Yht.tmk 16.3.2010 6 LIITE NRO 2 Kunnanhallitus 30.3.2010 70 LIITE NRO 31 Valtuusto 28.6.2010 30 LIITE NRO 22 Henkilöstöraportti 2009
2
3 sivu Sisällys: 1 1. Henkilöstöpolitiikan periaatteiden toteutuminen 2 Henkilöstön kehittäminen 2 Työvoiman uudelleensijoittaminen 2 Palkkapolitiikka 2 Henkilöstön johtaminen 2 Työsuojelu ja työterveyshuolto 3 Henkilökunnan huomioiminen 3 2. Tunnusluvut 3 2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne 3 Palvelussuhteen luonne 3 Päätoimisuus 4 Henkilötyövuosi 4 Ikä 5 Eläkkeelle siirtyminen 5 2.2. Osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen 5 Osaamisen kehittäminen 5 Johtamisen kehittäminen 6 2.3. Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi 6 Sairauspoissaolot 6 Poissaolot sairaan lapsen vuoksi 6 Tapaturmat 7 Kuntoutus 7 2.4. Yhteistoiminta 7 Yhteistoiminta 7 Tyky-toiminta 8 Työtyytyväisyys 8 2.5. Palkkaus ja henkilöstökustannukset 8 Palkkausjärjestelmät ja palkitseminen 8 Henkilöstökustannukset 9
4 1. Henkilöstöpolitiikan periaatteiden toteutuminen Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön koulutukseen käytettävissä ollut määräraha ja käytetty euromäärä: TA-määräraha 57 200,00 65 480,00 83 630,00 80 440,00 Käytetty 46 532,18 51 556,78 55 684,97 38 954,94 Henkilöstö on osallistunut oman ammattitaitonsa ylläpitämistä tukevaan koulutukseen. Vaikka koulutusmäärärahan käyttö on vähentynyt huomattavasti aikaisempiin vuosiin nähden, on koulutukseen osallistuneiden määrä silti lisääntynyt ja koulutuspäivien määrä on pysynyt edellisten vuosien tasolla. Tämä johtuu siitä, että on osallistuttu paljon viranomaisten, mm. lääninhallitus, järjestämään maksuttomaan koulutukseen. Samoin käynnissä oleviin hankkeisiin sisältyy maksutonta koulutusta. Lisäksi koulutusta on järjestetty paikallisesti. Näillä keinoilla tuottavuutta on pystytty parantamaan. Uusille työntekijöille on järjestetty perehdyttämiskoulutusta ja kuntaan on laadittu perehdyttämisopas, jota on täydennetty työpaikkakohtaisilla osuuksilla. Perehdyttämiskansioiden työpaikkakohtaiset osuudet tulee olla joka työpisteessä ajan tasalla. Henkilöstön koulutus on kunnan strategian mukainen kriittinen menestystekijä. Koulutusta suositaan ja koulutukseen hakeutumisessa kannustetaan henkilöstöä. Koulutuksen tavoitteena on pitää henkilöstön ammattitaito ajan tasalla sekä motivoida henkilöstä ja parantaa työviihtyvyyttä. Koulutusmäärärahoja on talousarviossa pyritty lisäämään siten, että niiden ostoarvo ei kovasti heikkenisi. Tarkemmat tiedot koulutuspäivien ja koulutukseen osallistuneiden henkilöiden määristä löytyy tämän raportin kohdasta 2.2. Työvoiman uudelleensijoittaminen Varsinaista työvoiman uudelleensijoittamista ei vuoden 2009 aikana tapahtunut. Hallinto- ja talouspalveluissa yksi osa-aikainen toimistosihteeri jäi eläkkeelle vuoden lopussa. Vuoden alkupuolella yksi toimistosihteeri siirtyi osa-aikaeläkkeelle ja tässä yhteydessä palkattiin yksi määräaikainen, kokoaikatyötä tekevä toimistosihteeri. Palkkapolitiikka Henkilökunnan tehtäväkohtainen palkkaus on toteutettu tehtävien vaativuuden arvioinnin perusteella. Henkilökohtaiset lisät ovat käytössä kaikilla sopimusaloilla. Paikallisten järjestelyerien käytöstä on aina neuvoteltu ammattijärjestöjen edustajien kanssa. Henkilöstön johtaminen Yhteistoimintaa on harjoitettu yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Kunnassa on yhteistyötoimikunta, jonka tehtäviin kuuluu myös työsuojelu ja työterveyshuolto. Kaikilla toimialoilla on käyty henkilöstön kanssa henkilökohtaiset kehityskeskustelut, jotka kattavat lähes koko henkilöstön. Kehityskeskusteluissa kuullaan työntekijöitä, annetaan heille mahdollisuus vaikuttaa asioihin, asetetaan tavoitteet tulevalle kaudelle ja keskustellaan koulutustarpeista. Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa.
