kunnalliset palvelut kuntarajoista riippumatta. Soster-ryhmä toteaa raportissaan 16.2.2007, että HUS Kuntayhtymän tekemässä päivystyspalveluiden suunnitelmassa on kaavailtu päivystyspalveluiden käytön sallimista yli kuntarajojen. Tämä koskee ensisijaisesti erikoissairaanhoidon päivystystä, mutta liittyy kiinteästi myös ns. yhteispäivystyksiin. Päivystyshanke on Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Keravan sekä HYKS sairaanhoitoalueen (Jorvi, Peijas) vuonna 2006 käynnistämä hanke, jossa suunnitellaan yhteisiä linjauksia mm. pääkaupunkiseudun päivystystoiminnan järjestämiseksi. Helsinki on liittynyt vaiheittain mukaan hankkeeseen vuoden 2007 aikana. Sosterryhmän toimenpide-ehdotuksen mukaan HYKS-alue ja sen kaikki kunnat jatkavat yhteisten linjausten tekemistä nykyistä laajemmalle päivystysyhteistyölle. Tavoitteena on, että yhteispäivystyspisteiden kuntarajat ylittävä käyttö voidaan aloittaa vuoden 2009 aikana. Pääkaupunkiseudun soster-ryhmä nimeää vuoden 2008 aikana korkeantason virkamiesryhmän täydennettynä HUS:n edustajilla valmistelemaan kuntarajat ylittävää yhteispäivystysten käyttöä.

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 11 2.5 Helsingin kaupungin päivystyspalvelut Päivystyspalvelut nykyisin Helsingissä Terveysasemat vastaavat virka-aikana (klo 8-16) oman alueensa terveyskeskustasoisten potilaiden päivystyksestä. Muina aikoina Helsingin aikuisväestöä palvelee kaksi kaupungin omaa päivystyspistettä. Akuuttisairaalaan kuuluvat Malmin ja Marian päivystysyksiköt tuottavat väestölle terveyskeskuspäivystyspalvelut iltaisin ja viikonloppuisin sekä perustason sisätautipäivystyspalvelut ja perustason kirurgian päivystyspalvelut ympäri vuorokauden. Malmin sairaala palvelee itäisen alueen aikuisväestöä ja Marian sairaala läntistä aluetta. Marian sairaalan päivystystoiminta siirtyi vuoden 2008 alussa HUS Kuntayhtymältä Helsingin kaupungin toiminnaksi. Lasten päivystyspalvelut on keskitetty iltaisin ja viikonloppuisin Lasten ja Nuorten sairaalaan siten, että terveyskeskuspäivystyksen lääkärityövoiman järjestämisestä vastaa akuuttisairaalaosaston Malmin päivystysyksikkö ja kaikesta muusta vastaa HUS. Aikuisten psykiatrinen päivystys on Auroran sairaalassa ja naistentautien ja synnytysten päivystys on Kätilöopistolla ja Naisten sairaalassa. Erityistason erikoissairaanhoidon päivystyspalvelut järjestää HUS Kuntayhtymä. Päivystyspalvelut Helsingissä hankkeen toteutumisen jälkeen Terveysasemat vastaavat virka-aikana (klo 8-16) oman alueensa terveyskeskustasoisten potilaiden päivystyksestä. Terveysasema verkoston kehittäminen jatkuu ja mahdollisesti tulevaisuudessa akuuttivastaanottoja on myös virka-ajan jälkeenkin. Helsingissä yhteispäivystyksen järjestää terveyskeskus, jonka toimintaa HUSin erikoissairaanhoito tukee ja konsultoi. Yhteispäivystystoiminta järjestetään kahden päivystyspisteen mallin mukaisesti siten, että läntinen päivystyspiste sijaitsee Meilahdessa ja itäinen päivystyspiste Malmilla. Marian sairaalan päivystystoiminta muuttaa vuonna 2009 uuteen Läntiseen yhteispäivystyssairaalaan Meilahden alueelle. Helsingissä yhteispäivystys merkitsee palvelukokonaisuutta, joka sisältää keskitetyn terveyskeskuspäivystyksen iltaisin ja viikonloppuisin sekä perustason sisätautien päivystyksen ja perustason kirurgisen päivystyksen ympäri vuorokauden. Yhteispäivystystä vahvistetaan psykiatrian, geriatrian ja infektiotautien osaamisella. Akuutisti sairastuneiden iäkkäiden potilaiden hoitaminen vaatii myös hoitotyön erikoisosaamista ja hyvää kunnan palvelujärjestelmän tuntemusta. Päivystystä tukevat tarvittavat oheispalvelut: laboratorio-, kuvantamis-, tarkkailu-, valvonta- ja vuodeosastopalvelut. Yhteispäivystys huolehtii osasta nykyisen erikoissairaanhoidon potilaista. Kirurgian osalta tulee potilaita siirtymään HUSin Meilahden kirurgian päivystyksestä yhteispäivystyksiin arviolta 3500 käyntiä (konservatiivisesti hoidettavat). Tämän vuoksi näissä pisteissä tulee olla lääkäripalvelut siten, että sisätautipotilaita hoitavat terveyskeskuksen

