TALOUSARVIO VUODELLE 2013 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

TALOUSARVIO VUODELLE 2013 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 1 JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN... 1 1.1 Varautuminen tulevaisuuden ammattiopistostrategian haasteisiin... 1 1.2 Investoinnit; Uusien oppimisympäristöjen käyttöönotto... 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS... 3 2.1 Valtakunnalliset suunnitelmat... 3 2.2 Koulutusyhteistyö... 5 2.3 Yhtymän jäsenkunnat... 5 2.4 Yleinen taloudellinen tilanne... 6 2.5 Henkilöstötavoitteet... 7 2.6 Koulutuskuntayhtymän organisaatio... 7 3 YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE 2013 2015... 8 3.1 Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan, strategia 2012... 8 3.2 Toiminnan strategiset lähtökohdat... 8 3.3 Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät... 9 3.4 Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna 2013... 9 3.5 Strategiatyön tavoitteet talousarviovuodelle 2013... 10 4 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN PERUSTELUT... 11 4.1 Talousarvion ja suunnitelman rakenne ja tasapainotus... 11 4.2 Talousarvion sitovuus... 11 4.3 Tuloslaskelma ja tunnusluvut... 12 4.4 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut... 13 4.5 Talousarviovuoden 2013 sitovat määrärahat ja perustelut... 14 5 KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN... 15 5.1 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä... 15 5.2 Kuntayhtymän johto... 16 5.3 Vammalan ammattikoulu... 18 5.4 Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos... 22 5.5 Mäntän seudun koulutuskeskus... 27 5.6 Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos... 31 5.7 Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto... 34 5.8 Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus... 38 5.9 Kuntayhtymän hallintopalvelut... 41 5.10 Kehittämistoiminnat... 43 6 INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE 2013 2015... 45 6.1 Toimitilat ja kiinteistöt... 45 6.2 Kalusto-, laite- ja muut hankinnat... 45 6.3 Pysyvien vastaavien poistosuunnitelman noudattaminen... 45 Liite 1. Talousarvioasetelma 2013... 46 Liite 2. Yhdistelmä investoinneista vuosille 2013 2015... 48 Liite 3. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 50

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 1 JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN 1.1 Varautuminen tulevaisuuden ammattiopistostrategian haasteisiin Sastamalan koulutuskuntayhtymä on vahvasti vaikuttanut sekä toiminta-alueensa että valtakunnallisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Olemme onnistuneet tavoitteissamme ja kuntayhtymän opiskelijapaikat ovat yli 100 % täynnä. Kuntayhtymässämme on positiivinen ongelma, painotettuna keskiarvona ammatillisella nuorisoasteella ylitämme järjestämisluvassamme olevan 1935 opiskelijaa noin 50-70 opiskelijalla. Tavoitteeksemme asetimme jo vuonna 2011 olla haluttu yhteistyökumppani ja ottaa yhä enemmän vastuuta seutukuntiemme koko aluekehitystyöstä, näissä onnistuttiin yli odotusten. Kuntayhtymän kehittämishankkeiden taloudellinen kokonaisuus on merkittävä, noin 7,5 milj. euroa. Vuoden 2012 aikana pystyimme viemään suunnitelmien mukaisesti kehittämishankkeita eteenpäin. Voimarinteellä toimiva kokonaisuus on valmiina syksyyn 2012 mennessä ja komposiitti-hankkeen paperikone on muutettu märkärainauskoneeksi kevääseen 2013 mennessä. Hanketyön tuloksena on syntynyt yhteistyökumppaneidemme kanssa ajatus tulevaisuuden osaamistarpeet huomioon ottavasta koulutuksesta. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on hakenut koulutuksen järjestämislupaa uudelle hyvinvointiteknologia-asentajan koulutukselle. Rahoittajat Pirkanmaan liitto, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus tietävät, että Saskyssä kehitetyillä hankkeilla parannetaan opiskelijoiden opintomahdollisuuksia ja luodaan yritys- ja elinkeinotoiminnalle kasvupotentiaalia. Kuntayhtymämme menestyy hyvin, vuoden 2012 aikana tavoitteemme on toimia hallitusohjelman koulutuksen kehittämis- ja tutkimussuunnitelman mukaisesti. Haluamme yhä edelleen vahvistaa rakenteellista pohjaamme ja saada kaikilla toiminta-alueillamme yhteistyökumppanimme ja sidosryhmät kehittämään ammatillista koulutusta. Uudessa hallitusohjelmassa kaikkia koulutustasoja tulee koskemaan resurssien vähentämistoimenpiteet, siksi vuoden 2013 aikana meidän on syytä tarkastella taloudellista menestymistämme uudelta pohjalta huomioiden vahvat investointimme. Koulutuskuntayhtymän on toimittava aktiivisesti järjestäjäverkon kokoamisen suhteen ja tarvittaessa olla valmiina neuvottelemaan lähialueiden koulutuksen järjestäjien kanssa yhteistyön tiivistämisestä. Uskomme, että yhdessä olemme vahvempia ja pystymme vastaamaan mahdollisiin opiskelijapaikkojen vähentämistoimenpiteisiin. Toimien aktiivisesti ja etupainotteisesti osoitamme valtiovallalle, että pystymme toteuttamaan isoja uudistuksia koko ammatillisen koulutuksen parhaaksi erityisesti opiskelijoiden tarpeet huomioiden. 1.2 Investoinnit; Uusien oppimisympäristöjen käyttöönotto Vuoden 2011 aikana otimme tavoitteeksi toteuttaa mittavia peruskorjauksia eri kuntayhtymän omistamissa oppilaitoksissa. Erityisesti peruskorjausparannuksia on viety eteenpäin vahvasti Mäntän seudun koulutuskeskuksessa. Yhteistyössä Sastamalan kaupungin, OKM:n liikuntaneuvoston avustuksen ja yritysten kanssa Vammalan ammattikoulun tontille valmistui syyskuussa 2012 monipuolinen, budjetiltaan 9,97 miljoonan euron Oppimiskeskus/liikuntahalli. Avajaiset pidettiin 23.10.2012 ja tilan vihki käyttöön pääministeri Jyrki Katainen. ~ 1 ~

Laajentuva ja voimistuva kuntayhtymä tarvitsee ajanhengenmukaiset ja opetukseen soveltuvat tilat. Kuntayhtymän oppimisympäristöjen rakentaminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2012 aikana saimme kaikki isot rakentamishankkeemme loppuun saatetuiksi. Vetovoimainen ammatillinen koulutus tarvitsee opiskelijoiden opetuksen turvaamiseksi asianmukaiset oppimisympäristöt. Tämä on tärkeä osatekijä laadukkaan opetuksen lisäksi, jonka avulla pystymme toteuttamaan työelämän meille asettamat tavoitteet: antaa nuorille ja aikuiselle opiskelijoille vahva ammattitaito sekä valmiudet yrittäjyyteen valmistuessaan meiltä työelämän osaajiksi. Sastamalan koulutuskuntayhtymän slogan on Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan. Kohti tätä tavoitetta pyrimme myös oppimisympäristöjen osalta henkilökuntamme opiskelijoille antaman laadukkaan ammattiopetuksen lisäksi. Antti Lahti, kuntayhtymäjohtaja/rehtori ~ 2 ~

