19845 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ALUEEN LIIKENNESUUNNITELMA

19845 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ALUEEN LIIKENNESUUNNITELMA OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252 SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.com VAT No. FI02052533 Y-tunnus/Business ID 0205253-3 Kotipaikka/Domicile Hollola

19845 19845 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ALUEEN LIIKENNESUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 1 1.1 SUUNNITTELUKOHDE... 1 1.2 SUUNNITELMAN TAVOITTEET... 2 1.3 MAANKÄYTTÖ... 2 1.4 LIIKENNE... 2 2 TIEVAIHTOEHDOT... 3 2.1 LÄNSIPÄÄN VAIHTOEHDOT... 3 2.1.1 Vaihtoehto 1 / Tuhkamäentie... 3 2.1.2 Vaihtoehto 2 / Kiuruntie... 4 2.1.3 Vaihtoehto 3 / Tuhkatie... 5 2.2 ITÄPÄÄN VAIHTOEHDOT... 6 2.2.1 Vaihtoehto 1 / Ristolantie... 6 2.2.2 Vaihtoehto 2 / Liittymä Ristolantieltä nykyisen kevyen liikenteen väylän kohdalta... 7 2.2.3 Vaihtoehto 3 / Uusi yhteys harjualuetta pitkin... 8 2.3 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 8 2.3.1 Länsipään vaihtoehdot... 8 2.3.2 Itäpään vaihtoehdot... 10 3 JATKOTOIMENPITEET... 12 LIITTEET Liite 19845/1 Liite 19845/2 Liite 19845/3 Liite 19845/4 Liite 19845/5 Liite 19845/6 Liite 19845/7 Liite 19845/8 Liite 19845/9 Liite 19845/10 Liite 19845/11 Liite 19845/12 Liite 19845/13 Liite 19845/14 Yleiskartta Itäpää/ vaihtoehto 1, Tuhkamäentie Itäpää/ vaihtoehto 2, Kiuruntie Itäpää/ vaihtoehto 3, Tuhkatie Länsipää / vaihtoehto 1, Ristolantie Länsipää / vaihtoehto 2, Ristolantie/nyk.jkp Länsipää / vaihtoehto 3, Harjualue Tievaihtoehtojen arviointi/yhteenveto Ote Päijät-Hämeen seutukaavasta Ote nykyisestä yleiskaavasta Ote alueen itäosan asemakaavasta Ote alueen länsiosan asemakaavasta Valitun ratkaisun asemapiirros Valitun ratkaisun alustava pituusleikkaus

19845 1 19845 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ALUEEN LIIKENNESUUNNITELMA 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohde sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien ja Kankaan ja Kouluharjun asuntoalueiden välisellä alueella. Otteita nykyisestä seutukaavasta, yleiskaavasta sekä asemakaavasta on suunnitelman liitteinä. Kuva 1.1 Kuva suunnittelualueen länsiosasta.

19845 2 1.2 Suunnitelman tavoitteet Suunnitelman tavoitteena on ollut löytää toteuttamiskelpoiset ratkaisut alueen liittämiseksi nykyiseen katu- ja tieverkkoon sekä itä- ja länsiosastaan. Suunnittelu antaa liikenteelliset lähtökohdat käynnissä olevalle maankäytön suunnittelulle. Suunnitelma on laadittu alueesta olevan karttaaineiston perusteella. Lähtötietoina ovat olleet myös alueelle aiemmin laaditut kaavat ja katusuunnitelmat. 1.3 Maankäyttö 1.4 Liikenne Seutukaavassa alueelle on merkitty virkistysaluetta V ja taajamatoimintojen aluetta A ja pientalovaltaista taajamatoimintojen aluetta AP. Maakuntakaavaehdotuksessa alue on taajamatoimintojen aluetta A, jonka kautta on merkitty nuolimerkinnällä viheryhteystarve alueelta lännen ja pohjoisen suuntaan. Nykyisessä osayleiskaavassa alueelle on osoitettu pientalovaltaista asuntorakentamista. Osa alueesta on varattu virkistysalueeksi ja osa maa- ja metsätalousalueeksi. Lisäksi alueella on kaksi yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Laadittavassa uudessa osayleiskaavassa varataan alueet noin 90 uutta pientalotonttia varten. Alueen nykyisen katuverkon muodostavat länsireunassa sijaitseva Kukkasjärventie/Tuhkamäentie, alueella sijaitsevat Kiuruntie ja Kukkaspolku sekä alueen itäreunassa oleva Ristolantie. Pääkokoojakatuna alueen länsiosassa toimivat Leipätie ja Vaakatie. Katuverkko liittyy eteläpuolella sijaitseviin Villähteentiehen (tie 312) ja Kukkastiehen (tie 3138), jotka ovat yleisiä teitä. Kuva 1.4 Kuva Kiuruntien liittymästä Leipätielle länteen.

