Tunteiden ja kognitioiden erottelu Päihteidenkäyttöön liittyvät riskitilanteet: sisäiset tekijät: masennus, ahdistuneisuus, voimattomuus, avuttomuus, halu nauttia, yksinäisyys, epäonnistuminen ulkoiset tekijät: raha, viikonloppu, kaverit, välineet, tilanteet Aktivoidut päihdeajatukset; automatisoidut kognitiot: Ei tällaista tilannetta voi kestää ilman... Ei tällainen vanha nisti voi muuta kuin... Nyt pitäisi saada äkkiä ainetta... Luvan antaminen: Lopetan sitten myöhemmin.. Vain tämän kerran...
Mieti konkreettisia keinoja päihteettömyyden tukemiseen?
Hallintauskomukset Konkreettisia keinoja aineenhimon yllättäessä: pois lähteminen tilanteesta tai paikasta, viivytystekniikka, urgesurfing, huomion siirtäminen muualle, itsehoitoryhmä, tukihenkilö Kognitioiden käyttö: Kokemuksen hyväksyminen: Mielihalut kuuluvat asiaan. Ei minun silti tarvitse hyppiä niiden mukaan. Positiivinen ajattelu: Pystyn hoitamaan tilanteen. Olen ollut kuivilla jo kuukauden, enkä aio pilata saavutustani satunaisen mielihalun takia. Päihteiden käytön kielteisten seurausten ajatteleminen Raittiuden etujen mieleen palauttaminen
Uhriasemasta toimivaksi subjektiksi Lähtökohtana potilaan oireet tai toistuvat ongelmat, joihin hänellä ei ole riittävää otetta. Potilaan suhtautumistapa omaan keinottomuuteensa on aina osa ongelmaa (uhriasemasta käsin toiminta). Tarvitaan subjekti, joka saa otteen ongelmista. Tunnistetaan Opittu avuttomuus ; (M.Seligman) Terapian / hoidon avulla potilas voi lähteä luomaan itselleen uudenlaista havaitsijapositiota, josta käsin hän voi toimia subjektina Terapeutti / hoitaja kannattelee, auttaa käsitteellistämään ja aktivoi havainnoinin ja uuden toiminnan kokeilun Lähde: luento: Juhani Laakso / Integrum
Kognitiivis-behavioristisen lähestymistavan keskeiset menetelmät Lyhyt interventio Motivoiva haastattelu Palkitseminen
Lyhyt interventio : Riippuvuudesta kärsivä ihminen voi tarkastella omaa riippuvuusongelmaansa, neutraalissa ja tuomitsemattomassa ilmapiirissä ja hyväksyä sen, että hänen täytyy muuttua. Riippuvuudesta kärsivä sitoutuu muutosprosessiin, jonka edistymisestä hän on itse vastuussa. Edistymistä seurataan ja arvioidaan säännöllisin väliajoin kontaktissa hoitavan tahon kanssa (lääkäri, terapeutti, sairaanhoitaja yms.) (S.Peele. 2004. Miten voitat riippuvuudet) Hänelle tarjotaan vaihtoehtoja, joiden avulla hän voi suunnitella oman toimintamallinsa tavoitteeseen pääsemiseksi.
Päihderiippuvuudesta toipumisen vaiheet Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkintavaihe 2. Harkintavaihe 3. Valmistautuminen muutokseen 4. Toiminta 5. Ylläpito 6. Repsahdus (vrt. retkahdus)
Lyhyen intervention keskeiset osa-alueet Feedback Responsibility Advice Menu Empathy Self-efficacy (William Miller & al) annetaan palautetta riskikäyttäytymisestä vastuutetaan yksilöä itseään annetaan neuvoja muutoksen tueksi esitetään selkeästi vaihtoehdot ja menetelmät muutoksen mahdollistamiseksi osoitetaan empatiaa muutokseen pyrkijälle rohkaistaan potilasta pystyvyyteen ja itsehoitoon
Motivoiva haastattelu ja empatia Motivoivan haastattelun tarkoituksena on auttaa potilasta tunnistamaan ja ymmärtämään oireita ja ongelmia tuottavia haitallisia toimintatapoja ja käynnistää ohjattu läpityöskentely niiden muuttamiseksi. Keinoina: Avoimet kysymykset Heijastava kuunteleminen Myönteisen vahvistaminen (encouragement) Yhteenvetojen tekeminen palautteena Itseä motivoiviin ilmaisuihin tarttuminen
Motivoivan haastattelun keskeisiä kohtia: Tutki arvoja ja tavoitteita jne. (mitä potilas haluaa itselleen?) Käsittele epäkohtia (mitä potilas aikoo tehdä asioilleen?) Jousta kohdatessasi vastusta (hyväksy se, mitä potilas sanoo). Tue itseluottamusta ( pystyt saavuttamaan sen mitä tahdot). Ole empaattinen (potilaan kokeminen arvokkaana ja ainutlaatuisena yksilönä). Palkitse potilasta positiivisella palautteella.