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Valtakunnalliset suunnitelmat Valtioneuvosto hyväksyi 15.12.2011 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2012-2016. Kehittämissuunnitelma perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettuihin koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin. Kehittämissuunnitelman mukaan ammatillista koulutusta kohdennetaan uudelleen alakohtaisten ja alueellisten tarpeiden sekä väestökehityksen mukaisesti. 16 18 vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka pienenee vuoteen 2016 mennessä noin 8000 nuorella. Vaikka ammatillisen koulutuksen tarjontaa ja saatavuutta parannetaan koko maassa, kohdistuu ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaan ikäluokan pienenemisen ja työvoimatarpeen kehityksen myötä 2300 aloittajan vähennystarve. Tavoitteena on ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan mitoittaminen työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella huolehtien samalla nuorisoikäluokan kehityksen ja aikuisväestön osaamistason kannalta riittävästä alakohtaisesta ja alueellisesta tarjonnasta. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään merkittävästi sosiaali- ja terveysalalla, lukuun ottamatta kauneudenhoitoalaa sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa sekä kone-, metalli- ja energiatekniikassa. Tarjontaa vähennetään merkittävästi kulttuurialalla sekä matkailualan ja ravitsemisalan koulutuksessa, tietojenkättelyalan koulutuksessa sekä eräillä tekniikan ja liikenteen aloilla. Kehittämissuunnitelmassa on asetettu koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi koulutustakuun toteutuminen osana yhteiskuntatakuuta. Opiskelijamäärien vähentämisen ja uudelleensuuntaamisen yhteydessä toteutetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä, joilla varmistetaan koulutuksen järjestämisedellytykset ja sitä kautta puitteet vahvalle palvelukyvylle, koulutuksen alueelliselle saavutettavuudelle sekä työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaamiselle. Yhdessä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisen kehittämisen kanssa turvataan toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus sekä tuetaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen toimipisteverkon muodostumista lisäämällä tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden sekä myös korkeakoulujen kanssa. Ministeriö valmistelee toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistamisen toimenpideohjelman, joka kokoaa yhteen nyt käynnistettävät toimet. Valtioneuvosto on 4.4.2012 hyväksynyt valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016. Kehyspäätöksen mukaan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen määräraha kasvaa vuonna 2013 noin 6 milj. euroa vuoden 2012 talousarvion tasoon verrattuna, mutta vähenee tämän jälkeen 2012 talousarvion tasosta noin 19 milj. euroa vuonna 2014, 49 milj. euroa vuonna 2015 ja 57 milj. euroa vuonna 2016. Kehyspäätös sisältää hallitusohjelmassa ja kehysriihessä sovittuja säästöjä vuoden 2016 tasossa yhteensä noin 49 milj. euroa, aikaisemman hallituksen päättämiä määrärahatason alennuksia noin 25 milj. euroa sekä vuoden 2013 valtionosuusindeksin jäädyttämisellä toteuttavaa säästöä noin 19 milj. euroa. Säästötoimenpiteet ovat näin ollen vuoden 2016 tasossa yhteensä noin 93 milj. euroa. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen osalta säästötavoitteet toteutetaan ensisijaisesti vähentämällä opiskelijamääriä kehittämissuunnitelman tavoitteiden mukaisesti siten, että yhteiskuntatakuun toteutuminen turvataan. Tämän lisäksi osa säästöistä tullaan toteuttamaan leikkaamalla yksikköhintaa vuosina 2014-2016 vuonna 2013 toteutettavan indeksin jäädytyksen ~ 3 ~

lisäksi. Säästöjen toteuttamisessa otetaan huomioon se, että 16 18 -vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka pienenee vuoteen 2016 mennessä noin 8000 nuorella. Koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamääriä vähennetään asteittain vuosina 2014-2016. Alustavan valmistelun perusteella opiskelijamäärää tultaisiin vähentämään noin 3000 opiskelijalla vuosina 2014 ja 2015 ja edelleen noin 1500 opiskelijalla vuonna 2016. Kehyskaudella opiskelijamäärä vähenisi näin ollen noin 7500 opiskelijalla vuoden 2012 järjestämislupien tasoon verrattuna. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää voidaan kuitenkin lisätä vuonna 2013 yhteiskuntatakuun toteutukseen varatulla määrärahalla arviolta 1700 opiskelijalla. Tämä huomioon ottaen opiskelijamäärä vähenisi kehyskaudella noin 5800 opiskelijalla vuoden 2012 järjestämislupien tasoon verrattuna, jolloin tarjonta vähenee huomattavasti vähemmän kuin nuorten ikäluokkien pienenemisen vastaavana ajanjaksona. Kokonaisvähennyksen lisäksi opiskelijamäärävolyymia tullaan myös suuntaamaan uudelleen alueiden välillä. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on kokonaisuudessaan toteuttanut nuorten yhteiskuntatakuuajattelua kokonaisvaltaisesti. Vahvan ehkäisevän syrjäytymistyön lisäksi koulutuskuntayhtymä on toteuttanut ennakoiden koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa aktiivisella koulutusalojen uudelleen suuntaamisella. Esimerkkinä toimii kulttuurialan koulutuspaikkojen vähentäminen vuosina 2004-2006 ennakoiden tulevaisuuden työllistymisnäkymiä ja siirtämällä vähennetyt aloituspaikat hyvin työllistäville aloille kuten sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Tämän lisäksi on Sastamalan koulutuskuntayhtymässä päätetty koulutuksen tarjonnan mitoittamiseksi työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti keskittää Sastamalassa annettava matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä leipomoalan koulutus Vammalan ammattikoulun uuteen Oppimiskeskukseen. Tieto- ja tietoliikennetekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan koulutusta on kuntayhtymässä myös vähennetty. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on toiminut aktiivisesti ammattiopistostrategian mukaisesti. Osana Paras -hankkeen toimeenpanosuunnitelmaa Mäntän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä liitettiin osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää 1.1.2010 alkaen sekä Huittisten kaupungin omistama Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto 1.1.2009 alkaen. Tämän seurauksena Sastamalan koulutuskuntayhtymän tarjonta sisältää kaikki ammatillisen koulutuksen palvelut ja on vuoden 2013 alusta Pirkanmaan toiseksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. ~ 4 ~