19845 3 2 TIEVAIHTOEHDOT 2.1 Länsipään vaihtoehdot Tarkastelussa on muodostettu erikseen vaihtoehdot itäpään ja länsipään kytkemiseksi nykyiseen katuverkkoon. Vaihtoehtoisia ratkaisuja on kolme kappaletta alueen molempiin päihin. Vaihtoehdot on esitetty suunnitelman liitekartoilla. 2.1.1 Vaihtoehto 1 / Tuhkamäentie Vaihtoehtona 1 on liikenteen ohjaaminen Turpeensalmen länsialueelle Tuhkamäentien kautta. Tuhkamäentien jatkamiselle on nykyisessä asemakaavassa varaus Ailakkitielle asti, mutta se on rakennettu etelän suunnasta vain Kukkasjärventien ja Riekkotien liittymään saakka. Rantaosuudella tieyhteys sijaitsee Peltolan vedenottamon välittömässä läheisyydessä ja voi aiheuttaa muutoksia pohjaveden virtausolosuhteisiin. Lisäksi ranta-alueen maaperä on pehmeää ja kadun rakentaminen tulee mahdollisesti vaatimaan myös pohjanvahvistustoimenpiteitä. Tarvittavan uuden tieyhteyden pituus Turpeensalmen alueen keskiosasta mitattuna on noin 2,5 kilometriä ja matka alueelta Villähteentielle ( tie 312/Lahti-Nastola seututie) on noin 2,8 kilometriä. Kuva 2.1.1 Kuva Tuhkamäentien päästä Kukkasjärventien suuntaan.

19845 4 Mikäli Tuhkamäentien jatketta ei rakenneta ja liikenne ohjataan nykyisen Kukkasjärventien kautta, yhteys alueelle on noin 0,5 kilometriä lyhyempi ja tarvittavan uuden tien pituus on noin 1,2 kilometriä. Ratkaisu kuitenkin edellyttää nykyisen Kukkasjärventien parantamista ja kevyen liikenteen väylän rakentamista nykyiselle osuudelle (noin 0,7 km). Kukkasjärventien varressa on nykyistä omakotiasutusta. Asemakaavassa ajoyhteys Kukkasjärventielle etelän suunnasta on katkaistu. 2.1.2 Vaihtoehto 2 / Kiuruntie Vaihtoehtona 2 on alueen liittäminen pääkokoojakatuna toimivaan Leipätiehen Kiuruntien kautta. Nykyisen Kiuruntien katualueen leveys on noin 14 metriä. Kiuruntie on suunniteltu 6,5 metrin levyisenä ja 3,0 metrin levyisellä korotetulla jalkakäytävällä varustettuna. Jalkakäytävää ei ole kuitenkaan rakennettu. Katuun liittyvät Tyllinpolku sekä Tiklinpolku, johon Kiuruntie asemakaavan mukaisesti päättyy. Katua ei ole valaistu. Alueella on 40 km/h nopeusrajoitus. Kuva 2.1.2 Kiuruntie Leipätien suunnasta kuvattuna. Ajoyhteys Turpeensalmen alueelle edellyttää Kiuruntien jatkamista Tiklinpolun yli, tonttien välisen puistokaistaleen läpi. Kokoojaväylän linjaus puistokaistaleen kohdalla joudutaan tekemään hyvin pienipiirteisenä, mikäli viereisiin tontteihin ei puututa. Pienet tielinjauksen kaarresäteet (R = 30-50m) vaikeuttavat mm. raskaiden ajoneuvojen liikennöintiä sekä rajoittavat vaadittuja näkemäetäisyyksiä.