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 12 omat sisätautilääkärit ja konsultaatiomuotoisesti myös HUSin lääkärit. Niitä palveluita, joita ei ole terveyskeskuksen omina toimintoina, kuten kirurgia ja anestesiologia, hoitavat itäisessä yhteispäivystyksessä HU- Sin konsultaatiolääkärit tai ulkopuoliset erikoislääkärit. Päivittäisessä toiminnassa erikoissairaanhoidon konsultaatiot tapahtuvat puhelimitse ja tarvittaessa potilas siirtyy HUSiin. Tarkemmasta toimintatavasta ja ohjeistamisesta sovitaan erikseen myöhemmin yhdessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Yhteispäivystyksen ja erityistason erikoissairaanhoidon päivystyksen rajapintaa hallitaan hyvällä potilasohjauksella. Lääketieteellisesti vaativimmat tapaukset ohjataan suoraan erikoissairaanhoidon päivystykseen Meilahden, Töölön ja Auroran (psykiatria) sairaaloihin. Hoitotasot tukevat toisiaan, ja potilaiden siirtyminen kaikkien rajapintojen yli tehdään mahdollisimman joustavaksi. Yhteispäivystys tukee ja hallinnoi päivystyksen, laitoshoidon ja avohoidon rajapintaa hyvällä potilasohjauksella, puhelin- ja nettikonsultoinnilla, väestötiedotteilla ja kotiutushoitajatoiminnalla. Yhteispäivystyksen potilaiden kulku Yksi ilmoittautumispiste Helsingin kaupungin terveyskeskus Yhteispäivystyspoliklinikkapalvelut - terveyskeskuspäivystys - perustason sisätautipäivystys - perustason kirurginen päivystys (ei leikkaustoimintaa) - psykiatrian konsultaatiotoiminta HUS Päivystystä Akuutti- Selviämis- Koti Muut erikoissai- tukevat vuode- hoitoasema Kotihoito laitokset ja raanhoidon vuodeo- osastot Kotisairaala hoitopaikat päivystys sastot Avopalvelut Itäinen yhteispäivystyssairaala on mitoitettu Helsingin tarpeita vastaavaksi. Sen suunnittelussa seurataan pääkaupunkiseudun kuntien välisen yhteistyön kehittämisen vaikutuksia terveystoimeen ja etenkin päivystyspalveluihin. Päivystyspisteen valintaan vaikuttavat sen sijainti ja saavutettavuus, kuten joukkoliikennejärjestelyt, työpaikan sijainti, työ-

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 13 matkat ja luontevat kulkusuunnat. On mahdollista, että päivystyspalveluiden kysyntä lisääntyy Helsingin kaupungin yhteispäivystyksissä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Yhteispäivystysten toimintaa kehitetään yhteistyössä eri kuntien kanssa ja keskeisenä tavoitteena on vähentää päivystyskäyntejä kaikissa pääkaupunkiseudun päivystyspisteissä. Tiloja ei ole voitu lisätä, mutta muuten tilojen ja toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon pääkaupunkiseudun päivystyspalvelujen yhteiskäyttö. 3 ITÄISEN YHTEISPÄIVYSTYSSAIRAALAN TOIMINNAN KUVAUS 3.1. Yhteispäivystyspoliklinikka 3.1.1 Malmin sairaalan päivystystoiminta nykyisin Päivystystoiminta käsittää terveyskeskuspäivystyksen, perustason kirurgian- ja sisätautipäivystyksen sekä näitä tukevat psykiatrian konsultaatio- ja kotiutushoitajatoiminnat. Lisäksi päivystys tarvitsee laboratorio- ja kuvantamispalveluja ympäri vuorokauden. Terveyskeskuspäivystys Sairaalan tiloissa toimii erillisenä toimipisteenä terveyskeskuspäivystys, jossa hoidetaan keskitetysti terveysasemien ilta- ja viikonloppupäivystystä. Terveyskeskuspäivystys on tarkoitettu potilaille, jotka voitaisiin hoitaa terveysasemilla eri puolilla kaupunkia, mutta joiden sairauden alku ajoittuu siten, että he ohjautuvat päivystyspalveluihin. Osa potilaista tarvitsee kiireellistä hoitoa. Erilaiset infektiopotilaat ovat suurin potilasryhmä. Terveyskeskuspäivystys on avoinna potilaille arkisin klo 16 22 ja viikonloppuisin klo 8-22 ja potilaita hoitaa 2-3 terveyskeskuslääkäriä kerrallaan. Osa potilaista käy päivystävän terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolla. Pääosa laboratoriotutkimuksista tehdään pika-analysaattoreilla. Suurin osa potilaista kotiutuu, mutta jonkin verran (noin 15 %) potilaita siirtyy