2.2 Koulutusyhteistyö Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteensovittamista ja kurssitarjottimien laajentamista on jatkettava, koska nuorten ikäluokat pienenevät. Yhteistyön vahvistamista toisen asteen ja korkeakoulujen kesken tulee lisätä. Pystymme yhteistyössä vahvistamaan yritysten uudistamiskykyä ja uuden liiketoiminnan synnyttämistä. Asiakaslähtöisen koulutuspalvelutoiminnan vahvistaminen yritys- ja elinkeinoelämän suuntaan on tärkeää. Tämä mahdollistaa elinikäisen oppimisen kehittymisen ja tätä kautta aikuiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rooli vahvistuu entisestään puhuttaessa pitkän aikavälin koulutussuunnitelmista. Sastamalan koulutuskuntayhtymä pitää pitkällä aikavälillä tärkeänä sitä, että pystymme vahvistamaan yhteistyötä myös korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten välillä. Uskomme, että maakuntakorkeakoulun avulla pystymme mm. yhä edelleen kehittämään toimintaa, joka edesauttaa strategisten huippuosaamiskeskittymien saamista myös Pirkanmaan vahvoille reuna-alueille. 2.3 Yhtymän jäsenkunnat Sastamalan koulutuskuntayhtymään kuuluu 10 jäsenkuntaa, jotka ovat Kiikoinen (yhdistyy 1.1.2013 Sastamalaan), Nokia, Punkalaidun, Huittinen, Sastamala, Juupajoki, Keuruu, Multia, Mänttä-Vilppula sekä Ruovesi. Taulukossa lisäksi mukana Kokemäki, jossa kuntayhtymällä on toimipiste. Jäsenkunta Asukasmäärä Opiskelijat Peruspääoma Omistus-% 12/2011 2012 k.m. 1.1.2012 1.1.2012 Kiikoinen 1265 31 135 849,95 1,18 Nokia 32057 64 369 757,00 3,21 Punkalaidun 3238 31 375 885,56 3,26 Huittinen 10645 160 858 699,66 7,45 Sastamala 24500 607 6 249 033,73 54,25 Juupajoki 2049 26 230 842,76 2,00 Keuruu 10583 85 687 421,15 5,97 Multia 1852 1 96 014,25 0,83 Mänttä-Vilppula 11315 239 2 212 413,41 19,21 Ruovesi 4941 38 303 364,16 2,63 Kokemäki 7930 59 110375 1341 11 519 281,63 100,00 ~ 5 ~

2.4 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna 2014. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa taloudenkehityksen kääntämisessä kohti suotuisaa taloudellista kehitystä myös Suomessa. Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellisista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä. Taloudellisen kasvun on kuitenkin yleisesti ennustettu hidastuvan viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Talouden ajautuminen taantumaan näyttääkin todennäköiseltä. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme tulevaan kehitykseen vaikuttavat eurokriisin hoitamisen ohella Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Alla olevat kokonaistaloudellista kehitystä koskevat luvut perustuvat valtiovarainministeriön syyskuussa julkiasemaan taloudelliseen katsaukseen. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6-0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Työllisyystilanne heikkeni vielä vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys pysynee tänä vuonna 2012 viime vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %. Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2012 2013. Niin sanottu raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta. Lähde: Kuntataloustiedote 3/2012 ~ 6 ~

2.5 Henkilöstötavoitteet Koulutuskuntayhtymän strategiana on kehittää henkilöstön osaamista ja panostaa henkilöstön hyvinvointiin. Päämääränä on motivoitunut henkilöstö, joka työskentelee tuloksellisesti, asiakaslähtöisesti ja tulevaisuussuuntaisesti. Keskeiset toimenpiteet ovat: strategiassa, henkilöstöstrategiassa ja työyksiköiden tavoitteissa on henkilöstönäkökulma vahvasti esillä siten, että kaikissa yksiköissä henkilöstöllä on tasavertaiset oikeudet ja velvollisuudet, henkilöstön osaamisen uudistamiseen ja kouluttamiseen panostetaan henkilöstön palkka- ja motivointijärjestelmää kehitetään ajan tasalle henkilöstöohjeistus on selkeää ja ajan tasalla henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia mitataan ja arvioidaan säännöllisesti ja parannustarpeisiin reagoidaan henkilöstön johtamis- ja esimiesjärjestelmä on selkeä ja henkilöstöllä on käytössä yhtenäiset tehtävänkuvaus-, vaativuusarviointi- ja kehityskeskustelumallit. 2.6 Koulutuskuntayhtymän organisaatio Koulutuskuntayhtymän organisaatiorakenne 1.1.2012 alkaen. ~ 7 ~

3 YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE 2013 2015 3.1 Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan, strategia 2012 Sastamalan koulutuskuntayhtymä yhteistyössä omistajakuntien, yritys- ja elinkeinoelämän sekä muiden sidosryhmien kanssa on valmistellut vuoden 2010 aikana uuden laajentuneen koulutuskuntayhtymän strategian. Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategiassa kerromme toimintamme perusteet, strategiset tavoitteemme sekä toimintatapamme tavoitteeseemme pyrkimiseen. Kaikki Sastamalan koulutuskuntayhtymän tulosyksiköt ovat sitoutuneet toimintaajatukseemme ja visioomme. Kriittisiin menestystekijöihin keskittymällä päästään asetettuihin tulostavoitteisiin. Strategiset tavoitteet toiminnan keihäänkärkinä kirkastavat täsmällisesti ja konkreettisesti toimintamme päämäärät. Strategiaprosessimme on oppimisprosessi, jossa jokaisen henkilöstöön kuuluvan sekä luottamushenkilöiden työn merkitys nousee esiin. Omistajakuntiemme johto sekä työ- ja elinkeinoelämä antoivat oman näkemyksensä toimintamme suuntaviivoille ja keskittymisen kohteille. Opiskelijakunta osallistui työhön antamalla oman lausuntonsa ja sitoutumisensa strategiaan. Työhön osallistuivat kaikki Sastamalan koulutuskuntayhtymän kiinteät sidosryhmät. Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategiatyön yhtenä pohjana pidetään valtakunnallista koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa 2011 2016 (KESU). 3.2 Toiminnan strategiset lähtökohdat Sastamalan koulutuskuntayhtymä on kehittyvä työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaava koulutuskuntayhtymä. Koulutuskuntayhtymässä toteutetaan työelämälähtöistä ja monialaista ammatillista koulutusta läheisyysperiaatteella vastaten seutukunnallisiin tarpeisiin. Toimintamme edistää alueellista osaamista ja kansallista kehitystä. Kuntayhtymän osaavat opiskelijat ja ammattitaitoinen henkilöstö toteuttavat ja kehittävät käytännönläheistä koulutusta. Toiminnan lähtökohtana on opiskelijoiden oppimisen ja ammatillisen kasvun tukeminen yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuullisiksi jäseniksi. Toiminta-ajatus Koulutuskuntayhtymä järjestää työelämälähtöistä koulutusta, joka tukee opiskelijan oppimista ja ammatillista kasvua yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Toiminta-ajatuksessamme kerromme toimintamme ja olemassaolomme tarkoituksen. Toiminnan lähtökohtana on perustehtävämme. Visio 2012 Sastamalan koulutuskuntayhtymä on maakunnallisesti ja valtakunnallisesti kiinnostava oppimisen edistäjä, haluttu yhteistyökumppani sekä aktiivinen aluekehittäjä. Visiossamme kerromme tavoitteemme tulevaisuuteen, millaiseksi haluamme kehittyä organisaationa, alueellisena toimijana ja yhteistyökumppanina. ~ 8 ~