19845 5 Kiuruntien varressa ja siihen liittyvillä kaduilla on yhteensä 22 omakotitonttia. Tarvittavan uuden tieyhteyden pituus Turpeensalmen alueen keskiosasta on noin 1,1 kilometriä. Lisäksi joudutaan rakentamaan kevyen liikenteen väylä nykyisen Kiuruntien varteen noin 140 metrin matkalle. Matka alueelta Villähteentielle (tie 312) on noin 1,5 kilometriä. 2.1.3 Vaihtoehto 3 / Tuhkatie Vaihtoehdossa 3 suunniteltavan alueen liikenne on esitetty ohjattavaksi nykyisen Tuhkatien kautta. Nykyinen Tuhkatie on aikoinaan (v.1988) suunniteltu Ylätienä ja kokoojakadun pääsuunta on ollut lännestä päin nykyisen Tuhkatien suuntaan. Katu on suunniteltu 7,0 metrin levyisenä ja se on varustettu viherkaistalla erotetulla kevyen liikenteen väylällä. Myöhemmin Vaakatien suunnittelun yhteydessä (v.1993) Tuhkatie on erotettu omaksi kadukseen. Tuhkatien pituuskaltevuus on noin 4,5 prosenttia. Tarvittavan uuden tieyhteyden pituus Turpeensalmen alueen keskiosasta mitattuna on noin 0,9 kilometriä ja matka alueelta Villähteentielle (tie 312) on noin 1,3 kilometriä. Asemakaavassa Tuhkatien varressa on neljä omakotitonttia sekä Y-1 tontti. Kuva 2.1.3 Tuhkatie pohjoispäästä päin kuvattuna.

19845 6 2.2 Itäpään vaihtoehdot 2.2.1 Vaihtoehto 1 / Ristolantie Vaihtoehtona 1 on alueen kytkeminen katuverkkoon nykyisen Ristolantien kautta. Kadun leveys on 7,0 metriä ja katu on varustettu kevyen liikenteen väylällä. Kevyen liikenteen väylä on alkuosalla korotettuna ja sijaitsee kadun eteläpuolella vaihtuen toiselle puolelle Ristolantietä Venetien liittymässä. Alueella on 40 km/h nopeusrajoitus. Ristolan pientaloalue on lähes kokonaisuudessaan rakentunut ja alueella on 32 omakotitonttia. Nykyisessä yleiskaavassa kulku Turpeensalmen alueelle on esitetty kiertävän Ristolantien kautta. Tarvittavan uuden tieyhteyden pituus Turpeensalmen alueen keskiosasta mitattuna on noin 0,9 kilometriä ja matka alueelta Kukkastielle (tie 3138/Nastolan mt) on noin 1,8 kilometriä. Kuva 2.2.1 Ristolan alue pohjoisesta päin kuvattuna.

19845 7 2.2.2 Vaihtoehto 2 / Liittymä Ristolantieltä nykyisen kevyen liikenteen väylän kohdalta Vaihtoehtona 2 on liittää uusi katuyhteys nykyiseen Ristolantiehen noin 200 metrin päässä Kukkastien liittymästä, nykyisen kevyen liikenteen väylän kohdalla. Liittymä on alueelle laskevan mäen alaosassa. Kohdalle on suunniteltu kevyen liikenteen alikulkukäytävä, jota kuitenkaan ei ole rakennettu. Tämän vuoksi katukaan ei ole rakennettu suunniteltuun tasoon vaan kadun nykyinen pituuskaltevuus ko. kohdalla on suunniteltua (4,2 %) huomattavasti suurempi. Kuva 2.2.2 Vaihtoehdossa 2 liittyminen Ristolantiehen on kuvassa näkyvän suojatien kohdalla. Liittymä on alustavasti suunniteltu nykyisen kevyen liikenteen väylän (suojatien) kohdalle, jossa liittyminen eteläpuoliselta alueelta korkeussuhteiden kannalta on mahdollista. Ristolantien pituuskaltevuus on ko. kohdalla sallittua liittymisen ohjearvoa (4 %) huomattavasti jyrkempi, joka edellyttää liittymäalueen keskimääräistä parempaa kunnossapitoa, mikäli ratkaisuun päädytään. Tontilla oleva ulkorakennus on esitetty poistettavaksi, jotta liittymiskulma saadaan riittävän suureksi (80 gon). Liittyminen saadaan paremmaksi, mikäli liittymää siirretään vielä esitettyä paikkaa idemmäksi ja samalla alemmaksi. Tämä kuitenkin voi edellyttää liittymäalueen kiinteistön lunastamista. Muut lähimmät kiinteistöt sijaitsevat Ristolanmäen varressa. Lähimpään asuinrakennukseen on kuitenkin suunnitellusta tiestä matkaa noin 100 metriä.