jatkohoitoon perustason sisätaudeille tai erikoissairaanhoitoon. Perustason kirurginen päivystys (ent.traumapäivystys) Malmin päivystyspoliklinikan yhteydessä toimii ympäri vuorokauden perustason kirurginen päivystys ja siellä hoidetaan pientraumapotilaita, vatsakipuisia potilaita ja tehdään muiden päivystykseen hakeutuneiden kirurgisten potilaiden primaariarviointi. Virka-aikana perustason kirurgisessa päivystyksessä työskentelee terveyskeskuslääkärin vakanssilla joko kirurgiaan erikoistuva lääkäri tai terveyskeskuslääkäri. Iltapäivystyksen hoitaa kaupungin oma päivystysrinki ja yöpäivystys on ulkoistettu. Kirurgiset konsultaatiot hoidetaan puhelimitse, ja jos potilas tarvitsee tarkempaa kirurgin konsultaatiota, hänet lähetetään HUSiin. Perustason sisätautien päivystys Malmin päivystyspoliklinikka hoitaa sovitun potilasohjauksen mukaisesti sisätautipotilaiden päivystyksen ympäri vuorokauden. Potilaiden sairaudet kuuluvat sisätautien, keuhkosairauksien tai neurologian piiriin. Tavallisia ongelmia ovat mm. rytmihäiriö, rintakipu, yleistilan lasku, hengenahdistus ja kuumeinen infektio. Potilaita hoitaa ympäri vuoro-

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 14 kauden 2-4 päivystävää lääkäriä. He vastaavat päivystysaikana myös vuodeosastojen potilaista, mukaan lukien Malmin akuuttiyksikön vuodeosastot. Sairaalassa työskentelee sisätautien erikoislääkäreitä sekä anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri ympäri vuorokauden. Sisätautipäivystyksen potilaista 35 40% tarvitsee vuodeosastohoitoa joko päivystysyksikön tai terveyskeskussairaalan akuuttiosastoilla. Päivystyksessä hoidetaan myös potilaita, joilla on mielenterveysongelmia, lääke- ja päihdeongelmia sekä itsemurhaa yrittäneitä potilaita. Nykyisten hoitolinjausten mukaisesti alkoholidelirium-potilaat hoidetaan somaattisessa sairaalassa. Nämä toiminnat edellyttävät konsultoivaa psykiatria. Psykiatrinen konsultaatio Päivystyksen psykiatrista osaamista vahvistavat psykiatriaosaston asiantuntijayksikön psykiatrinen sairaanhoitaja ja konsulttipsykiatri. Psykiatrinen konsultaatio mahdollistaa psykiatrisen arvion ja välittömän hoidon suunnittelun sitä tarvitseville päivystyksen potilaille. Näitä potilaita ovat mm. elämänkriisitilanteessa olevat, intoksikaatio- ja alkoholideliriumpotilaat, sekavat vanhukset, mielenterveyspotilaat sekä ahdistus- ja masennuspotilaat. Ikäjakauma on 18-vuotiaista vanhuksiin. Potilaiden tarpeen mukainen avohoito toteutetaan psykiatrisilla aluepoliklinikoilla ja sairaalahoitoa vaativat potilaat ohjataan Auroran sairaalaan. Tarvittaessa potilaalle voidaan myös järjestää kriisiaika virkaaikana (1-3 vrk kuluessa) Malmin konsulttipsykiatrille tai sairaanhoitajalle. Yhteispäivystystoiminnassa mielenterveyspotilaat sisällytetään yhtenä potilasryhmänä hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointiin (mielenterveys -triage). Yhteispäivystykseen osoitetaan konsultoiva psykiatri ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Psykiatrisen konsultaation tarkoituksena on turvata psykiatrinen arvio ja välitön hoidon suunnittelu sitä tarvitseville päivystyksen potilaille. Psykiatrian konsultoivat työntekijät työskentelevät maanantaista perjantaihin 8-16 ja heidän työhuoneensa (2 kpl) sijaitsevat terveyskeskuspäivystyksen tiloissa. Keskusteluhuonetta ei ole käytössä Kotiutushoitajan toiminta Päivystyspoliklinikalla toimii yksi kotiutushoitaja pääosin virka-aikana. Kotiutushoitajan avulla on tehostettu vuodesta 2005 alkaen potilaiden kotiutumista päivystysalueelta. Tavoitteena on ohjata potilas entistä tarkoituksenmukaisemmin jatkohoitoon joko kotiin kotihoidon palvelujen tuella, kotisairaalaan, lähettäneeseen yksikköön tai terveyskeskussairaalaan. Kotiutumisen jälkeisinä päivinä kotiutushoitaja ottaa yhteyttä potilaaseen onnistuneen kotiutumisen varmistamiseksi. Hänen työnkuvaansa kuuluu myös verkoston luominen yhteistyökumppaneihin ja henkilökunnan ohjaaminen.