Arvot Asiakaslähtöisyys Kunnioitamme opiskelijoiden, työelämän ja henkilöstön näkemyksiä. Ammatillisuus Toimintamme on laadukasta ja luovaa. Vastuullisuus Olemme sitoutuneet koulutustehtäväämme. Arvot määrittelevät toimintaamme kaikissa toiminnoissa ja kaikilla tulosalueilla. 3.3 Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Päästäksemme tavoitteeseemme olemme valinneet strategisiksi päämääriksi, keihäänkärjiksi, yhteistyön, työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän sekä seudullisen päätöksenteon kehittämisen. Toimenpiteitä keihäänkärkien kehittämiseksi ovat verkostoituminen, asiakaslähtöinen toimintatapa sekä ennakointikyky. 3.4 Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna 2013 Valtakunnallisten tulosrahoituksen perusteena olevien mittarien lisäksi koulutuksen järjestäjien suositellaan asettavan toimintansa mittaamiseen myös muita, lyhyemmällä aikajänteellä toimivia ja omista lähtökohdista ja tarpeista nousevia mittareita. Sastamalan koulutuskuntayhtymä asettaa toiminnallisten tavoitteiden lisäksi määrällisiä tavoitteita tulosalueittain. Mittarit on johdettu toiminnan pääprosesseista; mitattavalla tiedolla on merkitystä strategian toteutumisen seurannassa. ~ 9 ~

Oppilaitokset ovat asettaneet toiminnallisten tavoitteiden lisäksi määrällisiä, laadullisia ja talouteen liittyviä tavoitteita toiminnan tuloksellisuuden mittaamiseksi seuraavasti: Määrätavoitteet Laatutavoitteet opiskelijamäärät, erityisopiskelijoiden määrä Prosessit Henkilöstötavoitteet Taloudellisuustavoitteet keskeyttämisaste, läpäisyaste työkykypassien määrä opettajien kelpoisuusmittari, osaamisen kehittämismittari, työelämäyhteydet yksikköhintarahoitus/opiskelija, käyttömenot/opiskelija Mittareiden ja asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana ja lopulliset mittaritiedot lasketaan tilinpäätöksen yhteydessä. 3.5 Strategiatyön tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Sastamalan koulutuskuntayhtymälle valmistellaan uusi valtuustokauden mittainen strategia vuoden 2013 aikana. Samassa yhteydessä päivitetään nyt käytössä oleva tasapainotettu tuloskortti (kuvio). Jokaiselle toiminta-ajatuksesta ja visiosta johdetulle kriittiselle menestystekijälle asetetaan mittari/arvioinnin kriteeri, tavoite, seuranta sekä vastuutaho. Strategian toteutumista arvioidaan kaksi kertaa vuodessa johtoryhmän toimesta. Suunnittelukauden aikana tullaan kiinnittämään erityistä huomiota toiminnan laatuun. Yhtenäistämällä käytäntöjä Sastamalan koulutuskuntayhtymän sisällä, kuvaamalla keskeiset prosessit ja dokumentoimalla toimintaa ohjaavat periaatteet tehostetaan toimintaa ja lisätään sen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. ~ 10 ~

4 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN PERUSTELUT 4.1 Talousarvion ja suunnitelman rakenne ja tasapainotus Kuntayhtymän rahoitus ammatilliseen peruskoulutukseen määräytyy pääasiassa yksikköhinnan perusteella. Vuoden 2013 yksikköhinnat on valtion säästötoimenpiteiden yhteydessä jäädytetty vuoden 2012 tasoon. Talousarvio on laadittu 1890 opiskelijan mukaisesti. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen hinnat määräytyvät myös yksikköhintaperusteisesti. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamääräksi on arvioitu 95 opiskelijatyövuotta. Oppisopimuskoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääräksi on arvioitu 270 opiskelijatyövuotta ja lisäkoulutuksen osalta opiskelijamäärä on 300. Palkkamenojen osalta talousarviossa on varauduttu 2,06 prosentin korotukseen vuonna 2013. Tehtävien ja palkkauksen harmonisointityötä jatketaan vuonna 2013. 4.2 Talousarvion sitovuus Talousarvion käyttötalousosa on yhtymävaltuustoon nähden tulosaluetasolla nettositova. Tulosalueita ovat talousarvioasetelman mukaisesti: Kuntayhtymän johto, Vammalan ammattikoulu, Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos, Mäntän seudun koulutuskeskus, Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Aikuis- ja oppisopimuskoulutus, Kuntayhtymän hallinto ja Kehittämistoiminnot. Yhtymävaltuusto hyväksyy kullekin tulosalueelle määrärahan toimintakatetasolla (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus). Käyttötalouden talousarvioasetelma on liitteenä 1. Yhtymähallitus vahvistaa käyttötalousosan käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 1 tasolla toimintatulot/toimintamenot -tasoisesti. Talousarvioasetelmassa hyväksytyt käyttösuunnitelmien vahvistajat (viranhaltijat) vahvistavat tämän jälkeen käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 2 tasolla. Tulosyksikkötasolla 2 käyttösuunnitelmat vahvistetaan meno- ja tulolajitasoisesti, huolimatta siitä, että talousarvio on nettositova. Investointimenojen osalta valtuusto vahvistaa määrärahat kohderyhmittäin siten, että kohderyhmiä ovat erikseen rakentaminen ja kalusto-, laite- ja muut hankinnat. Määrärahat vahvistetaan nettositovina. Yhtymähallitus vahvistaa määrärahat kohteittain kohderyhmien sisällä. Valtuusto vahvistaa tuloslaskelman ja rahoituslaskelman ohjeellisena taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Valtuusto päättää erikseen tuloslaskelman tilikauden tuloksen jälkeisistä eristä. Rahoituslaskelman osalta sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen ja muiden velkojen lisäys. Hallitus päättää muilta osin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. ~ 11 ~

4.3 Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelma, (ulk/sis) TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 t TS 2015 t Toimintatuotot Myyntituotot 24 903 710 23 877 810 24 744 900 24 745 24 745 Maksutuotot 615 913 541 687 385 764 386 386 Tuet ja avustukset 2 114 720 2 437 541 1 375 565 1 376 1 376 Vuokratuotot 296 692 203 400 313 610 314 314 Muut tuotot 190 623 48 100 1 600 2 2 Toimintatuotot yhteensä 28 121 658 27 108 538 26 821 439 26 821 26 823 Valmistevarastojen muutos -59 655 169 000 157 240 157 157 Valmistus omaan käyttöön 49 552 0 0 0 0 Toimintakulut 0 Henkilöstökulut -15 638 613-15 276 098-15 275 680-15 276-15 276 Palvelujen ostot -5 543 741-5 116 709-5 658 185-5 658-5 658 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 891 550-4 590 621-3 862 474-3 862-3 862 Avustukset -34 145-24 580-36 650-37 -37 Vuokrakulut -829 949-863 386-1 035 598-1 036-1 036 Muut kulut -238 603-242 270-227 200-227 -227 Toimintakulut yhteensä -26 176 601-26 113 664-26 095 787-26 096-26 096 Toimintakate 1 934 954 1 163 874 882 892 883 883 Korkotuotot 33 478 10 000 8 000 8 8 Korkokulut -36 663-157 500-173 000-173 -188 Muut rahoitustuotot/-kulut 3 355 0 0 0 0 Rahoitustuotot/-kulut netto 170-147 500-165 000-165 -180 Vuosikate 1 935 124 1 016 374 717 892 718 703 Suunnitelmapoistot -1 058 167-1 425 860-2 176 810-1 917-1 838 Tilikauden tulos 876 957-409 486-1 458 918-1 199-1 135 Poistoeron muutos 38 352-1 049 300 153 510 154 154 Varausten muutos -810 000 1 040 000 0 0 0 Rahastojen muutos 0 109 000 0 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä 105 309-309 786-1 305 408-1 046-981 Kuntayhtymän toimintakate osoittaa varsinaisen tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Vuosikate eli yhtymän rahoitustulos ilmaisee riittääkö kuntayhtymän tulorahoitus kattamaan investointitoiminnasta aiheutuvat pysyvien vastaavien poistot. Vuosikate siirtyy rahoitusosaan nettoinvestointien katteeksi. Rahoitusosan laskelmassa pitkäaikaisten saamisten ja lainojen muutoksella varaudutaan toiminnan rahoitukseen. Kuntayhtymän talouden asemaa 2011 2015 kuvaavat seuraavat tuloslaskelman tunnusluvut: Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot/kulut, % 107,4 % 104,5 % 103,4 % 103,4 % 103,4 % Vuosikate/poistonalaiset investoinnit % 45,4 % 25,3 % 25,0 % 53,8 % 49,7 % Kertynyt yli-/alijäämä, tuh. 4019 3709 2404 1358 377 ~ 12 ~