19845 8 Tarvittavan uuden tieyhteyden pituus Turpeensalmen alueen keskiosasta mitattuna on noin 0,8 kilometriä ja matka alueelta Kukkastielle (tie 3138/Nastolan mt) on noin 1 kilometri. 2.2.3 Vaihtoehto 3 / Uusi yhteys harjualuetta pitkin Vaihtoehdossa 3 kokoojaväylä alueelle on sijoitettu Ristolantieltä nykyisen koulun liittymän kohdalta harjun rinnettä alas kaavoitettavalle alueelle. Alue on nykyisessä asemakaavassa pääosin puistoaluetta. Jyrkimmän rinteen kohdalla katu on linjattu aiemmin soranottoon käytetyn alueen kohdalta, jolloin vauriot harjuun ovat mahdollisimman vähäiset. Kadun pituuskaltevuus jyrkimmillään on noin 8-9 prosenttia. Tarvittavan uuden tieyhteyden pituus Turpeensalmen alueen keskiosasta mitattuna on noin 0,7 kilometriä ja matka alueelta Kukkastielle (tie 3138/Nastolan mt) on noin 0,8 kilometriä. 2.3 Vaihtoehtojen vertailu 2.3.1 Länsipään vaihtoehdot Seuraavassa on esitetty vaihtoehtojen vertailu. Vaihtoehtojen arvioinnista tehty yhteenveto on suunnitelman liitteenä. 2.3.1.1 Rakennettavien tiejärjestelyjen laajuus Vaihtoehdon 1 (Tuhkamäentie) vaatimien tiejärjestelyjen laajuus on selvästi suurempi kahteen muuhun vaihtoehtoon verrattuna. Vaihtoehdon rakennuskustannuksia lisää pehmeä maaperä ranta-alueella. Kiuruntien vaihtoehto (VE 2) vaatii hiukan enemmän kadun rakentamista kuin Tuhkatien vaihtoehdossa (VE3). Lisäksi nykyiselle Kiuruntielle joudutaan rakentamaan kevyen liikenteen väylä. 2.3.1.2 Etäisyydet yleisiin teihin Etäisyys yleiseen tieverkkoon (Villähteentie) on pisin (n.2,8 km) Tuhkamäentien vaihtoehdossa (VE1) ja lyhin (n.1,3 km) Tuhkatien vaihtoehdossa (VE3). 2.3.1.3 Liittymät Tuhkamäentien vaihtoehdossa (VE1) nykyiset pääliittymät ovat asianmukaisia ja toimivia. Pitkästä linjapituudesta johtuen myös liittymien määrä vaihtoehdossa on suuri. Liikenne pääsee kuitenkin Tuhkamäentieltä liittymään suoraan Villähteentiehen. Kiuruntien vaihtoehdossa (VE2) on suoria tonttiliittymiä sekä kolme asuntokadun liittymää. Tuhkatiehen kadunvarren tontit liittyvät katuun suoraan. Tuhkatien liittymiskulma ja liittymän pystygeometria on muita vaihtoehtoja huonompi.