5 Työsuojelu ja työterveyshuolto Kunnassa on työsuojelun toimintaohjelma sekä työterveyshuollon toimintaohjelma, joita noudatetaan. Kunnanhallitus hyväksyi 14.12.2009 savuton työyhteisö-ohjeen sekä ehkäisevän terveydenhuollon suunnitelman. Henkilökunnan huomioiminen Kunnassa on ohjeet henkilökunnan muistamisesta, joita jokainen toimiala, vastuualue ja työyksikkö noudattaa. 2. Tunnusluvut 1. Henkilöstön määrä ja rakenne Palvelussuhteen luonne Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevan henkilöstön lukumäärä toimialoittain 31.12. (useammalla toimialalla työskentelevä henkilö on laskettu sen toimialan henkilöstöön, missä hänellä on suurin työpanos): naiset miehet yht. naiset miehet yht. naiset miehet yht. naiset miehet yht. hallintopalvelut 10 1 11 15 1 16 14 1 15 14 1 15 peruspalvelut 105 11 116 106 9 115 114 7 121 104 9 113 tekniset palvelut 11 10 21 18 10 28 18 10 28 19 8 27 YHTEENSÄ 126 22 148 139 20 159 146 18 164 137 18 155 Vuoteen 2008 verrattuna pysyvässä palvelussuhteessa olevien määrä väheni vuonna 2009 yhdeksällä henkilöllä. Vähennystä tapahtui peruspalvelujen toimialalla seuraavasti: lukion opettajat 5, peruskoulun opettajat 2, päivähoito 1 ja kansalaisopisto 1 henkilö, avo- ja hoivapalvelut palkkasi 3 henkilöä lisää, vähennystä 6 henkilöä. Tekninen toimiala: siivouspalvelut lisäys 2 henkilöä, ruokapalvelut vähennys1 henkilö ja kiinteistöpalvelut 2 henkilöä, vähennystä 1 henkilö. Hallintopalvelut: vähennystä 2 henkilöä. Määräaikaisen henkilöstön lukumäärä toimialoittain 31.12.: miehet naiset miehet yht. naiset miehet yht. naiset yht. naiset miehet yht. hallintopalvelut 0 0 0 0 0 0 1 0 1 2 0 2 peruspalvelut 26 5 31 34 5 39 32 4 36 33 4 37 tekniset palvelut 3 3 6 6 4 10 6 2 8 3 2 5 YHTEENSÄ 29 8 37 40 9 49 39 6 45 38 6 44 Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevia ja määräaikaisia henkilöitä oli yhteensä:
6 224 208 209 199 Lisäksi omais- ja perhehoitajia oli: 39 36 34 31 Kansalaisopiston tuntiopettajia oli henkilötyövuosiksi muutettuna seuraavasti: 19 22 23,3 23,93 Tukitoimenpitein työllistettyjen lukumäärä osastoittain vuoden aikana: hallintopalvelut 0 0 0 0 peruspalvelut 1 3 0 2 tekniset palvelut 1 0 0 1 YHTEENSÄ 2 3 0 3 Päätoimisuus Kokoaikaiset: 123 131 129 126 Osa-aikaiset: 25 28 35 29 Osa-aikaisista: osa-aikaiset 15 17 15 15 osa-aikaeläke 7 5 9 8 ositt. hoitovapaa 3 6 11 6 YHTEENSÄ 25 28 35 29 Henkilötyövuosi hallintopalvelut. 11,89 14,88 13,86 13,94 peruspalvelut 130,32 124,60 122,49 118,79 tekniset palvelut 26,73 34,75 31,99 31,08 YHTEENSÄ 168,94 174,23 168,34 163,81 Henkilötyövuodet lisättynä omais- ja perhehoitajilla: 207,94 210,23 202,17 197,94
7 Ikä Ikäprofiili vakinaisen henkilöstön osalta ryhmiteltynä viiden vuoden välein: alle 20 0 0 0 0 21-25 1 0 4 3 26-30 3 4 6 5 31-35 10 10 10 9 36-40 24 17 18 16 41-45 13 20 24 24 46-50 25 32 29 27 51-55 40 38 29 26 56-60 22 29 35 34 61-65 10 9 9 11 YHTEENSÄ 148 159 164 155 Keski-ikä oli 48,39 vuotta (vuonna 2008 49,6, vuonna 2007 48,7 ja vuonna 2006). Eläkkeelle siirtyminen Työeläkkeelle 3 5 2 2 Työkyvyttömyyseläk. 3 4 2 3 YHTEENSÄ 6 9 4 5 2. Osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen Osaamisen kehittäminen Työnantajan maksama koulutus: Päiviä 331 301 320 313 Henkilöitä 102 99 101 117 Omaehtoinen ammatillinen täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutus: Päiviä 349 145 583 611 Henkilöitä 8 5 9 11 Vuonna 2009 näistä 7 opiskeli oppisopimuksella 358 päivää ja 4 opintovapaalain mukaisissa opinnoissa 253 päivää. Vuonna 2008 näistä 5 opiskeli oppisopimuskoulutuksella 180 päivää ja 4 opintovapaalain mukaisessa opinnoissa 403 päivää. Vuonna 2007 näistä 4 opiskeli oppisopimuskoulutuksella 18 päivää ja 1 opintovapaalain mukaisessa opinnoissa 127 päivää. Vuonna 2006 näistä 5 opiskeli oppisopimuskoulutuksella 182 päivää ja 3 opintovapaalain mukaisissa opinnoissa 167 päivää. Johtamisen kehittäminen Kehityskeskustelujen kattavuus oli lähes 100 % toistaiseksi palvelussuhteessa olevasta henkilöstöstä.