Positiivinen palaute ja palkitseminen Palkitseminen Erilaisissa hoidoissa on todettu palkitsemisen edistävän kuntoutumista enemmän kuin sanktioiden. Retkahdukset kuuluvat päihdekuntoutujan toipumisprosessiin. Tuomitsematon ilmapiiri Ympäristön ei tulisi tuomita riippuvuudesta kärsivää. Virheiden osoittaminen ei edistä muutosta. Tärkeämpää olisi suhtautua riippuvuuteen oppimistapahtumana. Pysähtyä, käydä läpi elämäntilanne, pohtia mitkä asiat ovat johtaneet riippuvuuteen ja ylläpitävät riippuvuutta. (S.Peele, 2004) Kuntoutujan vastuuttaminen: vastuu toipumisesta on kuntoutujalla itsellään. Muutosprosessia edistävät olosuhteet: hyvä tukiverkosto, ihmissuhteet, koulutus/ammatin hankkiminen, työpaikka, terveet elämäntavat
Hoitokolmio Päihderiippuvuutta tulisi hoitaa ns.hoitokolmiossa, johon kuuluvat potilas, omainen ja mahdollisen hoitotahon edustaja. Tämä tiimi yhdessä suunnittelee potilaan hoidon. KUNTOU- TUJA OMAINEN HOITO- TAHO
Kognitiivisen hoitosuunnitelman perusteet Ongelma-alueet Määritellään ongelma-alueet kuntoutujan tämänhetkisessä elämäntilanteessa ja asetetaan ne tärkeysjärjestykseen Tavoitteet Asetetaan pitkän tähtäimen tavoitteet Askeleet Määritetään konkreettiset toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi Tuki Minkälaista tukea tarvitaan tavoitteeseen pääsemiseksi Ongelmat Mitä mahdollisia ongelmia voi tulla tavoitteeseen pyrittäessä Selviytyminen Miten ongelmista selvitään
Esimerkki hoitosuunnitelmasta Ongelma-alueet Tavoite Keinot työ/koulutus: koulu jäänyt kesken perhe- ja ihmissuhteet: ei raittiita ystäviä mielekäs ammatti / työ toimivat ihmissuhteet, raittiita ystäviä koulun käyminen loppuun / oppisopimus / työelämävalmennus koulutus yhteydet perhe/sukuun harrastukset, NA yms. oikeudelliset ongelmat: vankilatuomio tulossa harrastukset: ei liikuntaharrastuksia asuminen: vva raha-asiat: huume- ym.velat tuomio suoritetuksi / sakkorästit pois parempi kunto ja terveys asuntolapaikka / oma asunto veloista suoriutuminen yhdyskuntapalvelu, velkasaneeraus, vankila ulkoilun ja liikunnan lisääminen / ravinto erityissos.toimisto: asuntola / asunto velkasaneeraus
Palveluohjaus ja verkostotyö Hoitoyksiköiden resurssit eivät aina riitä kaikkien tarvittavien palveluiden tuottamiseen Palveluohjausta ja verkostoitumista tarvitaan etenkin seuraavilla ongelma-alueilla: asuminen, työ-/opiskelu oikeudelliset asiat, taloudelliset asiat sekä Päihdeäitien /-perheiden ja hiv- ja infektiotauti potilaiden hoidossa Yhteistyötahoja esim. alueen sosiaalipalvelut, alueellinen sosiaalityö ja erityissosiaalityö, poliisi, kriminaalihuolto, työvoimapalvelut, ammattikoulut ym. koulutusyksiköt, muut hoitoyksiköt; sairaalat, neuvolat, lastensuojelu, ensikodit, asuntolat, asumisyksiköt yms.
Yhteenvetoa päihteenkäyttäjän auttamisesta Työskentely aloitetaan kartoitetuista ongelma-alueista: tehdään konkreettiset suunnitelmat sekä aikataulut asioiden hoitamiseen Tehdään sopimuksia ja motivoidaan kuntoutujaa. Kartoitetaan tarvittavat verkostot ja yhteistyötahot ja aloitetaan verkostotyö. Aluksi omainen/nuori tarvitsee tukea; asteittain tavoitteena on, että hän alkaa hoitamaan asioitaan itsenäisesti Tavoitteena on kuntoutujan sitoutuminen päihteettömyyteen ja erilaisten toimintamallien oppiminen ja kykyjen lisääminen sekä vastuun ottaminen omista asioista Tavoitteena on myös toimivien yhteistyömallien luominen hoitoyksikön sekä yhteistyötahojen ja verkoston kanssa
Kirjallisuusvinkkejä 1. R.Meyers, B.Wolfe. Get your Loved One Sober( 2004). Stanton publ.ser.inc Usa. 2. Päihdelääketiede. Duodecim. Toimittanut Mikko Salaspuro, Kalervo Kiianmaa, Kaija Seppä (1998, Gummerus kirjapaino) 3. Miten voitat riippuvuudet(2004). Stanton Peele. 4. Miten riippuvuus voitetaan. (1998) Anja Koski-Jännes. 5. Päihdehäiriöiden kehittymistä voidaan ehkäistä. Mauri Marttunen, Bettina von der Pahlen. Artikkeli, Duodecim 2013; 129:2051-6