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 15 Malmin päivystystoimintaa kuvaavat tunnusluvut Helsingin kaupungin aikuisten terveyskeskuspäivystyksissä oli vuonna 2007 käyntejä yhteensä 61 928, joista Malmilla 34 500 ja Mariassa 27 428 käyntiä. Lasten- ja nuorten sairaalassa oli 23 501 terveyskeskuskäyntiä. Malmin perustason kirurgisessa päivystyksessä (ent.traumapäivystys) oli 14 959 käyntiä ja sisätautipäivystyksessä 16 291 käyntiä vuonna 2007. Malmin päivystyksissä kävi keskimäärin 180 potilasta vuorokaudessa (sisätaudit ka 45 pot. / vrk, kirurgia ka 41 pot. / vrk ja terveyskeskuspäivystys 95 pot. / vrk). Käyntimäärät vuosilta 2004-07 ja arvio vuoden 2016 kävijämäärästä on esitetty alla olevassa taulukossa. Vuoden 2016 käyntimääräarviossa on huomioitu väestömäärän kasvu, yli 65-vuotiaiden määrän kasvu ja ikääntymisen vaikutuksia. Mahdollisia potilasohjauksen tai työnjaon muutoksia terveysasemien ja terveyskeskuspäivystyksen välillä ei ole huomioitu arviossa. Käyntimäärät eri vuosina ja arvio v. 2016 Malmin päivystys Itäinen yhteispäivystys 2004 2005 2006 2007 2013 2016 Aikuisten tk-päivystys 27 989 30 601 31 396 34 500 30 000 33 000 - joista hoitajakäyntejä 3 667 4 518 7 500 Kirurginen päivystys (trauma) 13 291 13 659 13 764 14 959 15 500 15 500 Sisätautipäivystys 16 947 15 827 15 683 16 291 17 000 18 000 yhteensä 58 227 60 087 60 843 65 750 62 500 66 500 Päivystyskäyntien arvioidaan aluksi hieman vähenevän eri kehittämistoimien ansiosta, mutta kääntyy uudelleen lievään nousuun vuoteen 2016 mennessä. Päivystystoiminnan luonteeseen kuuluu käyntimäärien suuri vaihtelu ja ajoittaiset ruuhkatilanteet. Vilkkainta on iltapäivisin, iltaisin, maanantaisin ja viikonloppuisin. Tilojen ja toiminnan suunnittelussa on varauduttava ruuhkahuippuihin.

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 16 Potilaskäyntien vaihteluväli eri vuorokaudenaikoina vuonna 2007 Vuorokauden aika tk-käynti kir-käynti sis-käynti käynnit yht. arki aamu suljettu 6-17 10-39 16-56 arki ilta 50-89 6-17 14-30 70-136 arki yö suljettu 9-29 5-17 14-46 la - su aamu 59-96 6-13 5-20 70-129 la - su ilta 60-86 7-20 8-24 75-130 la - su yö suljettu 10-40 5-12 15-52 Yli 15-tuntia viipyvät potilaat Päivystyspoliklinikalla yli 15-tuntia viipyneiden potilaiden hoitopäivien määrä ilmenee seuraavasta taulukosta: 2004 2005 2006 2007 15-tuntisten hoitopäivät 2 582 3 877 3 863 3 125 Tavoitteena on kotiuttaa yhä suurempi osa yli 65-vuotiaista potilaista suoraan päivystysalueelta lyhytkestoisen hoitojakson jälkeen (esim. infektiopotilaat, syöpäpotilaat ja kroonisista sydän- ja keuhkosairauksista kärsivät potilaat). Tämä potilasryhmä ei siirry vuodeosastolle vaan jatkohoito tapahtuu kotona tai kotisairaalassa. Siten tulevaisuudessa yli 15 tuntia, mutta alle 36 tuntia sairaalassa viipyvien potilaiden määrä tulee lisääntymään. 3.1.2 Päivystystoiminta hankkeen toteutumisen jälkeen Itäinen yhteispäivystyspoliklinikka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jonka kaikki palvelupisteet sijaitsevat samassa kerroksessa. Hallinnollisesti poliklinikkaa johtavat osastonhoitaja ja apulaisylilääkäri. Päivystysaikana toiminnasta vastaavat seniorihoitaja ja ykköspäivystäjä. Triage ja potilaiden uudet hoitolinjat Potilaat hakeutuvat itse tai saapuvat ambulanssilla yhteispäivystykseen. Heti ilmoittautumisalueella tehdään triage eli potilaiden viiveetön hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointi, ryhmittely ja eteenpäin ohjaus. Ohjausta ja neuvontaa lisätään niiden potilaiden osalta, joiden hoito ei vaadi päivystyshoitoa, ja heidät ohjataan tarvittaessa hoitajan vastaanotolle. Potilaiden hoidon tarpeen arvioinnista vastaa ilmoittautumisalueella 2-4 sairaanhoitajaa tai terveydenhoitajaa ja yksi seniorilääkäri. Potilas ohjataan suoraan triagen jälkeen oikealle hoitolinjalle, joita ovat nopea linja, paaripotilaiden seurantalinja ja erityispotilaslinja. Päivystykseen luodaan sujuvat ja joustavat hoitoprosessit ja hoitotilat myös erityisryhmille kuten päihde-, psykiatrinen, eristystä vaativa tai dementoitunut potilas. Paaripotilaiden, istuvien ja omatoimisten potilaiden sekä erityisryhmien tarvitsemat tutkimus- ja odotustilat eriytetään toisistaan. Näillä valinnoilla parannetaan potilaiden yksityisyyden