19845 9 2.3.1.4 Liikenneturvallisuus Kevyen liikenteen liikenneturvallisuuden parantamiseksi kaikissa vaihtoehdoissa suunnitellulle kokoojatielle on esitetty kevyen liikenteen väylä. Kevyen liikenteen väylä on esitetty rakennettavaksi viherkaistalla erotettuna pois lukien Kiurutie, jonka osalla väylä on tilan puutteen takia rakennettava korotettuna. Onnettomuusriski arvioidaan olevan suurin Kiuruntien vaihtoehdossa (VE2), jossa liikenne ohjataan nykyisen pientaloalueen halki. Tuhkamäentien vaihtoehdossa kadun lähialueiden maankäytön kehittyessä myös onnettomuusriski kasvaa. Rakennettu Tuhkamäentien osuus sijaitsee asuntoalueen länsireunassa, mutta rakentamattomalle osuudelle on kaavoitettu pientaloasutusta. 2.3.1.5 Liikenteen sujuvuus Liikenteen sujuvuuden kannalta parhaimmaksi vaihtoehdoksi on arvioitu Tuhkatie (VE3), jossa Turpeensalmen alueen liikenne saadaan suoraan ja sujuvalla linjauksella liitettyä pääkokoojakatuna toimivaan Vaakatiehen ja siitä edelleen Villähteentiehen. Kiurutien sujuvuutta heikentää pienipiirteinen vaakageometria nykyisen kadun pohjoispuolella. Tuhkamäentien vaihtoehdossa puolestaan aiheutuu liikenteelle kiertohaittaa pitkän katuosuuden takia. 2.3.1.6 Nykyinen maankäyttö Tuhkamäentien vaihtoehdossa (VE1) esitetty uusi linjaus noudattaa nykyistä asemakaavaa Riekkotien ja Ailakkitien välisellä osalla ja on osayleiskaavan mukainen Ailakkitien ja Villähteen Kukkasen välillä. Rantaosuudella linjaus kulkee yleiskaavassa merkityn virkistysalueen ja pohjavedenottoon varatun alueen läpi. Kiuruntien vaihtoehdossa (VE2) ratkaisu edellyttää asemakaavan mukaisen kortteleiden välisen virkistys- ja puistoalueen muuttamisen katualueeksi. Lisäksi jatkosuunnittelussa on selvitettävä mahdollisuudet lähimpien tontin kulmien ottamiseksi katualueeksi, mikäli tähän vaihtoehtoon päädytään. Tällöin kokoojakadun vaakageometriaa saadaan paremmaksi. Osayleiskaavassa Kiuruntien pohjoispuolelle ei ole esitetty tieyhteyksiä. Tuhkatie loppuu nykyisen asemakaava-alueen reunaan. Tuhkatien jatkaminen Turpeensalmen alueelle vaatii Y-1 tontin luoteiskulman ottamista katualueeksi. Osayleiskaavassa Tuhkatien ja Ristolantien välille on esitetty kokoojatietasoinen katu. 2.3.1.7 Nykyinen asutus Tuhkamäentien vaihtoehdossa on katuun liittyvää asutusta eniten ja Tuhkatiellä vähiten. Osa Tuhkamäentien liikenteestä aiheutuu Kukkasjärventien asutuksesta.

19845 10 2.3.2 Itäpään vaihtoehdot 2.3.2.1 Rakennettavien tiejärjestelyjen laajuus Vaihtoehtojen välillä ei ole suuria eroja rakennettavien järjestelyjen pituuden suhteen. Lyhimmällä katupituudella (n.0,7 km) selvitään harjun kautta menevässä vaihtoehdossa (VE3) ja pisimmän linjauksen (n.0,9 km) vaatii Ristolantien kautta esitetty ratkaisu (VE1). 2.3.2.2 Etäisyydet yleisiin teihin Etäisyys yleiseen tieverkkoon (Kukkastie) on pisin (n.1,8 km) Ristolantien vaihtoehdossa (VE1) ja lyhin (n.0,8 km) Harjun kautta esitetyssä vaihtoehdossa (VE3). 2.3.2.3 Liittymät Kaikki vaihtoehdot liittyvät yleiseen tiehen (Kukkastie) samassa kohdassa eli nykyisen Ristolantien liittymän kautta. Liittymässä on pakollinen pysähtyminen. Kuva 2.3.2.3 Kuva Ristolantien liittymästä Kukkastiehen.