4.4 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio ja tilinpäätös vaikuttavat kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Rahoitusosa jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirtaa, joka osoittaa tulorahoituksen riittävyyden nettoinvestointien rahoittamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan rahavirtaa, jossa olennaisia eriä ovat lainakannan muutokset. Varsinaisen toiminnan ja rahoitustoiminnan kokonaismuutos osoittaa kuntayhtymän maksuvalmiuden muuttumisen. Taloussuunnitelmavuosien rahoituslaskelmassa on budjetoitu 1,5 milj. lainanotto suunniteltujen investointien rahoittamiseksi. Lainatarve riippuu vuosikatteen toteutumisesta ja lopullisista investointipäätöksistä. Rahoituslaskelma, TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 t TS 2015 t Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 935 124 1 016 374 717 892 718 703 Tulorahoituksen korjauserät -169 781 Investointien rahavirta Investointimenot -10 310 138-9 344 802-1 861 700-1 365-1 498 Rahoitusosuudet investointimenoihin 966 776 1 840 262 653 095 0 0 Investointien myyntivoitot/-tappiot 206 636 Toiminnan ja invest. nettorahavirta -7 371 383-6 488 166-490 713-647 -795 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000 000 2 500 000 0 0 1 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0-391 700-433 300-433 -483 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Velkojen muutokset Pitkäaikaisten velkojen vähennys 0-27 407-27 407-27 -27 Oman pääoman muutokset 1 105 000 2 484 000 194 000 Rahoituksen nettorahavirta 5 105 000 4 564 893-266 707-460 990 Rahavarojen muutos -2 266 383-1 923 273-757 420-1 107 195 Rahavarat 31.12. * 2 105 142 526 727 1 242 580 136 331 Rahavarat 1.1. * 3 530 354 2 450 000 2 000 000 1 243 136 Rahoituslaskelman tunnuslukujen kehitys osoittaa, että varsinaisen toiminnan tulorahoitus ei vuonna 2015 tule riittämään nettoinvestointien rahoittamiseen. Koulutuskuntayhtymän investoinnit on vuoteen 2010 asti kyetty rahoittamaan ilman lainanottoa. Vuonna 2011 investointien rahoittamiseen on otettu 4 miljoonaa lainaa ja vuonna 2012 lainaa otettiin 2,5 miljoonaa euroa. Rahoituslaskelman tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toiminnan ja invest. rahavirran kertymä -7 371 383-13 859 549-14 350 262-14 962-15 757 Lainanhoitokate 53,8 2,1 1,5 1,5 1,4 Kassan riittävyys, pv 21 5 16 2 4 Sitova yhtymävaltuustoon nähden ~ 13 ~

4.5 Talousarviovuoden 2013 sitovat määrärahat ja perustelut Talousarvioehdotus vuodelle 2013 sisältää seuraavat erityismäärärahat ja perustelut, jotka esitetään hallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi: Talousarvioehdotus vuodelle 2013 on laadittu perusopetuksen osalta 1999 opiskelijan mukaan, joka ylittää 64 opiskelijalla OKM:n vahvistaman järjestämisluvan 1935 opiskelijaa. Yksikköhintarahoitus on kuitenkin tuottoihin laskettu 1890 opiskelijan mukaan. Pysyviin vastaaviin sisältyvien hyödykkeiden laskentaohjeiden mukaisesti investointien aktivointirajaksi vahvistetaan 10 000. ~ 14 ~

5 KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN 5.1 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perusopetus MÄÄRÄTAVOITTEET Opiskelijoita 1999,5 Näistä erityisopiskelijoita 271 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 1966,5 eronnut 168 keskeyttämisaste 8,5 Läpäisyaste aloittaneet 832 valmistuneet 609 läpäisyaste 73,2 Suoritettujen Tyky-passien lkm 228 HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm 128 kelpoisia 111 kelpoisuusaste 86,7 Kehittämismittari koulutusmenot 46 700 henkilöstömenot 8 970 560 kehittämismittari 0,5 Työelämäyhteydet opettajien lkm 20 työpäivien lkm 399 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija 9 968 Käyttömenot/opiskelija 9 442 (ei poistoja) ~ 15 ~

5.2 Kuntayhtymän johto Kuntayhtymän johdon tehtävänä on johtaa yhtymäkokonaisuuden tuloksellista toimintaa. Luottamushenkilöpalvelut ja muu kuntayhtymäjohto muodostavat koulutuksen järjestäjätason tehtäväkokonaisuuden, joka vastaa perussopimuksen, koulutuksen järjestämisluvan ja lainsäädännön mukaisesti koulutuskuntayhtymälle annettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja resurssien kohdentamisesta koulutus- ja kehittämisyksiköiden käyttöön. Kuntayhtymän johdon tehtäväalue koostuu seuraavista päätoiminnoista: Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus yhtymävaltuusto yhtymähallitus tilien ja hallinnon tarkastus Kuntayhtymäjohto kuntayhtymäjohto ~ 16 ~

Kuntayhtymän johdon tuloslaskelmat yksiköittäin 2013 2015 (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2012 TA 2013 TS 2014 t TS 2015 t Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -138 190-160 900-161 -161 Vuosikate -138 190-160 900-161 -161 Poistot 0 0 0 0 Tilikauden tulos -138 190-160 900-161 -161 Tilikauden yli-/alijäämä -138 190-160 900-161 -161 Kuntayhtymäjohto Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -226 660-281 740-282 -282 Vuosikate -226 660-281 740-282 -282 Poistot 0 0 0 0 Tilikauden tulos -226 660-281 740-282 -282 Tilikauden yli-/alijäämä -226 660-281 740-282 -282 Yhteensä Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -364 850-442 640-443 -443 Toimintakate/-jäämä -364 850-442 640-443 -443 Vuosikate -364 850-442 640-443 -443 Poistot 0 0 0 0 Tilikauden tulos -364 850-442 640-443 -443 Tilikauden yli-/alijäämä -364 850-442 640-443 -443 Laskennalliset erät (vyörytyserät) 364 850 442 640 443 443 Tulos vyörytyserien jälkeen 0 0 0 0 Sitova yhtymävaltuustoon nähden ~ 17 ~