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 17 suojaa ja yleistä turvallisuutta. Päivystysalueelle sijoitetaan natiivi- ja ultraäänikuvaushuoneet sekä laboratorion näytteenottotila. Tämä ratkaisu nopeuttaa potilaan hoitoprosessia, vähentää kuljettamisen ja henkilöstöresurssien tarvetta, ja lisää kuvantamisyksikön henkilöstön päivystysajan turvallisuutta. Nopean linjan potilaita ovat pääosin nykyiset terveyskeskuspäivystyksen potilaat, osa sisätautipotilaista (esim. laskimotukospotilas) ja osa kirurgisista potilaista (esim. traumapotilaat). Nopean linjan hoitoaika on alle neljä tuntia. Nopean linjan potilaiden vähenemistä voi tapahtua päivystyshankkeen kehittämistoimenpiteiden myötä. Seuranta- ja erityispotilaiden hoitoa varten tarvitaan noin 40 paaripaikkaa, joissa annetaan ensihoito ja seurataan potilaan vointia. Tavoitteena on, että näiden potilaiden hoito kestää enintään 15 20 tuntia. Infektiopotilaiden ja erityistä yksityisyyttä (kuoleva potilas) vaativien potilaiden hoitamiseksi suunnitellaan kaksi eristyshuonetta, joihin pääsee myös ulkokautta. Seurantalinjan potilaiden määrä ei vähene tulevaisuudessa. Kasvavan potilasryhmän tulevat muodostamaan akuutisti sairaat, iäkkäät henkilöt, joista suurella osalla on muistitoiminnan häiriöitä ja joiden hoitoisuusaste on korkea. Koko hoitoketjun sujuvuuden kannalta on tärkeää, että osa akuutisti sairastuneista iäkkäistä potilaista hoidetaan valmiiksi ja kotiutetaan jo päivystysalueelta. Sairaalahoitoa pyritään vähentämään myös lyhythoito-osaston avulla, jossa kotona olevat potilaat käyvät saamassa mm. suonensisäisiä lääketiputuksia (esim. hyväkuntoiset infektiopotilaat). Mikäli potilaan seuranta-aika on pidempi tai potilas tarvitsee arviolta 1-2 vuorokauden sairaalahoitoa, hänet sijoitetaan päivystysosastolle Jos potilaan vointi vaatii erityistä ja pidempää valvontaa, hänet siirretään valvontaosastolle (esim. sydän- ja keuhkopotilaat) tai vuodeosastoille. Uusi yhteispäivystyksen toimintamalli, jossa päivystyksen rooli on sekä diagnostisoida että hoitaa potilas ilman että hänet siirretään akuuttivuodeosastolle, muuttaa henkilöstön työnkuvaa ja henkilöstötarvetta. Uuteen toimintamalliin kuuluu intensiivinen ja nopea hoidon tarpeen arviointi, toimintakykyä edistävä työote, terveyden edistäminen sekä palveluohjaus ja kotiutus. Akuuttisairaanhoidon, geriatrisen ja neurologisen hoitotyön lisäksi potilaat ja heidän omaisensa tarvitsevat paljon ohjausta ja neuvontaa. Puhelinneuvontaratkaisut vaikuttavat osaltaan henkilökuntatarpeeseen. Terveyskeskuspäivystys Helsingin kaupungin osalta terveyskeskuspäivystykseen ohjautuvien potilaiden tai aukioloaikojen osalta ei ole suunnitteilla muutoksia. Jatkosuunnittelussa huomioidaan terveysasemaosaston pääterveysasemamallin mahdolliset vaikutukset päivystystoimintaan ja Helsingin mahdollinen laajentuminen itään. Tulevaisuudessa kysyntää voi lisätä pääkaupunkiseudun väestön vapaa hakeutuminen päivystykseen, mutta toisaalta kysyntää voi vähentää pääterveysasemamalli. Nykytilanteesta henkilöstömäärä lisääntyy jonkin verran. Potilaita hoitaa 3 4 terveyskeskuslääkäriä kerrallaan ja päivystävän terveyden-

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 18 hoitajan / sairaanhoitajan vastaanotto toimii ympäri vuorokauden. Terveydenhoitajia tarvitaan lisää, koska päivystysalueen preventiivistä osaamista, palvelujärjestelmän tuntemusta ja varhaisen puuttumisen toimintatapaa vahvistetaan. Perustason kirurginen päivystys Yhteispäivystyksessä hoidetaan ympäri vuorokauden pientapaturmia sekä arvioidaan ja diagnostisoidaan potilaan kirurgisia ongelmia. Jos potilaan vaiva vaatii operatiivista toimintaa tai pitempiaikaista kirurgista seurantaa, lähetetään hänet HUSiin. Osa potilaista tarvitsee seurantaa päivystysosastolla tai jatkohoitoa Läntisen yhteispäivystyksen kirurgisella osastolla. Toiminta on yleislääkärijohtoista ja sitä tuetaan kirurgikonsultaatioin. Tavoitteena on uudistaa päivystystä siten, että sairaalassa toimii HU- Sin kirurgian toimialan lääkäri klo 8 ja 22 välisenä aikana, jolloin poliklinikalla voidaan toteuttaa entistä tarkemmin myös kirurgisen hoidon tarpeen