8 Esimieskokouksia järjestettiin vuonna 2009 kaksi kertaa. 3. Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Sairauspoissaolot Päiviä 3670 4402 3737 4881 Henkilöitä 116 156 142 175 Henkilöstöstä (31.12.2009 vakituiset + määräaikaiset / sairauden vuoksi poissaolleilla henkilöillä) 87,94 % oli eripituisia jaksoja sairauden takia poissa töistä (vuonna 2008 68,94 %, vuonna 2007 75,00 % ja vuonna 2006 51,79 % ). Tämä tekee 27,89 sairauspäivää/sairastanut henkilö (vuonna 2008 26,32, vuonna 2007 28,22 ja vuonna 2006 31,64). Keskimäärin sairauspoissaoloja oli 24,53 päivää/henkilö (vuonna 2008 17,88). Vakituisessa työsuhteessa olevista 61,29 % oli eripituisia jaksoja poissa työstä sairauden takia. Sairauspoissaolojen määrä on kasvanut huolestuttavasti. Niiden syiden selvittäminen on käynnistetty. Selvityksen pohjalta katsotaan tarvittavat toimenpiteet. Poissaolopituuden mukaan sairauspoissaolokertoja oli seuraavasti: 1-3 päivää 120 199 173 193 4-10 päivää 43 59 63 73 11-60 päivää 40 58 42 59 61-90 päivää 6 8 4 4 91-180 päivää 4 6 6 12 yli 180 päivää 4 3 3 4 YHTEENSÄ 217 333 291 345 Poissaolot sairaan lapsen vuoksi Poissaoloja sairaan lapsen vuoksi oli seuraavasti: Päiviä 58 77 126 113 Henkilöitä 18 24 29 25 Tämä tekee 4,52 päivää/henkilö (vuonna 2008 4,34, vuonna 2007 3,21 ja vuonna 2006 3,22). Tapaturmat Työtapaturmasta johtuvia poissaoloja oli seuraavasti: Päiviä 11 20 12 61 Henkilöitä 3 4 2 5 Työmatkatapaturmia oli seuraavasti:
9 Päiviä 77 26 35 0 Henkilöitä 2 2 2 0 Kuntoutus Kuntoutukseen on osallistuttu seuraavasti: Päiviä 74 17 39 43 Henkilöitä 6 2 5 3 4. Yhteistoiminta Yhteistoiminta - Yhteistyötoimikunta kokoontui kolme kertaa - Kunnassa on 5 pääluottamusmiestä - Kunnassa on 3 työsuojeluvaltuutettua Yhteistyötoimikunnassa käsitellyt merkittävimmät asiat: * Vuoden 2009 toimintasuunnitelma * Vuoden 2009 taloustilanne * Henkilöstöraportti vuodelta 2008 * Tilinpäätös vuodelta 2008 * Henkilöstön muistaminen * Työsuojelutarkastukset * Työsuojeluvaltuutettujen vaalit kaudelle 2010 2013 * Työterveyshuollon työpaikkakäynnit 2009 * Henkilökunnan pikkujoulu * Henkilökunnan ja luottamushenkilöiden jouluateria * Kuntaliitosselvitystilanne * Vuoden 2010 talousarvio ja taloussuunnitelma 2010 2013 * Puumalan kunnan ehkäisevän terveydenhuollon suunnitelma * Puumalan kunnan työyhteisöt savuttomiksi Tyky-toiminta Tyky-toimintaa toteutettiin koko kunnan henkilöstölle. Kunnan henkilöstö jaettiin hyväksytyn suunnitelman mukaisesti neljään tyky-ryhmään. Ryhmät olivat: kunnantalo (sis. myös laitosmiehet ja RaJuPuSu-opiston kk-palkkalaiset), ruokapalvelu + tilahuolto, avo- ja hoivapalvelut, opetuspalvelut. Jokaiselta ryhmältä edellytettiin kirjallinen tyky-suunnitelma, jotka kunnan tyky-ryhmä arvioi. Tyky-ryhmään kuuluivat Kari Kitunen, pj, Raija Hakala-Ewing, Irmeli Luukkonen, Seppo Tuovinen, Anne Valtonen ja Annakaisa Arilahti. Tehtyjen suunnitelmien pohjalta tyky-raha 5 500 euroa jaettiin seuraavasti: kunnantalo 1045, ruokapalvelu + tilahuolto 550, avo- ja hoivapalvelu 2 000 ja opetuspalvelut 1 700. Lisäksi oli Bonusraha 500, jonka sai kunnantalo parhaasta suunnitelmasta. Vuoden 2009 lopulla neljältä tyky-ryhmältä pyydettiin toimintakertomukset tyky-toiminnan toteuttamisesta ja samalla suunnitelmat vuodelle 2010. Kunnan tavoitteena oli saavuttaa vähintään 50 %:n osallistumisprosentti. Paras osallistumis- prosentti tyky-toimintaan oli ruokapalvelussa, missä 16 henkilöstä 88 % osallistui tykytoimintaan. Heikoin osallistumisprosentti oli kunnantalolla, missä 36 henkilöstä 61 % osallistui tyky-toimintaan. Kuitenkin todettiin, että kunnantalon suunnitelmassa oli kaikkien eniten tapahtumakertoja, joka alentaa prosenttilukua. Kaikilta neljältä tyky-ryhmältä jäi rahaa käyttämättä.