5.3 Vammalan ammattikoulu Vammalan ammattikoulussa opiskelee vuonna 2013 noin 590 opiskelijaa. Oppilaitoksen yksikköhintarahoitus jää alle tämän opiskelijamäärän. Tarjoamalla nuorille opiskelupaikan olemme pyrkineet vastaamaan yhteiskunnalliseen haasteeseen koko ikäluokan kouluttamisessa ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Talouden näkökulmasta tehtävä on haasteellinen. Seutukunnallisesti ja valtakunnallisesti asiaa tarkasteltuna on tärkeää, että pystymme tähän haasteeseen vastaamaan. Vammalan ammattikoulu pyrkii tarjoamaan riittävän laajan ja monipuolisen koulutustarjonnan lähellä nuoren kotia ja tukiverkostoa. Pidämme tärkeänä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Teemme sitä nuoren tukemisen lähtökohdista käsin. Yhteistyö alueen asiantuntijaverkoston kanssa on tärkeä osa oppilaitoksen arkea ja nuorten tukemista. Opiskelijoista n.10 % on erityisopiskelijoita. Oppilaitoksen toiminnan tavoitteena on jatkossakin antaa laadukasta ammatillista perusopetusta ja tuottaa osaavaa työvoimaa avoimille työmarkkinoille. Lisäksi koko henkilöstön yhteinen tahtotila on tukea opiskelijaa opiskelun aikana mm. asiantuntevalla opiskelijahuoltotyöllä. Ammattilukion suorittamismahdollisuus edistää erityisesti opiskelijoiden opintojen valinnaisuutta. Vammalan ammattikoulussa opiskelee noin 50 yhdistelmätutkinnon suorittajaa. Ammattikoulu tukee kaikkien opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa tutkinto sekä sijoittua työelämään. Valtion mahdolliset ammatillisen koulutuksen leikkaukset yksikköhintarahoitukseen ja koulutuksen järjestäjän opiskelijamääriin saattavat vaikuttaa Vammalan ammattikoulun mahdollisuuteen järjestää opetusta nykyisessä koulutusalojen määrässä ja opetuksen laajuudessa. Oppilaitoksen rakennusinvestoinnit ovat tulleet todelliseen tarpeeseen rakennuskannan ja oppimisympäristöjen vanhetessa. Investointien poistot tulevat kuormittamaan yksikön taloutta tulevina talousarviovuosina. Poistoaikojen lyhentyminen aiheuttaa suuria rakennusinvestointeja tehneelle yksikölle todellisen haasteen, joka vaikuttaa merkittävästi yksikön tulokseen. Uusien oppimiskeskus/liikuntahallin ja automaatiotekniikan oppimisympäristöjen käyttöön ottaminen sekä toimintojen kehittäminen osaksi laadukasta opetusta tulevat olemaan merkittävä osa oppilaitoksen tulevaa toimintaa. Talousarviosuunnittelukauden investointien osalta akuuteimpia ovat turvallisuuteen liittyvä kuulutusjärjestelmän hankinta sekä kestävää kehitystä tukeva jätekatoksen rakentaminen. Päärakennuksen vanha osa vuodelta 1957 (sähköosaston pääty) kaipaa saneerausta ja sen suunnittelutyö olisi hyvä saada käyntiin heti, kun se taloudellisesti on mahdollista. Työelämän kanssa tehtävä opetuksen kehittämistyö on tärkeää. Oppilaitos saa elinkeinoelämältä asiantuntemusta ajanmukaisen, työelämän osaamisvaatimusten mukaisen opetuksen toteuttamiseen. Koulutusaloille on perustettu uudet ammatilliset jaostot, joissa on edustus työelämästä. Jaostot aloittavat toimintansa huhtikuussa 2013. Opiskelun ohella opiskelijoita motivoidaan erilaisten harrastusten ja vapaa-ajan toimintojen pariin. Oppilaitos aktivoi opiskelijoita pitämään huolta itsestään ja kiinnittämään huomiota ammatissa jaksamiseen jo opintojen aikana. Opintojen ohella opiskelijoilla on mm. mahdollisuus suorittaa ammattiosaajan työkykypassi -opintokokonaisuus. Talousarviovuonna 2013 kehitämme edelleen työkykypassitoimintaamme. Kilpailutoimintaan, Saku ry:n toimintaan ja kansainväliseen toimintaan oppilaitos osallistuu aktiivisesti resurssien puitteissa. Opetuksen kehittämisen kärkiasioina tulee tulevana vuonna olemaan turvallisuuteen liittyvien toimintojen kehittäminen ja entistä laajempi tietotekniikan hyväksikäyttö opetuksessa. Talousarviovuosi 2013 tulee olemaan Vammalan ammattikoulussa kehitettyjen toimintatapojen vakiinnuttamisen aikaa, mutta myös taloudellisesti haasteellista aikaa. Anna-Leena Kivipuro, apulaisrehtori ~ 18 ~

Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET Tekniikka Matkailu-, ravitsemis- Sosiaali-, terveys- Yhteensä ja liikenne ja talousala ja liikunta-ala Opiskelijoita 386 102 97 585,0 Näistä erityisopiskelijoita 49 12 4 65,0 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 386 102 97 585,0 eronnut 32 10 6 48,0 keskeyttämisaste 8,3 9,8 6,2 8,2 Läpäisyaste aloittaneet 153 26 34 213,0 valmistuneet 116 17 26 159,0 läpäisyaste 75,8 65,4 76,5 74,6 Suoritettujen tyky-passien lkm 96 20 15 131 HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm 22 5 5 32,0 kelpoisia 18 5 3 26,0 kelpoisuusaste 81,8 100,0 60,0 81,3 Kehittämismittari koulutusmenot 9 000 3 000 3 200 15 200 henkilöstömenot 1 367 290 360 680 300 600 2 028 570 kehittämismittari 0,66 0,83 1,06 0,75 Työelämäyhteydet opettajien lkm 3 2 1 6,0 työpäivien lkm 66 44 25 135,0 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija 9 177 9 664 7 556 9 144 Käyttömenot/opiskelija 8 505 8 169 9 150 8 554 (ei poistoja) ~ 19 ~