arviointia. Kirurgikonsultti palvelee myös vuodeosastoja ja terveysasemia. Tavoitteena on kehittää myös etäkonsultaatiomahdollisuuksia telelääketieteen keinoin. Potilaista 60 % on traumapotilaita (kipsaukset, sidonnat) ja 20 % tarvitsee erilaisia perustoimenpiteitä (paiseiden puhkaisu, haavan ompelua jne.). Loput 20 % on vatsakivusta ja erilaisista epäspesifisistä vaivoista kärsiviä potilaita, joiden ongelma vaatii kirurgista arviointia ja diagnostisointia. Perustason sisätautipäivystys Potilasohjaus pysyy nykyisen kaltaisena, eli lääketieteellisesti vaativammat sekä erityistason tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä vaativat potilaat ohjataan HUSiin. Geriatrista, mielenterveyspotilaiden ja päihdepotilaiden hoidon osaamista vahvistetaan. Toiminta edellyttää kuvantamis- ja laboratoriopalveluja sekä anestesia- ja valvontahoitoon perehtyneen lääkärin palveluja ympäri vuorokauden turvaamaan päivystysalueen potilaiden hoitoa. Potilaita hoitaa ympäri vuorokauden 2-5 päivystävää lääkäriä. He vastaavat päivystysaikana myös vuodeosastojen potilaista, mukaan lukien Malmin akuuttiyksikön vuodeosastot. Sairaalassa työskentelee sisätautien erikoislääkäreitä ja konsulttipsykiatri, jolloin konsultaatiot on helppo toteuttaa. Tarvittaessa konsultoidaan HUSin erikoislääkäreitä. Sisätautipäivystyksen potilaista 40 45 % otetaan sairaalaan, joko päivystysyksikköön tai terveyskeskussairaalan akuuttiosastolle. Psykiatrista konsultaatiotoiminta Yhteispäivystystoiminnassa mielenterveyspotilaat sisällytetään yhtenä potilasryhmänä hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointiin (mielenterveys- triage). Yhteispäivystykseen osoitetaan konsultoiva psykiatri ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Päivystystoimintaa kehitettäessä ja henkilöstöresursseja suunniteltaessa on varauduttava laajentamaan konsultaatiotoiminta myös ns. virka-ajan ulkopuolelle.

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 19 Kotiutushoitajatoiminta Tulevaisuudessa kotiutushoitajan työpanosta tarvitaan myös viikonloppuisin. Kohderyhmänä tulevat olemaan nykyisten potilaiden lisäksi myös +65-vuotiaat, joiden hoitoaika päivystysalueella on alle 36 tuntia. Kotiutushoitajan työ on sosiaalikeskuksen ja sairaalan sekä kotihoidon ja sairaalan rajapinnassa. Kotiutustoiminnan tehostaminen edellyttää yhteispäivystykseen 2-3 kotiutushoitajaa. Sosiaalityö päivystysaikana Vuoden 2008 syksyllä tehdään Malmin sairaalan päivystyksessä yhteistyössä sosiaalipäivystyksen kanssa esiselvitys sosiaalityön osaamisen kehittämistarpeista yhteispäivystyksessä. Selvitys tehdään päivystyshankkeeseen liittyen. Selvityksen aikana sosiaalipäivystyksen työntekijä työskentelee 2-3 kk päivystyksen moniammatillisen tiimin jäsenenä. Tavoitteena on kartoittaa päivystysaikaisen sosiaalityön osaamis- ja resurssitarpeita, yhteistyöverkostoja ja peruspalvelujärjestelmän kykyä vastata yhteispäivystyksen asiakkaiden päivystyksellisiin sosiaalityön tarpeisiin virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella. 3.2 Vuodeosastot Vuodeosastojen toiminta nykyisin Malmin sairaalan päivystystoimintaa tukevat seuraavat yleissisätautien vuodeosastot, joilla on yhteensä 84 sairaansijaa: - M1 valvontaosasto 10 sairaansijaa - M2 sisätautiosasto 22 sairaansijaa - M3 sisätautiosasto 30 sairaansijaa - M4 sisätautiosasto 22 sairaansijaa Valvontaosastolla M1 hoidetaan erityistä valvontaa vaativia potilaita, keskeisinä potilasryhminä ovat sepelvaltimotautipotilaat, keuhkosairauksia sairastavat potilaat ja deliriumpotilaat. Osastolle M2 ohjataan pääosin kardiologisia potilaita, esimerkiksi infarktipotilaat valvonnan jälkeiseen hoitoon. Osastolla M3 sairaansijat toimivat yleissisätautien sairaansijoina. Osastolle M4 on keskitetty Malmin vastuualueen infektio- (MRSA, ESBL) ja keuhkopotilaiden hoito (astma, COPD, pneumonia). Vuoden 2007 aikana päivystysyksikön vuodeosastohoitopäiviä kertyi 28 607, koostuen 4150 hoitojaksosta. Valvontaosaston keskimääräinen hoitoaika oli 3,7 vuorokautta ja muiden vuodeosastojen 7,8 vuorokautta. Osastojen kuormitusprosentti vaihtelee 82 97% välillä. Osastoille tulleista potilaista suurin osa (n.90 %) otetaan hoitoon päivystyksen kautta.