19845 11 Ristolantiellä (VE1) on suoria tonttiliittymiä sekä kolme asuntokadun liittymää. Vaihtoehdossa 2 (liittymä mäessä) liittymän paikka suuren pituuskaltevuuden takia on huono. Etenkin talviaikaan kääntyminen alaspäin ajettaessa liittyvälle tielle ja myös kääntyminen liittyvältä tieltä ylöspäin keskustan suuntaan on hankalaa ja voi aiheuttaa vaaratilanteita. Vaihtoehdossa 3 liittymä on sijoitettu nykyisen koulun liittymän kohdalla ja on geometrialtaan vaihtoehtoon 2 verrattuna hyvä. Haittapuolena ratkaisussa on lyhyt etäisyys Kukkastielle. 2.3.2.4 Liikenneturvallisuus Kevyen liikenteen liikenneturvallisuuden parantamiseksi myös kaikissa itäisissä vaihtoehdoissa on suunnitellulle kokoojatielle esitetty kevyen liikenteen väylä. Kevyen liikenteen väylä on esitetty rakennettavaksi viherkaistalla erotettuna. Nykyisellä Ristolantiellä on kevyen liikenteen väylä jo olemassa. Vaihtoehdossa 1 (Ristolantie) uuden alueen liikenne lisää onnettomuusriskiä reitin kulkiessa nykyisen asuntoalueen halki. Asuntoalueella on runsaasi liittymiä, joista osa on suoria tonttiliittymiä. Vaihtoehdossa 2 liittymän sijaitessa mäen osuudella kääntyminen etenkin liukkaan kelin aikana lisää tieltä suistumisen vaaraa ja peräänajoriskiä. Riskiä voidaan pienentää rakentamalla liittymään väistömahdollisuus kääntymässä olevan ajoneuvon ohittamista varten. Vaihtoehto 3 on arvioitu olevan turvallisin esitetyistä vaihtoehdoista sekä liittymisen että sijaintinsa johdosta. 2.3.2.5 Liikenteen sujuvuus Liikenteen sujuvuuden kannalta parhaimmaksi vaihtoehdoksi on arvioitu suoraan harjun poikki menevä linjaus (VE3). Vaihtoehdon 2 (liittymä mäessä) sujuvuutta heikentää huono liittymäpaikka. Ristolantien vaihtoehdossa (VE1) puolestaan liikenteen sujuvuuteen vaikuttaa reitin sijainti alkuosalla nykyisen asuntoalueen keskellä. 2.3.2.6 Nykyinen maankäyttö Ristolantien vaihtoehdossa (VE1) esitetty linjaus noudattaa nykyistä asemakaavaa ja on nykyisen asuntoalueen osalla yleiskaavan mukainen. Vaihtoehdossa 2 uusi katulinjaus on liitetty Ristolantiehen asemakaavassa kevyen liikenteen väylän kohdalle. Lisäksi liittymän rakentaminen edellyttää viereisen tontin osaa ottamista katualueeksi. Harjun poikki sijoitettu linjaus (VE3) leikkaa koulun tonttia itäpäästä sekä jatkuu kaavan puistoalueen poikki kaavoitettavalle alueelle. 2.3.2.7 Nykyinen asutus Vaihtoehdosta 1 (Ristolantie) aiheutuu eniten häiriötä ja haittaa nykyiselle asutukselle ja vaihtoehdosta 3 vähiten.

19845 12 3 JATKOTOIMENPITEET Länsipään osalta esitetään jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehtoa 3, jossa uusi yhteys on esitetty Tuhkatien kautta. Tuhkatien vaihtoehdossa sekä rakennettava katuosuus että etäisyys yleiseen tieverkkoon on lyhyin, kadun varren asutus on vähäisin ja katu on jo alun perin suunniteltu kokoojakadun mukaisella mitoituksella. Kuva 3 Näkymä Tuhkatien liittymästä itään. Itäpään osalta esitetään jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehtoa 3, jossa liittyminen nykyiseen katuverkkoon on turvallisin ja yhteydestä aiheutuva haitta nykyiselle asutukselle on vähäisin. Harjulle aiheutuvaa maisemahaittaa voidaan minimoida porrastamalla rinteen kohdalla kevyen liikenteen väylä katua alemmas, jolloin rakennettava katuyhteys saadaan sovitettua paremmin nykyiseen maaston muotoon. Jatkosuunnitteluun esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta laadittu alustava asemapiirros ja pituusleikkaus ovat suunnitelman liitteinä. Nykyisen ulkoilureitin risteäminen koulun pohjoispuolella on esitetty risteämään eri tasossa uuden kokoojakadun kanssa. Hollolassa 31.päivänä tammikuuta 2006 INSINÖÖRITOIMISTO PAAVO RISTOLA OY Ilpo Hämäläinen varatoimitusjohtaja Ari Rinkinen suunnittelupäällikkö