Vammalan ammattikoulun tuloslaskelmat yksiköittäin 2013 2015 (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2012 TA 2013 TS 2014 t TS 2015 t Opetus ja opetuksen tukitoiminta/yht. Toimintatuotot 23 000 14 000 14 14 Toimintakulut -933 280-930 250-930 -930 Vuosikate -910 280-916 250-916 -916 Poistot -10 150-72 000-55 -55 Tilikauden tulos -920 430-988 250-971 -971 Tilikauden yli-/alijäämä -920 430-988 250-971 -971 Tekniikan ja liikenteen ala Toimintatuotot 3 775 300 3 800 100 3 800 3 800 Toimintakulut -1 798 130-1 887 640-1 888-1 888 Vuosikate 1 977 170 1 912 460 1 912 1 912 Poistot -119 300-356 110-235 -152 Tilikauden tulos 1 857 870 1 556 350 1 677 1 760 Tilinpäätöserät 11 100 11 140 11 11 Tilikauden yli-/alijäämä 1 868 970 1 567 490 1 688 1 771 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Toimintatuotot 1 008 200 1 145 740 1 146 1 146 Toimintakulut -518 580-522 380-522 -522 Vuosikate 489 620 623 360 624 624 Poistot -7 900-25 000-10 -5 Tilikauden tulos 481 720 598 360 614 619 Tilikauden yli-/alijäämä 481 720 598 360 614 619 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Toimintatuotot 723 600 772 980 773 773 Toimintakulut -387 620-388 100-388 -388 Vuosikate 335 980 384 880 385 385 Poistot -6 400-66 000-63 -23 Tilikauden tulos 329 580 318 880 322 362 Tilikauden yli-/alijäämä 329 580 318 880 322 362 Tukipalvelutoiminnot Toimintatuotot 260 800 361 550 362 362 Toimintakulut -1 414 190-1 445 630-1 446-1 446 Vuosikate -1 153 390-1 084 080-1 084-1 084 Poistot -374 310-580 440-546 -553 Tilikauden tulos -1 527 700-1 664 520-1 630-1 637 Tilinpäätöserät 12 900 97 790 98 98 Tilikauden yli-/alijäämä -1 514 800-1 566 730-1 532-1 539 ~ 20 ~

Yhteensä Toimintatuotot 5 790 900 6 094 370 6 095 6 095 Toimintakulut -5 051 800-5 174 000-5 174-5 174 Toimintakate/-jäämä 739 100 920 370 921 921 Vuosikate 739 100 920 370 921 921 Poistot -518 060-1 099 550-909 -788 Tilikauden tulos 221 040-179 180 12 133 Tilinpäätöserät 24 000 108 930 109 109 Tilikauden yli-/alijäämä 245 040-70 250 121 242 Laskennalliset erät (vyörytyserät) -263 723-355 117-357 -356 Tulos vyörytyserien jälkeen -18 683-425 367-236 -114 Sitova yhtymävaltuustoon nähden ~ 21 ~

5.4 Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksessa järjestetään sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) sekä kotityö- ja puhdistuspalvelualan perustutkinnon (kodinhuoltaja ja toimitilahuoltaja) opetusta. Aikuiskoulutuksen kanssa yhteistyössä järjestetään lähihoitajien perustutkinnon, laitoshuoltajien ja kotityöpalvelujen ammattitutkintojen valmistavaa koulutusta sekä otetaan vastaan tutkintotilaisuuksia. Perustutkintoihin on mahdollista yhdistää myös lukio-opinnot. Oppilaitoksen molempien koulutusalojen tutkinnoilla on hyvät työllistymismahdollisuudet. Työelämäyhteistyö on aktiivista ja panostamme siihen jatkossakin. Alojen vetovoimaisuuteen ja oppilaitoksen markkinointiin on erityisesti panostettava tästä huolimatta. Koti-hankkeen kanssa suunnitellaan yhdessä uusia oppimisympäristöjä ja tällä toivotaan lisättävän oppilaitoksen vetovoimaisuutta. Opetuksessa käytettäviä välineitä ja opetustiloja pyritään pitämään ajantasaisina ja työturvallisina. Opetusta pyritään tarjoamaan erilaisin vaihtoehdoin ilta/-monimuotokoulutuksena sekä verkko-opetuksena. Opiskelijahuoltoon ja läpäisyasteen tehostamiseen panostetaan lisäämällä koulutusohjaajan työpanosta. Oppilaitoksen koko mahdollistaa myös erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tarpeiden ja nuorten yhteiskuntatakuun tuomien velvoitteiden huomioimisen. Toiminnalliset tavoitteet: Opetustoiminta - verkko-opetuksen kehittäminen - arvioinnissa ammattiosaamisen näyttöjen vakiinnuttaminen keskeiseksi osaamisen varmistajiksi ja koulussa opitun varmistamisen kytkeminen niihin - oppilaitoksen omien sekä muiden ky:n Karkussa toimivien koulutusalojen yhteistyön lisääminen (sisällöt, opettajavaihdot yms.) - Koti-hankkeen tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen opetuksessa - Voimarinteen toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen - Primus, Vilma ja Pegasos -ohjelmien käyttöönoton vakiinnuttaminen osaksi oppilaitoksen arkea - yhteistyön kehittäminen AIKON kanssa Työssäoppiminen ja näytöt - TPO-koulutuksen kehittäminen verkko-opetuksella; Näyttöjen arvioitsijakoulutuksen jatkaminen verkkoa hyödyntäen, jotta jatkossa työpaikkaohjaajien koulutus olisi kustannustehokasta ja oppilaitoksen mahdollista suorittaa - TO-kustannusten laskeminen; TO-ohjauksen kehittäminen kustannustehokkaaksi - yhteistyön jatkaminen TO-asioissa Pirkanmaan muiden oppilaitosten kanssa Kansainvälisyys - alan työssäoppimispaikkojen hankinta EU:n alueella, myös LIIKE-hanketta hyödyntäen - ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen ohjauksen kehittäminen erilaisia viestintämahdollisuuksia hyödyntäen - arvioinnin kehittäminen kansainvälisessä työssäoppimisessa ~ 22 ~

Toimenpiteet oppilaitoksen vetovoimaisuuden lisäämiseksi - uuden nykyaikaisen ilmeen luominen markkinointiin (video koulutusaloista nettisivuille, työelämäyhteistyön hyödyntäminen) - yhteistyön lisääminen alueen peruskoulujen kanssa; vierailupäivien ajoituksen ja sisältöjen kehittäminen - yhteisöllisyyden periaatteen kehittäminen opiskelijoiden ja henkilöstön välillä; erilaiset yhteistapahtumat - yhteistyön kehittäminen koulujen ja kotien kanssa; turvallinen paikka nuorelle harjoitella itsenäistymistä - yhteistyön lisääminen työelämän kanssa opinnäytetöiden, tapahtumien yms. välityksellä - opetustilojen ajanmukaistaminen (kalusteet, laitteistot) - Koti- hankkeen hyödyntäminen osana opetusta Kirsi Nikali-Rauva apulaisrehtori ~ 23 ~

Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET Matkailu-, ravitsemis- Sosiaali-, terveys- Yhteensä ja talousala ja liikunta-ala Opiskelijoita 30 149 179,0 Näistä erityisopiskelijoita 25 5 30,0 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 30 149 179,0 eronnut 3 11 14,0 keskeyttämisaste 10,0 7,4 7,8 Läpäisyaste aloittaneet 13 76 89,0 valmistuneet 10 54 64,0 läpäisyaste 76,9 71,1 71,9 Suoritettujen tyky-passien lkm 5 10 15 HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm 3 9 12,0 kelpoisia 3 8 11,0 kelpoisuusaste 100,0 88,9 91,7 Kehittämismittari koulutusmenot 900 400 1 300 henkilöstömenot 226 290 623 540 849 830 kehittämismittari 0,40 0,06 0,15 Työelämäyhteydet opettajien lkm 1 4 5,0 työpäivien lkm 20 80 100,0 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija 13 581 8 801 9 958 Käyttömenot/opiskelija 13 018 9 014 9 685 (ei poistoja) ~ 24 ~

Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksen tuloslaskelmat yksiköittäin 2013 2015 (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2012 TA 2013 TS 2014 t TS 2015 t Opetus ja opetuksen tukitoiminta/yht. Toimintatuotot 7 000 0 0 0 Toimintakulut -229 985-289 040-289 -289 Vuosikate -222 985-289 040-289 -289 Poistot 0 0 0 0 Tilikauden tulos -222 985-289 040-289 -289 Tilikauden yli-/alijäämä -222 985-289 040-289 -289 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Toimintatuotot 390 200 410 420 410 410 Toimintakulut -252 535-243 790-244 -244 Vuosikate 137 665 166 630 166 166 Poistot 0 0 0 0 Tilikauden tulos 137 665 166 630 166 166 Tilikauden yli-/alijäämä 137 665 166 630 166 166 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Toimintatuotot 1 268 900 1 324 280 1 324 1 324 Toimintakulut -762 135-707 340-707 -707 Vuosikate 506 765 616 940 617 617 Poistot -5 200 0 0 0 Tilikauden tulos 501 565 616 940 617 617 Tilikauden yli-/alijäämä 501 565 616 940 617 617 Tukipalvelutoiminnat Toimintatuotot 116 600 137 330 137 137 Toimintakulut -454 354-494 720-495 -495 Vuosikate -337 754-357 390-358 -358 Poistot -72 300-112 400-106 -110 Tilikauden tulos -410 054-469 790-464 -468 Tilinpäätöserät 5 500 5 490 5 5 Tilikauden yli-/alijäämä -404 554-464 300-459 -463 ~ 25 ~

Yhteensä Toimintatuotot 1 782 700 1 872 030 1 871 1 871 Toimintakulut -1 699 009-1 734 890-1 735-1 735 Toimintakate/-jäämä 83 691 137 140 136 136 Vuosikate 83 691 137 140 136 136 Poistot -77 500-112 400-106 -110 Tilikauden tulos 6 191 24 740 30 26 Tilinpäätöserät 5 500 5 490 5 5 Tilikauden yli-/alijäämä 11 691 30 230 35 31 Laskennalliset erät (vyörytyserät) -72 535-101 905-102 -102 Tulos vyörytyserien jälkeen -60 844-71 675-67 -71 Sitova yhtymävaltuustoon nähden ~ 26 ~

5.5 Mäntän seudun koulutuskeskus Mskk:n toiminnan ja kehittämisen keskeinen painopiste vuonna 2013 tulee olemaan opetuksen pedagoginen kehittäminen. Tähän liittyy opetussuunnitelmatyö, jonka tavoitteena on kehittää opetusta työelämälähtöiseksi ja käytännönläheiseksi. Tavoitteena on kokeilla atto-opetuksen integrointia ammatillisiin opintoihin osaksi ammatillisia kursseja. Kehitämme työssäoppimisen laadunvalvontaa ja luomme oppilaitoksessa toteutettavalle työssäoppimiselle työelämälähtöisempiä toimintamalleja. Tehostamme sosiaalisen median käyttöä opetuksessa ja työssäoppimisen ohjaamisessa. Opetuksen pedagoginen kehittäminen pitää sisällään myös ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisen työelämälähtöisemmiksi, joustaviksi ja yksilöllisemmiksi toimintakokonaisuuksiksi. Pedagogisen kehittämisen tavoitteena on mahdollistaa opiskelijoille yksilöllisempiä ja joustavampia opintopolkuja. Joustavuudella pyritään vaikuttamaan parempaan opintojen läpäisyasteeseen sekä vähentämään opintonsa keskeyttäneiden määrää. Erilaisia oppimisympäristöjä (työelämän tarjoamat oppimisympäristöt, verkkoympäristöt, kansainvälisyys, oppilaitoksen luokka/työtilat) tullaan hyödyntämään tehokkaammin huomioiden nykyiset oppimiskäsitykset. Opetuksen pedagoginen kehittäminen edellyttää opettajilta ammatillisen osaamisen sekä ohjauksellisten taitojen vahvaa hallintaa. Opettajien ammatillisten taitojen kehittämiseksi kannustetaan opettajia tiiviimpään yhteistyöhön työelämän kanssa sekä osallistumaan työelämäjaksoille. Voimakkaampi sosiaalisen median käyttö opetuksessa tulee edellyttämään myös opetushenkilöstön sosiaalisen median käyttötaitojen nostamista koulutuksen sekä vertaistuen avulla. Mäntän seudun koulutuskeskus on mukana edelleen verkko-opetuksen kehittämisessä. Kehittämistyöllä palvellaan koko kuntayhtymää verkko-opetustaitojen vahvistamisella ja parannetaan myös aikuiskoulutuksen valmiuksia verkko-opetustarjontaan. Ammatillisen koulutuksen järjestäminen laadukkaasti edellyttää myös taloudellisia panostuksia oppimisympäristöihin. Vuoden 2013 aikana on tavoitteena käynnistää lentokonealan koulutuksen oppimisympäristön suunnittelu ja saneeraus, jolla saatetaan Mäntän seudun koulutuskeskuksen lentokonealan koulutuksen oppimisympäristö ilmailuviranomaisen Part-147 organisaatiolta edellyttämälle tasolle. Arto Pylvänäinen, apulaisrehtori ~ 27 ~

Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET Tekniikka ja Tekniikka ja Matkailu-, ravitsemis- Sosiaali-, terveys- Yhteiskuntat. Luonnon- Yhteensä liikenne liikenne/leko ja talousala ja liikunta-ala liiket. ja hallinto tieteet Opiskelijoita 244 36 82 102,5 102 52 618,5 Näistä erityisopiskelijoita 65 0 21 15 10 4 115,0 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 219 36 74 102,5 102 52 585,5 eronnut 16 1 7 9 15 10 58,0 keskeyttämisaste 7,3 2,8 9,5 8,8 14,7 19,2 9,9 Läpäisyaste aloittaneet 65 18 32 35 51 33,0 234,0 valmistuneet 50 15 25 23 39 23,0 175,0 läpäisyaste 76,9 83,3 78,1 65,7 76,5 69,7 74,8 Suoritettujen tyky-passien lkm 5 0 10 0 15 0 30 HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm 15 6 7 7 6 3 44,0 kelpoisia 15 6 5 7 4 2 39,0 kelpoisuusaste 100,0 100,0 71,4 100,0 66,7 66,7 88,6 Kehittämismittari koulutusmenot 5 000 2 500 2 800 1 800 1 500 2 200 15 800 henkilöstömenot 1 168 910 201 080 435 490 468 890 340 550 234 930 2 849 850 kehittämismittari 0,43 1,24 0,64 0,38 0,44 0,94 0,55 Työelämäyhteydet opettajien lkm 4 0 1 1 1 0 7,0 työpäivien lkm 80 0 10 14 20 0 124,0 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija 10 695 14 695 10 558 8 917 7 427 7 724 9 884 Käyttömenot/opiskelija 10 503 12 378 10 336 9 317 7 147 9 125 9 724 (ei poistoja) ~ 28 ~