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 20 Hoitojaksojen lukumäärä 2004 2005 2006 2007 M 1 1050 936 844 839 M 2 1063 851 919 817 M 3 1948 1773 1408 1324 M 4 1037 961 957 1170 yht. 5098 4521 4128 4150 Hoitoaika (ka päiviä) M 1 2,8 3,2 3,5 3,7 M 2 7,2 9,1 8,4 9,5 M 3 5,3 6,4 8 8,2 M 4 6,8 6,7 6,5 5,6 Muutokset potilaiden jatkohoitojärjestelyissä ovat vaikuttaneet hoitojaksojen pidentymiseen. Päivystyksen vuodeosastoilta lähetetään nykyään vähemmän potilaita akuutin vuodeosastoille jatkohoitoon, jolloin hoidon pirstaleisuus vähenee, mutta hoitoaika M-osastoilla pitenee. Potilaan kokonaishoitoaika kuitenkin vähenee, kun vältytään siirtopäiviltä. Hoitojaksojen vähenemiseen ovat vaikuttaneet myös lääkäripula sekä osastojen sulkeminen ja sairaansijojen tilapäinen vähentäminen vuosina 2005 ja 2006. Vuodeosastojen eristystilojen puute aiheutti epidemioiden (MRSA, Noro) leviämisen osastoilla, jolloin niitä jouduttiin sulkemaan puhdistusten ajaksi. Vuodeosastojen toiminta hankkeen toteutumisen jälkeen Yhteispäivystyspoliklinikan toimintaa tukevat yleissisätautien vuodeosastot, päivystys- ja valvontaosasto sekä infektio-osasto. Hankkeen toteutumisen jälkeen Itäisessä yhteispäivystyssairaalassa on 116 sairaansijaa seuraavilla osastoilla: - päivystysosasto 16 ss - valvontaosasto 10 ss - infektio-osasto 18 ss - kolme sisätautiosastoa á 24 ss eli yhteensä 72 ss. Uusina toimintoina sairaalaan suunnitellaan päivystysosasto ja infektiotautien lisääntymisen takia myös erillinen infektio-osasto. Muiden sisätautiosastojen toiminta jatkuu nykyisen kaltaisena. Hoitoon osallistuvien erityistyöntekijöiden, kuten fysioterapeuttien ja sosiaalityöntekijöiden työtilat sijoitetaan lähelle ydintoimintaa, jolloin moniammatillinen tiimityö toteutuu sujuvammin. Päivystys- ja valvontaosasto sijoitetaan päivystyspoliklinikan läheisyyteen. Osasto toimii yhtenä hallinnollisena kokonaisuutena ja henkilökunta työskentelee molemmilla osastoilla. Päivystysosastolle otetaan diagnostista selvittelyä ja tarkkailua vaati-

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 21 via potilaita, jotka kotiutetaan tai ohjataan 1-2 vuorokauden sisällä jatkohoitoon vuodeosastolle. Osasto varustetaan telemetrialaitteistolla, joka mahdollistaa osastolla liikkuvan potilaan sydämen toimintahäiriöiden rekisteröinnin. Itsemurhaa yrittäneiden ja deliriumpotilaiden jälkitarkkailu tapahtuu päivystysosastolla. Yksikössä hoidetaan myös alle 48 tuntia päivystysalueella viipyviä akuuttigeriatrista hoitoa vaativia iäkkäitä potilaita. Tilasuunnittelussa huomioidaan toimintakykyä tukevat ja vanhuksen deliriumia ehkäisevät ratkaisut. Valvontaosastolla hoidetaan jatkuvaa erityisvalvontaa vaativia potilaita kuten nykyisinkin. Infektio-osastolle keskitetään eristystä vaativien, akuutisti sairastuneiden potilaiden hoito. Osastolla hoidetaan kosketus-, pisara- ja ilmaeristystä tarvitsevat potilaat, jotka eivät tarvitse yliopistollisen keskussairaalan hoitoa. Infektio-osasto mahdollistaa infektiopotilaiden asianmukaisen hoitamisen, hoidon kehittämisen, mikrobilääkkeiden käytön järkeistämisen ja infektioiden leviämisen ehkäisyn. Valtaosa huoneista on yhden hengen huoneita. Osaston monikäyttöisyyden takia sinne suunnitellaan myös muutama kahden hengen huone. Kaikki potilashuoneet ovat sulkutilalla varustettuja ja alipaineistettuja. Sisätautien vuodeosastoilla hoidetaan potilaita intensiivisesti lyhyen hoitojakson ajan (noin viikko). Potilailla on useisiin perussairauksiin, toteutettaviin hoitoihin tai infektiotilanteeseen liittyen erityistarpeita. Vuodeosastojen sairaansijamäärä perustuu intensiivisen hoidon vaatimuksiin sekä uusimpien eurooppalaisten ja suomalaisten sairaaloiden sekä HUSin ihannesairaalahankkeen mitoituksiin. Yleisenä visiona on rakentaa potilaslähtöisesti ja huomioida potilaiden lisääntyneet toiveet yksityisyydestä sekä rauhallisesta, toipumista edistävästä ja omatoimisuutta tukevasta ympäristöstä (kts. kohta 6.1 toiminnallinen laatutaso). 