10 Henkilökunnan pikkujouluretki järjestettiin Savonlinnan Teatterin lumo esitykseen ja pikkujoulumenu nautittiin Savonlinnan Seurahuoneella ruokaravintola Piattassa. Tilaisuudessa oli 49 osallistujaa. Työtyytyväisyyskysely Loppuvuodesta 2009 toteutettiin kunnan henkilöstölle suunnattu työtyytyväisyyskysely. Henkilöstö oli jaettu kyselyssä neljään ryhmään: Hallintopalvelut, avo- ja hoivapalvelut, muu peruspalveluhenkilöstö sekä teknisten palvelujen toimialan henkilöstö. Keväällä 2008 toteutettu kysely oli kohdistettu suoraan koko henkilöstölle, joten se ja vuoden 2009 kysely eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Kyselyn vastausprosentti kokonaisuudessaan oli alhainen, 36,1 % ja vaihteli ryhmittäin. Paras vastausprosentti oli hallintopalveluissa 66,7, muu peruspalvelu henkilöstö 43,6, avo- ja hoivapalvelut 29,3 ja teknisten palvelujen toimialan henkilöstö 25,8. Parhaan yleisarvosanan (asteikko ei ole tarkka) antoi teknisten palvelujen toimialan henkilöstö 3,4 (5 on korkein) ja samoin muu peruspalvelujen henkilöstö 3,4, hallintopalvelujen ja avo- ja hoivapalvelujen henkilöstön arvosana oli 3,1. Kyselyä käsiteltiin henkilöstön keskuudessa työpaikkakokouksissa, siten, että jokaisella oli mahdollisuus sanoa sanansa asiaan ja tehdä esityksiä mahdollisten epäkohtien parantamiseksi. Lisäksi kyselyn tulokset vietiin tiedoksi kunnanhallitukselle, peruspalvelulautakunnalle ja tekniselle lautakunnalle. Pohdittiin myös alhaisen vastausprosentin syitä ja sovittiin, että kyselyn sisältöä kehitetään siten, että vastaaminen on helpompaa ja vastaukset ovat selkeämmin tulkittavissa. 2.5. Palkkaus ja henkilöstökustannukset Palkkausjärjestelmät ja palkitseminen Kaikilla sopimusaloilla on käytössä tehtävien vaativuuden arviointi. Henkilökohtainen lisä otettiin käyttöön kaikilla sopimusaloilla 1.9.2004. Henkilöstökustannukset kasvu-% v:sta 2008 maksetut palkat 5 359 001,36 6 137 337,01 6 349 370,50 6 285 498,53-1,0 % sosiaaliturvamaksut 1 753 733,44 1 977 885,54 2 132 295,40 2 070 522,74-2,9 % sijaiskustannukset 522 207,70 596 517,49 833 136,40 855 587,73 2,69 % Maksettujen palkkojen nousuun vuodesta 2006 vuoteen 2007 vaikutti JuPuSun. kuntayhtymän purkautuminen ja sieltä kunnan palvelukseen siirtyneiden 19 henkilön palkkauskustannukset. Sosiaaliturvamaksuja kasvattivat em. siirtyneiden lisäksi varhaiseläkkeelle jääneiden varhe-maksut, joita maksettiin vuonna 2007 150.929,44 (vuonna 2006 163.633,28 ) sekä eläkemenoperusteiset maksut, joita maksettiin vuonna 2007 499.351,23 (vuonna 2006 302.901,82 ).