3.3 Sisätautien konsultaatiopoliklinikka ja sydämen rytminsiirtotoiminta Toiminta nykyisin Akuuttisairaalan sisätautien konsultaatiopoliklinikat sijaitsevat Laakson, Herttoniemen ja Malmin sairaaloissa. Niiden pääasiallinen tehtävä on antaa konsultaatioita avoterveydenhuoltoon ja tehdä tutkimuslaitteita edellyttäviä sisätautialan tutkimuksia. Potilaita lähetetään erityistutkimuksiin myös sairaalan vuodeosastoilta ja päivystyspoliklinikalta. Lisäksi tehdään HYKSin kanssa sovitut sydäntoimenpiteissä olleiden potilaiden jälkitarkastukset ja huolehditaan sisätautilääkärin seurantaa vaativien vaikeampien sairauksien hoidosta. Sydämen rytminsiirtoja eli elektiivisiä kardioversioita tehdään Malmin ja Marian sairaaloissa. Marian sairaala vastaa läntisen alueen rytminsiirroista, ja toiminta siirtyy uuteen v. 2009 valmistuvaan läntiseen yhteispäivystyssairaalaan. Malmin sairaala vastaa itäisestä alueesta. Malmin sisätautien konsultaatiopoliklinikka kuuluu Malmin päivystysyksikköön ja se huolehtii pohjoisen ja koillisen suurpiirin sisätautien konsultaatioista. Konsultaatiopoliklinikka työskentelee seitsemän lää-

Itäinen yhteispäivystyssairaala, hankesuunnitelma, 19.5.2008 22 käriä ja 10,5 sairaanhoitajaa. Erikoislääkärien lisäksi poliklinikalla toimii erikoistumisjaksoaan suorittavia erikoistuvia lääkäreitä. Henkilökunta käy säännöllisesti terveysasemilla antamassa konsultaatioita ja opettamassa oman erikoisalansa asioita (esim. diabetes). Konsultaatiopoliklinikalle tulee keskimäärin 350 lähetettä kuukaudessa. Lähetetietojen perusteella valtaosa alueen sisätautialan ajanvarauslähetteistä lähetetään Malmille, ja suoraan HYKSin erikoispoliklinikoille ohjautuu hyvin pieni osa. Konsultaatioina hoidettujen tai kirjallisten ohjeiden kanssa palautettujen lähetteiden osuus on n. 16 % kaikista lähetteistä. Terveysasemakonsultaatioiden tavoitteena on pitää tulevien lähetteiden määrä hallinnassa. Noin puolet lähetteistä tulee terveysasemilta. Konsultaatiopoloklinikalle lähetteitä lähettävät tahot Lähettävä taho 09 / 2005 01 / 2006 12 / 2006 Terveysasemat 47,5 % 46 % 55 % Työterv. ja yksityiset 17,5 % 14 % 15 % HUS 15 % 19 % 12 % Malmin osastot 10 % 7 % 8 % Päivystyspkl 7 % 10 % 8 % Muut 3 % 4 % 2 % Sisätautien konsultaatiopoliklinikan käyntimäärissä on vaihtelua, johtuen ajoittaisesta lääkärivajeesta. Potilaiden odotusajat vastaanotoille ovat pysyneet kuitenkin hoitotakuun piirissä. Konsultaatiopoliklinikan käyntimäärä tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Konsultaatiopoliklinikan käynnit v. 2004-07 ja tuleva arvio v. 2013 Vuosi 2004 2005 2006 2007 Arvio 2013 Käyntimäärä 7 651 7 140 6 506 6 070 9000 Lähetteiden perusteella potilaiden selvitettävät ongelmat jakautuvat sisätautien erikoisalojen mukaan seuraavasti: kardiologia 45 % gastroenterologia 25 % diabetes ja endokrinol. 15 % yleissisätaudit ja muu 15 % Gastroenterologisten ja sydänpotilaiden suuri osuus edellyttää suurta määrää erikoistutkimuksia (rasitus-ekg, sydämen UÄ-tutkimukset, vatsalaukun ja paksunsuolen tähystykset). Sydämen ultraäänitutkimuksen käyttö kardiologisen potilaan perusselvityksenä lisääntyy.